Avaruus.fi - keskustelualue

Piti avata uusi aihe ja kysyä teiltä kokeneemmilta neuvoa. Millaisilla vehkeillä pystyy kuvaamaan hyvin Aurinkoa? Kiitoksia jo etukäteen. :huh:

Määttäsellä on joitain valmiita vinkkejä (oikeestaan auringonpimennys  kuvausvinkkejä, mutta jos asia on ihan uusi, niin saattaa tuostakin jotain löytyä):
http://www.teknofokus.fi/Astro/akuvaus.htm

Onko sinulla jo valmiina jotain - putki, kamera.. jolla haluaisit päästä kuvauksen alkuun.
Vai haluatko ostoslistan kamoista jolla saa sitten kunnon kuvia ?

Perussetti taitaa olla:
1 (ykkösenä välttämättömänä  ja ensimmäisenä) Aurinkosuodatin , yleensä käytetään kalvoa, esim:
http://www.teknofokus.fi/Astro/Akalvo.htm
2 kamera ( digijärkkäri, pokkari tai webbikamera... ehkä videokamerakin käy) Järkkäri ja pokkari ei vaadi tietokonetta kuvauspaikalle
3 Kaukoputki ( linssi, peili, tai niiden yhdistelmä (SC..)) pieni tai iso. Mieluiten seurannalla varustettuna, niin voi keskittyä tarkentamiseen ( haasteellisinta koko hommassa ) ja kuvaamiseen.

Itsellä on Sky-Watcherin kaukoputki ja Kamerana Nikon d40. Lähinnä olisi suodattimen tai kalvon tarve ja mitä muuta sitten tarvitseekaan. Mutta tälläiset on jo valmiina.

Sitten tarvitset täydenaukon aurinkosuotimen, ja adapterin kameran saamiseksi putkeen kiinni. Varmaan kannattaa hankkia okulaarisuurennus sovite - jos koittaa kuvata ilman okulaaria suoraan polttopisteestä, saattaa että kamera ei tarkennu ilman putken lyhentämistä.. saattaa tosin tarkentuakkin. Okulaarisovitteen kanssa ei pitäisi olla tarkennus ongelmia.

Kannattaa kysellä putkikaupoista...
URSA, Teknofokus,Ylva ... mitä niitä nyt onkaan..

Kiitoksia Timo neuvoista/vinkeistä.

Korjausta..

Mistähän sainkaan päähäni että putkesi on Sky-Watcher 200/1000mm newton..
Toisaalta luin että Putki on Sky-Watcher Astrolux 76/700, ja olet jo kuvannut sillä kuuta ?
Eli tarviit sitten vain sen suotimen. Unohda noi  löpinät okulaarisovitteesta ym..

Kerroin asiasta vähän huonosti :grin:. Pitäs vaan tässä samaan rytäkkään ostaa jalusta ja auringon kuvaus välineet eli suodin ym. Olisko kalvo hyvä vai ostaa samntien suodin. Voi kyllä olla että pitää ostaa toi suodin, ettei  mene mikään vikaan auringon kuvaamisessa. Joten olis jalusta ja auringon-kuvaus välineet hankinnassa. Joten jos viitsitte panna neuvoja tulemaan, niin olisin kiitollinen !

Lainaus käyttäjältä: starfoto - 04.04.2009, 20:46:23
Kerroin asiasta vähän huonosti :grin:. Pitäs vaan tässä samaan rytäkkään ostaa jalusta ja auringon kuvaus välineet eli suodin ym. Olisko kalvo hyvä vai ostaa samntien suodin. Voi kyllä olla että pitää ostaa toi suodin, ettei  mene mikään vikaan auringon kuvaamisessa. Joten olis jalusta ja auringon-kuvaus välineet hankinnassa. Joten jos viitsitte panna neuvoja tulemaan, niin olisin kiitollinen !

Se suodin on tehty aurinkokalvosta joka on vähän kuin haurasta foliota. Jos luulet pystyväsi askartelemaan pahvisen kehyksen joka pysyy tiukasti putken edessä ilman että rikot foliota, niin voit tilata kalvoa. Muuten osta valmis suodin, älä riskeeraa. Ei se kuitenkaan vaikeaa ole.

Joo, kyllä täytyy ostaa toi suodin. Tiedättekö joitain paikkoja missä myytäisiin, paitsi tietysti villen kello ( kysyisin vaan erilaisten mallien ja hinta-vertailujen vuoksi).

Ylva-astronomia ja ursa myyvät ainakin joihinkin putkiin.

