Onko yleistä, että goto putket saa vedettyä piuhalla tietokoneeseen, vai tarvitseeko se lukea erikseen putken tiedoissa. Esim myykö ursa jotain putkea jonka saisi tietokoneella ohjattua? Saa pistää muuallekin linkkejä. Hakusessa joku 15 cm peili +- 5 cm. Riippuen hinnasta =)
GOTO-putket saa tietokoneohjaukseen ja usein mukana tulee sopiva planetaario-ohjelmakin.
Meaden kaluissa tarvitaan oma erityinen kaapeli.
En ole ikinä kuullut goto-putkesta, jota ei saisi kiinni tietokoneeseen. Mutta en menisi vannomaan. Vielä sellainenkin kummajainen voi tulla vastan :wink:.
Olen netistä koettanut tietoa hakea, muttei ole oikein löytynyt. Eli mikä on tuon goto putken toiminta periaate? Toimiiko esim gps:n avulla, vai miten kohteiden määrittäminen onnistuu? Noissa useissahan ilmoitetaan että 40k kohdetta valmiina. Vaatiiko tuo jonkun kalibroinnin, vai miten tuo suuntansa ottaa..
Vähän luolamies tasoinen kysymys, mutta tyhmän on pakko kysyä, kun en oikein tyhjentävää vastausta mistään löytänyt :rolleyes:
Goto versio esim HEQ-5 jalusssa, alkuasetuksiin vaatii havaintopaikan koordinaatit, kelloajan sekä päiväyksen. Jalustalle on kerrottava aluksi, missä tähdet sijaitsevat taivaalla. Valitaan esim 3 kohdetta eri paikoista taivaanpallolta (käännetään manuaalisesti jalustaa) ja sitten ilmoitetaan mikä kohde kyseessä. Toistetaan lopuille "kohdistukseen" vaadittaville kohteille.
Tuolla toimenpiteellä yhdistetään askelmoottorien ohjaama jalustan asento / tähden sijainti (rektankensio / deklinaatio taivaanpallolla) vastaamaan toisiaan. Kun kerran tehty, saman havaintosession aikana ei tarvitse kohdistusta suorittaa uudellen (edelyttäen että jalusta tismalleen samassa paikassa). Jos jalustan kannta varastoon, ja seuraavana kauniina yönä ulos - on kohdistustoimenpiteet tehtävä uudelleen.
Varsinaisen havaintokohteen valitettaessa (käsikapulasta tai tietämyskoneelta) - jalustalla on tiedot , minne suuntaan kääntyä. Lukituksia akseleista ei silloin saa saa avata. Jos niin tekee - jalusta ei enää ohjaa itseään oikeaan kohteeseen.
Joissakin jalustamalleissa saa liitettyä erillisen ulkoisen GPS:n. Sitä kautta jalusta saa tiedot havaintopaikasta, ajasta jne...
Kiitos paljon. Juuri tätä tietoa hain.
Tais unohtuu napasuuntaus, mikä on tärkeä??
Pete
Jep, kohtuullisen tarkka napasuuntaus on paikallaan, mikä lisää tarkkuutta. Jos napasuuntaus on kovin pielessä, niin kolmen tähden lukitus ei taida edes onnistua, kun ne kaksi muuta kohdistukseen käytettävää lisätähteä eivät ole lähimaillakaan siellä, missä putki niiden olettaa olevan (=on hankala löytää lukitustähdet okulaarin kenttään).
Tuollainen kolmen tähden lukitus (riittävän suuresta tähtikolmiosta) on hyvin tehtynä varsin tarkka suuntaukseltaan ja kohteen osuvat näkökenttään, vaikka putkea pyörittelisi ympäri taivasta varsin erilaisia hakuja tehden.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 31.07.2009, 22:53:55
Tuolla toimenpiteellä yhdistetään askelmoottorien ohjaama jalustan asento / tähden sijainti (rektankensio / deklinaatio taivaanpallolla) vastaamaan toisiaan. Kun kerran tehty, saman havaintosession aikana ei tarvitse kohdistusta suorittaa uudellen (edelyttäen että jalusta tismalleen samassa paikassa).
Tämä riippuu hiukan goton älykkyysasteesta: oman jalustan FS2 AstroElectronic kapulan goto toimii vain yhden tähden lukituksella. Yhdellä tähdellä tehty lukitus löytää noin 1/4 taivaan alueelta kohteet laajakulmaisen okulaarin kenttään ja tällöin kohdetta radikaalisti vaihtaessa joutuu samalla vaihtamaan lukitustähden toiseksi uuden havaintoalueen mukaan (=löysään lukot auki, käännän putken käsin oikeaan suuntaan, valitsen uuden lukitustähden ja kohdistan sen näkökenttään, kerron kapulalle uuden tähden nimen ja näiden jälkeen goto on taas riittävän tarkka ohjastamaan putkea uudella suunnalla). Planeettoja varten systeemiin tarvitaan vielä päiväys ja kellonaika, jotta ne löytyisivät taivaalta goton kautta, mutta normaalisti tavallisimmat löytää muutenkin.
