Korkkasin kauden viime yönä perinteisellä M57:lla.
Oli kosteaa, lämmintä ja valoisaa mutta tarkoitus olikin kokeilla/säätää jalustaa.
Ja olipahan hienoimmat valaisevat yöpilvet mitä olen nähnyt.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/m57_250706.jpg)
Vain 8x20s ED80:lla ja Orion StarShootilla.
Pimeä- ja tasoituskuvat jäi ottamatta kun nukkuakin piti muutama tunti (puoli kolmen maissa yöllä kasasin kamat ja läksin kotiinpäin).
Jess! no nyt alko kihelmöimää. Vihdoinkin deepsky kuvauskausi alko. Hienosti näkyy lyyran sumu. :) Omat laitteet on vielä kunnostuksen alla, mutta toivottavasti pääsen pian säätämään niitä.
Odotan malttamattomana kun pääsen ekaa kertaa kokeilemaan RGB kuvausta. ;)
Kävin itsekin ulkoiluttamassa kalustoa ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Vielä ei ole uusi putki tullut, joten kuvailin newtonilla, jonka polttoväli on kyllä pikkasen liikaa mun jalustalle. (Katkerana joutuu katselemaan herrojen TP ja Kehusmaa PEMPro käppyröitä...)
Anyway, tässä meikäläisen yritelmä:
(http://www.vkastronomy.com/images/m57-2006.07.25-22h22m.jpg)
Lisätietoja ja isompi versio Blogissa (http://www.vkastronomy.com/entry_2006.07.26.00.11.html)
Lainaus käyttäjältä: Vesku - 26.07.2006, 09:46:20
Kävin itsekin ulkoiluttamassa kalustoa ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Vielä ei ole uusi putki tullut, joten kuvailin newtonilla, jonka polttoväli on kyllä pikkasen liikaa mun jalustalle. (Katkerana joutuu katselemaan herrojen TP ja Kehusmaa PEMPro käppyröitä...)
:) Vesku, ei kannata olla katkera. Mitään ei ole vielä esittää. Hieno M57-kuva!
Lainaus käyttäjältä: petrike - 26.07.2006, 14:22:22
:) Vesku, ei kannata olla katkera.
Näh pilke silmäkulmassa positiivisella mielellä! Itse puntaroin tässä, että hypäiskö EQ-6 vai Vixen GP2 kelkkaan. Tosin kassavaje vähän hidastaa haaveita... ehkä joulupukki on suotuisa... Helpotusta on luvassa ensi viikolla kun pitäisi tulla optiikan päivitys, joka on vähän helpompi jalustalle 480mm polttovälillä.
Lainaus käyttäjältä: petrike - 26.07.2006, 14:22:22Mitään ei ole vielä esittää.
Luulen kyllä että ei ainakaan kalustosta jää kiinni ja tuskin kuvaajastakaan. Mielenkiinnolla odotellaan mitä syksy tuo näytille! Toivottavasti vaan riittää kelejä, että pääset kuvailemaan!
Lainaus käyttäjältä: petrike - 26.07.2006, 14:22:22
Hieno M57-kuva!
Kiitos!
Lainaus käyttäjältä: Vesku - 26.07.2006, 14:31:28
Näh pilke silmäkulmassa positiivisella mielellä! Itse puntaroin tässä, että hypäiskö EQ-6 vai Vixen GP2 kelkkaan.
Vixenissa kai paremmat rattaat mutta huonompi kantokyky kuin EQ6:ssa (tosin saahan EQ6:een paremmatkin rattaat).
Mutta tosiaan hieno kuva Vesku ja hyvää tarinaa jalustan modaamisesta UMissa.
Mulla jää noi kuvat aina jotenkin liian tummiksi kun kotona muokkaan.
Mainioita DS-kuvia alkaa kyllä olla. Taitaa suurin osa olla eteläisestä Suomesta, vai onko kukaan kuvannut Keski-Suomessa? Taustataivas Jyväskylän korkeuksilla ainakin näyttää turhan kirkkaalta.