Tilasin YLVAsta Aurinkokalvoa ( D5) ja koemielessä askartelin testimallin Galileoscopeen :afro: . Ohessa kuvia sekä suotimesta että pokkarilla otettuja kuvia auringosta. Toisen kuvan keltainen väri johtuu keltaisesta värisuotimesta. Merkuriuskin muuten näkyi muutamissa kuvissa, vaikka aika rakeisia nuo kuvat on, eikä auringon pinnasta yksityiskohtia paljon erota. :rolleyes:

Lainaus käyttäjältä: Tikkes - 27.06.2010, 13:23:08
Merkuriuskin muuten näkyi muutamissa kuvissa, vaikka aika rakeisia nuo kuvat on, eikä auringon pinnasta yksityiskohtia paljon erota. :rolleyes:

Aurinkokalvolla on aika vaikea saada mitään pinnan yksityiskohtia näkyviin, auringonpilkkuja lukuunottamatta. Suurin osa harrastajien ottamista pintakuvista on kuvattu Coronadon, Luntin yms. valmistamilla H-alfa-suotimilla, jotka maksavat jo huomattavasti enemmän kuin aurinkokalvo. Omat aurinkokuvanikin on kuvattu Kaivopuiston tähtitornin aurinkoputkella, tällä hetkellä lompakko ei ihan veny oman hankkimiseen. :tongue:

Moi! Mie en tajua auringon kuvaamisesta mitään, mutta aihe kinnostaa kovasti. Tänään kokeilin kameran omalla optiikalla (EF 75-300) ja harmaasuotimella. Vaikka kuinka rukkasin kuvan kontrastia, valoisuutta jja värjä, en saanut kuin tasaista mössöä (ks. kuva alla). Ennenku alan hommaan aurinkosuodinta putkeeni (Astromaster 130/650), kertokaa, tuleeko noita yksityiskohtia enempää tuollakaan?



-Mikko-

Lainaus käyttäjältä: mals77 - 23.06.2011, 20:46:52
Moi! Mie en tajua auringon kuvaamisesta mitään, mutta aihe kinnostaa kovasti. Tänään kokeilin kameran omalla optiikalla (EF 75-300) ja harmaasuotimella. Vaikka kuinka rukkasin kuvan kontrastia, valoisuutta jja värjä, en saanut kuin tasaista mössöä (ks. kuva alla). Ennenku alan hommaan aurinkosuodinta putkeeni (Astromaster 130/650), kertokaa, tuleeko noita yksityiskohtia enempää tuollakaan?
-Mikko-

Tarkkaan kun en tiedä käyttämäsi harmaasuotimen speksejä, veikkaisin että sinulla olisi ollut lähtökohtana puhkipalanut aurinkon kuva. Siitä ei saa pilkkuja millään esille.
Oma Croppikennoisella Nikon D200 ja 300mm telellä (varustettuna Astrosolar kalvolla) pilkut jo näkyy. Tosin ne kennolla jäävät melko pieniksi. Käyttämälläsi kalustolla (75-300 tele plus järkkäri)- pitäsi pilkut näkyä (kuvatessa Astrosolar kalvolla)

EDIT:
tällä hetkellä voisi pilkku 1236 toimia sopivana kuvauskohteena (jos kelit sallii). Pilkkutilanteen voi tarkastaa SOHO luotaimen www sivujen kautta:
http://sohowww.nascom.nasa.gov/sunspots/

Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 23.06.2011, 21:16:57
Tarkkaan kun en tiedä käyttämäsi harmaasuotimen speksejä, veikkaisin että sinulla olisi ollut lähtökohtana puhkipalanut aurinkon kuva. Siitä ei saa pilkkuja millään esille.
Oma Croppikennoisella Nikon D200 ja 300mm telellä (varustettuna Astrosolar kalvolla) pilkut jo näkyy. Tosin ne kennolla jäävät melko pieniksi. Käyttämälläsi kalustolla (75-300 tele plus järkkäri)- pitäsi pilkut näkyä (kuvatessa Astrosolar kalvolla)

EDIT:
tällä hetkellä voisi pilkku 1236 toimia sopivana kuvauskohteena (jos kelit sallii). Pilkkutilanteen voi tarkastaa SOHO luotaimen www sivujen kautta:
http://sohowww.nascom.nasa.gov/sunspots/

Tämä suodin: http://www.verkkokauppa.com/fi/product/19787/cbfks/Hoya-NDx400-HMC-58mm-harmaasuodatin
Kuvausasetukset: ISO100, valotus minimi, aukko 5.6

-Mikko-

Astrosolar kalvo (sekä katselu että kuvauskalvo) vaimentaa auringon valoa huomattavasti enemmän kuin käyttämäsi ND filtteri.

Avaatko kuvan Canon tms softalla - jos siellä on valinta mikä näyttää kuvan puhkipalaneet kohdat (esim RAW kuvassa) punaisella vilkkuvana tms -> se voisi kertoa onko ongelma juuri puhkipalaminen... Kuvan histogrammista voi nähdä myös puhkipalamisen.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 23.06.2011, 21:42:52
Astrosolar kalvo (sekä katselu että kuvauskalvo) vaimentaa auringon valoa huomattavasti enemmän kuin käyttämäsi ND filtteri.

Avaatko kuvan Canon tms softalla - jos siellä on valinta mikä näyttää kuvan puhkipalaneet kohdat (esim RAW kuvassa) punaisella vilkkuvana tms -> se voisi kertoa onko ongelma juuri puhkipalaminen... Kuvan histogrammista voi nähdä myös puhkipalamisen.

