Niiden olemustahan ei vielä täysin ymmärretä, mutta niistä puhutaan (melkein) aina kahtena eri asiana. Kysymys kuuluukin kuinka todennäköisenä pidetään, että ne ovat eri ilmiöitä? Vai voisivatko ne olla saman asian kaksi eri ilmenemistapaa? Onko saatu todisteita jonpaankumpaan suuntaan, vai onko asia vielä täysin avoin?
Mun täytyy varmaan tuoda sulle alkupaloiksi parin viimeisen vuoden tiede-lehdet, niistä saat suoraan yliannostuksenkin, loppuu hölmöjen kyselemiset ja lähdet mun kanssa rassaamaan mopoja tallille (kevät lähestyy TAAS, mitään ole tehty vielä).
Mutta jos joku osaa vastata, minuakin kiinnostaa!
:angel:
Kari
Sain joululahjaks kivan kirjan kuin Universumin Pimeä Puoli Leena Tähtisen ja Chris Flynnin kirjoittamana. Siin kerrotaan paljolti pimeästä aineesta ja energiasta ja tällä näkymin puhuttaisiin kahdesta eri ilmiöstä. Koska pimeä aine selvästi omaa gravitaation muttä ei reagoi säteilyyn ja pimeä energia toimii gravitaation vastaisena voimana.
Tiede: Matemaatikot hankkiutuivat eroon pimeästä energiasta (http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3850)
Morjens
Ei ihan joka päivä tällaisia uutisia tule. Pimeä energia on nykytietämyksen horisontin takana ja niin on tämän uudenkin teorian kanssa. Ehkä T-A:ssa tulee juttua tästä aiheesta...
Tässä Tomi Koiviston väitöskirjan tiivistelmä aiheesta:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/fysik/vk/koivisto/tiiviste.html (http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/fysik/vk/koivisto/tiiviste.html)
Työn pitkässä versiosa ja väitöstilaisuudessa pohdittiin mm. mahdollisuutta että kosmologinen vakio olisikin ajan suhteen funktio.
Koko työ PDF formaatissa:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/fysik/vk/koivisto/formatio.pdf (http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/fysik/vk/koivisto/formatio.pdf)
jk
... mitenkähän tämä uutinen (http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/suurin-osa-etaisista-galakseista-piileskelee-etsijoiltaan.html) vaikuttaa arvioihin massojen jakautumasta maailmankaikkeudessa? Jos ymmärsin oikein, meiltä on voinut jäädä havaitsematta 90 prosenttia galakseista? Luulisi vaikuttavan massa-arvioihin ja samalla pimeän aineen määrään, kun näkyvän aineen massa-arvio (galaksien kokonaismäärä) nousee näin oleellisesti? Vai olenko ihan hakoteillä?
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 31.03.2010, 11:29:48
... mitenkähän tämä uutinen (http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/suurin-osa-etaisista-galakseista-piileskelee-etsijoiltaan.html) vaikuttaa arvioihin massojen jakautumasta maailmankaikkeudessa? Jos ymmärsin oikein, meiltä on voinut jäädä havaitsematta 90 prosenttia galakseista? Luulisi vaikuttavan massa-arvioihin ja samalla pimeän aineen määrään, kun näkyvän aineen massa-arvio (galaksien kokonaismäärä) nousee näin oleellisesti? Vai olenko ihan hakoteillä?
Tähän asti ollaan kaikkeutta pidetty tiheydeltään tasalaatuisena. Tämä uutinen voi muuttaa tämän käsityksen, ei kuitenkaan välttämättä. Jos osoittautuu, että kaikkeus ei ole tasalaatuinen, mitenkä teoriat saadaan sovitettua uuteen tilanteeseen?
Joskus vajaa kymmenen vuotta sitten joku tieteilijä esitti että painovoiman käyttäytymiselle niin että vaikuttaa kuin olisi tuota näkymätöntä "pimeää" massaa voisi olla selityksenä että maailmankaikkeuksia on vähintään kaksi.Toiset vaikuttavat toisiin kuten pienessä mittakaavassa näemme lähiavaruudessamme eri taivaan kappaleiden vaikutukset.Tuosta teoriasta ei enää kuulu pihaustakaan joten onko vaikka simulaatioin pystytty selventämään että millaisena vaikutuksena tuollainen "naapurimaailmankaikkeus" omassamme tuntuisi?Onhan tosiaan aina meidän päiviimme asti ollut että aina vaan löytyy suurempia rakenteita.Vai onko nostettava kädet ylös ja sanottava että selvitetään nyt ensin tämä yksi maailmankaikkeus?
