Moi,
Viime yönä valottelin muutamia kohteita nelisen tuntia ja tänään olen sitten taistellut kuvankäsittelyn kanssa.
Ekaa kertaa otin kaikki preprosessointikuvat - pimeäkuvat, tasoituskuvat ja biaskuvat.
Vaan eipä se olekaan ihan helppoa näillä värikameroilla(kaan).
Aluksi näytti siltä että parempaa jälkeä saa aikaan perinteisesti ilman pimeä ym kuvia.
Kun käytti noita kaikkia niin tulosena oli vaan kummallisia väriyhdistelmiä.
Liityin sitten Astroartin Yahoo-ryhmään jossa päivän teemana olikin juuri sopivasti "Flat Fields with the SXVF-H9C ".
Siellä joku sitten neuvoi että tasoituskuvat pitääkin ensin pinota erikseen, debayeroida ne ja tallentaa siitä luminanssikanava masterflätiksi.
Kokeilin tätä ja alkoi toimia vähän paremmin.
Info: C8@6.3, Idas LPS, SXV-H9C, 15x3min.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/hickson44_ave_noflat_nodark.jpg)
Tämä kuva käsitelty käyttäen keinotekoista tasoituskuvaa.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/hickson44_220309_with_debayer_masterflat_2s.jpg)
Tämä kuva käsitelty debayeroidulla masterflätillä.
Jos joku haluaa kokeilla (ja neuvoa) kuvankäsittelyssä niin pinosin kaikki kuvat pakettiin (noin 90 megaa) joka löytyy täältä:
http://einarin.1g.fi/temp/ (http://einarin.1g.fi/temp/)
Sain vihdoin aikaiseksi harjoitella noilla tapion kuvilla, ja samalla sain ehkä vähän selvyyttä pariin kalibrointijuttuun jotka on askarruttaneet jo pitkään.
Tällainen tuli kuvasta:
(http://www.ursa.fi/~lkangas/misc/einari_hickson_pieni.jpg)
Venytys on tehty vasemmalla kädellä eikä kohinaa ole pelätty (zone systemkin vielä postissa). Kalibrointi sensijaan pitäisi olla mennyt ihan oikein.
Lähdin siitä että katselin signaalitasoja dark- ja bias kuvissa ja huomasin niiden olevan lähes samantasoisia (vajaa 1700 adua), paitsi että darkki sisälsi kuumia pikseleitä. Tämä kertoo siis siitä että tuolla kameralla pimeävirta on hyvin alhainen eikä kunnollisten darkkien saamisen kanssa tarvitse stressata. Kuumat pikselitkin voi mäpätä pois jonkun vanhan pitkän darkin perusteella. Kalibrointikuviksi ei siis tarvitse kuin flätit.
Sekä flätti- että varsinaiset kuvat pitää kuitenkin bias-korjata jotta flätin jakolasku tuottaisi oikeita tuloksia, koska ne molemmat sisältävät tuon ~1700 adua ja siihen päälle vasta lasketaan kohteesta tai flättiboksista tullut signaali.
Arvelin että master biassilla kalibrointi vain lisäisi kohinaa (varmistin tämän kokeellisestikin) ja että parempi vaihtoehto olisi vain mitata signaalin taso mediaanipinotusta master biassista ja vähentää sama luku kaikista pikseleistä.
Vähensin tuon vajaan 1700:n kaikista flättiruuduista ja tein sitten niistä master flätin jonka mediaani on 5000 adua. Tämän jälkeen pinosin darkit yhteen ja valkkasin parisataa kirkkainta pikseliä jotka sitten mäppäsin pois varsinaisista kuvista. Sitten vähensin varsinaisistakin kuvista tuon bias-luvun jonka jälkeen vielä jaoin ne master flätillä.
Sitten vain värien interpolointi, kohdistus ja pinous. Debayerointia (eli sitä värien interpolointia) ei tarvinnut tehdä fläteille erikseen niinkuin yahoo-gruupissa oli neuvottu (ei kuulostakaan kovin järkevältä), Tärkeintä on että kaikki kalibroinnit tehdään ennen värien laskemista.
Samanlaista prosessia aion vastedes käyttää omiinkin järkkärikuviin. Olen aikaisemmin vain ottanut orjallisesti kasoittain oikean pituisia darkkeja, mutta hiljattain olenkin huomannut niiden kaikkien mediaanin olevan aina 256 adua. Turha siis räpsiä ylimääräistä.
Einarin flätit oli muuten tosi hyvälaatuisia, selvästikin Neumannin flättikalvo ajaa asiansa.