Juu täysin puhkipalanu on :) Kiitti!
-Mikko-

Pikaisella laskutoimituksella AstroSolar-kalvo päästää läpi noin kahdessadasosan valosta, jonka tuo Hoyan ND-filtteri päästää lävitseen. :grin:

Lainaus käyttäjältä: naavis - 24.06.2011, 00:38:26
Pikaisella laskutoimituksella AstroSolar-kalvo päästää läpi noin kahdessadasosan valosta, jonka tuo Hoyan ND-filtteri päästää lävitseen. :grin:

Ostinkin alunperin ko. suotimen päiväaikaiseen salamakuvaukseen, mutta aattelin kokeilla. Miites tuo kalvo, kumpaa tiheyttä kannattaa hankkia?

-Mikko-

Edelleen kaipaisin vastausta tuoohon kalvoasiaan, kumpaa tiheyttä kannattaa hankkia ja mikä on käytännössä ero noiden tiheyksien välillä?

-Mikko-

Jos meinaat kuvata aurinkoa (auringonpilkkuja) niin valintasi on astrosolar kalvo, käsittääkseni siitä ei ole olemassa tiheysvaihtoehtoja. Ota yhteys esim. Ylvaan niin osaavat siellä myydä sinulle oikean kalvon.

Itse asiassa Astrosolar-kalvoa on olemassa katseluun ja valokuvaukseen sopivaa versiota.

http://www.teknofokus.fi/Astro/Akalvo.htm

Ja kuten sivulla todetaan niin
"Kuvauskalvoa ei saa käyttää katseluun ilman lisäsuodatinta!"

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 08.07.2011, 09:39:59
Jos meinaat kuvata aurinkoa (auringonpilkkuja) niin valintasi on astrosolar kalvo, käsittääkseni siitä ei ole olemassa tiheysvaihtoehtoja. Ota yhteys esim. Ylvaan niin osaavat siellä myydä sinulle oikean kalvon.

Kalvoja on itseasiassa eri tiheyksisiä. Ylva myy kalvoja tiheyksillä ND=5.0 ja ND=3.8. Luku kuvaa käsittääkseni kalvon optista tiheyttä. Wikipediasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Neutral_density_filter#ND_filter_types) löytyy taulukkoa eri ND-filttereistä ja niiden optisesta tiheydestä. Olennainen luku lyötyy sarakkeesta Filter Optical Density. Ylva näyttäisi suosittelevan ND=5.0-kalvoa visuaaliseen katseluun ja ND=3.8-kalvoa valokuvaamiseen.

EDIT: einari ehti ensin. :cheesy:

Onko kellään kokemusta KÄYTÄNNÖN eroista? Jos haluaisin sekä katsella että kuvata?

-Mikko-

Kalvojen olennaisin käytännöllinen ero on siinä, että nopeammalla ND 3.8 -kalvolla pääsee Auringon valoa läpi 10 x enemmän kuin hitaammalla ND 5 -kalvolla. Näin voidaan Aurinkoa KUVATA suuremmalla aukkosuhteella, eikä kuva pimene liiaksi.

VISUAALISESTI havainnoitaessahan tietenkin silmä katsoo okulaariin, johon Auringon valo pääsee kalvon läpi suoraan. Siksi on käytettävä AINA riittävästi suodattavaa ND 5 -kalvoa. Mielellään esim. kahdelta puolelta päällystettyä Astro Solar -kalvoa, jotta minimoidaan UV-säteilyhaitta, joka voi syntyä pienen pienistä kalvossa olevista rei'istä. Visuaalisesti havaittaessa silmille haitallisen läpipääsevän UV -säteilyn määrä on siis liian suuri ND 3.8 -kalvolla. Siksi sen kanssa okulaariin katsottaessa on käytettävä LISÄKSI okulaaripäässä (tai barlowissa) riittävän voimakasta ulravioletti- ja infrapunasäteilyn blokkaavaa filtteriä sekä mahdollista harmaasuodinta ("neutral density filter").

Jos kaukoputken kuvaa tarkkailee esim. videolaitteen tai kameran läpi elektronisesti (ei siis suoraan kameran etsimestä vaan live view -toiminnolla tai tietokoneen ruudulta), suora läpituleva UV -säteily jää käsittääkseni vain kuvauslaitteen kennon riesaksi, eikä pääse välittymään tietokoneen ruudulta suoraan silmiin kuten okulaariin katsottaessa. Korjatkaa jos olen väärässä!

Esim. TS toimittaa mittatilauksena (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1814_Baader-objective-solar-filter-for-telescopes-up-to-5-.html) tehtäviä Astro-Solar filttereitä (esimerkissä 5 " koolle), ja yleisestihän on saatavissa tuota askarreltavaa (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p548_Baader-Astro-Solar-Filterfolie---Fotografisch---20x25cm.html) kalvoa, esimerkissä valokuvaukseen sopivaa.