En ole varmaankaan lukenut samaa juttua, mutta jospa se pimeän aineen arvoitus ratkeaisi tällä vuosikymmenellä. Nykyään tiedetään, ettei se vuorovaikuta tavallisen aineen kanssa, eikä vissiin itsensäkään kanssa, paitsi painovoimalla. Jos pimeällä aineella olisi sähkömagneettisia sidosvoimia, siitä muodostuisi näkymättömiä taivaankappaleita, mutta tällaisia ei olla havaittu. Eli tällainen hiukkanen läpäisee esim auringon kuin tyhjää vain, kiihtyen kohti keskipistettä ja hidastuen sen jälkeen samaan nopeuteen mikä sillä ennen oli. Ainoastaan musta aukko voi sen pysäyttää.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 18.07.2010, 17:18:42
Jos pimeällä aineella olisi sähkömagneettisia sidosvoimia, siitä muodostuisi näkymättömiä taivaankappaleita, mutta tällaisia ei olla havaittu.
Jos pimeä aine vuorovaikuttaisi sähkömagneettisesti, se myös näkyisi. Joko niin että se säteilisi fotoneja lämmettyään tai sitten muodostaisi varjoja sattuessaan valolähteen ja havaitsijan väliin.
Kaizu
Pari uutista aiheeseen liittyen:
- T+A 2.11.2010: Mahdollinen pimeän aineen tuottama signaali löytyi (http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/mahdollinen-pimean-aineen-tuottama-signaali-loytyi.html)
- T+A 7.11.2010: Tutkijat löysivät viitteitä uudesta neutriinotyypistä (http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/tutkijat-loysivat-viitteita-uudesta-neutriinotyypista.html)
Pimeästä aineesta saatu epäsuora havainto avaruusteleskoopilla!
- T+A 15.11.2010: Hubble löysi kokonaisen galaksijoukon pimeän aineen (http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/hubble-loysi-kokonaisen-galaksijoukon-pimean-aineen.html)
Kyllä pimeä aine näyttäisi olevan todellinen asia. En ole vielä lukenut yhtään artikkelia sen synnystä. Käsittääkseni se on syntynyt alkuräjähdyksessä, kuinka, siitä ei ole mitään tietoa. Jospa LHC paljastaisi näitä saloja.
Lainaajoku tieteilijä esitti että painovoiman käyttäytymiselle niin että vaikuttaa kuin olisi tuota näkymätöntä "pimeää" massaa voisi olla selityksenä että maailmankaikkeuksia on vähintään kaksi.Toiset vaikuttavat toisiin kuten pienessä mittakaavassa näemme lähiavaruudessamme eri taivaan kappaleiden vaikutukset.Tuosta teoriasta ei enää kuulu pihaustakaan
Tämä johtunee siitä, että on äärimmäisen hankalaa falsifioida mitään multiversumiteoriaa. Useat spekulatiivista kosmologiaa harrastavat, esimerkiksi Lee Smolin, edellyttävät, että teorian on ennustettava jokin sellainen periaatteessa havaittavissa oleva seuraus, joka voi osoittaa teorian vääräksi. Tätä pidetään usein välttämättömänä, joskaan ei riittävänä ehtona tieteelliselle teorialle.
Havainnot viittaavat siihen, että maailmankaikkeus laajenee kiihtyvästi, ja pimeä energia on postuloitu selittämään tämä laajeneminen. On siis oletettu, että on oltava energiaa, joka aikaansaa kiihtyvän laajenemisen. Kiihtyvästi laajenevan maailmankaikkeuden selittäminen on siis pimeän energian selittämistä, ja toisinpäin. On mahdollista, että jokin rinnakkainen maailmankaikkeus havaittaisiin meidän maailmankaikkeutemme kiihtyvänä laajenemisena, mutta yhtälailla mahdollista on mikä tahansa muukin selitys. Jos ei selitetä, mitä muita havaittavia seurauksia universumimme laajenemisen lisäksi muilla maailmankaikkeuksilla voisi olla, teoria ei myöskään kerro meille tyydyttävästi, mitä pimeä energia voisi olla. Toisaalta, jos jokin kilpaileva teoria ennustaa muitakin havaittavia seurauksia, sitä tulisi suosia pimeän energian selityksenä. Vaihtoehtoisten selitysten pohtiminen voi kyllä olla avain sen parhaimman selityksen löytäjänä, mutta tarjotuissa selityksissä on oltava varovainen.
