Nyt kun yöt lähtivät pimenemään päin, laitetaampa näytille ensi syksyn (ja talven) havaintolistat. omani on tässä:
H=havaittu
K=kuvattu
HK=havaittu ja kuvattu EOY=epäonnistunut yritys.
| Syksyn 2009 havaintolista: |
| -Mars H |
| -Uranus |
| -Neptunus |
| -M57 Lyyra 1.EOY 2.EOY H |
| -M101 Iso karhu |
| -M31 Andromeda H |
| -M110 andromeda H |
| -M32 Andromeda H |
| -M33 kolmio H |
| -M109 Iso karhu 1.EOY 2.Eoy 3.Eoy |
| -M97 Iso karhu |
| -M108 Iso karhu |
| -M81 Iso karhu H |
| -M82 Iso karhu H |
| -M106 Iso karhu |
| -M13 Herkules H |
| -M27 Kettu I.Eoy H |
| Perseuksen kaksoistähtijoukko H |
Hyvien tähdistökuvien nappaus K
|
| Animaatio jupiterin kuiden liikkeistä |
| M51 |
Vielä on liian valoisaa. mutta etelä Suomessa alkaa heinäkuun vaiheilla taivas näkyä aika hyvin
Noiden etsimistä olen harjoitellut stellariumilla.
Kaikkia listan syväntaivaan kohteita on tarkoitus vain katsella. Planeettoja aion kuvatakin.
Lisää Erkki tuohon listaasi vielä ainakin M27 (hieno planetaarinen Ketun tähdistössä), Perseuksen kaksoistähtijoukko NGC869 & NGC844 sekä Herkuleksen komea pallomainen joukko M13. Kaikki ovat aika helposti löytyviä kohteita ja visuaalisesti kauniita.
Oma syyskausi varmaan menee enimmäkseen valokuvausta harjoitellessa. Tarkoituksena olisi oppia ottamaan LRGB -kuvia, kunhan posteljooni tuo kameran ja illat pimenevät.
Kiitos vinkeistä. :smiley:
Huomauttaisin vielä että en ole oikein kokenut harrastaja vielä. Mutta tuskin nuo ovat vaikeita kohteita
M13 vaikuttaa kiintoisalata. sen taidan lisätä listaan. Tuota kaksoistähtijoukkoakin voisi miettiä. se löytyy Kassiopeian δ Cas- tähden, ja Perseuksen η Per -Tähden välistä.M27:n sijainia en tiedä.
Joo pitää taas kohta ruveta virittään kauko putkee. :wink:
Lainaus käyttäjältä: Bigvilzu - 28.06.2009, 12:27:40
Joo pitää taas kohta ruveta virittään kauko putkee. :wink:
Joo,koko kesä on kärvistelty valoisten öiden parissa.Kohta päästään kattelemaan ja kuvaamaan. :smiley:
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 28.06.2009, 10:32:48
Kiitos vinkeistä. :smiley:
Huomauttaisin vielä että en ole oikein kokenut harrastaja vielä. Mutta tuskin nuo ovat vaikeita kohteita
M27:n sijainia en tiedä.
Eivät ole vaikeita, sopivat aloittelijallekin. M27 Nostopainosumu on ehkä hieman hankalampi löytää kuin esim. M13, mutta kohtuullisen kirkkaana näkyy jo kiikarilla/etsimellä. Sumun sijainti kannattaa ennen havaintoja selvittää itselleen esim. Stellariumilla ja sitten vain rohkeasti yrittämään.
Selvitin sen sijainnin stellariumilla. Joutsenen Albireo,Sadr,Gienah sekä M27 muodostavat suorakulmion. eli lisäänpä senkin listaan.
Joo! eiköhä heinäkuun lopulla öisin täällä keskisuomessaki ala taivas olemaan pimeä, ja voi aloittaa havainnoinnin. Lokakuussa ois mahdollisuus nähdä yhden yön aikana kaikki 7 planeettaa, sitä pitää ainaki yrittää syssymmällä.
Kuinkakohan pienellä putkella listani kohteet näkyvät visuaalisesti?
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 03.07.2009, 16:22:39
Kuinkakohan pienellä putkella listani kohteet näkyvät visuaalisesti?
Pimeässä havaintopaikassa rehellisesti sanottuna pienillä (esim. 8x30) kiikareilla. Jos ei ole paljon kokemusta havainnoinnista 11-senttinen putki tekee kohteista jo "selvää jälkeä".
/Jake
okei. eli pitäisi siis näkyä 9 senttisellä.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 03.07.2009, 18:54:38
okei. eli pitäisi siis näkyä 9 senttisellä.