Minulla on käytössä vain visuaalikäyttöön tehtyä kalvoa, toimii mainiosti myös valokuvauksessa , ainakin canonin 1000D:llä, ja oletettavasti myös muilla kameroilla.

Tässä hetki sitten otetut kaksi testikuvaa oranssin suotimen läpi, tämä lisää vielä kuvausaikaa hiukan.

Bresserin skyluxin läpi otettu kuva, ISO100 valotus 1/250s


Equinox 120:llä otettu kuva, valotus 1/400s

Kiitos!

-Mikko-

Terve Mikko,

Omat astrosolar-kuvani ovat Ursan kautta tilattavaa katselukäyttöön tarkoitetun kalvon kanssa kuvattu.
Lisäksi kameran teleskooppiadapterissa ja okulaarissa oli kuu-suodin, mikä teki katselusta miellyttävämpää. Lisähimmennys siis.
Tuota harmaasuodinta voisi kokeilla astrosolarkalvon kera, ihan makuasia sitten, miten silmää miellyttää enempi.

Ja sitten ne turvallisuusvinkit:
-Suodin niin hyvin kiinni, ettei vaan mitenkään irtoa.
-Jos yhdistelmässä on useita putkia, niin kaikkiin suodin tai linssin suojus kiinni.
-Mikäli on sivullisia katsomassa, niin vaikka teipin kanssa kiinni, ettei pälähdä päähän," irroitanpa tuon korkin..."
-Joka katselukerta erikseen aurinkofiltterin tarkastus, ennen putkeen kiinnitystä. Astrosolarkalvoon tulee aika helposti reikiä. Voi paikata vaikka maalarin teipillä.

Kameraoptiikan kanssa vastavalosuoja on hyvä pohja astrosolarille.

Sitten vielä pikku juttu, joskus auringon pinnalla vaan ei ole pilkun pilkkua. Kesäkuun alun koronapurkauksen jäljiltä ainakin oli melko tyhjää, nyt en tiedä tämän hetken tilannetta, kun pukkaa kiirusta tuotantoelämän palveluksessa.

t:Tiukkis

Katselukäyttöön tehdyllä astrosolarilla voi ihan hyvin myös kuvata. Harmaasuotimet ei ole kovin terveellisiä kameralle eikä silmälle, kannattaa pysyä erossa niistä (siis auringon kanssa).

Suosittelen turvallisuussyistä hankkimaan vain katselukalvoa.

Kuvauskalvo laskee liikaa valoa läpi visuaalitarkoitukseen. Onnettomuuden vaara on olemassa, jos suotimet sotkeutuvat ja katsellaan kuvauskalvolla. Käytännön haitta katselukalvon käytöstä kuvauksessa on pidentyneet valotusajat, jotka ovat kuitenkin varsin lyhyitä ja todellinen haitta on aika vähäistä.

jk

LainaaKäytännön haitta katselukalvon käytöstä kuvauksessa on pidentyneet valotusajat, jotka ovat kuitenkin varsin lyhyitä ja todellinen haitta on aika vähäistä.

Voin vahvistaa tämän. Olen monia kertoja kuvannut Aurinkoa okulaarisuurennuksella ilman seurantaa katselukalvon läpi, ja aina ovat tarvittavat valotusajat olleet niin lyhyitä, ettei kohde ole päässyt liikkumaan kentässä.

Aloittelijoille voisin tähän keskusteluun liittää seuraavat tiedot:
Kuvaaminen onnistuu jo seuralla kalustolla oikein hyvin:
Putki (pienikin linssiputki tai peili).
Aurinkosuodin, joko itse tehty (kalvoa saa ursalta) tai valmis.
kamera (pokkari käy oikein hyvin).
kamera-pidike/sovite.

Kuvaaminen onnistuu hyvin käsivaraltakin kalvosuodinta käytettäessä (hyvin lyhyet valotusajat, pieni aukko), sillä aurinko on edelleen suotimesta huolimatta hyvin kirkas ja selkeä kohde.
Alkuun kuvatessa kannattaa ottaa monia nopeita valotuksia vaikkapa sarjana, näin saat helposti muutaman onnistuneen otoksen seulottua kuvavalikoimasta.
Auringonpilkkujen kuvaaminen on helppoa, mutta mikäli kohteeseen tahdotaan väriä ja kuvata esimerkiksi auringon purkauksia, tulee hintalapulle pari nollaa lisää.

Esimerkkikuva muistaakseni on kuvattu nimenomaan käsivaralta:

Lainaus käyttäjältä: chilimieli - 11.11.2011, 19:12:01
Auringonpilkkujen kuvaaminen on helppoa, mutta mikäli kohteeseen tahdotaan väriä ja kuvata esimerkiksi auringon purkauksia, tulee hintalapulle pari nollaa lisää.

Mites tämä käytänössä tarkoittaa? H-beta filtteri liittyi johonkin, mutta miten saadaan purkaukset ja flaret näkyviin?