Toistaiseksi useat multiversumiteoriat ainoastaan selittävät jo tehtyjä havaintoja, mutteivät ennusta mitään uusia havaittavia seurauksia. Tilanne on sikäli merkitsevästi erilainen kuin vaikkapa Einsteinin yleisen suhteellisteorian kohdalla, että Einsteinin teoria ennusti eräiden tunnettujen tähtien näkyvän auringon gravitaation vaikutuksesta hieman eri paikoissa, ja tämä havainto saatettiin tehdä (ja havainto voidaan edelleen toistaa) auringonpimennyksen aikana.
Pimeän aineen kohdalla tilanne on sikäli samanlainen pimeän energian kanssa, että sillekin on hankala keksiä muita seurauksia anomaalisten painovoimavaikutusten lisäksi. Braaniteoria ei tarjoa sellaista selitystä, mitä vaihtoehtoiset teoriat eivät tarjoaisi, mutta se edellyttää tuollaisen multiversumin postuloinnin. Occamin partaveitsen mukaan sitä ei siis ilman muuta tukevaa evidenssiä tule suosia.
Tällainen puhtaan diletantin näkemys kosmologian kehityksestä 80-luvulta nykypäivään on, että tuollaiset teoriat, joista ei voi sanoa juuta eikä jaata, ovat pikkuhiljaa jääneet taka-alalle. Jonkin selityksen mahdollisuudesta ei vielä seuraa, että tuo selitys olisi tosi.
Eri kysymys onkin sitten tuo alkuperäinen kysymys, eli olisiko mahdollista, että pimeä energia ja pimeä aine olisivat yksi ja sama asia. Todennäköisyyden laskemiseen meillä varmaankin pitäisi olla tietoa sellaisista parametreista, joiden tietäminen tarkoittaisi, että meillä olisi nykyistä huomattavasti enemmän tietoa myös itse tutkimuskohteesta, eli pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta. Siinä mielessähän nuo ovat kaksi eri asiaa, että ne liittyvät eri havaintoihin: pimeä aine tulkitaan galaksien rotaatiokäyristä ja gravitaatiolinsseistä, pimeä energia juurikin siitä maailmankaikkeuden laajenemisesta. Pimeä aine siis vaikuttaa painovoimana, pimeä energia painovoimalle vastakkaisena voimana. Jos nämä osoittautuisivat saman asian aikaansaannoksiksi, edellyttäisi tämä melkoista muutosta tieteellisessä selityksessä. Mahdollistahan sekin toki on, joskaan itse en kyllä heti keksi, miten.
Lainaus käyttäjältä: Joose - 07.12.2011, 16:14:29
Havainnot viittaavat siihen, että maailmankaikkeus laajenee kiihtyvästi, ja pimeä energia on postuloitu selittämään tämä laajeneminen. On siis oletettu, että on oltava energiaa, joka aikaansaa kiihtyvän laajenemisen. Kiihtyvästi laajenevan maailmankaikkeuden selittäminen on siis pimeän energian selittämistä, ja toisinpäin.
Jos 74% kaikkeuden massasta on pimeää energiaa, on siinä valtava laajennusteho. Tarvitaanko laajentumisen, joka koskee jäljelle jäänyttä 26%, selittämiseen noin paljon energiaa? Vai meneekö siitä suuri osa tämän 74% kiihdyttämiseen?
Jos tätä vertaisi rakettiin, niin suuri osa sen polttoaineesta menee itse polttoaineen nostamiseen. Päteekö tämä analogia myös pimeään energiaan?
