Nyt on viimeisetkin kinkut sulateltu ja härkäviikot alkaa :cheesy:
Jotta arjen taas jaksaa, heitetään kehiin kysymys: kuinka observatoriota on mahdollista etäohjata? Tarkoitan konkreettisesti, ei vain yleisellä tasolla ja teoriassa.
Aihe on kiinnostanut jo pitkään. - Se allkoi kiinnostaa juuri enemmän, kun Cloudy Nights -observatoriofoorumilla (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2843609/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1) käynnistyi juuri erään aloittelijan opastaminen aiheeseen sisälle.
Ensimmäinen puheenvuoro aiheeseen: Marcus Thompson, Fairless Hills, Pennsylvania, USA: JAT Observatory (http://jatobservatory.org/).
Kommenttia toivon luonnollisesti erityisesti Petri Kehusmaalta ja Mikko Päiviseltä!
No mitähän lie tarkoititkaan, mutta konkreettisesti homma menee seuraavanlaisesti.
Suunnittelen kuvausohjelman etukäteen autopilot ohjelmalla jolla määritetään kaikki kuvaustapahtumaan liittyvät asiat eli..
-Kohde vaikkapa ngc 4545
-Haluttu valotus aika ja kuinka monta valotusta kullakin suotimella ja millä binning asetuksella.
-Fokusointi eli mitä tähteä käytetään tarkentamiseen tai valitseeko autopilot skystar toiminolla sopivan tähden.
-määritetään milloin kuvaus aloitetaan mikäli sää on selkeä.
-määritetään kameran kennon lämpötila vaikkapa -20c ja määritetään myös kuinka paljon aikaa kameran jäähdyttämiselle halutaan antaa vaikkapa 30min.
-laitetaan virrat tornin laitteisiin päälle jos ei jo ole
-määritetään kalibrointikuvien asetukset eli otetaanko ne ennen vai jälkeen kuvaus-session ja otetaanko sky flatit vai keinotekoiset sekä otetaanko sky flatit seuranta päällä vai ei. Ohjelma kääntää skyflateissa kaukoputken sopivan kirkkaaaseen kohtaan taivaalla auringon nousuun nähden ja ohjelmalla määritetää adu arvo halutuksi vaikkapa 25000
-lopuksi määritetään kuinka laitteet ajavat itsensä parkkiin eli milloin lähinnä ja uksi mahdollisuus on antaa ohjelman keskeyttää ajo kun aamu alkaa sarastaa ja taivas liian kirkas.
Sitten vaan klikkaa hiirellä autopilotista RUN ja ihmettelee sitten kun autopilot kirjottaa lokia kuvaus sessiosta ja siitä näkeekin hienosti kuinka homma etenee.
Tornissa on siis oma tietokone joka ohjaa kaikkia laitteita ja siinä koneessa on autopilot ohjelma johon nämä asetukset tehdään.
Nyt kun ajan samaa ohjelmaa supernovia etsiessäni niin näitä asetuksia ei tietenkään tarvitse tehdä kuin kerran ja laitankin torniin vain virrat päälle ja ajan saman ajon illasta toiseen.
Mikko
Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 07.01.2009, 02:09:41
Nyt kun ajan samaa ohjelmaa supernovia etsiessäni niin näitä asetuksia ei tietenkään tarvitse tehdä kuin kerran ja laitankin torniin vain virrat päälle ja ajan saman ajon illasta toiseen.
Sori vähän OT, onko jossain jotain valmista listaa hyvistä ehdokkaista vai onko tuo lista omaa kehitelmää? Olihan näitä esim. JS:n katalogia vai mikä se nyt olikaan.
Ihan vain mielenkiinnosta kyselen.
Jyväskylän Siriuksen Hankasalmen observatorio (http://murtoinen.dyndns.org/) toimii aidosti etäohjattuna ACP-ohjausohjelman (http://acp.dc3.com) avulla. Ohjelma tarjoaa helppokäyttöisen web-käyttöliittymän, jolla voi kuvata yksittäisiä kohteita, ottaa kuvasarjoja tai ajaa kuvausskriptejä. ACP ohjaa eri ohjelmia jotka puolestaan ohjaavat jalustaa (TheSky6 -> Paramount ME), CCD-kameraa (MaxImDL -> SBIG STL-1001E), fokusointilaitetta (FocusMax -> RCOS TCC -> 16RC) ja pilvianturia (Boltwood Cloud Sensor). Tähtitornin kupua ja luukkuja (MaxDomeII + Sirius observatories 3.5 m dome) ACP komentaa suoraan.