Itsellä m33 ja 97 oli vaikeita kohteita kun olin vielä aivan aloittelija. Varsinkin tuo 33 oli erityisen vaikea. Tarvitsee aivan kirkkaan taivaan näkyäkseen 20 senttisellä celestronilla. Ei kannata lannistua vaikka ei ensimmäisellä kerralla onnistuisikaan. Olen yrittänyt löytää ngc 7000:n (pohjois amerikka sumun) ainakin 10 eri yönä, tuloksetta. Mutta ehkä tänä syksynä...
Visuaalipuolen pitkäaikaisena aloittelijana voisin pitää noita 101:ä ja 97:aa kyllä aika vaikeina pikkuputkilla, vaikka kokenut havaitsija varmasti nappaa ne vaikka millaisella pahvirullalla. 33 on myös varsinainen tuskan pesäke kaukoputkilla. Kannattaa jollain valovoimaisilla kiikareilla etsiä se ensin tosi pimeässä paikassa niin tietää millaista suttua kuuluu etsiä. Andromedan seuralaisia 110 ja 32 etsiessä ei kannata verrata valokuviin vaan etsiä paljon kauempaa, koska visuaalisesti andromedasta näkyy vain ihan piskuinen pala sitä ydintä. Lisäksi vielä huomionarvoinen seikka on että rengassumu 57 on tosi piskuinen läikkä. Löysin sen joskus 10-vuotiaana 6-senttisellä lintuputkella ja varmaan tunnin etsimisen jälkeen huomasin, että yksi tähdistä onkin vähän littanan oloinen. Sumu on aika teräväreunainen.
Aloittelijan kannattaa heittää kaikki ennakko-odotukset romukoppaan ja tiedostaa yllämainitun kaltaiset haasteet. Silloin kohteen löydettyään voi jopa tuntua ihan hienolta. Vasta-alkajilla tämä taitaa olla valitettavan harvinainen tuntemus. :)
Aika hyvän oloinen lista kyllä.
Lainaus käyttäjältä: Ale - 06.07.2009, 19:40:17
Olen yrittänyt löytää ngc 7000:n (pohjois amerikka sumun) ainakin 10 eri yönä, tuloksetta. Mutta ehkä tänä syksynä...
Itse en ole nähnyt 7000:a kuin kaksi kertaa. Keskeltä itämertä laivan kannelta (oli TOSI pimeää) ja toisen kerran askarreltuani 50mm kameraobjektiiviin okulaarin ja OIII-suotimen. Millään kiikareilla tms. ei ole koskaan natsannut. Sitä "kanadan" yllä olevaa laajaa tähtipilveä ei pidä sekoittaa itse sumuun, jos visuaalisesti yrittää.
Kannattaa tuonne havaintolistaa lisätä muitakin kuin syvän taivaan kohteita.
Planeettoja listassasi olikin, mutta ihan loppuvuodelle voi lisätä vielä
Saturnuksen, joka on tyylikäs kapeine renkaineen.
Kuu ehdottomasti, kuuluu mukaan, sillä kun se näkyy, on huonompi
katsella galakseja ja sumuja.
Komeetta C/2006 W3 (Christensen) saattaisi löytyä putkella, kun on
kunnon kartta. Se on elo-syyskuulla 8 magnitudia ja näkyy Kotkassa.
Lainaus käyttäjältä: Ale - 06.07.2009, 19:40:17
Itsellä m33 ja 97 oli vaikeita kohteita kun olin vielä aivan aloittelija. Varsinkin tuo 33 oli erityisen vaikea.
Vaikea löytää vai havaita eli nähdä?
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 07.07.2009, 22:45:25
Visuaalipuolen pitkäaikaisena aloittelijana voisin pitää noita 101:ä ja 97:aa kyllä aika vaikeina pikkuputkilla, vaikka kokenut havaitsija varmasti nappaa ne vaikka millaisella pahvirullalla. 33 on myös varsinainen tuskan pesäke kaukoputkilla. Kannattaa jollain valovoimaisilla kiikareilla etsiä se ensin tosi pimeässä paikassa niin tietää millaista suttua kuuluu etsiä. Andromedan seuralaisia 110 ja 32 etsiessä ei kannata verrata valokuviin vaan etsiä paljon kauempaa, koska visuaalisesti andromedasta näkyy vain ihan piskuinen pala sitä ydintä. Lisäksi vielä huomionarvoinen seikka on että rengassumu 57 on tosi piskuinen läikkä. Löysin sen joskus 10-vuotiaana 6-senttisellä lintuputkella ja varmaan tunnin etsimisen jälkeen huomasin, että yksi tähdistä onkin vähän littanan oloinen. Sumu on aika teräväreunainen.