Aika mukavaa minun mielestäni tämä high-end jalustojen rantautuminen Suomeen. Eivätpähän ole enää jenkit ainoita, jotka saavat nauttia niistä. Tämä voi toki olla liiallista yleistämistä, koska onhan niitä muuallakin tällä pallolla, vähemmän vaan Suomessa. ;)
Lainaus käyttäjältä: Vesku - 26.07.2006, 14:31:28Luulen kyllä että ei ainakaan kalustosta jää kiinni ja tuskin kuvaajastakaan. Mielenkiinnolla odotellaan mitä syksy tuo näytille! Toivottavasti vaan riittää kelejä, että pääset kuvailemaan!
Älä muuta sano! Paljon olen käyttänyt nyt kesällä aikaa jalustaan tutustumiseen sekä säätämiseen. Nyt on päässyt jo tekemään suuntausharjoituksia sekä säätämään putkien ja johtojen kiinnityksiä. Kyllä odotukset on aika korkealla syksyn suhteen.
Lainaus käyttäjältä: Sami - 26.07.2006, 16:15:02
Taitaa suurin osa olla eteläisestä Suomesta, vai onko kukaan kuvannut Keski-Suomessa? Taustataivas Jyväskylän korkeuksilla ainakin näyttää turhan kirkkaalta.
Kyllä se taivas aika kirkas täälläkin oli. M57 on vaan niin kirkas ja suotimella siihen saa vielä karvan verran lisää kontrastia. Havaitsimme muuten M57:n visuaalisesti OIII:lla ihan köykäisesti 12" dobsonilla n. 2 viikkoa sitten.
Tässäpä hieman tavoitetta M57:n kuvaajille Dean Rowelta:
http://deanrowe.net/images/m57_HaLRGB_deep_uncropped.jpg (http://deanrowe.net/images/m57_HaLRGB_deep_uncropped.jpg)
Kumma miten se 14h+ valotus tuo yksityiskohtia esiin... ::)
Menee näiden yli 10-tuntisten valokuvien myötä mielikuvat kohteista uusiksi :(
Nappasin viime yönä kuvan säätötouhujen päätteeksi M57:sta. RGB:t jäi ottamatta, kun PC ja kamera eivät suostuneet kommunikoimaan ja aamukin alkoi tulla vastaan :-\
Kuva 9 x 30 sek, unguided, ei flättejä, ei darkkeja. Niin, on muuten Optecin 0.5x filed flattenerin ensivalo! Tuntuuu toimivan suht hyvin niinkuin on luvattukin. Komavirhettä ei pahasti synny kuva-alan reunoille :) Kuvan koko n. 22 x 15 kaariminuuttia.
Edit: Tarkennus ei ole tässä kuvassa kohdallaan.
(http://koti.mbnet.fi/petrike/Nebulaes/Sum-M57_PS01.jpg)
Hieno aloitus kaudelle Petrike. Mikä on lyyran sumun oikea väritys eli onko se sinertävänpunainen vai kuuluisiko sen olla vihertävänpunainen. Onhan tietysti vielä hublle teleskoopin ottama kellertävän-vihertävänpunainenkin, mutta mikä on lähimpänä totuutta ajatellen ihmisen silmää. Olisi mukava nähdä jokin harrastajan ottama "oikean värinen" versio vai onko tuo Einarin otos se oikea? ???
Enpä tiedä mikä on 'oikea' väritys. Robert Gendlerillä ja Stefan Seipilla näkyi olevan ehkä enemmän vihreään päin kallellaan olevat versiot.
Hubblen kuvasta sanotaan että värit on suunnilleen oikeat (mutta on kuitenkin käytetty kapeakaistaisia suodattimia He II, OIII, ja N II)
http://www.seds.org/messier/more/m057_h2.html (http://www.seds.org/messier/more/m057_h2.html)
Otin kuitenkin viime yönä paremman version M57:sta (pilvet taas haittasi etten vieläkään päässyt ottamaan M27:sta kelvollista kuvaa):
(http://einarin.1g.fi/images/m57_310706.jpg)
8x15s, C8/f6.3, StarShoot
Nättejä kuvia on!
M57 on myös visuaalisesti oiken kaunista katseltavaa, suosittelen! :)
11.8 bongasin itsekin tämän ja avasin siinä samalla tämän syksyn deep-sky kauden :P
Heh, foorumisofta neuvoi harkitsemaan uuden aiheen alottamista kun vanhempi oli niin erääntynyt, niin aloitetaan sitten. :)
Kesäkolmion syvän taivaan kohteet alkavat pikkuhiljaa kavuta aamuöisestä horisontista.