Kaikki softat ja laitteet ovat ns. kaupasta ostettuja valmiita palikoita. Itse on toteutettu tähtitornirakennus, asennukset, kaapelointi, web-kamera ja nettiyhteys, tietokoneet, lähiverkko ja UPSit jne. jne. jne.
Reilun vuoden kestäneen virittelyn ja säätämisen jälkeen laitteisto on toiminut hyvin ja luotettavasti. Kupua jouduttiin modaamaan aika paljon, muut laitteet ovat alkuperäiskunnossa. Kaukoputkella on etähavaittu käytännössä aina (siis silloin harvoin!) kun taivas on selkeä. Kymmeniä tuhansia CCD-kuvia per vuosi.
Tavalliset käyttäjät pärjäävät tuolla ACP:n webbiliittymällä, pääkäyttäjille on lisäksi remote desktop -yhteys ohjauskoneen windows-työpöytään, josta voi tehdä etänä kaiken saman kuin tietokoneen edessä istuenkin.
Hintalappu? Pyöreästi 100.000 euroa.
arto
Slope Rock Observatoriossa (SRO) käytän komento-ohjelmina CCDCommanderia tai CCDAutopilottia. Kummatkin ohjelmat hallitsevat muita ohjelmia, kuten TheSky (tähtitaivasohjelma/Astro-Physicsin jalusta), MaximDL (CCD-kameran ohjaus), FocusMax (tarkennuksen ohjaus), DDWCP (kupolin luukut sekä pyöriminen) sekä Clarity II (Boltwood sääasema). Näissä komento-ohjelmissa on sen verran älyä, että osaavat esim. hakea kohteen läheltä sopivan kirkkaan tähden tarkennukseen ja palata takaisin kohteeseen, keskeyttävät ajon, jos taivaalle ilmaantuu pilviä, kuvaavat taivas flatit juuri silloin, kun valaistusolosuhteet ovat sopivat jne.
Niin CCDCommanderiin kuin CCDAutopilottiinkin pitää illan havainto-ohjelma rakentaa etukäteen, jossa kerrotaan kuvattavat kohteet, käytettävät suotimet, käytettävät valotusajat, tarkennusperiodi ja monta monta muuta parametria. Kun nämä scriptit ovat valmiit, voidaan niitä toistaa useana iltana vaikka kuinka monta kertaa. Kaikki toimii automaattisesti illasta aamunkoittoon asti!
Käytännön toteutus on vaatinut kymmeniä jollei satoja työtunteja, jotta kuvaussysteemistä saa automaattisen. Samoin rahaa on palanut melkoisesti. Miltei jokainen vähänkin älyä sisältävä komponentti on jouduttu hankkimaan ulkomailta, usein miten USA:sta.
Muistin virkistämiseksi SRO:n yhteyskaavio. (http://kehusmaa-astro.com/gallery/d/492-4/Slope+Rock+Network.jpg) Kaiken sydämenä toimii observatorio-PC, joka kommunikoi jokaisen komponentin kanssa ja johon on asennettu kaikki tarvittavat ohjelmistot.
Kiitos todella paljon näistä tiedoista!
Idea on robottihavainnoinnissa siis tosiaan tuossa skriptin ajossa riittävän toimintavarmassa ja turvatussa observatoriossa (ja rautaympäristössä) – ja tietysti riittävällä havaintolaitteistolla!
Valtava kunnioitus on kyllä teitä kohtaan, jotka olette rakentaneet nuo järjestelmät! Korjaatte työn hedelmiä nyt upeilla havainnoilla, jolloin tehdyillä tunneilla ja saadulla osaamisella on arvoa muutenkin kuin havainnoitsijan iloksi ja harrastuksen vuoksi, mikä sekin on kyllä jo melkoisen iso arvo.