Lainaus käyttäjältä: jaffons - 11.11.2011, 22:49:42
Mites tämä käytänössä tarkoittaa? H-beta filtteri liittyi johonkin, mutta miten saadaan purkaukset ja flaret näkyviin?

Varsinaisissa aurinkokaukoputkissa käytetään niinsanottua H-alfa-suodinta, joka päästää lävitseen vain ionisoituneen vedyn aallonpituutta 656nm. Tällöinkään kyllä ei värejä saada mukaan, sillä kaukoputkesta tulee vain yhtä aallonpituutta, ts. valo on yksiväristä. Kuvat kuvataan usein mustavalkoisella kameralla ja väritetään jälkikäteen. Näin olen itse yleensä tehnyt, lopputulos on tämänlainen: http://astro.galleria.fi/kuvat/Space/The+Sun/The+Sun+on+01.06.2011.jpg

Katoppaköö, sellanen kysymys pölähti mieleen, että onko aurinkokuvauksessa etua ir-modauksesta EOS:lla kuvatessa? Periaattessahan modatulla h-alpha eioo blogattuna, mutta onko käytännössä mitään eroa?

Mietin myös sellaista ratkaisua, että laittas EOSiin h-alpha 6nm clip-filsun ja putken päähän aurinkosuotimen, mutta sitten luin toisesta ketjusta, että h-alpha on liika "valkosta" järkkärin kans, eikä aurinkokuvauksessa saada hyvää lopputulosta? Kiitos kun jaksat vastata!

-Mikko-

Näin yhdellä foorumilla testin missä oli verrattu IR pass ja Solar Continuum-suotimia ja Sola Continuum vei voiton (ei isolla marginaalilla).
En usko ettäa DS HA-suodin parantaa näkymää kun päästökaistassa on niin suuri ero.

Lainaus käyttäjältä: einari - 25.05.2012, 10:56:33
En usko ettäa DS HA-suodin parantaa näkymää kun päästökaistassa on niin suuri ero.

Jep, deep sky -käyttöön tarkoitettu suodin tuskin muuttaa kuvaa laisinkaan. DS-käytössä olevien Ha-suodinten päästökaista on yleensä 5-12 nanometriä, aurinkokaukoputkien etalonien päästökaista taas alle 0,1 nanometriä.

hmm, mistähän löytäisi aurinko kuvauksesta IR pass suotimella mallikuvia ja tietoa... tuon hankkimalla saisi vähän useammalle kohteelle soveltuvan vermeen kuin solar continuumin joten jos ero ei ole hirveän suuri voisi olla kannattavampi hankinta kuvaukseen.

Täällä aiheesta juttua (kuvavertailussa tosin ei ollut 'aivan' IR pass-suodatinta):
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5231314/Main/5231259

Kuvasin viimeksi Wratten c87 filsulla (muovifiltteri joka on tarkoitettu kamera optiikan eteen - Teknofokus leikkasi  minulle ko. muovista 1 1/4" suotimen)
Wratten c87 on viellä enemmän IR filtteri , kuin Baaderin IR-pass.

IR-pass läpäisykäyrä:
http://ftp.sbig.com/sbwgifs/baader_ir_pass.gif

Wratten c87 käppyrä (keltainen viiva):
http://www.x-raycameras.com/images/wrat_comp.gif

Käytin IR filtteriä ja Baaderin aurinkokalvoa (valokuvaus sellaista) , Ajatuksena että IR alueella seeing olisi hieman parempi kuin kontinuum alueella.. mitään vertailua en tehnyt , mutta muistaakseni kontinuum + ir-cut on tehokkaampi.

Tässä äärimmilleen revitelty Wratten c87 kuva, vertaa niitä Juliuksen samasta pilkusta ottamaan kontinuum kuvaan (pienemmällä putkella)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9488.msg94948#msg94948

ja Ransun kuvaan , samasta pilkusta  (vasen alakulma)
http://astrobin.com/full/11393/?mod=none&real=

Kiitoksia erittäin valaisevista esimerkeistä, ja näyttäisi kyllä siltä että IR pass auttaa myös. Jälki sitä käyttäen on parhaimmillaan hyvinkin vakuuttavaa joskin valotusajat pidempiä. Tuolla perusteella tuollainen IR pass suodin näyttäisi olevan aika hyvä aurinkokunnan jokapaikan höylä.

Tervehdys! Olenko ymmärtänyt seuraavan asian oikein: Jos käytän aurinkokuvauksessa esim. Continuum -suodinta, on järkevämpää käyttää monochrome -kameraa, sillä värikamerassa 2/3 pixeleistä menisi hukkaan? Kiitokset etukäteen!

-Mikko-

Lainaus käyttäjältä: mals77 - 04.07.2012, 12:06:20
Tervehdys! Olenko ymmärtänyt seuraavan asian oikein: Jos käytän aurinkokuvauksessa esim. Continuum -suodinta, on järkevämpää käyttää monochrome -kameraa, sillä värikamerassa 2/3 pixeleistä menisi hukkaan? Kiitokset etukäteen!