Vaan kyllä se GOTO taitaa onnistua ihan alt-az jalustalla, eikä tarvita mitään ekvatoriaalista jalustaa ja napasuuntausta. Jopa GPS tuntuu tarpeettomalta mikäli pystyy itse valitsemaan ja tunnistamaan oikeat kohdistustähdet.
Loppujenlopuksi en oikein ymmärrä miksi edes havaintopaikkaa tai kellonaikaa edes tarvittaisiin. Jos manuaalisesti valitsee pari kolme tähteä taivaalta, niin eikö jalusta voi niiden avulla laskea sijainnit myös muille objekteille. Tietysti laskentaa helpottaa jos kone voi jättää huomioimatta kaikki horisontin alapuoliset tähdet jne.
Edit: kellonaika ja päivämäärä taitavat olla eniten GOTOa hyödyttävät tiedot.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Uusitalo - 01.08.2009, 10:30:26
Vaan kyllä se GOTO taitaa onnistua ihan alt-az jalustalla, eikä tarvita mitään ekvatoriaalista jalustaa ja napasuuntausta. Jopa GPS tuntuu tarpeettomalta mikäli pystyy itse valitsemaan ja tunnistamaan oikeat kohdistustähdet.
Varmaan näin, koska tämä riippuu goto-systeemin taidoista ja näitä on erilaisia. Tuo alt-az mallin goto löytyy mm. täältä (http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=247). Samoin Dobson-manuaali goto löytyy myös URSA:lta tästä (http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=217) putkesta.
Aikoinaan (hommaa opetellessani) sain tuon kolmen tähden kohdistuksen menemään enemmän tai vähemmän pieleen Skywatcher EQ6 Prolla, vaikka kaiken piti olla ok. Kaksi tähteä saattoi löytyä, mutta se kolmas olikin sitten jo liikaa sivussa ja kun haki kolmannen tähden okulaarinäkymän keskelle, tulikin "unable to..." tyyppinen herja kohdistuksen epäonnistumisesta. Kolmen tähden keskinäiset koordinaatit eivät siis natsanneet jalustan mielestä. Homma lähti pelittämään paremmin, kun laittoi tuon napasuuntauksen tarkemmin kohdalleen ja etsi uudelleen nämä kohdistustähdet. Systeemit ovat varmaan kehittyneet tässä vuosien varrella ja nykyiset osaavat paljon uusia temppuja. GPS:n tarpeellisuutta en ymmärrä itsekään, kun harva liikkuu säännöllisesti riittävän kauas havaintopaikkojen välillä, jotta tällä olisi suurta käytännön merkitystä.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 01.08.2009, 21:32:56GPS:n tarpeellisuutta en ymmärrä itsekään, kun harva liikkuu säännöllisesti riittävän kauas havaintopaikkojen välillä, jotta tällä olisi suurta käytännön merkitystä.
Lisää se käyttömukavuutta, kun ei tarvitse sitä kellonaikaa ja päiväystä naputella :cheesy:
Niin kyllä gps tuottaa varman sijainnin jalustalle ja nyt kun tuo helposti siirreltävien altazimuutti gotojen kausi alkaa olemaan käsillä, niin monissa niistä on vakiona gps juuri tuon vaihtuvan havaintopaikan huomioiden. Celestroniin saa vielä suuntaustähtien lisäksi lisää kalibrointitähtiä ja suuntaukseen voi pistää jalustasta riippuen kuusikin ohjaustähteä. Silloinkaan ei kuitenkaan napasuuntaus muutu epäolennaiseksi, jos alustana on siis ekvatoriaalinen jalusta, altazimutaalinen taitaa toimia, kunhan on vain suoralla alustalla.
Lainaus käyttäjältä: papamiguel - 26.08.2009, 14:41:34Silloinkaan ei kuitenkaan napasuuntaus muutu epäolennaiseksi, jos alustana on siis ekvatoriaalinen jalusta, altazimutaalinen taitaa toimia, kunhan on vain suoralla alustalla.
Edelleenkään tuolla ei pitäisi olla mitään merkitystä. Kunhan suuntaus tehdään esmes kolmella tähdellä niin jalustan pitäisi pystyä laskemaan minkä tahansa pisteen paikka taivaalla. Oli akselit miten päin vain (olikohan tässä liikaa itsevarmuutta...). Napasuuntaus auttaa ainoastaan kuvakentän kiertymiseen.
Paikalla on merkitystä. Koordinaatit taivaanpallolla pystytään laskemaan kyllä ilman putken paikkatietoa mutta esim. refraktio muuttaa tähtien näennäisiä paikkoja kun tullaan lähemmäs horisonttia. Sateliittitrakkauksessa on sijainnilla myös merkitystä. Kuun paikka myös vähän riippuu havaintopaikasta maapallolla.
Kaizu