Kun olen (leipätyöltänikin) tällainen ikuinen kansanvalistajatyyppi, niin kiinnostaa tiedon levittäminen ja harrastajien mahdollisuuksien laajentaminen aina lähtökohtaisesti!
Jos unohdetaan tuo Arton mainitsema 100 k€ (kun ei tuo lottokaan ole vetämässä :rolleyes:), niin ehkä jotakin sellaista kuin saisi (mielellään selvästi) alle 5 k€ :cool:
Esimerkiksi käy tämä Technical Innovationsin RoboDome (http://www.homedome.com/store/product_robodome.htm), jota kai ajetaan Techical Innovationin DigitalDomeWorks (DDW) –järjestelmällä (http://www.homedome.com/store/product_automation.htm). Sinne mahtuu juuri kaukoputki omillaan pyöriskelemään.
Ilmeisesti Petrillä asennettuna Slope Rock Observatoriossa (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1044.0) tämä DDW:n kupoliajuri – ja varmaan myös Mikolla? Vaiko vain komponentit, joita ajetaan muulla softalla? Asennettu käsitykseni mukaan Mikon tekemään MP –observatorion kupuun, joka – kuten tuolta toisesta säikeestä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2108.0) tiedämme – on kotimaista laatutyötä meidän vaativiin olosuhteisiin (mm. teollisuusmoottoreilla ajettuna).
Jos ajatellaan todella pikkuruista ratkaisua, jenkeissä RoboDome –järjestelmän hinta täysin toimintavalmiina (plug and play eli DDW asennettuna ja pömpeli koottuna) näkyy olevan (7.1.09 Techincal Innovationsin sivulta luetun tiedon mukaan) 4700 dollaria. Jos ei olisi mitään lähetys- ym. kuluja, hinta olisi nykykurssilla n. 3100 euroa. Tietysti tullimaksuineen (mitä mahtaa olla) ja alveineen (mitä mahtaa olla) kustannukset nousevat. Rahtikulut huomioiden, menevätkö kulut lopulta lähelle 4500 euroa?
Ja miten Suomen olot tuollaisen kanssa? - Vaikka näkyy se firman sivuilla olevan yhdessä kuvassa Kanadan kylmissä oloissakin.
Siksipä kiinnostaisi, tekeekö joku tällaisia ratkaisuja Suomessa myyntiin asti - eli kupua ja automaatiota? Esim. Mikko? Jos tuollaista lähtisi miettimään, niin mieluiten suosisi kotimaista laatutyötä.
Vaikka ei olisi itse havainnointi robotoitukaan, niin jotenkin viehättäisi vaikkapa katolle hakea lupaa asentaa tuollainen kupolipömpeli jossa putki tököttelisi yksinään jollakin edullisella robottifokuserilla ja kameralla varustettuna – ja sitten vain urheilemaan hengen kanssa kun jokin menee pieleen. – No, voisihan se pihallakin (tuossa KuuMajan vierellä) olla - tai edes parvekkeella... - Huokaus.
Aloittelen tässä nyt kuitenkin hiljalleen etäohjausta NOLLASTA, eli sillä, että kaukoputkelta saisi kuvan sisälle tietokoneeseen... sekin tuntuu olevan niin mahdottoman vaikeaa.
Kun ei kukaan osaa sanoa, miten USB 2.0 –tasoista (480 Mbit / sekunti) kameran datavuota saadaan yli 40 metriä hyppäämään...
Tuo sinun kaavio on Petri ammattimiehen kaavio (rx ja tx sun muut), ja aika vaikea etsiä konkreettisia laitteita, kun ei alaa tunne. Muistan aikanaan kun vaimo lähetti hakemaan verhojen ripustusta varten härpäkkeitä. Kaupan myyjä totesi viileästi: "Tarkoitatte varmaan verholiukuja ripustimella" :grin:
Siis millä konkreettisilla vehkeillä saisi USB 2.0 –tason kamerasta kuvan sisälle, KuuMajasta jopa n. 60 metrin päähän?