Aloittelijan kannattaa heittää kaikki ennakko-odotukset romukoppaan ja tiedostaa yllämainitun kaltaiset haasteet. Silloin kohteen löydettyään voi jopa tuntua ihan hienolta. Vasta-alkajilla tämä taitaa olla valitettavan harvinainen tuntemus. :)
Aika hyvän oloinen lista kyllä.
silloin kun olin aika amatööri vielä. yritin etsiä M101:htä haravoin mutta ei löytynyt. mutta mistä olisin voinut silloin tietää että pitää olla
Pimeä taivas eikä
hämärä :grin:
No nyt kokemusta on paljon enemmän. Tiedän että M57 on hyvin pieni kohde. Kiikarilla ei siis erotu planetaariseksi.
Ja kiitos valistuksesta. Nyt tiedän vähän enemmän mitä odottaa.
Lainaaloppuvuodelle voi lisätä vielä
Saturnuksen, joka on tyylikäs kapeine renkaineen
Saturnus kapeine renkaineen on havaittu kyllä jo.
Nuo listassa olevat planeetat ovat ainoita joita en ole vielä nähnyt.
Mutta minähän lisäilen tuohon listaan vielä kohteita silloin kun sellaisia löytyy.
olen ajatellut lisätä listaan vielä M34 Ja M1 näkyvätkö nämä kuinka heikosti?
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 11.08.2009, 10:19:15
olen ajatellut lisätä listaan vielä M34 Ja M1 näkyvätkö nämä kuinka heikosti?
Messier 34:ssä huomaa jo tiedoista kuinka helppo se on nähdä:
5.2 magnitudia
25'
Kirkkain yksittäinen tähti 9.0
Näkyy paljain silmin suhteellisen helposti, varsinkin elo-syyskuussa jolloin puissa vielä lehdet ja valosaaste vähäistä. Näin tämän ensimmäistä kertaa (valosaasteisesta paikasta) paljain silmin 1./2.9.2005 vanhempieni kuistilta (taisi tosin olla kyllä naapurien kuisti) Vantaalta.
12-senttisellä putkella bongasin M34 viimeksi 9./10.8.2009 omalta takapihalta, keskeltä Koivukylän valosaastetta. Eipä 86% kuu sitä mihinkään pystynyt hävittämään saati sitten valosaaste ja näkyi se ihan 8x30 kiikareillakin.
Messier 1 näkyy samanlaisissa olosuhteissa mutta ilman kuuta. Olen kaikki (Suomesta näkyvät) Messierit bonganut 8-senttisellä linssiputkella keskeltä Vantaata, joten en tuota luetteloa ainakaan vaikeaksi sanoisi :)
/Jaakko
Laitan ne siis listaan.
Lainaus käyttäjältä: Never - 11.08.2009, 12:30:58
25'
melkein täydenkuun kokoinen.
Tässä oma havaintolista tälle syksylle:
Jupiter
Mars
C/2006 W3 (Christensen)
M 1
M 3
M 13
M 27
M 31
M 42 - Orion
M 45
M 51
M 57
M 63
M 81
M 82
M 97
M 101
M 108
M 109
Jotain olisi vielä tarkoitus lisätä.
Nyt tuli ensihavainto M31-galaksista - Kiikareilla. Ihanan näköinen harmaa sumulaikkä.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 16.08.2009, 09:46:49
Nyt tuli ensihavainto M31-galaksista - Kiikareilla. Ihanan näköinen harmaa sumulaikkä.
Onneksi olkoon!
Harva asia on yhtä sympaattinen kuin maailmankaikkeuden - meidän galaksista tarkastellen - olennaisimpien osien löytäminen omin silmin.
Viime yönä menin jälleen pihalle. Yö oli pilkkopimeä (lukuun ottamatta katuvaloja :angry: ) Menin kiiarien kanssa ulos.Ensiksi vilkaisin taas M31:htä.Sitten toin putken sekä kameran ja sen jalustan jolla otin pari kuvaa tähtitaivaasta.
Vilkaisin ursan tähtikartastoa.Huomasin plejadien olevan itätaivaalla. Suuntasin siis kiikarit sinne päin.Yhtäkkiä se osui näkökenttään.Tavallisilla kiikareilla plejadit olivat sanoinkuvaamaton näky.Katsoin kiikareiden ohi. ja siellähän se.Muutaman tähden rypäs... Otin siitä myös Kuvan (http://erkinkuvat.kuvat.fi/kuvat/t%E4htitaivas/starry_night+035.JPG/full).
Sitten olin pettymässä suuresti kun näin jonkinlaisen utuvanan taivaalla.luulin että pilvet ne sieltä tulevat taas pilaaman kaiken.Prin sekunnin kuluttua älysin sen olevan linnunrata... Tunne oli mahtava.