(http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/070312_metsahovi/m57_28x40s.jpg)
35cm f/10 SCT, Canon EOS 30D, valotusta 28x40s eli reippaat 18 minuuttia.
Kuvan oikeassa yläkulmassa viiden kirkkaan tähden muodostaman ringin sisällä näkyy myös 14,4 magnitudin galaksin IC 1296 ydin.
Canonin ajastettava lankalaukaisin TC-80N3 osoittautui hyväksi värkiksi.
Sensijaan tulipahan opittua kantapään kautta, ettei ole hyvä idea laittaa kameraa kiinni putkeen t-kierteisellä barlowilla, joka menee
okulaariholkkiin. Kamera nimittäin valuu sieltä hiljalleen ulospäin ja fokus häviää. Pari tuntia M51-otoksia onkin nyt pilalla.
Laitoin sitten kameran kiinni sillä celikan oikealla t-kierteellä, mutten enää jaksanut käydä M51:n kimppuun vaan kostan sille myöhemmin.
Lainaus käyttäjältä: Vostok - 12.03.2007, 16:54:02
Heh, foorumisofta neuvoi harkitsemaan uuden aiheen alottamista kun vanhempi oli niin erääntynyt, niin aloitetaan sitten. :)
Kesäkolmion syvän taivaan kohteet alkavat pikkuhiljaa kavuta aamuöisestä horisontista.
Helsingissä ainakin on ollut tänään niin lämmintä, että melkein kesän kynnykseltä tuntuu. Mukavat värit olet saanut loihdittua rengassumuun. Minkäs laisella jalustalla putki oli?
tapioe
M57 (Ring nebula) - 12.4.2007
Helsinki, Finland. City loggia.
(http://www.suomi.ru/gallery/albums/userpics/18479/12-04-2007.jpg)
Celestar 8" (203mm), Nikon D50,
ISO 1600, 5 x 30 sec.
http://www.astronomy.fi/index.php?topic=14.msg30#msg30
Celestar 8" with f/6,3 reducer + UHC-S; Nikon D50, ISO 1600.
6 x 1min + 1 x 2min.
Helsingin parveke.
(http://www.astronomy.ru/forum/index.php?action=dlattach;topic=4398.0;attach=75568;image)
http://www.astronomy.fi/index.php?topic=14.msg39#msg39
Tämä jälkimmäinen on ehkä liian kovalla kädellä käsitelty.
Muuten hienoa nähdä Nikonillakin otettuja kuvia.
Alkoi nytten tehdä mieli pistää omakin kuvani esille. Kovin kummoinen ei ole. Sillä tämä on yksittäis otos kun testasin miten hyvin M 57 tarttuu kennolle 200/1000 peiliputkella. Valotus aika 1min 5s
http://i208.photobucket.com/albums/bb22/Joredh/IMG_3924.jpg
Pinous vähän sinnepäin mut tuossa viime yöltä vajaat 8min valotusta iso800-3200.
10" Lx200, 30D
(http://koti.mbnet.fi/cith/m57_lx200.jpg)
Lyyran rengassumu viime yöltä:
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Tahtikuvat/Planetaariset_sumut/20070826-0029-m57.jpg/medium)
Canon 30D + Meade LX200GPS (356/3556mm) polttotasossa. Yhdistetty 7x20s valotuksista (yhteisvalotusaika 140s), ISO1250. Kuvien yhdistäminen MaxIm DL (average-asetuksella, sen jälkeen FFT-filtteröinti low-pass/medium), jälkikäsittely Photoshopissa.
Kolmesta kuvasta yhdistetty. Kuvattu viime yönä, 26.08.07
SW 200/1000
Meade dsi
3x8 sek.
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 04.09.2007, 22:12:29
Ensihavainto on se, että Atikin ccd-kamera päihittää herkkyydessä ja dynamiikassa digijärkkärin noin pistein
10-1. Nimittäin dslr-kameralla pitää valottaa 3-4 kertaa pitempään ISO1600 herkkyydellä saadakseen M57:n
keskustähden näkyviin.