Ymmärränkö oikein, että siinä pitää olla USB 2.0 –tason "Network USB Hub" (esim. Belkin), joka osaa liikennöidä 480 Mb sekuntinopeudella. Sitten se vaikein osa, eli mediamuunnin tuosta Ethernet –kaapeliin (gigatasoa ?). Vai onko se mediamuunnin jo tuo "Network USB Hub"? Ja sitten ennen tietokonetta toinen "Network USB Hub" vai mikä? Ja jos tosiaan haluaisi tehdä valokaapelilla eikä Ethernet CAT5:llä (riittävän tasoisella), mistä saa valokaapelia edullisesti noin 60 metriä? Apua!
Mutta haaveita pitää olla, kun on uusi vuosikin juuri alkanut! Siksi tätä säiettä availin.
Tässä vielä pari vanhaa linkkiä ainakin huviksi:
Teksti etäohjaamisesta Technical Innovationilta (http://www.company7.com/library/techin/handbook.pdf) (tosin jo tietojenkäsittelymielessä Jurassic Park -kamaa, eli vuodelta 2001).
Ja toinen kiinnostava teksti tähtitornin suunnittelusta Company Seven: "At Home in a Dome" (http://www.company7.com/library/techin/athome.pdf), kirjottaneet John ja Meg Menke (jo vuonna 1996).
En osta etäohjattavaa observatorioo ennen kuin voitan lotossa :laugh:
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 07.01.2009, 14:54:07
Jos ajatellaan todella pikkuruista ratkaisua, jenkeissä RoboDome –järjestelmän hinta täysin toimintavalmiina (plug and play eli DDW asennettuna ja pömpeli koottuna) näkyy olevan (7.1.09 Techincal Innovationsin sivulta luetun tiedon mukaan) 4700 dollaria. Jos ei olisi mitään lähetys- ym. kuluja, hinta olisi nykykurssilla n. 3100 euroa. Tietysti tullimaksuineen (mitä mahtaa olla) ja alveineen (mitä mahtaa olla) kustannukset nousevat. Rahtikulut huomioiden, menevätkö kulut lopulta lähelle 4500 euroa?
Tulli on about hihasta otettuna 5% ja alv 22%. Eli 4500 menee ilman rahtia+vakuutusta, joista myos otetaan tulli ja alv.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 07.01.2009, 14:54:07
Kun ei kukaan osaa sanoa, miten USB 2.0 –tasoista (480 Mbit / sekunti) kameran datavuota saadaan yli 40 metriä hyppäämään...
Esim. näillä.
http://www.icron.com/products/usb/usb20_ranger_442_444.php (http://www.icron.com/products/usb/usb20_ranger_442_444.php)
Itselläni on vastaavat, mutta USB1.1 standardia. Nämä lootat muuntaa USBin ethernetiksi ja sitten päin vastoin. Tuolla etäpäässä olevassa laatikossa (REX) on 4 usb-porttia (virrallisia).
Kiitos Petri !!!
Näkyy olevan tuo USB 2.0 Ranger pätevä aina 100 metriin asti kelpoisella CAT 5 -kaapelilla (ja kuituoptiikalla aina 10 kilometriin).
Edustaja Suomessa Scanmagnetics (http://www.scanmagnetics.com/en/) näköjään.
Saa siis lähtöpäähän (observatoriossa REmoteXtender) yhdellä tai neljällä USB 2.0 -tason lähdöllä ja tulopäähän (LocalEXtender) käy tietokoneelle joko normaali virrat antava liitin tai saa erillisen virtalähteenkin sille. Lähtöpäähän tarvitaan verkkovirtaa toimitettavasta adapterista. Eikä tarvita tietokonetta observatorioon!
Täytyypä ottaa yhteyttä tuonne maahantuojaan, ja sitten vain kattia vetämään (kuitua en taida kyllä vielä rohjeta ruveta säätämään).
Eli tällähän pitäisi nyt mun päästä tasolle 0.1 kun pari tuntia sitten olin vielä tasolla 0 !
Itse sanoisin, että observatoriotietokoneessa on kuitenkin hyvät puolensa.
Ongelmatilanteiden selvittely on helpompaa, kun näkee Windows desktopin ja muun kaluston samaan aikaan.
Kaikki softat ja härpättimet yhdessä ovat sellainen viritys, että yllätyksiä tulee harva se päivä.
Itselläni ei ole havaintosuojaa, mutta muita osin systeemi on aika lailla edellisten kuvausten mukainen.
