Moi
ois tarkoitus laittaa114(500 peiliputki
vaihtoehdot ois: konusmotor , bresser pluto, skywatcher skyhawk
Mulla on toisena putkena Bresser pluto 114 / 500 . olen ollut erittäin tyytyväinen :)
Bresser ja Meade ovat nykyään samaa firmaa ja Meade ainakin on hyvin tarkka laadustaan ja imagostaan. Eli noista ottaisin itse tuon Bresserin.
Meaden laatu on kyllä hieman floppi eikä sinällään takaa mitään. Meade, niin kuin muutkin suuret merkit, ovat halpismallien osalta lähinnä valmistuttajia. Laitteet tehdään pääasiassa Kiinassa tai Taiwanilla parissa halpatyövoimalla toimivassa tehtaassa.
Tämänkin putkikysymyksen osalta sanoisin että ota yhteys lähimpään harrastusyhdistykseen ja käy kokeilemassa ja katsomassa erilaisia laitteita. Voihan olla että mikään ko. listan vekottimista ei lopulta ole se oikea.
jk
Valkkaa TAL tai SW, itse suosin TAL:ia koska se on laadukas ja arvonsa säilyttävä. Myös vahva ja vakaa (tosi vankka jalusta, jotka muutoin samassa hintaluokassa ovat aika onnettomia)
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 13.10.2006, 12:20:42
Meaden laatu on kyllä hieman floppi eikä sinällään takaa mitään. Meade, niin kuin muutkin suuret merkit, ovat halpismallien osalta lähinnä valmistuttajia. Laitteet tehdään pääasiassa Kiinassa tai Taiwanilla parissa halpatyövoimalla toimivassa tehtaassa.
Tämänkin putkikysymyksen osalta sanoisin että ota yhteys lähimpään harrastusyhdistykseen ja käy kokeilemassa ja katsomassa erilaisia laitteita. Voihan olla että mikään ko. listan vekottimista ei lopulta ole se oikea.
jk
Peruste Pappa kannanottojasi myös, äläkä vaan kirjoita.
Miten Meade on floppi?
Tiedätkö edes tai oletko edes ikinä nähnyt, saatikka katsonut Meadella.
Artjärven p****ksi mennyttä Meadea ihmetelleenä komppaan meade-madia, Meade on kaukoputkien Nissan , ei Rolls Royce , ei todellakaan huono mutta ei mikään premium merkkikään. Itse olen tsekkaillut 3 Meadea ja omistanut yhden 11" Celestronin ja sama mielipide pätee myös Celestroniin.
TAL on vankkaa laatua, sen koneisto samoin kun jalusta on alustan kumitassujen ja akseleiden sekä lukitusnuppien kahvoja lukuunottamatta rautaa ja alumiinia, kojeisto toimii myös kylmässä (-30) todella hyvin ja jämäkästi ja sen toimivuutta voi huoletta lisätä kreosiittirasvalla ( käyttölämpötila +1000-miinus 200 astetta).
Tuubi on 3mm alumiinilevyä joka on vahvistettu kanteilla päistä, se kestää melkoisiakin kolhuja, sen maalipinta on paksu. Peilikoneisto on jämerä ja kestävä, itse peili kestää heijastavana yhden ihmisen iän ilman sen suurempia toimia kun sisään ei kaada tai päästä vettä tai hiekkaa (eli aina kun ei katso pitää suojakorkkia päällä). Se on tarpeen vaatiessa erittäin helppo purkaa ja vieläkin parempi kollimoida. Sen mukana tulee kunnon etsinputki, eikä mikään muovinen ilmakiväärin tähtäin.