Innostuin Tähtisen ja Flynnin kirjan innoittamana laskemaan prosenttiosuuksia. Siis trigonometriset funktiot kuvaavat "jakaumia, jotka pitäisi saada mittauksin". Vaakasuorat viivat ovat täällä maapallolla havaittuja jakaumia. Kuva ei kerro energiatiheyttä. Tosin teoriani lienee väärä, koska laskin merkuriuksen perihelin kiertymäksi yli 100 kaarisekuntia vuosisadassa, jos planeetta kiertäisi aurinkoa maan ratatasossa. Siis höpö-juttu.
Lisäys 30.12.2012. Yritin poistaa tämän ja vastauksen #17 kuvat, mutta en löytänyt poistotoimintoa. Nuo kuvat on laskettu vektori- tai skalaarimatematiikalla, kun oikea suhteellisuusteorian kuvaustapa on tensorilaskenta (luin tässä erästä väitöskirjaa). Pahoitteluni sekaannuksesta.
Toinen höpö-kuva. Siis eräs tähtisen kirjan mukainen rotaatiokäyräyhdistelmä.
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 02.10.2013, 13:16:10
PS: pimeän aineen sijoittuminen halo:ksi näkyvää materiaa etäämmälle galaksien ympärille näyttäisi tukevan teoriaani siitä että kyseessä onkin gravitaation ominaisuus.
Yksi tekijä halon leviämisessä laajalle voisi olla vuorovaikutuksen puute pimeällä aineella. Jos se ei reagoi edes itsensä kanssa (paitsi ehkä heikon voiman kautta), niin hiukkaset on ikäänkuin tyhjässä avaruudessa ja menee vaan geodeesinsa mukaan "ikuisesti". Yksi asia olisi tässä tapauksessa varmaa: suuri nopeus. Meillä maassa niiden nopeuden tulisi olla suurempi kuin maan pakonopeus+aurinkokunnan-+Linnunradan pakonopeus. Tosin kaikki ei mene samaa nopeutta, pieni osa saattaa mennä vaikka kävelyvauhtia.
Jos pimeä hiukkanen tuntee heikon vuorovaikutuksen voi se vaihtaa W+, W- tai Z bosonin jonkun kvarkin kanssa edellyttäen että se pääsee riittävän lähelle (10^-17m). Kvarkki muuttuu toisenlaiseksi kvarkiksi mutta mitä tapahtuu pimeäle hiukkaselle, muuttuuko sen liiketila vai muuttuuke se toisenlaiseksi hiukkaseksi, kenties jopa tavalliseksi (vuorovaikuttavaksi) hiukkaseksi. Pimeä aine voi suht vapaasti liikkua galaksin tavallisen aineen läpi, sen vuoksi se ei ole vielä kerinnyt asettua näkyvän aineen muotoon vaan ympäröi painopistettä pallomaisena halona.
Kaizu
1,5 miljardin dollarin neutriinoprojekti on käynnistymässä yhdysvaltalaisen Fermilabin aloitteesta. - Tavoitteena on ampua neutronisuihku Maapallon läpi Eurooppaan. Britannia on jo mukana BBC:n uutisen (http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-26017957) mukaan.
Kokeen avulla on määrä saada selvyyttä siihen, miksi materian ja antimaterian suhde muodostui nuoressa universumissa sellaiseksi, että nykyinen tuntemamme maailmankaikkeus on mahdollinen, ja "valottaa" ehkä myös pimeän aineen ja energian arvoitusta.
Vuonna 2022 Chilen Cerro Pachonissa on määrä käynnistyä hanke pimeän energian tutkimiseksi. SLAC National Accelerator Laboratory Palo Altosta valmistaa 3200 megapikselin kameran, joka asennetaan kaukoputkeen nimeltä Large Synoptic Survey Telescope ( LSST (http://www.lsst.org/lsst/)). Kaukoputki kykenee toimiessaan kuvaamaan koko eteläisen tähtitaivaan muutamassa yössä, ja tekee näin havaintoja arviolta 20 miljardista galaksista 10 vuoden ajan. Näiden mittausten pitäisi johtaa pimeän energian jäljille. Hankkeen kustannusarvio on 400 miljoonaa dollaria. Asiasta uutisoi (http://www.bbc.com/news/science-environment-31472416) BBC.