-Mikko-

Tämä pätee lähinnä Ha-kapeakaistasuotimen kanssa, jonka valo on hyvin punaista. Tällöin 3/4 pikseleistä ei reagoi valoon mitenkään. Baaderin Solar Continuum -suotimen päästökäyrän keskikohta on noin 540 nanometrin kohdalla, jolloin luultavasti sekä kennon vihreät että siniset pikselit reagoivat valoon jonkin verran, jolloin vain 1/4 pikseleistä menee hukkaan. Mutta sekä sinisten että vihreiden pikseleiden sisältö on luultavasti varsin samankaltainen, koska päästökäyrän piikki on niin kapea. Joten kyllähän tuohon ehkä vähän paremmin mustavalkokamera sopisi.

Ei ottanut onnistuakseen nuo CCD -kamerakokeilut, joten digijärkkäreilä on opeteltava tämä aurinkokuvaus. Onko digijärkkärillä kuvatessa videokuva ainoa mahdollinen kuvausmuoto? Meinaan sarjatulellakaan ei järkkärillä kummoisiin kuvanopeuksiin päästä. Järkkärin videokuvanhan saa käsittääkseni pilkottua yksittäisiksi kuviksi pinottavaksi.

-Mikko-

Ei ole ainoa mutta järkevämpi kuin sarjakuvauksesta saatavat muutamat (kymmenet) yksittäiskuvat.
Laatu kun paranee mitä enemmän on niitä hyvä kuvia pinottavaksi suuresta määrästä.
En nyt osaa sanoa meneekö järkkäreiden video suoraan Registaxin/Avistackin käsittelyyn mutta ainakin jollain formaattimuunnoksella pitäisi onnistua.

Ostaa pläjäyhtin solar continuu double-stack suotimen, ku oli 1,25" lähes saman hintanen kun 2" yksinkertainen. Osaako  joku sanoa, onko tuosta tuplasta mitään iloa, tämän suotimen kohdalla? Kiitos kun jaksat vastata!

-Mikko-

Kas, en tiennyt että tuollainenkin on olemassa.
Googlaamalla löysin TS sivuilta (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p543_1-25--Solar-Continuum---Kontrastfilter---gestackt.html) tietoa:

"The following description is for the standard single Solar Continuum filter. The only difference ist that the double stacked version has a more narrow transmission curve and it gives a slightly darker picture."

Varmaan hieman enemmän kontrastia voi saada.
Ja tämmöinen vinkki siellä myös:
"With 150mm apterture and bigger, the Solar Continuum can be combined with the visual filter foil for visual purposes. With smaller apertures, the image becomes too dark. Here, we recommend the combination with the photographic filter foil and a moderate neutral density filter with 12.5% transmission and an UV/IR cut filter."

Tulipa tuossa sellainen tilanne vastaan, että kaivelin putken ja okulaarit naftaliinista ja siinä samalla aurinkosuotimen. Nyt sitten rupesin miettimään, mahtaako tuolla kuusi vuotta vanhalla suodattimella vielä uskaltaa Aurinkoa katsella - ts. miten noiden suotimien laadun käy ajan mittaan: heikkeneekö vai pysyykö samana? Ehyt pitäisi kalvon vielä kuitenkin olla.

Hylkäsin ajatuksen järjettömänä vuosi sitten, mutta jotenkin PST:n hankinta kiinnostaisi. Ongelmana on kinokoon järkkärikennon ja pikkuputken epäpyhä liitto  :evil:

Kaapista kyllä löytyisi myös Baaderin zoomioku.
http://www.raygilchrist.co.uk/pdf%20files/Imaging%20with%20PST.pdf

Onko tässä mitään järkee, tarkemmin kun aattelee, käy päätä...

Hurjan näköinen yhdistelmä tuo Baader-zoom + DSLR pikkuruisen PST:n perässä, mutta kaipa tuo toimii jos saat putken tukevasti kiinni jalustaan ja myös kamerasi kiinni putkeen/okulaariin. Vaatii tuunaamista, muttei kai tuossa muuta estettä ole?

Suurin este uskoisin olevan se, että kuva-ala lienee vähän kapeahko tuossa täyskennoisessa, etenkin okulaarin jälkeen. Tämä melkein vaatisi testiä. Onko kellään kokemusta järkkärin parittamisesta tuohon tai PST:tä Vantaan nurkilla?

Ei tuo järkkäri + okulaari(zoom) ole ehkä ihan paras yhdistelmä PST:llä kuvaukseen mutta onnistunee sekin.
http://www.photosbykev.com/wordpress/photography/pst-solar-imaging/

Lueskelin tämän aiheen läpi, mutta en suoraa vastausta omaan tarpeeseeni ollut löytävinäni. Jos nyt haluaisin yrittää 9.5.2016 Mercuriuksen ylikulkua kuvata minkälainen suodin tms. pitäisi hommata Canon EOS 1100D + EF 75-300 yhdistelmään. En siis haluaisi ruveta askartelemaan vaan valmista tuotetta haen. (ja saisiko tuolla samalla yhdistelmällä auringon pilkkuja näkyviin). Venuksen seuraavaa ylikulkua tuskin enää pääsen kuvaamaan edes Rollaatorista  :afro:

Thousand oaksilla näyttää olevan kameroiden filtterikierteisiin sopivia aurinkosuodattimia.

http://www.thousandoaksoptical.com/solar.html (http://www.thousandoaksoptical.com/solar.html)

Itseäkin saattaisi kiinnostaa, mistähän noita sais helpoiten?

