Nyt kun vihdoinkin tuli näitä 15 asteen pakkasia, päätin ottaa niistä irti kaiken nautinnon. Seisoin kolmena yönä pihalla peltikuupassa naksuttelemassa kameraa. Lopputulemana oli tuhruinen kuva galaksijoukosta Abell 2218.
"kuva jäi uuden jalkoihin"
Tulos näyttää että nautintoa olisi pitänyt jatkaa vielä muutamalla yöllä. Kuu tuli auttamaan katuvaloja häirinnässä joten lopetin tältä erää tähän.
Kaizu
Ihanaa päästä viilaamaan pilkkua heti aamusta.
PGC 58586 = UGCA 413
Guide8 antoi tuon nimen PGC58586. Vaihtoehtoisiksi nimiksi se antoi UGCA413, CGCG320-33, MCG11-20-19 ja KAZA74.
NED:istä löytyivät myös nämä sekä joitain vielä lisää. Galaksiluetteloita tuntuu olevan aika paljon.
Kaizu
PGC luettelo on vuodelta 1989. UGCA (UGC-luettelon lisä) on vuodelta 1974. "Se voittaa joka ekana löytää" taitaa tässä harrastuksessa motto mennä.
Se ei aina pidä paikkansa. Herschelien löytämät kohteet eivät saaneet pitää heidän numeroitaan vaan NGC-luettelon numerot ovat nykyään käytössä. Esimerkiksi Caroline Herschelin vuonna 1783 löytämä kirkas galaksi Kuvanveistäjässä sai alkuperäisesti luettelonimen "H V 1". Kuitenkaan koodi ei säilynyt ja yli 100 vuotta myöhemmin galaksi saikin numeron 253 NGC-luettelossa. Dreyer ei halunut että NGC-numeroita käytettäisi kirjallisuudessa mutta tosin kävi!
Jaakko, oletko sinä havainnut NGC253 Suomesta?
/Timo Karhula
Lainaus käyttäjältä: timokarhula - 13.01.2009, 15:45:17
Se ei aina pidä paikkansa.
Tottahan tuokin. Oma löytämä avonainenkin jäi vai "puolilöydöksi". Toisaalta mitä vähemmän luetteloita, sitä parempi mielestäni. Siksi juuri NGC on kätevä koska kaikki on samassa. Kohtahan tulee muistaakseni myös tuo X-määrän planetaarisia sisältävä luettelo joten itsenäiset löydöt jäävät nekin vähän unholaan.
Lainaus käyttäjältä: timokarhula - 13.01.2009, 15:45:17Jaakko, oletko sinä havainnut NGC253 Suomesta?
Observer: Jaakko Saloranta
Obs. place: Kallahti, Helsinki, Finland
Telescope: 3" Konus Refractor
Date: 21./22.10.2003
NE Lim.mag: 6.2m
Background sky: 2-3
Seeing: 2
Weather: -3°C, cold breeze, bloody cold
"Next I remembered the low altitude objects - NGC 247, NGC 253 and NGC 246 - that at least some of them were in the Caldwell catalogue. I indeed had success with NGC 247, but only barely. It was very very faint, elongated haze close to a 8th magnitude star. Of course, I just had to try NGC 253. This one I also managed to bag but was almost harder than the previous one. The altitude of the object was about 1° from the horizon with some typical lame haze over it. No details were visible without a doubt. I drew them both, but the sketching was not very admirable at this hour."
/Jaakko
Valottelin lisää Abell2218 joukkoa.
"kuva jäi uuden jalkoihin"
Vieläkään ei kaaret tulleet näkyviin, gravitaatiolinssinä toimivat galaksit sentään tulivat.
Muutama tunti lisää valoa saattaisi auttaa.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 02.04.2010, 18:38:27
Valottelin lisää Abell2218 joukkoa.
Vieläkään ei kaaret tulleet näkyviin, gravitaatiolinssinä toimivat galaksit sentään tulivat.
Muutama tunti lisää valoa saattaisi auttaa.
Kaizu
Vai tämmösiä sinä kuvailet. Ihmettelinkin mitä sinä sen Losmandyn kanssa mahdat touhuta, kun ei noita peruskohteita (esim. Messier) ole näkynyt sinun kuvaamana juuri ollenkaan. mikä on mahtaa olla motiivina? harvinaisemmat, ei jo tuhanteen kertaan kolutut kohteet mielenkiintoisempia kuvata?