LHC-hiukkaskiihdytin puolestaan on käynnistymässä maaliskuussa 2015. Se jäi huolto- ja päivitystauolle 14.2.2013. Nyt laitteen tuottaman törmäysenergian tasoa on nostettu ennen päivitystä olleesta 2 x 3,5 Tev tasosta kaksinkertaiseksi eli tasolle 2 x 7 Tev. LHC:n tavoitteena on etsiä hiukkasfysiikan standardimallia täydentävän supersymmetriamallin (susy) ennustamia supersymmetrisiä hiukkasia. Näiden avulla standardimalli täydentyisi luonnonvoimien yhtenäisteoriaksi. Etsityin ja odotetuin supersymmetrinen hiukkanen on gluonin supersymmetrinen vastine gluino. Neutralinon taas odotetaan olevan yksi keskeisimmistä pimeän aineen hiukkasista. LHC:n käynnistymisestä uutisoi (http://www.bbc.com/news/science-environment-31476337) BBC.
Mielenkiintoisia uusia tutkimushankkeita käynnistymässä. Saa nähdä minkä puolesta kannattaa roposensa lyödä vetoa; hiukkasten vai modatun painovoimateorian. Sillä välin heitän taas tiiserin muokatun teorian puolesta. Oli muutaman vuoden tauon jälkeen tällä viikolla aikaa piirtää kuva, joka ennustaa, mitkä pimeän energian, aineen ja tavallisen aineen suhteelliset osuudet olisivat olleet menneisyydessä. Ja ennustaapa tuo kuva tulevaisuudenkin.
Tosin täytyy todeta, että jos tuon teorian ennustuksen aion nähdä oikeaksi, parta ehtii kasvaa metrin jos toisenkin ennen sitä. Jännä oli huomata, että kun taustasäitelyn mittaukset tarkentuivat parin viime vuoden aikana, painovoiman luonnetta joutui ihan pohtimaan. Pahin täpinä asian suhteeen on haihtunut, joten asialliset kommentit ovat tervetulleita yksityisviestillä. Kuvahan ei näy kuin foorumin jäsenille.
Milloinkas on yleisen suhteellisuusteorian 100-vuotispäivä?
Mitä tarkoittaa lepoetäisyys?
Osuudet mistä? Mitä aineen, pimeän aineen ja pimeän energian yhteistä ominaisuutta tutkitaan?
Mitä tarkoittaa maailmankaikkeuden koko?
Kaizu
Vastaukset kysymyksiin. Tuossa käytetään ajatusta koordinaatistorotaatiosta kolmessa tilaulottuvuudessa. Lepoetäisyys on geometrinen etäisyys alkutilanteessa alkupisteen ja havaitsijan välillä. Maailmankaikkeuden koko puolet havaittavasta alueesta, josta lähtenyt valo saavuttaa maan. Kokonaisenergia on jaettu "suorakulmaisiin" komponentteihin. Kukin komponentti on jaettu kaikkien kolmen summalla, josta saadaan osuudet. Eli käyrien summa on koko ajan yksi. Tässä spekuloidaan sitä, että yhteinen ominaisuus liittyy siihen, kuinka rotaatiokoordinaatistossa etenevä liike esim. hiukkanen havaitaan lepokoordinaatistossa. Idea on siis, että pimeä energia ja aine ovat avaruuden geometrisia ominaisuuksia, eivät varsinaisesti eksoottisia hiukkasia.
Toine tapa ilmaista asia on, että painovoimakentässä avaruus on epäeuklidinen. Hyviä kysymyksiä vaikeasti luettavasta kuvasta. Tässä ei ole kuitenkaan tilaa koko sepustukselle.
BBC:n uutisen (http://www.bbc.com/news/science-environment-32066013) mukaan tutkijaryhmä on onnistunut saamaan vahvan tilastollisen varmuuden pimeän aineen olemassaolosta ja poissulkevuutta sen luonteesta.
Kuten tiedettyä, pimeä aine "tuntee" painovoiman. Se voi toimia myös painovoimalinssin tavoin vääristäen takanaan näkyvien galaksien muotoa. Tutkijaryhmän havaintojen mukaan pimeä aine ei kuitenkaan voi olla meille (syystä tai toisesta) näkymätöntä tavallista ainetta, sillä se ei näytä vuorovaikuttavan painovoiman lisäksi minkään muun kanssa - ei edes itsensä.
