LCROSS (Lunar Crater Observation and Sensing Satellite) ollaan * 15.6. annetun tiedon mukaan * laukaisemassa yhdessä LRO -luotaimen (Lunar Reconnaissance Orbiter) kanssa kohti Kuuta to 19.6.2009 klo 00.12 Suomen kesäaikaa eli 5.12 pm, US Eastern Daylight Saving Time (EDT).
Keskiviikkona 10.6.2009 Floridassa pidettiin Flight Readiness Review (FRR), jossa ongelmia ei ilmennyt. Launch Readiness Review (LRR) pidetään maanantaina 15.6.2009.
Lisätietoja NASAn LCROSS -sivustolta (http://www.nasa.gov/mission_pages/LCROSS/main/index.html) sekä LRO -sivustolta (http://www.nasa.gov/mission_pages/LRO/main/index.html).
LCROSS -keskustelussa Cloudy Nights -foorumilla (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/3159520/Main/3077123#Post3159520) on paljon aiheeseen liittyviä linkkejä. Yksi odotetuimmista tapahtumista on luotaimen laukaisuraketin yläosan ja itse luotaimen (emäaluksen) kontrolloitu iskeytyminen Kuun (eteläiselle) napa-alueelle, jota LCROSS -luotain havainnoi lentämällä (ennen omaa iskeytymistään) syntyvän iskemä/heittelepilven läpi (ks. tarkemmin alempana).
Lennon tieteellisiin tavoitteisiin ja mm. harrastajien rooliin iskemän havainnoinnissa voi tutustua Selenology Today -lehden numerossa 13 (LCROSS Special Issue) (http://digilander.libero.it/glrgroup/journal.htm).
Myös Unmanned Spaceflight -foorumilla (http://www.unmannedspaceflight.com/index.php?showforum=17) keskustellaan aiheesta (toistaiseksi lennon suunnittelusta (http://www.unmannedspaceflight.com/index.php?showtopic=960) sekä laukaisusta ja radalle asettumisesta (http://www.unmannedspaceflight.com/index.php?showtopic=6058)).
NASAn sivu (http://www.nasa.gov/mission_pages/LCROSS/overview/index.html) kuvaa LCROSS -luotainlentoa seuraavasti (käännös):
"LCROSS -luotaimen on määrä lähteä yhdessä Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) -luotaimen kanssa Atlas V -raketilla Cape Canaveralista, Floridasta, kesäkuun 17. päivänä 2009 klo 3.51 pm (EDT). Laukaisun jälkeen LCROSS -emäalus ja Atlas V -kantoraketin Centaur -yläosa suorittavat Kuun ohilennon ja siirtyvät pitkänomaiselle Maatakiertävälle radalle asemoidakseen LCROSS -luotaimen Kuun napa-alueelle tapahtuvaa törmäytystä varten. Loppulähestymisen aikana emäalus ja Centaur irtautuvat. Centaur toimii painavana iskeytyjänä synnyttäen pirstalepatsaan, joka kohoaa Kuun pinnasta. Neljän minuutin kuluttua tästä emäalus lentää pirstalepatsaan läpi keräten ja välittäen dataa Maahan, kunnes itsekin iskeytyy Kuun pintaan, ja muodostaa toisen pirstalepatsaan.
Pirstalepatsaiden oletetaan näkyvän Maasta ja avaruudesta kaukoputkilla, joiden halkaisija on 10-12 tuumaa tai enemmän."
Englanninkielinen teksti:
"LCROSS is scheduled to launch with the Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) aboard an Atlas V rocket from Cape Canaveral, Fla., June 17th 2009 at 3:51 p.m. EDT. After launch, the LCROSS shepherding spacecraft and the Atlas V's Centaur upper stage rocket will execute a fly-by of the moon and enter into an elongated Earth orbit to position LCROSS for impact on a lunar pole. On final approach, the shepherding spacecraft and Centaur will separate. The Centaur will act as a heavy impactor to create a debris plume that will rise above the lunar surface. Following four minutes behind, the shepherding spacecraft will fly through the debris plume, collecting and relaying data back to Earth before impacting the lunar surface and creating a second debris plume.
The debris plumes are expected to be visible from Earth- and space-based telescopes 10-to-12 inches and larger."
Edellä kuvattujen manöövereiden vuoksi iskeytymistä voidaan alkaa odottaa noin 72 päivän kuluttua laukaisusta.