Tunnistin myös uusia tähtikuvioita jotka olivat Kefeus ja Perseus.
Kassiopeian ja perseuksen välillä näkyi utuinen läikkä.Suuntasin kiikarit siihen.Ja... Perseuksen kaksoistähtijoukko.
Myöhään tuli valvottua ja sen näki aamulla. :laugh:
Viime yönä oli mitä mainioin keli, ja ennusteen mukaan jatkuu tänään - ainakin täällä Kotkan seudulla.
Täytyy kyllä etsiä jo uutta paikkaa tuon lentokentän korvikkeeksi vähän syvemmältä maaseudulta, varsinkin eteläinen taivas on aivan liian valosaasteinen. Tästä huolimatta tarttui aloittelijan haaviin hienoja elämyksiä, keli oli kuitenkin aika kirkas (eikä pilviä missään). Oikeastaan ensimmäinen kerta tänä syksynä kun sai tiirailla ihan rauhassa. Varsinkin itään oli oikein mainiot olosuhteet. M31, M32, M13, M110, M57, M45, M103, NGC884 & NGC869 (eli Perseuksen kaksoistähtijoukko), Albiron, Delta Cephei, Arcturus, Rasalgethi ja Jupiter osuivat tällä kertaa etsimeen vaivatta. Yllättävän hyvin näkyvät M31 ja M13 ihan paljaallakin silmällä kun tietää mihin katsoo. On tämä kyllä kiva harrastus. Varsinkin Lyyran rengassumu oli veret seisauttava näky.
Suurin osa yllä mainituista siis ensi kertaa havaittuja, joten illan saldo oli ihan hyvä.
Jos sää tosiaan sallii, voisi yrittää etelätaivaaseen syventyä vaikka ilman putkea tänään. Tähtikuvioita on mukava opetella, on kyllä taivahan tosi ettei siellä putkellakaan mitään tee jos ei perusasiat ole ensin hallussa. Opin tiellä... Minulla alkaa tämän syksyn/talven havaintotavoite siis olla jo täynnä. En voinut vielä eilen illalla kuvitellakaan mitä yhden yön aikana voi kunnolla valmistautuen saada näkyviin. Tietysti sääoloilla ja havaintopaikalla on valtava vaikutus. Onneksi tähtiharrastukseen pätee vanha viisaus "nälkä kasvaa syödessä". Minulla ei ole kaukoputkihavaintoa muista planeetoista kuin Jupiterista, ja Mars ainakin näkyy yöllä matalalla taivaalla kohtalaisesti nyt. Saturnusta saa vielä odottaa, mutta ilmeisesti Uranus ainakin näkyy juurikin nyt. Siinäpä tavoitteisiin päivitystä.
Lisäksi tähtikuvioiden opettelu kuuluu toistaiseksi meikämandoliinon tavoitteisiin. Ei ole järkeä vain sohia randomilla ympäriinsä, toivoen saavansa etsimeen jotain järkevää. Hyvinhän tämä kyllä eteneekin, peruskuvioista Herkules ja Pegasus olivat eiliseen asti vielä vähän hämäriä, mutta nyt nekin löytyivät nätisti ja selvästi. Samoin Nuoli, Delfiini, Kolmio... eihän näitä vaikea ole tietenkään löytää kun osaa etsiä ja muistaa mittasuhteet. Yksi tärkeä juttu minkä olen huomannut jo tässä alkutaipaleella on se, ettei kannata yhdeksi illaksi ahnehtia liikaa. Tulee kylmä ja väsy, eivätkä havainnot enää ole niin hyviä.
Hemmetti että tää on kiva harrastus, sanon sen vielä vaikka jo tässä itseäni toistelenkin.
Hauska lukea VilleValtterin onnistuneesta yöstä!
Aloitin oman havaintokauteni toissa yönä 12" tuubin ääressä Pirkkalassa. Syksyn ensimmäinen kohde okulaarissa oli tietenkin M57, joka on ollut ensi kurkistus vuodesta -97 lähtien. Varsinaisella havaintolistalla oli muutama keskiyöllä etelässä näkyvä H400 listan kohde, joista yksi oli pallomainen joukko ja loput avonaisia. Tämän lisäksi katsoin komeetta Christenseniä, joka oli näppärästi Nuolen päässä. Seuraavat kaksi yötä menee mitä luultavammin Kaakkois-Suomessa 18" putken ääressä ja kohteet löytyvät pääsääntöisesti em. H400:n joukosta.