Sen jälkeen kun homma näyttäisi ulkona pelittävän, siirryn sisälle ja otan remote desktop yhteyden omaan "observatoriotietokoneeseeni".
Aloitin rakentelemaan pihaobservatoriota viime viikolla ja tavoitteena olisi saada homma valmiiksi seuraavan parin viikon aikana. Putken ohjailumetodi on vielä hieman kysymysmerkki, sillä en osaa päättää käyttäisinkö langatonta verkkoa vai USB / CAT 5 viritystä :huh:
Langattomasta verkosta on jonkin verran kokemuksia ja TightVNC avulla jalusta kameroineen on pyörinyt pihalla ihan mukavasti. Pakkasesta ei kuitenkaan ole vielä kokemusta ja ajatus läppärin suojaamisesta jollain eristetyllä laatikolla tuntuu jotenkin vieraalta. Langallisen CAT 5 yhteyden käyttö tuntuisi paremmalta ratkaisulta , mutta siitä ei ole minkäänlaisia kokemuksia. Matkaa observatoriolta kotitietokoneelle tulee n. 40m.
Neuvoja, ideoita, omia kokemuksia yms. otetaan kiitollisuudella vastaa.
t. Jyrki
Sähköverkon kautta toteutettu CAT5 on yksi vaihtoehto. USB:t voi siirtää esimerkiksi Belkin network USB hubin kautta verkkoon näin vähenee rakennukseen menevien johtojen määrä. Sähköverkkohubit pitää vain olla saman keskuksen sähköpistorasioiden piirissä.
Ari
Lainaus käyttäjältä: paukar - 16.10.2010, 12:43:39
Sähköverkkohubit pitää vain olla saman keskuksen sähköpistorasioiden piirissä.
Ari
Pitänee olla myös samassa vaiheessa, jos taloon tulee esim. kolme vaihetta.
Kiitoksia neuvosta, en ollut ajatellut että USB:t voisi siirtää myös sähköverkon kautta. Se olisi aika optimi ratkaisu. Ei tarvitsisi vedellä johtoja pitkin pihaa ja eikä tehdä läpivientiä seinän läpi taloon.
t. Jyrki
P.S. Vaiheita on kolme, pitää katsoa mikä menee mihinkin...
Onko kukaan törmännyt vielä myynnissä oleviin emolevyihin joissa olisi sarjaportti? Haluaisin sellaisen kun melkein kaikki laitteet esm. jalustat liitetään sillä ja USB-sarjaportti muuntimista on tähän mennessä vain huonoja kokemuksia. Tarkoituksena olisi tehdä ensisijaiselle havaintopaikalleni pysyvä observatorio etäohjauksella.
Mitä laitteita aiot ohjata sarjaportista? Esim. EQMOD-jalustoja voi ohjata USB-TTL konvertterilla joka on huomattavasti sarjaporttia mukavampi tapa. Jos sarjaporttia pitää käyttää, voi FTDI:n piireillä varustettuja USB-liittimiä askarrella helposti itsekin, ne ovat sarjaporttiadaptereista parhaita, eivät kaatuile miten sattuu kuin normaalit adapterit ja jos teet usb-liittimellä niin sarjaporttien mekaanisetkin hankaluudet jäävät pois.
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 17.10.2010, 01:09:32
Onko kukaan törmännyt vielä myynnissä oleviin emolevyihin joissa olisi sarjaportti?
Laittamalla hakuun vaikka sanat "sarjaportti" ja "PCI" löytyy esim. Verkkokauppa.com (http://www.verkkokauppa.com/):sta lukuisia emolevyjä ja koneita, joissa sarjaportti on tallella. Samassa haussa tulee myös muutama ohjainkortti, joilla saa sarjaportin sisältävän ohjainkortin PCI tai PCI-e väylään.
Lainaus käyttäjältä: paukar - 16.10.2010, 12:43:39
Sähköverkon kautta toteutettu CAT5 on yksi vaihtoehto. USB:t voi siirtää esimerkiksi Belkin network USB hubin kautta verkkoon näin vähenee rakennukseen menevien johtojen määrä. Sähköverkkohubit pitää vain olla saman keskuksen sähköpistorasioiden piirissä.