Koko höskä toimitetaan vahvassa puulaatikossa joka on kuin ruumisarkku, eli tosi hyvä paketti sille jos on käyttämättä pitkiä aikoja, okulaarit on Superplössl ja monikalvopäällysteiset, kunnon käyttöohjeet, kuluneiden osien tilalle voi tilata tehtaalta osia. Valmistajana TAL tehdas on ollut mukana optiikka tuotannossa Tsaarinajoista lähtien, mutta erityisen kasvojen kohotuksen ja toiminnan sekä laadun tae oli toisen maailmansodan optiikkatuotanto, sen jälkeen avaruustekniikan kehittely ja edelleen hovihankkijana Venäjän avaruusohjelmassa.
TAL on työkalu, se on yhtä luotettava kun Bahcon jakari, tarkka kun pystykorva, valmistettu Pohjolan oloihin.
Ite olen miettinyt Meaden putkea, mutta näyttää olevan että 90% meaden putkeista on ollut ns. Ei tyytyväisä sen laatuun!
Eli nyt saan poistaa sen toivelistaltani, mitään huolto / muovi korjailua en ala kyllä tekemään!
Meade on kai yliarvostettu, optiikka on varmasti hyvä mutta se ei riitä!
Celestronista en tiedä onko hyvä tai huono!
Venäläinen TAL taitaa olla laatu tavaraa jopa elinikäni...jos ei sitä tiputtele ja kaada vahingossa!
Armeijan aikana tykistössä käytettiin venäläis valmisteita kollimaattoreita ja muita optiika vempeleitä!
Ne ei ainakaan huonoja ollut, ja kestäviä ja vankka runkosia!
Skywatcher on varmasti näillä tienoilla hintalaatu suhteessa hyvä valinta!
Itelläni on Syntan 130/650 EQ2 jalustalla..mitään erikoisen heikkoa en ole siinä huomannu, mutta talvihan sen näyttää :D
Ostin bresser pluton kauan ennen kun meade ja bresser yhdistyivät, en usko että laatu on siitä miksikään muuttunut , mielestäni se on hyvä putki, ja jalustakin on riittävän tukeva. Nykyään suurin osa harrastajien putkista valmistetaan halpamaissa, ei se ole mikään syy hylätä putki , päinvastoin, halpamaissa tehdään nykyään erittäin hyvää laatua tilaajan normien mukaan. menihän Nokiakin kiinaan ja intiaan jne. Minulla on SW 200 joka on kiinalainen ja sekin on laadukasta työta . ::)
Itse en päätyisi TAL putkeen ainakaan edulliseen malliin.
Ne maksutovit on hyviä mutta muut huonoja. (tal-150,200 ja 250 K)
Kaverilla oli TAL jossa maalipinta irtoili putken sisällä ja tuhosi pääpeilin.
Samoin Fokussointilaite tilttas heti.
Eli TAL putket olivat hyvin Neuvostoliiton aikaan, mutta kun siirrryttiin 2000 luvulle niin laadunvalvonta hävis vallan ja laatu on mitä on.
Sama pätee Veneläisissä kiikareissa kaikki ennen 1990 ostetut on tosi hyvää ja sen jälkeen satunnaista. (osa hyvää osa huonoa)
Lainaus käyttäjältä: kaizu - 13.10.2006, 16:25:44
Kahteen Meadeen olen kurkistanut konepellin alle. Toinen oli Lidlin laitos, ETX70.
Se on leikkikalulaatua halpaan hintaan,eli ei ollut pettymys. Toinen oli isompi meade, sijaitsee Artjärvellä. Samaa leikkikalulaatua vähän isompaan hintaan. Ei ollut pettymys, mutta vain sen vuoksi että en ole ostanut sitä itselleni.
Kaizu
ETX 70 on mitä on, mutta hintakin sen jo kertoo, että jos on elektroniikkaa ja maksaa vain n.200€ niin se ei voi olla mikään hyvä kapistus.
Tosin sitä ei edes tehdä enään.
Artjärven putkesta en osaa sanoa, mikä siinä meni pieleen kun en tunne tapausta.
noh, Jos TAL ja Meade ovat laaduukkaasti hieman huonoja..niin miten on Skywatcherin kohdalla tai Scopos tai Intes?