Mulla on semmonen ongelma himmeiden kohteiden etsimisessä ettei mulla ole kunnon etsintä.Punapiste-etsin häikäsee liikaa eikä sen läpi näe kuin kuun ja sen utuisena täplänä.
Kiva havaintoraportti, VilleValtteri! Hienoa että olet päässyt alkuun todella mielenkiintoisessa harrastuksessa!
Nyt pääsin tosiaan itsekin ensi kertaa putken ääreen ensi kertaa sitten huhtikuun lopun. Olen ollut nyt havaitsemassa kahtena yönä peräkkäin ja keli on ollut molempina öinä mitä mainioin! Linnunrata näkyi todella upeasti! Kilven tähtipilvi oli mahtava näky, mutta sen lisäksi näkyivät vielä Kotkasumun-Joutsensumun -alueen kirkastuma ja Jousimiehen pienempi tähtipilvi M 24 ihan kivasti. Edellisyönä havaitsin Helix -sumua, Saturnussumua, Villihanhijoukkoa ja Jousimiehessä sijaitsevaa avonaista joukkoa M 21. Tämä joukko on hyvin lähellä Trifid -sumua, joka jäi kuitenkin näkymättä, koska se ehti jo painua puiden taakse ennenkuin taivas oli tarpeeksi pimeä. Viimeyönä havaitsin Joutsensumua ja Kotkasumua, joista varsinkin jälkimmäinen näkyi kivasti O III -suotimella. Sain nyt ensi kertaa itse sumunkin näkyviin, aikaisemmin en ole kohteesta nähnyt kuin vain tähtijoukon!
Tänä havaintokautena aion keskittyä pääasiassa Caldwellin kohteisiin sekä Stephen O'Mearan Hidden Treasures -kirjassa esiteltyihin kohteisiin. Lisäksi aion havaita deklinaatio 60 pohjoispuolella olevia kohteita.
Kiva lukea kun on onnistunut havainnoinnissaan.
Mulla havaintolistalla on nyt loppukesästä/alkusyksystä etelässä näkyvät kohteet ja paikallisen ryhmän kohteet. Satunnaisesti kumminkin tiirailen muitakin kohteita ja paljain silmin koitan kanssa jotain uutta löytää. Tuossa vähän yli viikko sitten katselin Kuuta, Marsia, Jupiteria, Uranusta, Neptunusta, M57 ja M27 Tämä oli oma kauden avaukseni.
Samalla tässä syksyllä on projektinani oman 18" puken kokonaisvaltainen päivitys - poislukien optiikka.
Itse käynnistin kauteni 9./10.8, tosin tuolloin vielä kunnon kokoinen kuu häiritsi havaintoja reilusti. Viime yönä tuli täyteen syksyn neljäs havaintosessio ja piirroksiakin on kertynyt jo lähes 30 kpl.
Hauskin sessio oli 19./20.8.2009, jolloin ajoin polkupyörällä 45 min pimeällä paikalle kaukoputki rinkassa ja takaisin. En suosittele.
Eilen tyttöystävä puhkui intoa kun pääsi katselemaan takapihalle, mutta hyytyi ~15 min myöhemmin Neptunuksen, C/2006 W3 (Christensen) ja 89 Julie asteroidin jälkeen... ei ihan parasta havaintoseuraa :cheesy:
Tosin vaivauduin nyt raahaamaan 8" putken tänne opiskelijakämppään, joten välineistö on ainakin kunnossa.
/Jaakko
Jupiteria katselin jo viikko sitten ja piirroskin on tehtynä ja jaostolle raportoituna, joten se siitä. Seuraavaksi voisi katsella pohjoisia DS-kohteita, joita ei ennen ole tullut edes vilkaistua. Vaikkapa sellaisia, kuin NGC 7128/7133, NGC 7160, IC 1747, IC 1501 ja IC 289. Haastetta ainakin riittää.
Tarkoituksena olisi myös näin alkusyksyn kirkkaina öinä selvittää, mitä kaikkea täältä katuvalojen katveesta voi paljain silmin nähdä. Kun talvi lopulta saapuu ja lumipeite heikentää rajamagnitudia noin puolella, voi keskittyä avonaisiin joukkoihin ja kaksoistähtiin.
Juhuu! näin ekaa kertaa Marsin tänä aamuna.
No niin, nyt napsasin M57 ja M13.Kyllä tuntui todella mahtavalta, vaikka kohteet olivatkin harmaita länttejä.
Niiden etsiminen ei kamalan helppoa ollut. Putkessa oli asteen näkkönttä ja ei etsintä.
Karhun kohteita yritin myös löytää. Ei onnistunut.
EDIT: Ja yksi perseidikin tuli nähtyä.