Ari
Näyttäisi siltä, että ainakin Belkinin USB hub on erittäin hidas laite ja käytännössä pystyy syöttämään verkkoon tavaraa ainoastaan USB 1.1 nopeudella (vaikka onkin USB 2.0). Taitaa vaihtoehdoiksi sittenkin jäädä läppäri+langaton verkko tai USB 2.0 Ranger ja CAT5 kaapelin vetäminen.
Jyrki
Eipä taida se langaton verkko olla yhtään sen nopeampi kuin Belkin.
Ari
Lainaus käyttäjältä: paukar - 25.10.2010, 21:26:44
Eipä taida se langaton verkko olla yhtään sen nopeampi kuin Belkin.
Kyllä g ja n -standardin langattomalla verkolla nyt pitäisi edes vähän nopeammin päästä kuin USB 1.1:n 12 megabitin sekuntinopeutta, vaikkei niihin teoreettisiin ylärajoihin tietenkään päästäkään.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 25.10.2010, 21:56:11
Kyllä g ja n -standardin langattomalla verkolla nyt pitäisi edes vähän nopeammin päästä kuin USB 1.1:n 12 megabitin sekuntinopeutta, vaikkei niihin teoreettisiin ylärajoihin tietenkään päästäkään.
Näin on. En ole tarkkaan mitannut, mutta oma n-sarjalainen pelittää kyllä ihan mukavasti.
Belkinin mitatut nopeudet olivat alle 4Mbit/s
Hei
Olen rakentamassa tanne etaohjattavaa teleskooppia.
Olen nyt asentanut seka teamviewerin etta Tightvnc:n
Teamviewer toimii hyvin joskin hitaasti verkosta toiseen sen omien id-tunnusten avulla, mutta VNC:ta en saa toimimaan verkosta toiseen ainostaan samassa verkossa.
Olisiko vinkkeja?
Muuten, jos joku on halukas auttamaan jarjestelman rakentelussa ja koittamaan esim etakayttoa niin pls.
Minuun saa yhteyden esim. vesku55v at gmail.com
Taalla aurinko laskee nyt n. 21.05 eli Suomen aikaan 23.05, ja lahes joka yo on pilvetonta.
t vesa_k
Olen harkitsemassa siirtymistä CAT5 + Icron Ranger USB 2.0-yhdistelmään etäohjauksen toteuttamiseksi. Tällä hetkellä minulla on käytössä miniläppäri observatorio-PC:nä, jota käskytän WLAN-verkon yli pöytäkoneelta.
En löytänyt tästä ketjusta vastausta siihen, miten kaapeli kannattaisi vetää. Mitä vaihtoehtoa te muut käytätte:
- CAT-maakaapeli?
- maahan upotettu putki, jossa kulkee normaali CAT5-kaapeli?
- molemmat yhdessä?
- CAT5-kaapeli maan pinnan yläpuolella suojattuna?
Moikka !
Itsellä tuo cat5 tulee kopilta vaijerin varassa talon nurkalle ja siitä seinää pitkin ikkunan ilmaaukosta sisään. Ei ole mitenkään suojattu, on toiminut moitteetta ainakin 2 talven pakkaset ja tuiskut. Tuo icron ei myöskään tunnu tietävän pakkasista tai kosteudesta mitään..hiukan hintavahan tuo toki...
tjari
Komakalliolle vedin Cat5e -runkokaapelia pitkin maan/kallion päällä olevia johdinputkia, joissa kulkee muistakin sähköjohtoja. Rakennusten seinissä ja muissa vastaavissa paikoissa kaapeli on kiinnitetty tavallisilla naulattavilla pitimillä seinään/kiskopuuhun estämään turha liikkuminen. Verkkojohto kulkee havaintosuojarakennuksesta pääobservatorioon, jossa switchistä lähtee runkokaapelit kolmelle havaintosuojalle.