Vertailun tekee tietysti epäreiluksi se, että DSLR:stä tulee kerralla värikuva. Mutta jokatapauksessa herkkiähän nuo ovat!
LainaaEikä Atkin kuvia tarvitse välttämättä pinota, kuten dslr-kuvia. Atikin kuvissa
ei ole kohinaa, kuten dslr-kuvissa, siitä huolehtii Atikin ccd-kennon jäähdytyslaitteisto.
Niin, ei välttämättä lämpökohinan takia, mutta pinoaminen kannattaa kyllä muista syistä kaikilla CCD kameroilla. Pinoamalla voi keventää vähän jalustan vaatimuksia, pääsee eroon kennon kuviokohinasta, kuumista pikseleistä jne. kunhan vaan huolehtii, että kuva siirtyy hieman valotusten välillä (dithering). Lisäksi valosaaste tai kohteen kirkkaat osat voivat rajoittaa yksittäisen valotuksen maksimiaikaa.
Tässä rengassumu kuvattuna 6.9.2007 ESKS:n 500/2500 putkella Halkiassa. Meade DSI II pro + 0,63x LRGB 5+5+5+5 minuuttia. Galaksi IC 1296 14.8mag näkyy tuhnuna oikeassa ylänurkassa.
(http://lh4.google.com/JRyske/RuRXusPtbBI/AAAAAAAAAN4/EuEP-H5POZI/s800/M57_20070906_JRyske.jpg)
T:Jorma R.
Jippii!! Minäkin sain kyseisen galaksin esille monen yrityksen jälkeen. Innostuin siitä kun näin muiden kuvissa sen galaksin.
Ohjelmaa käytin Deep Sky Stacker 20x10sek. Registaxilla en saanu sen esille niin tarkasti.
Toinen harjoitteluni samalta yöltä (15092007). GSN 150/750+CC+UHC-S2" 4x60s. Ehkä olisi voinut hieman laittaa suuremmaksi. (http://img300.imageshack.us/img300/1441/127274753bhx7.jpg)
Ensimmäinen "onnistunut" DS-kuvani. :)
(http://tahtisuo.ath.cx/rotator/pictures/pictures/M57_f.jpg)
Nikon D80 + 14" LX200GPS; 5x30s ISO1600.
Terve! Tässä oma versioni: Täysikuu vähän haittasi, 5x30s, 1600 ISO, D200 ; SW ed80 + wo 0.8 reducer.
T:AP
PS: Ai niin; meikäläisen elämän ensimmäinen (1) DS-kuva. 8)
(http://www.elisanet.fi/cith/astronetti/m57_dsi.jpg)
LX200 f6.3 lyhentäjällä, 30x4s, DSI. 2 minuuttiin meni lähemmäs 2 tuntia. Uskomatonta tuskaa löytää ja tarkentaa edes sinnepäin.
15m/s tuuli ja pilvet myös kiusana.
Meaden omalla (Autostar Suite) softalla lennosta tiffiks. Irfanviewillä croppi ja jpg. Värit on mitä on.
Cith, melkoisen hieno kuva 2 minuutin valotukseksi. Kuinkas isolla tuubilla otettu ?
einari,
Meade 10" LX200GPS + 6.3 lyhentäjä. Noin 2500mm x 0.63 = 1575mm polttoväliä.
Tätä vois kokeilla paremmissa olosuhteissa uusiks ilman lyhentäjää ja pinous vaikka DSS llä.
Käsittelyssä muutenkin varaa parantaa.
Ruokahalu kasvaa. Mitäs ne "oikeet" kamerat maksaa :)
M57 kuvattuna 28.11.2007 ja 12.12.2007.
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/tahtikuvia/M57-yhdistelmakuva.jpg)
Laajempi kuva tele 500mm/f8 ja kutistettu 800 pikselin levyiseksi. Suurempi kuva rengassumusta CPC 800 1280mm/f6.3 ja 100% croppi.
M57 löytyy Lyyran tähtikuvion kahden alimman kulman muodostavien tähtien jokseenkin puolesta välistä.