Tapahtumaan liittyvällä LCROSS -havaitsijaryhmän sivuilla (http://groups.google.com/group/lcross_observation?lnk=srg) on ajankohtaista tietoa ja linkkejä. Sivustolla kerrotaan myös odotettavissa olevasta törmäytyksestä seuraavasti (käännös):
"LCROSS käyttää laukaisurakettinsa viimeistä vaihetta (Centaur) kineettisenä iskeytyjänä, joka ohjataan osumaan 2,5 km/s nopeudella yhteen ikuisessa varjossa olevista Kuun napa-alueen kraattereista. LCROSS lentää suoraan syntyvän pirstalepatsaan läpi, ja analysoi sitä löytääkseen vesijäätä, jota on saattanut kertyä kraatterin sisälle. Pirstalepatsasta tutkitaan myös avaruudessa olevin välinein (LRO ja HST), Maassa olevien observatorioiden toimesta sekä harrastajien kaukoputkilla. Tutkijat uskovat, että LCROSS -iskeytyjän pirstalepatsas näkyy hyvin harrastajien kaukoputkilla, joten harrastajien rooli tässä jännittävässä luotainlennossa voi olla arvokas."
Englanninkielinen teksti:
"LCROSS will use the Centaur upper stage of the launch vehicle as a kinetic impactor directed at 2.5 km/s into one of the permanently-shadowed craters at the Moon's pole. The LCROSS spacecraft will fly directly through the resulting plume of debris, analyzing it for signs of water ice that may have accumulated within the crater. The debris plume will also be studied by space-based assets (such as LRO, and HST), ground-based observatories, and amateur telescopes. Researchers believe that the LCROSS impact plume may well be observable in amateur telescopes, and that amateurs may be able to take on a valuable role in this exciting mission."
Tässä vielä linkki Shackleton -kraatterin mahdollista vesijäätä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3282.0) koskeviin linkkeihin.
Edit: muutin otsikoksi muutetun laukaisuajan ja korjasin * 15.6. annetun laukaisuajan * tekstiin
Edit: muutin säikeen otsikon kun laukaisu tapahtui
NASA ilmoitti tänään, että lähtö on siirtynyt tapahtuvaksi torstaina 19.6.2009 klo 00.12 Suomen kesäaikaa (eli klo 5.12 pm US EDT). Vaihtoehtoiset laukaisuajat ovat klo 00.22 tai 00.32 Suomen kesäaikaa. NASAn LCROSS/LRO -sivustolla (http://www.nasa.gov/mission_pages/LCROSS/main/index.html) on käynnistetty lähtölaskennan laskuri.
Siirto johtuu Endeavour -sukkulan lennosta STS-127, joka laukaistaneen 17.6.2009 keskiviikkona klo 12.40 Suomen kesäaikaa (5.40 am US EDT), ks. NASA Launch Schedule (http://www.nasa.gov/missions/highlights/schedule.html).
NASAn LCROSS/LRO lehdistötilaisuudessa (alkaa kohdasta 21 minuuttia) (http://www.youtube.com/watch?v=D-GXjR_CZSE) kerrottiin, että laukaisuikkuna kesäkuussa on 20.6.2009 saakka. Mikäli ukkonen aiheuttaa salamaniskuvaaraa, lähtö voi vielä siirtyä. Ellei tämä onnistu, seuraava laukaisuikkuna on heinäkuussa. Iskemä tapahtuu lähdöstä noin 100 päivän kuluttua. Kesäkuun lähtöikkunassa kohde iskemälle on etelänavalla, heinäkuun osalta pohjoisnavalla.
Jos lähtö tapahtuu 19. päivä Suomen kesäaikaa, iskemä Kuuhun tapahtuu etelänavalla 9.10.2009 Yhdysvaltain aikaa aamuyöllä pimeän aikaan. Tapahtumaa ei voi Suomessa todennäköisesti tällöin seurata pimeään aikaan, koska esimerkiksi klo 1 aamulla US ET tapahtuva iskemä tapahtuisi klo 8 Suomen aikaa, jolloin Aurinko on jo lähes 7 asteen korkeudella, vaikka Kuu onkin vielä korkealla taivaalla lännen suunnalla, ks. Ursan tähtikartta (http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/). Tuolloin Kuusta on valaistuna n. 73 prosenttia.
Iskemän halutaan tapahtuvan mahdollisimman jyrkässä kulmassa (n. 80 astetta), minkä vuoksi LCROSS ohjataan hakemaan vauhtia hyvin soikealle, Kuuhun ulottuvalle Maan polaariradalle. Näin saavutetaan noin 200 kertaa suurempi iskuvoima kuin Lunar Prospectorilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lunar_Prospector) oli 31.7.1998.