Auringon pilkkuja 22 04 linssiputkella ja Solar Continuumilla.

Ehkä Herschell prismalla yhdistettynä Solar Continuum-filtterillä, lämpökalvolla ja webb- kameralla voisi saada jo parempia kuvia, mutta se maksaisi lisää yli 1000 €, joten hinnakasta, mutta ei palelisi kuvatessa. Tästä olisi vielä aika pitkä hintamatka, ennenkuin Auringon purkaukset tulisi kuvassa näkyviin. Näitä ajatuksia sain Ransulta, mestarilta.

No perustason ha-putket Luntilta tai Coronadolta on jotain 800. Näillä ne protutkin näkyy.

Komppaan einaria, perus pst tai lunt ensin h-alfahavaintoihin. Noillakin tosin on hintaa mokomilla.
Perus PST:llä ja webkameralla saa jo hyviä kuvia, yksi pieni ongelma on PST:n tarkennusvara ja voi joutua käyttämään Barlowia, kamerasta riippuen. 

Lainaus käyttäjältä: Jupo - 24.04.2013, 14:39:24
Jos nyt haluaisin yrittää 9.5.2016 Mercuriuksen ylikulkua kuvata minkälainen suodin tms. pitäisi hommata Canon EOS 1100D + EF 75-300 yhdistelmään. En siis haluaisi ruveta askartelemaan vaan valmista tuotetta haen.

Ota huomioon pari asiaa:

1) astrosolar-suodattimen askarteleminen on ihan oikeasti todella todella helppoa. Ei nyt ihan päiväkotitasoisen helppoa, mutta sanotaan että huolellinen alakoululainen saisi kyllä aikaan toimivan ja turvallisen suodattimen.

2) kolmen vuoden päästä sinulla voi olla käytössä joku ihan muu optiikka, luultavasti isompi ja parrempi :wink:

Näyttää noita valmiitakin ratkaisuja olevan mutten ole koskaan käyttänyt, niin en sano niistä mitään.

Lainaus käyttäjältä: Jupo - 24.04.2013, 14:39:24
...
Jos nyt haluaisin yrittää 9.5.2016 Mercuriuksen ylikulkua kuvata minkälainen suodin tms. pitäisi hommata Canon EOS 1100D + EF 75-300 yhdistelmään. En siis haluaisi ruveta askartelemaan vaan valmista tuotetta haen. (ja saisiko tuolla samalla yhdistelmällä auringon pilkkuja näkyviin)...

Aikoinaan kuvailtiin ihan pelkillä pinotuilla ND-filttereillä. Jos harrastaa valokuvaamista niin moisia usein löytyy kalustosta.

Sinänsä ajankohtaista, että piti pitkästä aikaa kokeilla viikonloppuna. Tässä siis käsivaralla pilvien raosta räpsäistynä "ei maailman parhaalla optiikalla": Sigman 70-300/4.5-5.6:lla, ND400 ja ND4 filttereillä stepdown-renkailla varustettuna:

Suljinaika oli muistaakseni 1/8000s ja aukko aika pieni  :wink:

Varoituksen sanana: Ei kannata kokeilla ilman hyvin tummia filttereitä ja varsinkaan katsoa etsimen läpi jollei ole varma suotimien voimakkuudesta

Tuli vaan mieleen että kuinkahan hyvin nuo ND-suotimet päästää läpi lämpösäteilyä ?

Hyvä pointti mainita.

Muistelen lukeneeni, että juuri käytetty Hoyan nd400 päästää neljä aukkoa enemmän infrapunaa kuin näkyvää valoa (5 vs 9). Mitä miedompi ND, sitä reippaampaa on läpäisy.

Edit. Nettidatan perusteella Käytetyt filtterit leikkaavat näkyvän valon 0,06%:iin ja IR:n 1,6%:iin lähtötasosta.

Varovaisuutta näiden ja pitkien putkien kanssa!

Kuulostaakohan seuraava setti turvalliselta auringon projisointiin?

-Lidlin 70/700 kaukoputki
-Etulinssin edessä hitsauslasi, joka päästää noin 50% etulinssin koko pinta-alasta valoa läpi

Tarkoituksena ois käyttää kellner-tyyppisiä okulaareja, ja olen ymmärtänyt että näiden kuumeneminen voi tuhota ne aika kivasti jos pääsee liikaa auringonvaloa tuohon okulaariin?