JM
Tulipa napattua tämä yleensä syksyn ensi kohde jo näin keväällä. Tämä on samalla viimeinen DeepSky kuvani tänäkeväänä. L(Ha)GB kuvaan tuli valotuksia L 120 min Ha 120 min G 30 min B 45 min.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img1052566.jpg)
Mikko
Hyvin alkaa nuo ulommat himmeät alueet tulla näkyviin. Vielä 10h lisää valotusta, niin näkyy jo kunnolla ;) Pahus, kun on ollut työntäyteinen huhtikuu eikä ole ehtinyt kuvaamaan yhtään parina viime viikkona. No, jospa tässä saisi ahkeroitua rahat seuraavaan hankintaan...
Sain "13.07.08" rengassumun näkyviin ccd- kameralla. Visuaalisesti en pystynyt huomaamaan sitä. Mustavalkoisena se näkyi tosi helposti, toisin kuin värikuvana pelkkä kohina. SW 200/1000 Meade dsi, uv/ir cut. 25x 5sek.
Lainaus käyttäjältä: Jurassic - 13.07.2008, 19:54:25
Sain "13.07.08" rengassumun näkyviin ccd- kameralla.
Huhhuh! Muhkea suoritus.
Joskus joku sanoi, että kesä on kolme viikkoa huonoja hiihtokelejä. Sama se taitaa olla havaintokelien kanssa. Tai vakavammin: Jos on sanottu, että Suomeen ei kannata hankkia (kovin) suuria kaukoputkia mm. valoisan kesäkauden takia, niin olisiko siinä kuitenkin vähän enemmän tinkimisen varaa kuin äkkiä ajatellen tuntuu?
Lainaa
Visuaalisesti en pystynyt huomaamaan sitä.
:)
(Ai niin, tarkoitit tietysti putken läpi visuaalisesti. ;D )
t. Vesa K.
Hatunnosto täältäkin, Jurassic :)
Todella hieno otos tähän vuodenaikaan!
Kokeilin kanssa heinäkuun alkupuolella saalistaa Lyyran rinkulaa kennolle mutta silloin ei vielä onnistunut.
Joku näistä DS-guruista kehui muistaakseni bonganneensa M57:n visuaalisesti heinäkuussa - sille oikeasti nostan hattua.
Täällähän siitä olikin kehuttu:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=33.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=33.0)
jos kelit sallii niin ajattelin aloittaa tämän kauden myös Lyyran rengassumulla ja vielä heinäkuussa. Katsotaan onnistuuko.. :)
Tuli tuossa ulkoilutettua Celicaa parvekkeella ja kyllähän se M57 sieltä löytyi ihan visuaalisesti :)
Onneksi alkaa kohta kesäloma niin voi harkita tuon kuvaamistakin.
Jurassicin mainion kuvasarjan siivittämänä kokeilin viime yönä
vihdoin pilvettömältä taivaalta yrittää rengassumua
väreissä. Vielä on kuitenkin varsin valoisaa.
Mv- ja värivideopinoamisen yhdistelmä n. 2x 100 x 2sek.
Registaxilla pinottu kun Iris lopettaa hommat kesken...
DMK21&DBK21 SW80ED.
Tuollaisen kuvan sain viime yönä otettua. Putkella näkyi rinkula jo suht helposti 100x suurennoksella. Lopussa hennot pilvet keskeyttivät havainnoinnin. Kiitos vaan kaikista kommenteista.
Lainaus käyttäjältä: Jurassic - 20.07.2008, 15:05:55
Tuollaisen kuvan sain viime yönä otettua. Putkella näkyi rinkula jo suht helposti 100x suurennoksella. Lopussa hennot pilvet keskeyttivät havainnoinnin. Kiitos vaan kaikista kommenteista.
Hienosti sait värit esille! Ei auta kuin odotella pimeämpiä öitä.
Rinkulaa en visuaalisesti nähnyt ollenkaan ja kennollakin
hyvin hämärästi.
Valoisasta taivaasta huolimatta koitin taas kuvata donitsirinkulaa. Vähän harjoittelua ennen kunnon havaintokauden alkua. Sais hieman enemmän kontrastia jos taivas olisi täysin musta. Kuvattu 24.07.08.