Näyttäisi siltä, että törmäytysaika LCROSS -luotaimelle tulee olemaan arviolta klo 3.30 am US PDT eli klo 10.30 UT. - Jos lähtö tapahtuu odotusten mukaisesti 18.6.2009 (Suomen kesäaikaa 19.6.2009 klo 00.12), iskemä siis tapahtuu 9.10.2009.
Oheisessa LTVT -ohjelmalla (http://ltvt.wikispaces.com/LTVT) tuotetussa havainnekuvassa on Kuu 9.10.2009 klo 10.30 UT. Suomessa Kuu on jo laskemassa, eli enää 9 asteen korkeudella (atsimuti 307.1 astetta), ja Aurinko on jo 22.4 asteen korkeudella. Kuusta on valaistuna 71.71 prosenttia.
... laskurin (http://www.nasa.gov/mission_pages/LCROSS/main/index.html) mukaan alle 2,5 tuntia lähtöön (estävän säähaitan todennäköisyydeksi ilmoitettu alle 40 prosenttia).
NASA TV (http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html) seuraa lähtöä.
Jet Propulsion Laboratory on liittänyt HORIZONS -järjestelmäänsä (http://ssd.jpl.nasa.gov/horizons.cgi) LCROSS -luotaimen ratalaskentatiedot (efemeridit).
Luotaimen rataskentaa voi järjestelmässä alkaa suorittaa lähdön jälkeen. Syötä "Target body" -kohtaan LCROSS. Avaa valikko kohtaan "Observer location", ja anna avautuvan sivun alalaidassa tiedot oman havaintopaikan leveys- ja pituusasteista sekä havaintopaikan korkeudesta (merenpinnasta) kohtaan "Specify Observer Coordinates". Paina sen jälkeen "Use Specified Coordinates", ja valitse "Generate Ephemeris".
Luotaintahan on arveltu voitavan seurata Maasta noin 30 päivän ajan lähdöstä teleskoopeilla, jotka ovat 10-12 tuumaa. Lähdön jälkeistä LCROSS / LRO -luotainten irtautumispolton välähdystä voi yrittää seurata Australiasta.
Suomessahan kannattaa siis nyt keskittyä kesäkolmion (Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair) sekä Karhunvartijan Arcturuksen bongailuun - ja kokon polttoon, jos kulovaroitus sallii :grin:
... ukkosrintaman vuoksi 0:12 peruuntunut, ja lähtöyritys tänään klo 0:32. Jos sää ei salli, uusi yritys huomenna :cool:
Jos lähtö siirtyy, seuraava yritys on Suomen kesäaikaa lauantaina 20.6.2009 klo 01:41, 01:51 tai 02:01 (06.41 US EDT).
... lähtö onnistui. Mahtava kuvakulma - kamera oli mukana kiertoradalle asti, ja näytti livenä mm. kantoraketin irtoamisen :cool:
NASA TV:n videoclippi (6 min 10 sek) LCROSS/LROn noususta (http://www.youtube.com/watch?v=j-5t4de6jjI).
Kamera vie kiertoradalle - hienoa nähdä laukaisupaikan jäävän taakse, pilvien jäävän alapuolelle ja lopulta Maapallon kaartuvan pinnan tulevan horisonttiin.
Luotaimen pinta näyttäisi jopa jäätyvän avaruuteen tultaessa? Voi olla, että valaistusolojen muutos tekee osittain tepposet, kun ruskea pinta vaihtaa väriä. Joka tapauksessa pinnasta irtoaa tankkauksen aiheuttamia jäähileitä, jotka leijuvat poispäin. Kantoraketin irtoaminen on melkoisen hieno sekin.
Ilmakehän loppuminen myös näkynee raketin suihkun ulkoasun muuttumisena?
Edit: korjasin jäätymiskohtaa
Tuo video oli kyllä loistava :smiley:
Seuraavaksi odotettavissa Kuun lähiohitus LOI (Lunar Orbit Insertion), joka johtaa käytännössä pitkänomaiselle Maan polaariradalle, jolla varmistetaan maksimaalinen ohjattavuus eri kohteisiin, hyvä iskemäenergia ja jyrkkä iskemäkulma lokakuussa tapahtuvalle kosketukselle. Lähiohitus on odotettavissa tiistaina 23.6.2009 klo 12.43 Suomen kesäaikaa (5.43 US EDT). NASA lähettänee suoraa kuvaa lähiohituksesta.