Etäkäytön suhteen kaikki ovat tykästyneet VNC-etätyöpöytään, jolloin tarvittaessa voi mennä putken ääreen säätämään yhtaikaa jalustaa/putkea/flättikalvoa ja käyttää kuvauskonetta. Paikallisen WLANin yli voi ottaa myös etäyhteyden kännykästä ja monitoroida kuvauksen kulkua visuaalihavainnoinin yhteydessä. Etä-USB-palikoilla ongelmaksi muodostuu helposti tuo tarve mennä säätämään jotain fyysistä (kameran asento, jne) kesken yön.
-Antti
Arvasin että Komakallio ärähtää heti :tongue:
Kukaan tuolla pakkasessa säädä putken vieressä, sisällä on mukavampaa :grin:
Minulla 40m Cat5 kulkee (hieman) maanpinnan alla (soramaata) , ilman sen kummempaa suojaa. Toinen talvi menossa eikä ainakaan vielä ongelmia. WLAN yhteydestä luovuin kun siinä oli aika usein jotain häikkää, langallinen on pelittänyt varmasti, vaikka pientä hitautta välillä havaittavissa.
Ohjaus työhuoneesta VNC:llä havaintosuojassa olevan läppärin kautta. Pitkä USB yhteys voi olla hankala, jos pitää tehdä jotain säätöjä putken lähellä.
Jari, Antti ja Jyrki: onko teillä kaikilla käytössä aivan tavallinen "toimisto-CAT5"-kaapeli vai jokin ulos suunniteltu versio?
Mulla kulkee 30m CAT6 U/UTP kaapeli maassa 10cm syvyydellä.
Pujotin kaapelin taipuisan suojaputken sisään. Pujotin suojaputken noin 5-10m pätkissä (menee työntämällä aika kivuttomasti, teippaa vain työnnettävän pään pyöreäksi, ei tarvii vetonaruja), liitoskohtaan pitää katsoa että suojaputkeen ei jää teräviä reunoja painamaan kaapelia, liitoksen voi myös tukea laittamalla liitoskohdan päälle sopivan paksun letkunpätkän.
Kaapeli: ( tuote no: 08UTP06HF ) http://www.tietosahko.fi/pages/tuotteet/lanet_kaapelointijarjestelma.html
suojaputkena tollanen:
http://www.byggmax.com/fi-fi/rakennustarvikkeet/sahko-ilmastointi-energia/asennustarvikkeet/vp-ja-kaapelinsuojaputket/29648/taipuisa-muoviputki
Pyggmaxin suojaputkessa mainoksen mukaan vetonaru mukana?
Lainaus käyttäjältä: Make - 04.12.2012, 01:15:05
Jari, Antti ja Jyrki: onko teillä kaikilla käytössä aivan tavallinen "toimisto-CAT5"-kaapeli vai jokin ulos suunniteltu versio?
Käytin foliosuojattua kaapelia (FTP). Kahden pätkän välissä (25m+15m) on liitin, jonka suojasin aika hyvin kosteudelta.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 04.12.2012, 06:53:54
Mulla kulkee 30m CAT6 U/UTP kaapeli maassa 10cm syvyydellä.
Pujotin kaapelin taipuisan suojaputken sisään. Pujotin suojaputken noin 5-10m pätkissä (menee työntämällä aika kivuttomasti, teippaa vain työnnettävän pään pyöreäksi, ei tarvii vetonaruja), liitoskohtaan pitää katsoa että suojaputkeen ei jää teräviä reunoja painamaan kaapelia, liitoksen voi myös tukea laittamalla liitoskohdan päälle sopivan paksun letkunpätkän.
Kaapeli: ( tuote no: 08UTP06HF ) http://www.tietosahko.fi/pages/tuotteet/lanet_kaapelointijarjestelma.html
suojaputkena tollanen:
http://www.byggmax.com/fi-fi/rakennustarvikkeet/sahko-ilmastointi-energia/asennustarvikkeet/vp-ja-kaapelinsuojaputket/29648/taipuisa-muoviputki
Pyggmaxin suojaputkessa mainoksen mukaan vetonaru mukana?
Kiitos, Timo. Tämä ratkaisu tulee varmasti halvemmaksi kuin CAT6-maakaapeli ja silti piuha on hyvin suojattu.
Kurkkutorven -5 pakkasenkestävyys voi tulla josjus vastaan.. aika näyttää.