Lyyran rengassumu viime yöltä (vaaleampi alue) Sahannevan observatoriolla:
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Tahtikuvat/20080726-m57.jpg/_smaller.jpg)
Kamera: Canon EOS 30D Pvm: 2008:07:26 01:30:27 ISO: 1000 Valotus: 12 s, kaukoputki Sky-Watcher Equinox 100/900 Pro linssiteleskooppi, kuvattu polttotasossa.
Meaden 14-tuumaisella tuo näkyi myös visuaalisesti.
Lainaus käyttäjältä: TMKK - 27.07.2008, 00:00:20
Miks se on noin pieni?
Ja missä hitossa toi muka on, en ikinä löydä sitä sielt lyyrasta.
Hommaa kunnon etsintäkartta ja yritä pimeältä taivaalta muutaman viikon päästä. Sieltä se löytyy.
Näkyy tämä tälläkin hetkellä,tosin minulla on käytössä 8" Celestron SCT ja okulaarissa on kiinni Baaderin O3 suodin,sumu suorastaan hyppää silmille ;D
Lainaus käyttäjältä: TMKK - 27.07.2008, 00:00:20
Miks se on noin pieni?
Siksi, kun kaukoputken polttoväli oli 900mm (kameran kroppikerroin huomioiden 1440mm) ja näkökenttä nopeasti arvioiden noin 2° (eli 120'), kun taas itse sumu on ainoastaan 3.0'x2.4', niin pienihän siitä tulee...
Ei näkynyt M57 28x110 kiikareilla eilen vaikka kuinka yritti ja UHC apuna >:(
Joutuu turvautuun järeempään 10" tai 18" kalustoon :)
Jupiterin kaksi raitaa ja neljä kuuta oli kyllä komeat...
Nyt näkyi M57 tosi hyvin 18 tuumaisella vaikka oli pilvihuntua edessä. UHC auttoi kans yllättävän hyvin. Suurennoksina 156x ja 225x
Täytyy mennä huomenna kokeileen kanssa, kun on luvattu täysin pilvetöntä. Niin kovat vieroitusoireet ollut koko kesän tästä touhusta :)
Jatketaan yksinpuhelua.. Kävin uudestaankatselemassa taivaalle ja samalla testaamassa pikku modauksia mitä tein 18 tuumaiseen putkeeni. Yksi kohteista oli M57, joka näytti tosi komealta vaikka taivas ei ole täysin pimeä. Suurennokset vaihtelivat 150-810x ja isoin suurennos oli paras!!
Kehotan tässä kaikkia visuaalihavaitsijatovereitani kokeilemaan mahdollisimman suurta suurennosta ainakin planetaarisiin. Ilmakehä ei ole aina mukana tässä asiassa ja puken pitää olla jäähtynyt hyvin. Silloin kun suurennosta hieman tai paljonkin nostaa, niin yksityiskohtia alkaa popsahteleen esiin. Eli kannattaa kokeilla! Suurelle osalle tämä on varmasti vanhaa tietoa, mutta kaikille ehkä ei.
LainaaKehotan tässä kaikkia visuaalihavaitsijatovereitani kokeilemaan mahdollisimman suurta suurennosta ainakin planetaarisiin.
Ei ole vaikeaa olla samaa mieltä. Monet planetaariset sumut ovat ainoita DS-kohteita, joissa olen hyvällä säällä ihan menestyksekkäästi käyttänyt 300x suurennusta 200 mm:n putkessa. Mm. M76:n pintakirkkaus kestää tuon toimenpiteen oikein mainiosti, ei ole vaaraa kohteen katoamisesta. Ja suodattimien käyttö kannattaa: esim. M76 (Pieni nostopainosumu) on O-III:n läpi suorastaan naurettavan helppo nähdä taajamasta kunhan tietää mistä katsoo. Mutta järjestyksen pitää olla oikea; etsin etsitään kohde ilman suodatinta ja sitten vasta kiinnitetään härpäke okulaariin. O-III:n kanssa tähtihyppely voi meinaan olla hieman haastavaa, kun tähtiä ei kentässä oikein näy (kokemusta on, tuli kerran uteliaisuuden nimissä testattua). ;)
Mitään kiikarikohteita planetaariset eivät tosiaankaan ole, mutta pienelläkin kaukoputkella niistä saa paljon irti. Tai ehkä NGC 7293 (Helix-sumu) voi jostakin etelän maasta olla komea ilmestys kiikarinkin läpi. Muodoltaan se jonkun verran muistuttaa M57:ää, mutta läpimitta on täysikuun luokkaa ja pintakirkkaus erittäin vaisu. Sumu on nyt matalalla etelässä syksyllä ja sen voisi taas uudemman kerran bongata, kunhan saa putken apupeilin huollosta.