Lähiohituksen suorittaa siis duo LCROSS/Centaur, josta LRO irtaantui ajassa T + 44 min 45 sek. LRO puolestaan jatkaa omalla kyydillään kohti Kuuta.
Lisätietoa luotainten vaiheista Justin Rayn palstalla "Mission Status Center", saitilla Spaceflight Now (http://www.spaceflightnow.com/atlas/av020/status.html).
LCROSS/Centaur -ohituksessa suoritetaan myös ICPS (Instrument Calibration Pointing Sequence). Tästä on BrianJ -nimimerkki postannut Unmanned Spaceflight -foorumille (http://www.unmannedspaceflight.com/index.php?showtopic=6058&st=15) siistit simulaatiot saamansa datapaketin avulla. Tässä odotettavissa oleva "instrument line-of-sight view" (http://www.youtube.com/watch?v=c2BXCgCqvj8) sekä "external view" (http://www.youtube.com/watch?v=xfwDFdunJCQ).
Edit: muutin otsikon laukaisun tapahduttua
Edit: lisäsin Justin Rayn palstan ja tarkennuksen LCROSS/Centaur ja LROn irtaantumisesta
LCROSS/LRO -luotaimen Kuun lähiohituksesta tulossa live -videostreamia ti 23.6.2009 klo 15.10 (ensimmäisiä kuvia odotetaan klo 15:20 alkaen) täällä (http://www.nasa.gov/externalflash/lcross-lunar-swingby/index.html).
NASA TV:ssä (http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html) myös aiheesta (tätä kirjoitettaessa lähetys käynissä).
Tähdet ja Avaruus uutisoi (http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php?title=nasan_luotaimet_ohittavat_tanaan_kuun&more=1&c=1&tb=1&pb=1) aiheesta. Lisätietoa NASAn LCROSS -sivulla (http://www.nasa.gov/mission_pages/LCROSS/lunarswingby/).
Edit: LRO saavutti käytännössä Kuun kiertoradan hetki sitten (13.28 Suomen kesäaikaa). Lähiviikkoina (arviolta heinäkuun 2. päivänä) voidaan (kalibrointien ja viritysten jälkeen) alkaa odotella LROC -kamerakuvia (http://lroc.sese.asu.edu/index.html) (Lunar Reconnaissance Orbiter Camera).
Unmanned Spaceflight -foorumilla (http://www.unmannedspaceflight.com/index.php?showtopic=6071&st=0#entry142273) myös keskustelut käynnissä.
Jos jäi livelähetykset väliin, oheisissa linkeissä:
- LRO LOI eli Lunar Orbit Insertion (http://www.youtube.com/profile?v=iYwJuyxrqa8&user=NASAtelevision) (video 1:06:47)
- LCROSS Kuun lähiohitus (http://www.youtube.com/profile?v=fe8gMRfLRVU&user=NASAtelevision) (3:51 tiivistelmä)
- LCROSS lähiohitus, aineistopaketti (http://www.nasa.gov/mission_pages/LCROSS/lunarswingby/index.html)
Ensivalo LROn kameralle :cool:
Kalibrointikuvia NASAn LRO -sivulla (http://www.nasa.gov/mission_pages/LRO/multimedia/lroimages/lroc_20090702_a.html) ja LROC -sivulla (http://lroc.sese.asu.edu/index.html). T+An uutinen (http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php?title=ensimmaiset_huipputarkat_kuvat_kuun_kier&more=1&c=1&tb=1&pb=1) asiasta.
... ja tässä Arizona State Universityn LROC Image Browser (http://wms.lroc.asu.edu/lroc_browse).
Klikkaamalla kiinnostavaa kuvaa pääsee zoomaamaan sitä kätevällä työkalulla, joka kertoo kuvan koordinaatit ja muuta tietoa, esim. Early NAC Calibration Image (http://wms.lroc.asu.edu/lroc_browse/view/nacl000000fd) eli kalibrointikuva.
Kuvaa voi zoomailla skrollaamalla hiirellä (tai käyttämällä sivun alareunan painikkeita). Zoomauksen jälkeen kestää vähän aikaa, ennen kuin kuva tarkkenee. - Sen jälkeen vain (vasemmalla) hiirellä kuvasta kiinni ja lentämään.
Tarkin resoluutio on on 1,4 metriä per pikseli.
