Tietäisikö kukaan kokeneempi harrastaja millaista jälkeä olisi odotettavissa M31 galaksista (eli andromedasta). noin 10 senttisellä putkella. olen kuullut että se olisi melkoinen pettymys?
Itsellä on tommonen kasisenttinen dobson. Kyllähän se tolla 25mm okulla koko okun täyttää, keskusta näkyy kirkkaana utuläiskänä ja siitä sitten levittäytyy melko himmeästi reunoille. Mitään yksityiskohtia en ole saanut näkyviin, eipä niitä hirveästi ole. Ainakaan UHC suodin ei auttanut näkymää.
Riippuu polttovälistä!
Pitkäpolttovälisellä laaja kohde ei mahdu kuin pieniltä osin
kuvakenttään. Lyhytpolttovälisellä näkymä on upea ja laaja!
Objektiivin halkaisija ei kerro oikeastaan paljon mitään tässä tapauksessa.
Tässä linkki 80mm linsillä varustetulla f6.5 kokoonpanolla otettuun kuvaan valosaasteen keskeltä:
http://4.bp.blogspot.com/_9HcYqbvUc4s/Sdy6i0YqzrI/AAAAAAAACwg/Qga59S1y7kk/s1600-h/m31.jpg
Jos puhut visuaalihavaitsemisesta, Andromeda on loistava kiikarikohde!
J-P
J-P, putkeni polttoväli on 1000 mm onko se sitten lyhyt vai pitkä?
... ja puhun juuri visuaalihavaitsemisesta, itse en kuvaa muuta kuin planeettoja ja kuuta, en ds:ta , ja pitäisikö andromedan näkyä vain 7 kertaisella suurennoksella kiikareilla? :huh:
Hei,
Andromeda on laaja kohde, sen koko taivaalla on n. kolme astetta.
Eli kuusi täysikuuta rinnakkain!
J-P
Onhan se ison kokoinen galaksi, mutta eipä siitä silti näy visuaalisesti kuin kirkkain ydinosa, joka näyttää kaukoputkella ihan samalta kuin kiikareillakin: littanalta sumuläiskältä. Sen voi nähdä pimeässä myös paljain silmin jolloin se näyttää vähän tähteä suttuisemmalta läntiltä. On sääli, että lähin täältä näkyvä galaksi on visuaalisesti noin piirteetön.
en ole syväätaivasta tutkinut juuri ollenkaan, joten olen ulalla kaikissa näissä asioissa, mutta kiitos neuvoista, ainut ds-kohteeni on m42 ja hyvältä se näytti :laugh:
Ensinnäkin kannattaa unohtaa tuo JP:n hieno kuva. Sillä ei ole mitään tekemistä visuaalisen näkymisen kanssa. Toiseksi pettymys/yllätys riippuu täysin mitä odottaa. Tuon kuvan jälkeen M31 on pettymys vaikka katsottaisiin Tähtikallion Astrofoxilla. Sen sijaan kannattaa katsoa mitä muut ovat nähneet milläkin kalustolla. Havaintoja löytyy deepsky-archivesta 28 kpl tällä hetkellä: http://www.deepsky-archive.com (Search välilehdelle hakusanaksi Messier 31).
Kohde itsestään näkyy paljain silmin jo taajamastakin käsin. Suuret kiikarit antavat ehkä vaikuttavimman näkymän kun koko galaksi mahtuu kerralla näkökenttään. Kaukoputkella alkaa näkymään ensimmäiseksi ytimen lisäksi pölyjuovat ja kirkastumat, mutta näistä on aivan turha haaveilla jos taivaalla on valosaastetta. Omasta mielestäni 10 cm putki on ehkä vaikein väline tälle kohteelle, koska koko kohdetta ei oikein näe kerralla eikä toisaalta valonkeräyskyky riitä yksityiskohtien selkeään erottamiseen. Ydin näkyy 10 cm:n putkella kelissä kuin kelissä hennon hunnun ympäröimänä. Hyvien olosuhteiden kanssa kokenut havaitsija tosin näkee tällaisellakin putkella käsitämättömän määrän yksityiskohtia kunnollisissa olosuhteissa.
M31 on siitä hyvä kohde myös, että 10 senttisellä putkella näkee myös M32 ja M110 galaksit jotka ovat tämän M31:sen "seuralaisia". Joten ainakin kolme galaksia saa hyvissä oloissa oikealla suurennuksella mahdutettua samaan okulaarin näkökenttään.
en kuitenkaan satu omistamaan isoja kiikareita, enkä myöskään odota tuollaista kuvaa putkellani, mutta minulle ei ole tärkeintä se, että kohde on hieno ja yksityiskohtia pullollaan, vaan se, että on nähnyt sen kohteen varmasti, pystyttekö luetteloimaan muita helppoja deep sky-kohteita joita tuon kokoluokan putkella voisi nähdä?
Huh.. niitä on paljon.
Messierit on kaikki suht helppoja ja sen luettelon Planetaarisetkin saa ainakin näkyyn UHC:llä tai OIII:lla tai näkyy ne ilmankin, kunhan rauhassa katsoo hyvältä paikalta hyvällä kelillä.
Pikku ongelma on sellanen ettei mulla ole mitään suotimia :undecided:
... ja ohjevihkosen mukaan putken rajamagnitudi olisi noin 12
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 08.04.2009, 22:42:50
Pikku ongelma on sellanen ettei mulla ole mitään suotimia :undecided:
Pekka kirjoitti tuolla yllä
"tai näkyy ne ilmankin, kunhan rauhassa katsoo hyvältä paikalta hyvällä kelillä", mikä pitää paikkaansa. Suotimilla saa helpotusta näkymiseen, jos havaitsee kaupungin valosaasteen alta. Tällöin suotimet pimentävät taustataivaan hehkua ja parantavat kohteen kontrastia verrattuna taustaansa (päästämällä lävitseen vain kapeamman kaistan valon taajuusalueesta).
itselläni valosaastetta on vain hitusen etelän ja lännen välillä, pitäs kai hommata tommonen suodin?
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 09.04.2009, 15:30:07
itselläni valosaastetta on vain hitusen etelän ja lännen välillä, pitäs kai hommata tommonen suodin?
Eipä se paras valosaaste suodatinkaan paljoa näkymää M31:stä paranna. Jos kerran on pimeä havaintopaikka ja perusjutut on kunnossa... tuskin galaksi pettymystä tuottaa. Tai tuottaa jos vertailee valokuviin. Harva se omaa autoakaan formuloihin vertaa...*
Eikä tuollasista taulukoista kannata paljoa välittää jossa kerrotaan kuinka himmeitä tähtiä näkyy. Ne yleensä aika reilusti alakanttiin.
/Jaakko
Itse näin kerran tämän Andromedan galaksin pienellä matkakiikarilla, Nikon Traveller II, ja vielä kaupungissa. Siis sen ytimen tietysti. Olin nimenomaan matkoilla, oli selkeä taivas, ja tiesin täsmälleen minne suunnata kiikari. Silti vähän yllätyin miten helposti se näkyi niin pienellä kiikarilla ja kaupunkioloissa. Varmaan tuo kiikarikin on ihan laadukas - Nikon tuskin edes valmistaa huonoa laatua.
Kuviin ei visuaalihavainnointia Messier 31:stä pidä edes verrata, vaan aina muihin visuaalihavaintoihin.
ML