Meinasin ehkä laittaa tuollaisen projisointi-jutun taakse kiinni ja kuvata sitten sitä projisoitua kuvaa.

Lainaa-Lidlin 70/700 kaukoputki
-Etulinssin edessä hitsauslasi, joka päästää noin 50% etulinssin koko pinta-alasta valoa läpi

Tarkoituksena ois käyttää kellner-tyyppisiä okulaareja, ja olen ymmärtänyt että näiden kuumeneminen voi tuhota ne aika kivasti jos pääsee liikaa auringonvaloa tuohon okulaariin?

Meinasin ehkä laittaa tuollaisen projisointi-jutun taakse kiinni ja kuvata sitten sitä projisoitua kuvaa.

Kyllähän tuo periaatteessa onnistuu. Muista kuitenkin, että jos laitat keskelle hitsauslasin ja ympäröit sen auringonvaloa läpäisemättömälllä materiaalilla, pudotat putken efektiivistä apertuuria 35 mm:iin. Sen sijaan jos peittolevy on aukon keskellä ja sen ympäriltä pääsee valo kulkemaan, putken efektiivinen apertuuri ja siten myös erotuskyky säilyy.

Okulaarien sopivuus projisointiin on ihan okulaarikohtaista. Jos okulaarin rakenteessa on herkästi sulavia kittauksia, okulaari voi tuhoutua. Jos kalliimmanpuoleisen okulaarin kohtalo pelottaa, käytä halvempaa.

Lainaus käyttäjältä: Toni - 20.10.2013, 12:01:04
Kyllähän tuo periaatteessa onnistuu. Muista kuitenkin, että jos laitat keskelle hitsauslasin ja ympäröit sen auringonvaloa läpäisemättömälllä materiaalilla, pudotat putken efektiivistä apertuuria 35 mm:iin.

Jos apertuurin pinta-ala puolitetaan, apertuurin koko ei puolitu. 70 mm apertuurin pinta-alasta puolet tarkoittaa noin 50 mm linssiä, ei 35 mm.

Jos aikeissa on projisoida auringon kuvaa tasaiselle varjostimelle ja tehdä havaintoja siltä käsin, kannattaa jättää kaikenlainen suodatus pois käytöstä. Tehtäessä aurinkohavaintoja katsomalla suoraan kaukoputken läpi, on asianmukainen suodatus ensiarvoisen tärkeää. Projisointihavainnoissa pitää putken läpi sen sijaan päästää tarpeeksi valoa, että projisoitu kuva erottuu päivävalaistuksessakin. Omien kokemusteni mukaan 5 cm aukolla varustetulla putkella saa auringon kuvan projisoitua suodattimitta mukavan kirkkauksiseksi 10-15 cm kiekoksi. Jos valon kulkureitille lisää tässä hitsaajanlasin, ei projisointitasolle päädy enää minkäänlaista kuvaa auringosta.

Kaukoputken aukon varjostaminen projisoitaessa on sen sijaan kannattavaa. 5 cm aukko on havaittu hyväksi tähän tarkoitukseen. Suuremmalla aukolla optiikan läpi kulkee aina vain enemmän valoa, mikä saattaa olla vaaraksi havaintolaitteiston paloturvallisuudelle. Itse olen projisoidessa päästänyt muutamasta halvemmasta okulaarista savut pihalle lian kirkkaan auringonvalon osuttua pitemmäksi aikaa okulaarin sisäreunaan. On totta, että kaukoputken aukon varjostaminen heikentää sillä saatavaa teoreettista erotuskykyä. Projisointihavainnot soveltuvat kuitenkin parhaiten koko auringon kiekon tarkasteluun yhdellä kertaa eikä kaarisekuntiluokan tarkkuudella ole tässä käytössä niin suurta merkitystä.

Kun puhutaan eri okulaarityyppien erilaisesta soveltuvuudesta projisointiin, tarkoitetaan sitä, miten niiden optiikka kestää kirkasta keskitettyä valonsädettä. Jos okulaari sisältää yhteen kitattuja linssejä, on vaarana, että pitkittynyt altistus keskitetylle auringonvalolle rupeaa kiehuttamaan linssien välissä olevaa linssikittiä turmellen koko okulaarin. Nykyään ei käytännössä törmääkään okulaareihin, joissa ei olisi kitattuja linssejä, joten varovaisuuteen on aina pyrittävä. Käytännössä putken aukon varjostaminen 5 cm:iin tekee kittauksen tuhoutumisesta paljon epätodennäköisempää enkä ole itse sitä koskaan kokenut. Pitäytyisin projisoinnissa silti halvemmissa okulaareissa ja suuntaisin putken pois auringosta aina, kun ei ole aktiivisesti havaitsemassa. Jos eteen sattuu vanhoja Huygens tai Ramsden tyypin okulaareja kannattaa harkita tällaisten hankkimista projisointia varten. Nämä okulaarit koostuvat pelkästä kahdesta täysin erillisestä linssistä poistaen kaikki linssikitin kuumenemiseen liittyvät ongelmat.