Nuo gravitaatiolinssit kiinnostaa. Ne vain tuppaavat olemaan sekä pieniä että himmeitä. Sen vuoksi tarvitaan pitkää valotusta ja kohtuullista suurennusta. Tästä kohteesta on hienoja Hubblen ottamia kuvia. Nissä taustan galaksit näkyvät kaarina. Ne on otettu ilmakehän yläpuolelta ja valotustakin on 34000 sek. Täytyy tehdä tästä projekti ja keräillä pikkuhiljaa lisää valoa.
Näitä on muitakin mutta kaikissa samat haasteet. Astrografi on remontissa mutta katsotaan kuinka auttaa kun saan uuden Hilux apupeilin paikoilleen.
"Helpot" ds-kohteet alkaa olla jo niin kuvattuja että niissä enemmänkin keskitytään kuvan kaunisteluun ja taiteelliseen vaikutelmaan. Siitä en ole niin kiinnostunut. No eihän ne oikeasti mitään helppoja ole kun niistä aletaan kaivaa yksityiskohtia esiin. Kisa sillä alueella on kovempaa.
Kaizu
Nyt on kerätty neljä tuntia valoa tuosta galaksijoukosta ja hyvää mielikuvitusta käyttämällä voi kuvasta löytää gravitaatio linssien tekemiä kaaria.
(http://www.kaiforssen.fi/picturestorage/abell2218sml.jpg)
Kaizu
Olisiko tuo vasemmalla ylhäällä oleva galaksi sitten tuon gravitaatiolinssin vääristämä?
Tuo kirkas (15.2mag) on etualan galaksi PGC58586. Siinä kierteishaarat näyttävät muuten vaan potkurilta, lähellä ei näy mitään suurempaa gravitaatiolähdettä. Tuon galaksin nopeus on n.7300 km/sek eli se on meistä n.326 000 000 valovuoden etäisyydellä. Abell2218 galaksijoukko on tuo vihertävä töhry kuvan keskivaiheilla. Se on 6-7 kertaa kauempana. Siellä seassa on kohinassa kirkastumia joita voi kuvitella kaaren muotoisiksi. Yksi niistä on jopa samalla paikalla kuin Hubblen kuvissa. Olen joutunut kuvastani leikkaamaan aika voimakkaasti punaista koska viereisen liikenneympyrän valot tekevät raakakuvista kauniin vaalean ruskeita. Samalla olen luultavasti poistanut punasävyiset kaaret.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 03.04.2011, 15:10:53
Tuo kirkas (15.2mag) on etualan galaksi PGC58586.
"Kirkas" 15.2mag galaksi :grin: Tuo kyllä kuvaa kohteen haastavuutta. Toinen haaste on valosaaste. Sen kanssa minäkin tappelen kuvatessani galakseja; himmeimmät töhnät eivät yksinkertaisesti jaksa kunnolla nousta valosaasteen aiheuttaman taustakohinan yli.
Kyllä tuolta sinun kuvastasi kaikista haasteista huolimatta kuitenkin kaaren hahmottaa, hieno saavutus!
Tässä on hyvä kuva, josta noita kaarien paikkoja voi verrata Kaizun kuvasta:
http://www.capella-observatory.com/ImageHTMLs/Galaxies/Abell2218.htm (http://www.capella-observatory.com/ImageHTMLs/Galaxies/Abell2218.htm)
Tuo on kuvattu tällaisella kalustolla: "Ganymed 60cm-Hypergraph in secondary focus (f=4940 mm)" käyttäen tällaista valotusta "L: 13x900 sec. 1x1 bin, R,G,B: 3x900 sec. 2x2 bin". Tämän vertailun huomioiminen antaa hiukan mittakaavaa Kaizun kohteen vaikeusasteesta :shocked:
Haastava on kohde ja ihme että minuutin valotusajoilla näkyy noinkin hyvin.