Syksyn aikana olen ehtinyt bongailemaan M13, lyyran M47,Andromedaa, Jupiteria, ja muutamia tähtiä. Tarkoitus olisi talvella tarkkailla Marsia kun nousee puiden takaa.
(http://erkinkuvat.kuvat.fi/kuvat/Muut+kuvat/jussille.jpg/full)
Mars on esim Helsingistä karsottuna klo 5:47 Näin korkealla. Kyllä pitäisi pystyä katselemaan. (jos jaksaa herätä)
Onhan se Mars tosiaan jo aamuyöstä korkealla, mutta pimeyden lisäys (kuukaudella) olisi kiva :azn:
No niin. Nyt yli 15 minuutin etsimisen tuloksena löytyi vihdoin M27! Tuntui todella mahtavalta.
Sen lisäksi löytyi M34. noin 5 minuuttia etsin sitä. Taas uusia kohteita tuli havaittua.Ihmetyttää miten hyvin nuo näkyivät 90/1000 Astromasterilla.(ei kauhean valovoimainen).
Lisäksi vilkaisin taas M13 ja M57 sekä M31:tä. Yritin etsiä M33:a putkella.-Tuloksetta. Etsiessäni sitä kiikareilla olin näkevinäni utuläikän. se saattoi olla Messier 33. Myös M92 tuli nähtyä. se ei tosin ollut listalla.
Ison karhun kohteita etsin taas. Ei löydy niin ei löydy. :angry: Sama luonnollisesti M109,M81 ja M82 kanssa. Myös M15 yritin etsiä.-Taas tuloksetta. :angry: Kokeilin myös Joutsenen M29:ksää. sillä suunnalla oli kuitenkin tähtiä niin mielettömästi, että luovutin etsintäyritykset siihen.
Kaksi perseidiä tuli myös nähtyä.
Miten kummassa nuo Ison karhun kohteet ovat niin ylivoimaisia?
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 14.09.2009, 23:29:42
Miten kummassa nuo Ison karhun kohteet ovat niin ylivoimaisia?
M109 on ainakin himmeä, joten jättäisin sen myöhemmälle. M81 ja M82 pari näkyy kyllä helposti. Katsothan oikeaan paikkaan ja kuinkas valoisaa siellä päin on? Verrattuna noihin kohteisiin, jotka olet jo nähnyt tämä galaksipari on selvästi himmeämpi/vaikeampi. Samoin M33 joka on hyvin laaja-alainen ja diffuusi.
Samoin myös M15:n pitäisi näkyä jos M92 näkyy ellei Messier 15 ole sitten suoraan valosaasteessa tms. M29 on puolestaan kooltaan pieni ja saattaa hävitä helposti taustataivaan tähtikajoon, jos ei tiedä mitä etsiä ja eikä välttämättä näytä sumumaiselta kohteelta lainkaan.
Varsin kelpo keli oli ainakin täällä pääkaupunkiseudulla tänään ja itse asiassa niin hyvä että ainakin täällä oli tämän syksyn paras setti. NGC 1499 näkyi heikosti 20-senttisellä kaukoputkella UHC filtterin kera jo ihan parvekkeelta.
/Jaakko
Elikkäs.
M29:htä minun ei ole tarkoitus havaita. Kunhan kokeilin. Olin tahapihalla, eli siis talon takana. etupihan edessä paistoivat karuvalohirviöt. Kuitenkin linnunrata näkyi todella upeasti.
M 15 varmasti olisi näkynyt. En ehkäpä vain löytänyt sitä. Pitää yrittää uudestaan. Myös tuo 82 & 81 otetaan tosissaan. jos olisi vähän helpompi. M33:n näin ehkä kiikareilla. Näin hyvin epäselvän ututäplän.
Entä 106?
M33:n etsimiseen kannattaa tulostaa tarkempi tähtikartta galaksin lähialueelta. Voit sitten verrata kaukoputkessa näkemiäsi tähtiä ja sijoittaa laajan ututäplän oikealle paikalleen näiden tähtien suhteen. Ja oikeasti: se on hankala havaittava jopa 30cm putkellakin kaupungista eli galaksi vaatii hyvin pimeän taustataivaan ja selkeän kelin näkyäkseen. Liitekuvassa on esimerkiksi TriAtlas kartaston näkymä M33:n alueeseen.
Hmm... 90 mm Astromasterille saattaa olla kotipihalta aivan liikaa tuo M33.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 15.09.2009, 21:16:04
Hmm... 90 mm Astromasterille saattaa olla kotipihalta aivan liikaa tuo M33.