Skywatcherista en ole edes löytänyt ns. hajomista tai koneisto vikoja! tai kukaan ei ole viittinyt kirjotella niistä...
S-W on varmasti ihan hyvä putki ja valituksia aika vähän, ainakaan täällä foorumissa ei ole ollut.
Intes on harvinainen Suomessa ja aika kallis.
Scopos taitaa olla aika uusi merkki ja kokemuksi vähän.
Lainaus käyttäjältä: MikkoM - 13.10.2006, 17:00:48
Artjärven p****ksi mennyttä Meadea ihmetelleenä komppaan meade-madia, Meade on kaukoputkien Nissan , ei Rolls Royce , ei todellakaan huono mutta ei mikään premium merkkikään. Itse olen tsekkaillut 3 Meadea ja omistanut yhden 11" Celestronin ja sama mielipide pätee myös Celestroniin.
En ole kuullutkaan, että se on mennut mäsäksi ?!
Erikoinen juttu siitä varmaan kertyy kun ekaksi he ostivat sen ylihintaan (vanhalla foorumissa oli siitä paljon juttua kun hinta putos melkein 10 000 euroa sillä välin kun he rakensivat tornia ja putki odotti hallissa)
Ketäköhän nyt joutuu maksamaan vai korjataanko se ?
Eikös joku yksityinen heppu ostanut samanlaisen putken, tosin sen edullisemman. Ollisko ollut vielä niin, että sitä olis päivitetty ja tehty kestävämmäski.
Kyllä yli 10 putki pitäis kestää jo tuiskut ja pakkaset ;D
Silloin kun ostetaan halpaa putkea kannattaa asennoitua koko juttuun terveen harkitsevasti. Jos kaksi laitetta maksavat vaikkapa 200€ niin molemmilla saa kahdensadan edestä tavaraa:
Se laite jossa on paljon liikkuvia osia, ekvatoriaalinen jalusta, seurantamoottoreita, kasa okulaareja ym. Tarkoittaa että kaikista niistä tavaroista on saatava tietty myyntikate, jolloin jokainen yksittäinen osanen on laadultaa sieltä halvimmasta päästä.
Saman hintainen dobson -tyyppinen laite on teknisesti yksinkertainen. Koko laitteen hinta on lähinnä pääpeilissä ja fokusointilaitteessa. Niiden suhteellinen laatu voi (mutta ei tarvitse) olla parempi kuin vastaavan monimutkaisen laitteen. Suurin käyttöä rajoittava seikka ollee epätasainen havaintopaikka, jolle alustalevyä ei loe helppo saada vaakasuoraan ja keikkumattomaksi. Suositeltava ensihankinta kaikkiaan.
Yksinkertaisen laitteen käyttökynnys on matalampi kuin monimutkaisen.
Pienillä halpalaitteilla valokuvauskin on aika rajallista. Ne kelpaavat lähinnä kameraoptiikalla kuvauksen seuranta ja ohjausputkiksi. Halpojen laitteiden jalustojen tukevuus rajaa kuvauksen lyhyihin valotusaikoihin kirkkaimpiin kohteisiin ja silloinkin mielellään kameraoptiikalla. Seurantamoottorit halvoissa laitteissa ovat tarkkuudeltaan visuaaliharrastukseen sopivia.
Pitkiä valotuksia niillä ei lukuisten erilaisten seurantavirheiden takia juuri voi harrastaa. Tarkkuus riittää kuuhun ja kirkkaisiin paneettoihin. Jos putkea itseään pitää käyttää kuvaukseen niin webbikameroiden sukuiset kamerat ovat käytännössä ainoa toimiva vaihtoehto.
Pienten putkien suuri valovoima (luokkaa f=4 -> f=5) on myös ongelma. Niiden peilien laatu ei tahdo riittää komattoman kuvan tuottamiseen. Newton rakenne toimii parhaiten ilman korjaavaa optiikkaa kun f=8 tai hitaampi.