Tein tunnustelua tästä kohteesta 4 x 10min valotuksilla puuskittaisessa tuulessa, kunnes pilvet lopettivat kuvaamisen tältä yöltä. 300/1500mm Newton ja Canon EOS 7D (ISO400 + Baader Moon&Skyglow/Neodymium suodin). Tässä alla ensin 150% croppi tuolta alueelta, mistä löytyvät nuo himmeät galaksit (ja erityisen hyvällä mielikuvituksella myös olemattomia "alipikselien kirkkauksisia" gravitaatiokaaria kohinan seassa :tongue:). Anyway, käänsin kuvan liki samaan asentoon kuin tuo yllä linkittämäni Capella observatorion kuva (http://www.capella-observatory.com/ImageHTMLs/Galaxies/Abell2218.htm) ja merkitsin paikat missä noiden kaarien pitäisi olla (ts. seuratkaa nuolia leikkauskohtaan ja klikatkaa suurempi kuva esille linkistä).
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Abell2218_300_1500mm_Newton_40min_150_resize.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Abell2218_300_1500mm_Newton_40min_150_resize.jpg/full)
Originaalikokoinen ruutu näkyy tässä alla perustason levels-säädön jälkeen, ei kalibrointiruutuja ja vain 40min kokonaisvalotus.
(Huom. linkistä tulee 5202 x 3465 px / 3073 kB tiedosto, jossa Abell oli jäänyt oikeaan ylänurkkaan goto-haulla.)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Abell2218_300_1500mm_Newton_40min_no_crop.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Abell2218_300_1500mm_Newton_40min_no_crop.jpg/full)
Verkosta löytyi myös vertailukuva 12" Newtonilla + 12h 36min kokonaisvalotuksella + SBIG:in CCD-kameralla kuvattuna:
http://www.astrophoton.com/abell2218.htm (http://www.astrophoton.com/abell2218.htm)
Hyvän lähdön olet saanut aikaan mutta kun on niin haastava kohde niin kaipaa rutkasti lisää valoa.
Lainaus käyttäjältä: einari - 10.04.2011, 12:33:40
Hyvän lähdön olet saanut aikaan mutta kun on niin haastava kohde niin kaipaa rutkasti lisää valoa.
12 tunnin valotusajan kerääminen vie käytännössä pari viikkoa kirkkaita öitä eli on noin vuoden projekti. Tässä kohteessa kuutamo ja valoisat kesäyöt rajoittavat havainnointia.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 10.04.2011, 13:59:51
12 tunnin valotusajan kerääminen vie käytännössä pari viikkoa kirkkaita öitä eli on noin vuoden projekti. Tässä kohteessa kuutamo ja valoisat kesäyöt rajoittavat havainnointia.
Juuri näin eli Kaizu saa rauhassa kerätä fotoneita tästä kohteesta, kun allekirjoittaneelle riitti yllä oleva tähän tutustumiseen. Uteliaisuutta riitti vielä kohteen hakemiseen omalla välineistöllä, muttei enää sen lopulliseen taltiointiin... (=tuo on turhan vaatimattomaksi jäävä kohde omalla nykysysteemilläni ja näin motivaation rajat tulevat vastaan :grin:).
Keräsin muutaman fotonin lisää tuosta galaksijoukosta.
http://www.kaiforssen.fi/Lisaa%20galakseja.htm (http://www.kaiforssen.fi/Lisaa%20galakseja.htm)
Nyt on valotettu kuusi tuntia mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.
Lisäsin kuvaan mittakepin.
Kaizu
Hei
Hieno ja selkea esitys. Kiitos
t vesa
Huh, tässä on melkoisen haastava ja mielenkiintoinen kohde
Kiitos Kaizulle muistutuksesta tämän ds-kohteen olemassaolosta :smiley:
Oma kuvauskalustoni on parantunut noista EOS 7D:n ajoista, joten saa nähdä tulisiko tämä kuvattua vielä uudelleen ja tosimielessä tuon edelliskerran "tunnustelun" sijasta... Haasteita pitää aina olla kun vain olisi niitä kuvauskelejäkin.
Tämä kohde oli taas sopivasti pään päällä. Laajempi kuva on 3 1/2 tunnin valotus ja suurennukseen on valoa kerätty vähän enemmän. Näyttäisi että järkkärillä ei katulamppujen alta enempää irtoa, pitää jatkaa Espanjan pimeämmän taivaan alta.
Kaizu
Nyt on kerätty valoa 12h. Joitain Einstein-kaaria on aavisteltavissa jos tietää missä niiden pitäisi olla.
Seuraavaksi pitäisi saada putki ylemmäs ettei ilmakehä sotkisi näkymää.
Kaizu