... tietokanta LROC Narrow Angle -kameralle ehdotettuista kuvauskohteista (http://target.lroc.asu.edu/output/lroc/lroc_page.html). Saitilla voi myös esittää mahdollista kohdetta tietokantaan lisättäväksi. Tietokannan käyttöliittymänä on zoomattava karttapohja.
Tietoa mahdollisista tulevista Apollo- ja muuhun Kuutututkimushistoriaan liittyvistä LROC -kuvauskohteista collectSPACE -saitilla (http://www.collectspace.com/news/news-070109a.html).
... tulossa myös mielenkiintoinen mahdollisuus päästä analysoimaan ja luokittelemaan Kuun pinnanmuotoja ja tekemään mm. kraatterilaskentaa Moon Zoo -projektissa (http://www.lpi.usra.edu/meetings/lro2009/pdf/6035.pdf), jonka on tarkoitus olla samantapainen kuin Galaxy Zoo -projekti (http://www.galaxyzoo.org/).
Moon Zoo -hankkeen pitäisi ilmeisesti käynnistyä loppukesästä.
... siisti LRO -ylilento (http://lroc.sese.asu.edu/news/index.php?/archives/67-A-Birds-Eye-View-of-the-Moon.html) ja Duluc M -kraatterin itäpuolta (http://wms.lroc.asu.edu/lroc_browse/view/iom20090703) 56 cm resoluutilla per pikseli.
... päivitettyä tietoa tulevasta iskeytymästä ja sen suunnitellusta havainto-ohjelmasta (http://lcross.arc.nasa.gov/observation.htm) (valitettavasti havainnointi Suomesta ei ole mahdollista).
Kurt Fisherin (Salt Lake Astronomical Society) hieno tietopaketti LCROSS -törmäytyksestä ja sen havainnoinnista (http://members.csolutions.net/fisherka/astronote/observed/LCROSS/20090916LCROSSImpactUpdate.pdf). - Tiedosto on pdf -muotoon viety powerpoint -esitys (62 diaa), jonka koko on 11,9 MB. Latautuminen kestää siis jonkisen aikaa :rolleyes:, mutta tieto on mielenkiintoista. Fisher on amatööri, ja pyytää suhtautumaan arviointeihinsa sillä varauksella. Katso tarkemmin taustoja CN -foorumilta (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/3337869/Main/3077123#Post3337869).
Tapahtuma EI siis valitettavasti ole havainnoitavissa Suomesta!
... huomenna 9.10.09 ropsahtaa LCROSS Cabeukseen. NASA TVn suora kuva tarjolla.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 08.10.2009, 13:41:53
... huomenna 9.10.09 ropsahtaa LCROSS Cabeukseen. NASA TVn suora kuva tarjolla.
October 9, 2009 is 11:31:19 UTC for the Centaur and 11:35:45 for LCROSS spacecraft (7:31:19 a.m. EDT and 7:35:45 a.m. EDT)
Eli tarkoittaako tuo että kello 18:31:19 Centaur ja 18:35:45 Suomen aikaa LCROSS tulee Kuun kamaralle vauhdilla?
EDIT: Jos nyt muunsin tuon ajan oikein niin tuohan tarkoittaa että noin pari kymmentä minuuttia myöhemmin kuu nousisi.. :embarrassed: Voisikohan NASA vaikka tunnilla lykätä tuota :grin:
Lainaus käyttäjältä: wizardd - 08.10.2009, 14:36:26
October 9, 2009 is 11:31:19 UTC for the Centaur and 11:35:45 for LCROSS spacecraft (7:31:19 a.m. EDT and 7:35:45 a.m. EDT)
Eli tarkoittaako tuo että kello 18:31:19 Centaur ja 18:35:45 Suomen aikaa LCROSS tulee Kuun kamaralle vauhdilla?
EDIT: Jos nyt muunsin tuon ajan oikein niin tuohan tarkoittaa että noin pari kymmentä minuuttia myöhemmin kuu nousisi.. :embarrassed: Voisikohan NASA vaikka tunnilla lykätä tuota :grin:
Minä saan tuosta kyllä 14:31 ja 14:35 Suomen aikaa. UTC on standardiaika -3h kesäaikana Suomesta ja EDT on USA:n Eastern Daylight Saving Time -7h Suomesta (paitsi ne muutaman päivät kuin kesäaikaan siirtymiset eroavat).