Hitaat putket vaan eivät oikein ole muodissa. TAL-1 (Mizar) on hidas nykykäsityksen mukaan. Omat kokemukseni putken suhteen ovat yksinomaan positiivisia. Jaluta on vankka ja optiikka hyvä. Tässä laitteessa ei ole menty valovoiman suhteen äärimmäisyyteen. Myös etsinputki on laadukas. Suurin ongelma on laitoksen pystytys epätasaiselle alustalle. Ja kantaminen, jos siihin on tarvetta.
jk
Edellinen kommentti on ammattimaisen hyvin jäsennelty ja sen anti on hyvä, sen voisi vaikka arkistoida ja laittaa jokaisen tähtikerhon ilmoitustaululle.
Vielä muutama seikka tulee mieleeni. Tähtiputkista puhuttaessa on valitettavaa, että kuvaaminen on tehty jokaisen putken esittelyyn itsetarkoituksena tyyliin: Mahdollistaa kuvaamisen, saatavana sovite, moottoroitu jolloin kuvaaminen on mahdollista etc.
Monet tänä päivänä putkea ostavat nuoret törmäävät mediavirrassa auttamatta putkilla otettuihin kuviin. Tarjolla on halpaa digitekniikkaa, digiscoping ja nyt uutena phonescopin on tulossa ryminällä kilpailemaan tekniikassa. Kuvaaminen on helpottunut huomattavasti, ja siinä ei ole mitään pahaa eikä yleensäkkään siinä, että kuvaamista esitellään ja tarjotaan kalustoa sitävarten.
Mutta mieleen nousee moni seikka, kuinka moni ensiputkea ostava (laitteiden hinnat ovat halventuneet heräteostosten tasolle) on harrastuksessaan niin pitkällä, että voi kuvata. Kuinka moni tuntee perusasiat ja osaa navigoida taivaankannella. Putkia esitellessä ja niiden ominaisuuksia kehuvat myyjät eivät välitä siitä mitä putkilla tehdään, aina myyjällä väikkyy mielessä vain raha. VK on esimerkiksi noussut omien puheidensa mukaan Suomen Gigalomaanisen tähtiputkivirran pää ohjaajaksi, jokainen ilmoitus, jos ei oteta mukaan juniori putkia, on toistaan parempia ja kuuvaaminen mahdollistuu vähintään joka toisella.
Kaukoputkia suositeltaessa nuorille ja aloittelijoille tulisi ensimmäisenä selvittää, että tähtien kuvaaminen ja visuaalinen havainnointi on kaksi eri asiaa. Suomessa on harmittavan vähän kuvaamiseen kelvollista aikaa, täysin pilvettömiä öitä muutamakymmenen vuodessa. Suurimmaksi osaksi ne ovat keskitalvella jolloin ilman lämpötila havainnointi aikaan on poikkeuksetta parikynnentä astetta miinuksen puolella. Tässä vaiheessa alkaa jo kokeneilla taivaan tuoijjottajilla hälytyskellot soida, kun törmää mainokseen jossa parillasadalla eurolla luvataan monisatakertaisia suurennoksia ja kuvausmahdollisuutta. Laiteessa joka suurimmaksi osaksi on muovia, jossa automatiikka toimii kahdella tai useammalla 1,5V A paristolla ei ole mitään tekemistä edellä kuvatuissa olosuhteissa.
Tähtiharrastus on yksi mainioimmista elinikäisistä kiinnostuksen kohteista mitä nuorille on tarjolla. Minä en ainakaan ostaisi lapselleni lelua, tai opettaisi kerhossa nuoria luottamaan liikaa lupauksiin jotka eivät järjen valossa voi pitää mitenkään paikkaansa. Kaukoputken toiminta tai toimimattomuus on uskomattoman suuri mielipiteiden muokkaaja kun kysymys on nuoresta. Jollakin #¤%&#! rimpulalla leikkiminen pakkasessa, jossa katselemisesta ei tule mitään ja palelee, voidaan olettaa mikä mielikuva nuorelle/aloittelijalle tästä jää.