Jos linnunrata näkyy upeasti niin tuskin on. Joko pimennät läheiset kirkkaat lamput tai menet toiseen paikkaan havaitsemaan. M33 ideana on että se on laaja-alainen eikä pistemäinen. Se tuottaa aloittelijalle usein ongelmia, muuten kohde on kyllä helppo kun tietää mitä katsoa.
M106 on selvästi helpompi nähdä kuin M109. M63 ja M94 voit kokeilla kanssa.
/Jaakko
Lainaus käyttäjältä: Never - 15.09.2009, 22:37:34
Jos linnunrata näkyy upeasti niin tuskin on. Joko pimennät läheiset kirkkaat lamput tai menet toiseen paikkaan havaitsemaan. M33 ideana on että se on laaja-alainen eikä pistemäinen. Se tuottaa aloittelijalle usein ongelmia, muuten kohde on kyllä helppo kun tietää mitä katsoa.
M106 on selvästi helpompi nähdä kuin M109. M63 ja M94 voit kokeilla kanssa.
Okei. nyt näin 7x50 kiikareilla varmasti m33:n. Putkella yritin etsiä. Ei löytynyt :angry: Sen sijaan löysin putkella mukavasti M82 ja M81. Mahtuivat samalla kertaa putken näkökenttään.
Messier 106 tta aion yrittää ens yönä (tai jopa tänä yönä, jos jaksan).
PS: Ihmetyttää muuten miten helposti linnunrata näkyy. menin kokeeksi tielle ihan katuvalojen läheisyyteen ja erotin silti linnunradan. :huh:
3 sateelliittia sekä 3 Perseidiäkin näkyi.(tai huomasin)
Listaan lisätty M51
Viime yönä havaitsin M110: ja M32. Tosiaan kannatti etsiä kauempaa.
M32 erottui ihan juuri ja juuri. sen kirkkaus on 8,00mag. M97 kirkkaus on 11,20mag. Eipä mun vehkeillä taida erottua tuo.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 18.09.2009, 15:13:03
M97 kirkkaus on 11,20mag. Eipä mun vehkeillä taida erottua tuo.
Olen nähnyt M97:n visuaalisesti syrjäsilmällä 100mm/f8.5 Newtonilla joskus 1980-luvulla, kun havaintovälineet olivat vielä harvassa, havaitsija nuoruudenkarhea ja maalaiskylän yötaivaat täysin tähtikirkkaita/taustapimeitä :grin:
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 18.09.2009, 15:13:03
M97 kirkkaus on 11,20mag. Eipä mun vehkeillä taida erottua tuo.
M97 sopii hyvin testaamaan kuinka pimeä taivas havaintopaikalla on. Pieni pintakirkkaus vaatii tumman taustataivaan ja usein pienen-keskisuuren suurennoksen. M97 visuaalinen kirkkaus on kuitenkin 9.9 mag ja muutenkaan pelkästään kohteen kirkkauden mukaan ei kannata näkyvyyttä päätellä. Olen kohteen onnistunut näkemään hyvässä paikassa jopa 8x30 kiikarilla. Tässä piirros 4.7" Sky-Watcherin läpi:
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Messier/M97.gif)
/Jaakko
Lainaus käyttäjältä: Never - 19.09.2009, 10:12:55
M97 visuaalinen kirkkaus on kuitenkin 9.9 mag ja muutenkaan pelkästään kohteen kirkkauden mukaan ei kannata näkyvyyttä päätellä. Olen kohteen onnistunut näkemään hyvässä paikassa jopa 8x30 kiikarilla. Tässä piirros 4.7" Sky-Watcherin läpi:
Stellarium väitti sen kirkkaudeksi 11.20. Havaintopaikkani ei kuitenkaan ole todellakaan pimeä. No, saa nähdä onnistuuko.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 19.09.2009, 10:25:27
Stellarium väitti sen kirkkaudeksi 11.20.
9.9 on visuaalinen (v) kirkkaus. Stellariumin 11.2 voi olla photograpic magnitude (p) tai joku muu.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 19.09.2009, 10:25:27
Havaintopaikkani ei kuitenkaan ole todellakaan pimeä. No, saa nähdä onnistuuko.
Mikäli valosaaste häiritsee kannattaa kokeilla juuri suuren pintakirkkauden kohteita ja planetaarisia sumuja. Samalla silmä ja havaitsija harjaantuu etsimään hyvinkin pieniä, lähes tähtimäisiä sumuja. NGC 7662, NGC 6826 ja NGC 6543 ovat kaikki helppoja nähdä ja kirkkaita kunhan vain pystyy ne oikein tunnistamaan näkökentässä.
Yllätyin muuten siitä että M57 olikin niin iso. Luulin sitä ihan pikkuiseksi läikäksi.