Niinpä lienee parempi yrittää katsoa NasaTV:stä:
http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html (http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html)
Source: http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ (8.10.2009)
Lainaus käyttäjältä: Kopi - 08.10.2009, 14:55:28
Minä saan tuosta kyllä 14:31 ja 14:35 Suomen aikaa. UTC on standardiaika -3h kesäaikana Suomesta ja EDT on USA:n Eastern Daylight Saving Time -7h Suomesta (paitsi ne muutaman päivät kuin kesäaikaan siirtymiset eroavat).
Niinpä lienee parempi yrittää katsoa NasaTV:stä:
http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html (http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html)
Source: http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ (8.10.2009)
Äh, niinpä tietenkin. :rolleyes:
... pieneksi kävi kuvakulma ennen kopsahdusta :grin:
Itse en nähnyt minkäänlaista välähdystä videossa kun Centaur osui kraatterin pohjaan. Eikös olisi kuitenkin jotain pientä valonvälähdystä kuulunut näkyä. Katsoin siis NASA TV:stä, en omasta putkesta :grin:.
Tuosta törmäyksestä saa varmaankin irti ihan merkittävää tieteellistä dataa. Itseäni kuitenkin häiritsee periaatetasolla se, että kun ihminen on saanut jo sotkettua ja saastutettua tämän pallon, niin seuraavaksi aletaan nakkaamaan jätteitä lähipallolle. Kontakti lähimmälle taivaankappaleelle voisi tapahtua rakentavamminkin.
Lainaus käyttäjältä: Heb - 09.10.2009, 15:06:06
Itse en nähnyt minkäänlaista välähdystä videossa kun Centaur osui kraatterin pohjaan. Eikös olisi kuitenkin jotain pientä valonvälähdystä kuulunut näkyä. Katsoin siis NASA TV:stä, en omasta putkesta :grin:.
Siinä kun videossa näkyvän valon kuva vaihtuu infrapunakuvaksi niin hyvin pian IR-kuvaan ilmestyy heikko sininen täplä violetilla (kylmin) alueella ja hiipuu vajaassa kahdessa sekunnissa. Samaan aikaan lennonjohto ilmoittaa "Mark Centaur impact". Ainakin tuossa Nasan sivujen On Demand -videossa täplä näkyy 1:19-1:20s kohdalla.
Kunnon väläys olisi vaatinut suurempaa törmäysnopeutta.
Ok, nyt tuli bongattua. Katsoin niin jännittyneenä suoraa lähetystä että jäi tuo huomaamatta ja kuulematta :azn:
Lainaus käyttäjältä: ER - 09.10.2009, 17:32:35
Tuosta törmäyksestä saa varmaankin irti ihan merkittävää tieteellistä dataa. Itseäni kuitenkin häiritsee periaatetasolla se, että kun ihminen on saanut jo sotkettua ja saastutettua tämän pallon, niin seuraavaksi aletaan nakkaamaan jätteitä lähipallolle. Kontakti lähimmälle taivaankappaleelle voisi tapahtua rakentavamminkin.
Lähettäisitkö sinne porauslaitteiston jolla pääsee kunnolla pinnan alle? Mahtaa olla moisella painoa, sitä kautta kustannukset muuttuvat tähtitieteellisiksi. Ja jotta se olisi oikeasti hyödyllinen järjestelmä, sitä pitäisi pystyä siirtämään tarvittaessa. Vaatii energiaa ja mekanismin siihen, ja jälleen lisää painoa, ja jälleen etsitään maksajia.
Munakana, jos joku perustelee että kaivostoiminta voisi alkaa nopeasti tuon jälkeen, eiköhän maksajia läytyisi.
Kari
... kannattaa taas tsekata myös LROC -kameran kuvasatoa (http://wms.lroc.asu.edu/lroc_browse). Aika mahtavia otoksia tarjolla :shocked:
... tänään LROC -tiimi julkisti uuden kuvasarjan avauksen, ensimmäisenä kohteena Mare Moscoviense (http://lroc.sese.asu.edu/news/index.php?/archives/164-Mare-Moscoviense-Constellation-Site.html#extended).
Kohteesta esitetään geologisia piirteitä, linkkejä lisämateriaaliin ja tietysti uusimpia LROC -kuvia.
Tarkoituksena on sarjassa käydä läpi kaikki 50 Constellation -ohjelman ja Kuun tulevan, ihmisen toimesta paikan päällä tehtävän tutkimuksen kannalta kiinnostavaa kohdetta. Linkki näitä kohteita koskevaan perustietopakettiin on kuvasarjan avaussaitilla.