Tutkijaryhmä (University of Edinburgh, University College London ja Ecole Polytechnique Federale de Lausanne EPFL) havainnoi galaksiklusterin törmäyksiä Hubble-avaruusteleskoopin ja Chandra-röntgenteleskoopin aineistoista ja tarkasteli niitä tilastollisesti.
Julkaisu " The nongravitational interactions of dark matter in colliding galaxy clusters (http://www.sciencemag.org/content/347/6229/1462)" imestyi Science-lehdessä (Science 27 March 2015: Vol. 347 no. 6229 pp. 1462-1465, DOI: 10.1126/science.1261381), tekijät David Harvey, Richard Massey, Thomas Kitching, Andy Taylor ja Eric Tittley.
Mielenkiintoisia uutisia.
LainaaBBC:n uutisen mukaan tutkijaryhmä on onnistunut saamaan vahvan tilastollisen varmuuden pimeän aineen olemassaolosta ja poissulkevuutta sen luonteesta.
Tässä hieman vanhempi uutinen http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150211084027.htm (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150211084027.htm), jonka mukaan kosmisen mikroaaltotaustan mittaukset ovat tarkentaneet arviota, että 4,9 % energiasta sitoutuu tavalliseen materiaaliin, 25,9 % tuntemattomaan pimeään materiaaliin ja 69,2 % pimeään energiaan. ESA:n Planck-sivuilta saa kyllä tutkimusryhmän julkaisut, mutta en ole onnistunut löytämään alkuperäislähdettä, jossa nuo luvut annetaan ensi kertaa.
Löytäisikö joku muu? Kyseessä lienee kuitenkin 2015 vuoden tutkimustulos. Voisin sen jälkeeen jäädä odottelemaan uusia mielenkiintoisia löytöjä ja siirtää oman osani keskustelusta tältä palstalta Natureen, Scienceen tai Physical Review D:en.
Kevennyksenä lopuksi, että on mielenkiintoista nähdä, kuinka valonsäteet taipuvat voimakkaassa gravitaatiokentässä - tosin pelkästään tietokoneen ruudulla. Asia voi liittyä myös jotenkin yöhön ja pikkutunteihin.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 27.03.2015, 00:13:27
Kuten tiedettyä, pimeä aine "tuntee" painovoiman. Se voi toimia myös painovoimalinssin tavoin vääristäen takanaan näkyvien galaksien muotoa. Tutkijaryhmän havaintojen mukaan pimeä aine ei kuitenkaan voi olla meille (syystä tai toisesta) näkymätöntä tavallista ainetta, sillä se ei näytä vuorovaikuttavan painovoiman lisäksi minkään muun kanssa - ei edes itsensä.
Olen ymmärtänyt että pimeä aine tuntisi heikon vuorovaikutuksen eli sen pitäisi olla neutriinokiikareilla näkyvää (kunhan joku ensin keksii ne).
Kaizu
Olen monesti ihmetellyt, mistä pimeä energia juontaa? Sen prosentti tiedetään aika tarkasti mutta tavallinen tähtiharrastaja ei tiedä mistä se tulee.
Oma veikkaukseni olisi universumin laajeneminen. Laajenemisen vaatima kiihdytysenergia??
Lainaus käyttäjältä: mistral - 27.03.2015, 19:41:53
Olen monesti ihmetellyt, mistä pimeä energia juontaa? Sen prosentti tiedetään aika tarkasti mutta tavallinen tähtiharrastaja ei tiedä mistä se tulee.
Oma veikkaukseni olisi universumin laajeneminen. Laajenemisen vaatima kiihdytysenergia??
Eikös tuo mene juuri niin päin että laajenemisen vaatimasta energiasta tiedetään että jossain (muodossa) sitä pitäisi olla, mutta käytetään nimitystä "pimeä energia" kun ei ole tavattomien tähtiammattilaisten puolellakaan hajuakaan että missä.
Lainaus käyttäjältä: kvahlman - 28.03.2015, 09:31:12
Eikös tuo mene juuri niin päin että laajenemisen vaatimasta energiasta tiedetään että jossain (muodossa) sitä pitäisi olla, mutta käytetään nimitystä "pimeä energia" kun ei ole tavattomien tähtiammattilaisten puolellakaan hajuakaan että missä.