Eilen (26.9) tuli havaittua M27, M57, M31, M13 ja Jupiter. Alkoi tekemään mieli kunnon kuvausvälineistöä ja putkea. Jos seuraavana vuonna hankkisin...
Näitä on tullut katseltua viime aikoina:
Harsosumu NGC 6992 & 6960 näkyi helposti 20 cm f5 peiliputkella ilman suodattimiakin, muta erityisesti tuo itäinen osa NGC 6992 näytti komealta UHC -filtterin kanssa. 25 mm SW perussohlo okulaari sekä 17 mm Hyperion.
Sirppisumu NGC 6888 erottui taustasta UHC-filtterin kanssa, mutta ilman filsua en onnistunut näkemään. Kohde on loppujen lopuksi aika helppo löytää kuvissakin selkeän "kuvion" muodostavien tähtien avulla.
Pegasuksen pallomainen M15 näyttää aina yhtä komealta...
NGC 7331 luettelonumeroa kantava galaksi niin ikään Pegasuksen tähdistössä näkyy hienosti 20 -senttisellä + 8 mm Celestron X-Cel okulaarilla. Olisi "kestänyt" enemmänkin suurennusta.
Lisäksi tuli katseltua: M27, M31, M57, Jupiter, Uranus, Misam, M81 ja M82. Niin, ja Harsosumun itäosasta aloitin kuvausprojektin (2 tuntia Ha:ta...). Katsotaan, mitä syntyy...
Mikähän muuten mahtaa olla Stefanin kvintetin visuaalinen näkyvyys 20 cm peiliputkella?
Lainaus käyttäjältä: Marko.J - 27.09.2009, 10:57:48
Mikähän muuten mahtaa olla Stefanin kvintetin visuaalinen näkyvyys 20 cm peiliputkella?
http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=3418
Kiitos!
Ei muuta kuin kvintetin kimppuun vain, kunhan kelejä taas tulee.
Eilen tuli katseltua: NGC 6830, NGC 6823, NGC 6813, NGC 6939 ja NGC 6946, niin ja M27 kun oli ihan NGC 6830 vieressä.
Päätin eilen ensimmäistä kertaa piirtää mitäänkoskaan, eli paperille hahmottelin M27:n eli Nostopainosumun Ketun tähdistössä, ja näytin sille vähän (lue=ehkä vähän liikaa) PhotoShoppia.. Vaikka Kuu olikin 93%, niin 15x70 kiikarini nappasivat tämän planetaarisen aika helposti. Kysymys: Pitääkö kuvat hyväksyttää jossain, jos niitä yrittää ladata DSA:en, eli käykö sinne nämä ihan aloittelijaversiotkin?
(http://img207.imageshack.us/img207/1898/messier27nostopainosumus.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Pororo - 07.10.2009, 19:22:52
Kysymys: Pitääkö kuvat hyväksyttää jossain, jos niitä yrittää ladata DSA:en, eli käykö sinne nämä ihan aloittelijaversiotkin?
Ei tarvitse, sinne vaan. Mielestäni riittää kunhan piirros vastaa näkymää kaukoputkessa eikä siihen ole jälkeenpäin lisäilty yksityiskohtia jne. Itse en pidä Photoshopilla tai muullakaan kuvankäsittelyohjelmalla tehdyistä piirroshavainnoista, koska ne harvemmin näyttävät realistisilta. Olet kuitenkin onnistunut omassasi varsin hyvin, onnittelut!
DS-oppaasta:
Piirtäjän moraalista
Piirtäjän moraali on havaintoja tehdessä erittäin tärkeä. Hyvälläkään havainnolla ei ole mitään arvoa jos mukana on piirtäjän ennakkoluuloja tai peräti valokuvista kopioituja osia. Objektiivisuus pitäisi säilyttää. Jokainen meistä on nähnyt valokuvia M42:sta, mutta kun teemme siitä havaintoa, pitäisi nämä valokuvat unohtaa ja keskittyä siihen, mitä putkessa todella näkyy. Yksityiskohtia ei pidä etsimällä etsiä siten, että joka havainnosta löytyy jotain yksityiskohtia vaan piirtää ne kuvaan jos siellä jotain näkyy. On useita kohteita joissa yksinkertaisesti ei ole muuta kuin diffuusi sumu ja joista ei siten löydy etsimälläkään mitään tummia rakenteita. Tosin jos siinä sellaisen näkee, se pitää tietenkin merkitä mukaan kaikesta huolimatta. En nyt esitelmöi tästä aiheesta sen enempää koska minua ennenkin siitä on puhuttu niin paljon. Jokainen varmasti tajuaa, että vain objektiivisilla havainnoilla voimme saada harrastuksestamme kaiken irti.
/J