EDIT: Byggan mainoksessa puhutaan harmaasta suojaputkesta.. itse käytin kuitenkin kuvanmukaista kellertävää(sähkötarvike) suojaputkea... Sähkötarvike saattaa olla tukevampaa tekoa kuin tuo Byggan letku, hinta on kuitenkin samaa luokkaa.
Sähkön taipuisa muoviputki (esim. TAM-) kestää aika hyvin pakkasta. Lisäksi siihen saa kunnolliset jatkoholkit, ettei vesi pääse vapaasti sisälle. En ole aivan varma, pitääkö jatko veden poissa niin hyvin, kuin kovan muoviputken kanssa.
En tiedä että onko tästä ollut aiemmin puhetta mutta tuli yksi ajatus mieleen kaukoputken etäohjauksesta: Laitetaan kaukoputken lähistölle lämpöiseen kopperoon ohjaustietokone joka hoitaa guidaukset, valotukset, kohteiden haun jne. Ja tätä tietsikkaa ohjataan lämpöisestä tuvasta Teamviewerin avulla. Tietsikoiden välinen yhteys wifillä tai usbilla. Miltäs kuullostaa?
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 08.02.2015, 16:38:19
En tiedä että onko tästä ollut aiemmin puhetta mutta tuli yksi ajatus mieleen kaukoputken etäohjauksesta: Laitetaan kaukoputken lähistölle lämpöiseen kopperoon ohjaustietokone joka hoitaa guidaukset, valotukset, kohteiden haun jne. Ja tätä tietsikkaa ohjataan lämpöisestä tuvasta Teamviewerin avulla. Tietsikoiden välinen yhteys wifillä tai usbilla. Miltäs kuullostaa?
Itselläni on juurikin kyseinen systeemi käytössä. Yhteysohjelmana PCAnywhere ja yhteys WiFillä.
Sama vika, siihen ei lopulta kovin kummoista konetta tarvitse. Itse olen käyttänyt TightVNC:tä, toiminut varsin sulavasti.
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 08.02.2015, 16:38:19
En tiedä että onko tästä ollut aiemmin puhetta mutta tuli yksi ajatus mieleen kaukoputken etäohjauksesta: Laitetaan kaukoputken lähistölle lämpöiseen kopperoon ohjaustietokone joka hoitaa guidaukset, valotukset, kohteiden haun jne. Ja tätä tietsikkaa ohjataan lämpöisestä tuvasta Teamviewerin avulla. Tietsikoiden välinen yhteys wifillä tai usbilla. Miltäs kuullostaa?
Hyvin yleinen tapa tämä ja suomessakin monella käytössä. En tiedä miten teamviewer toimii, mutta VNC-ohjelmilla homma perinteisesti hoidetaan.
Teamviewer ollut jo pitkään käytössä eikä ongelmia ole ollut. Helppo käyttää myös kännnykällä.
Entäpä jos haluasi vain korvata pitkän USB-kaapelin langattomalla USB-yhteydellä, jolloin ei ulkona tarvittaisi konetta lainkaan?
Onko tällaisista ratkaisuista teillä minkälaisia kokemuksia ja tietoa.
Itselläni on käytössä Teamviewer, tosin sen takana pyörii automaattinen tulipalloasema toisella paikkakunnalla. Noin yleisellä tasolla, uskoisin että monet etäkäytön "ratkaisut" on yhteisiä jos vertaa DS-kuvauslaitteiston etäkäyttöön.
Omassa systeemissäni nettiyhteys remote PC:hen tulee kännykkäverkon kautta. Etä PC:llä pyörii sitten ne softat / oheislaitteet / liitännäiskortit ja muut tilpehöörit mitä kokonaisuus vaatii.
Toisella paikkakunnulla olevaan järjestelmään, on mietittävä enemmän miten toipuu mahdollisista systeemin vikatilanteista. Niitä kyllä tulee :-) Nettiyhteys voi mennä poikki, ohjelmistot kaatuu, PC jää blueScreen tilaan, sähkönsyöttö pätkii, kesällä ukonilmalla ylijännitettä sähköverkosta jne. Jos on toisaalta takapihalla jalusta ja etäkäytettävä tietokone, on silloin helpompaa piipahtaa paikan päälle katsomaan mikä vikana :-)