Kuvaaminen ja kuvien käsittely (jonka merkitystä en ole nähnyt yhdessäkään mainoksessa korostettavan) ovat pitkälle asiaan vihkiytyneen harrastajan maailmaa, siihen sisäänpääsy vaatii keskittymistä ja sitkeyttä (jota totisesti ei aina ole aloittelijoilla ja nuorilla) sekä onnistumisten ja epäonnistumisten ketjua josta lopuksi kiillottuu se oikea. Ja kaikkihan jotka kuvaavat tietävät, että ehkä vasta seuraava on se oikea ja paraskuva, sen etsimisessä vuodet vierivät.
Kiitos jos jaksoit lukea, ja antoisaa tähtitalvea.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 16.10.2006, 07:57:54
Pienten putkien suuri valovoima (luokkaa f=4 -> f=5) on myös ongelma. Niiden peilien laatu ei tahdo riittää komattoman kuvan tuottamiseen. Newton rakenne toimii parhaiten ilman korjaavaa optiikkaa kun f=8 tai hitaampi.
Muuten täyttä asiaa, mutta..
En malta olla sanomatta tuosta valovoimasta...F5 putken koma on varmasti viimesiä asioita joka tulee halpisputken heikkouksista esiin, lähinnä erittäin valovoimaisen F4 - F5 putkien optinen laatu saattaa kävellä vastaan, mitä nopeampi peili on sitä enemmän sen peilin pinnan muoto poikkeaa pallosta, ja sitä hankalampi se on valmistaa. Ja mitä hankalampi jotain on valmistaa yleensä se myös maksaa enemmän. F8 peili eroaa pallosta hyvin vähän ja käytännössä taitaa halpis F8 newton peili olla pallopeili, mutta sitä ei välttämättä käytössä huomaa ero parboloidiin on niin pieni.
Itselläni on kuvaus käytössä itse hiottu 15cm F5 peili joka ei ole mikään huipputarkka, esim Saturnuksen Cassinin jako ei ko. putkella erotu, vaikka optiikka ei olekkaan priimaa, käy se kuvausputkena mainiosti. Olen sitä mieltä, mitä tässä muita kuvaajien juttuja olen seurannut, niin kelvollinen seuranta on se ikuisuus kysymys tähtiä kuvattaessa. Jos tyytyy polttovälissä esim max 500mm - 750mm ja valovoimaa F4-F5 kieppeille, niin kuvaamisen onnistumis mahdollisuudet kasvaa huimasti verrattuna esim jollain 1500mm polttovälillä varustettuun 127mm skymaxiin. Polttoväli vaatii mahdottomia seurannalta ja F11 vaatii pitkät valotusajat, täysin mahdoton yhtälö jollekkin EQ3 jalustalle.
Esimerkki kuva Canon 350D ja 15cm F5 (polttoväli 750mm) putkella otetusta kuvasta , ja optiikka ei siis ole mitään huippua ja veikkaan että optiikan virheet ei tässä kuvassa ole pääosassa. Ennemin olisi tässäkin voinut keskittyä fokusointiin, ja seurantaan. Valotusta yhteensä noin 60min.
edit: otin tuon kuvan pois, koska se heittää tuosta sen kuvax.net sisäänkirjautumis lomakkeen -Olli H.
Jees Timpan vastaus on asiaa kun kuvataan. Tarkennus ja seuranta tuo suurimmat virheet.
Halpojen putkien peit ovat harvoin paraboleja, vaikka valovoima olisikin suuri. Tämä näkyy kalliilla laajakulmaokulaareilla komeettamaisina tähtinä kuvakentän reunoilla ihan visuaalikäytössä.
Edelleen halpojen putkien lyhyehköt polttovälit (F noin 50cm) aiheuttavat että kohtuullisiin suurennuksiin tarvitaa erityisen lyhytpolttovälisiä okulaareja. Ne ovat vaikeita käyttää.
jk