Googlasin aihetta ja oli se kiihdytysenergia. Tässä hämäsi se kun toisaalta puhutaan universumin laajenemisesta jonain mystisenä juttuna. Esim kun sanotaan ettei alkuräjähdys ollut mikään dynamiittipaukku (jossa paine toimii laajentajana) vaan laajeneminen tapahtui tuntemattoman mekanismin kautta. No kosmisen inflaation nimellä tapahtunut silmänräpäyksen kestänyt hyperlaajeneminen on tiedossa mutta sen jälkeenkin oli materiatiheys aika suuri (liian suuri välttääkseen romahtamasta takaisin mustaksi aukoksi)* ja siihen ongelmaan tarjottiin
avaruuden laajenemista, ei
avaruudessa laajenemista.
Eli, ilmeisesti pimeä energia toimii avaruudessa eikä luo uutta avaruutta.
* Ainakin Schwarzschildin säde oli silloin materiavyöhykkeen ulkopuolella.
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 26.11.2015, 19:37:35
Pimeä aine asettuu galaksien ympäristöön siten että tähtien rotaationopeudet ovat nousukynnyksen jälkeen samat riippumatta tähden etäisyydestä keskuksesta.
Mistähän syystä näkyvä aine on keskittynyt pimeän aineen keskiöön siten että kiertonopeusroja ei ole? Eikö ole selittämätön ristiriita että näkyvä aine ei ole levinnyt pimeän aineen kattamalle alueelle siten että etäämmällä esiintyisi hitaammin liikuvia tahtiä?
Veikkaan tämän johtuvan siitä, että galaksin muodostuessa näkyvä aine menettää liike-energiaa kitkan vuoksi ja luhistuu siksi suhteellisen pienikokoiseksi kiekoksi. Koska pimeän aineen hiukkaset eivät vuorovaikuta keskenään (ainakaan kovin voimakkaasti), niillä ei ole vastaavaa keinoa menettää liike energiaa. Tällöin pimeästä aineesta muodostuva halo jää suurikokoisemmaksi kuin näkyvän aineen muodostama kiekko.
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 29.11.2015, 19:58:14
Myös tuon prosessin pitäisi jättää jälkeensä tilastollisen sattumanvaraisuuden puitteissa pienen määrän niitä etäällä hitaasti kiertäviä tapauksia, mikäli gravitaatio on ainut merkittävä vuorovaikutusmuoto pimeän ja näkyvän aineen välillä.
Muistelen joskus lukeneeni olikohan "Universumin pimeä puoli" Leena Tähtinen, Chris Flynn'in kirjasta että pimeän aineen halo ei ole tasaisen tiheä vaan galaksin keskellä tiheimmillään. Näin sen gravitaatio vaikutus olisi kuitenkin voimakkaampi keskuksen puolella ja siksi kaukaisetkin tähdet menee niin suurella nopeudella.
edit Sattuma voi tehdä kyllä esim kolarin tai lähiohituksen takia jonkun tähden hitaaksi ja jonkun toisen ylinopeaksi.
Laitan tähän nyt pähkähullun teoriani jonka tarkoituksena on herättää ajatuksia ja keskustelua.
Voisiko pimeä aine olla jossain uudessa avaruusulottuvuudessa mitä emme ole vielä havainneet tai mikä olisi vaikeasti ymmärrettävissä? Eli meidän neliuloitteinen mailmankaikkeus olisi dualiteettinen viidennelle ulottuvuudelle tai sitä enemmälle?
Gravitaatio olisi ainut asia joka noita uloottuvuuksia yhdistäisi. Selittäisi miksi siitä itse pimeästä aineesta ole suoraa havaintoa. Jos aika-avaruus kaartuu tarpeeksi niin tulee pallo. mitä sen pallon toisella puolella on? Tarkottaisi myös sitä että siellä 5 ulottuvuudessa ei ole aikaa. Pimeä aine kuitenkin liikkuu tässä ajattomassa ulottuvuudessa ja vaikuttaa gravitaatiollaan tähän meidän ulottuvuuteen.