Havaintokauden ensimmäinen kohde oli helppo Lyyran rengassumu. Testailin viime yönä Atik CCD-kameran autoguider ominaisuutta, johon olen tyytyväinen. Atik oli kiinni 4" F/5 linssiputkessa ja Canon 400D kamera 10" Newtonissa. Kuvaa on valotettu 601 sekuntia, herkkyys ISO 200. Suurempi herkkyys olisi ylivalottanut kuvan. Automaattiseurannan hoiti PHD guiding ohjelma. Kuvaa on suurennettu jälkeenpäin, sumu ei näy noin suurena alkuperäisessä kuvassa.
Taivas oli vielä kovin vaalea. Tähdet eivät ole täydellisen pyöreitä, pari minuuttia lyhyempi valotus voisi tuoda parempaa jälkeä.
(http://img177.imageshack.us/img177/1039/m5710newtoncanon400d601ae8.jpg)
Vielä on pientä säätöä vailla. Kannattaa kokeilla 2, 3, 4 ja 5 minuutin osavalotuksilla ja katsoa tuleeko noita häntiä jokaiseen kuvaan. Voi olla, että jalustan PE tekee seurannankorjaukselle tepposet jossain pyörähdyksen vaiheessa, vaikka muuten seuranta pelaa (mikähän on jalustasi periodi?). Jos tuossa PHD Guidessa on säätö korjauksen agressiivisuudelle, niin sitäkin kannattaa ehkä pienentää, jotta korjaukset eivät ole liian nopeita. Samoin, jos ohjelmassa voi kertoa jalustan backlash arvot Dec- ja RA-akseleille, niin niiitäkin arvoja voi hienosäätää. Siitä se sitten jossain vaiheessa osuu kohdalleen :)
Epäsymmetrisyys voi tulla myös differentiaalitaipumista seurantaputken ja newtonin välillä, joka voi jo 10min valotuksilla vaikuttaakkin noilla polttoväleillä. Tästä on hyvä artikkeli Jim Solomonin (http://www.saratogaskies.com/articles/gs-vs-oag/index.html) sivuilla.
Ratkaisu on Off-Axis guideri tai systeemin jäykistäminen.
Minun newtonissani koma aiheutti tuollaisia tähtiä. Mistä osasta kuvaa kroppi on. Vaikuttaisi että kenno ei ole kohtisuorassa optista akselia vastaan.
Vastaava oire tuli kun asensin ison mutta epäkelvon apupeilin, peili ei ollut toiseen suuntaan taso ja aiheutti astigmaattisuutta kuvaan. Jälkimmäinen vaiva on
helppo todeta muuttamalla tarkennusta, jossain vaiheessa viivanpätkät muuttavat suuntaansa ollen siinä välillä pieniä palloja
Kaizu.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 10.08.2008, 12:15:21
Mistä osasta kuvaa kroppi on. Vaikuttaisi että kenno ei ole kohtisuorassa optista akselia vastaan.
Osasuurennos on melkein keskeltä kuvaa. Tässä rajaamaton kuva Lyyran rengassumusta. (http://img217.imageshack.us/img217/5470/m5710newtoncanon400d601kd1.jpg)
Kiitos paljon kommenteista. Pelkästään tarkennusta muuttamalla tähdet liikkuvat etsimen näkökentässä, aion joskus hankkia paremman tarkennuslaitteen. Pitää vielä tarkemmin testailla PHD guiding ohjelmaa.
Tällainen tuli napattua eilen testaillessa. Mun polttovälit ei ihan tällaiselle pikkuisille planetaarisille sovellu, mutta päätin huvikseni sojottaa putken rengassumua kohti samalla kun testailin laitteita.
(http://www.vkastronomy.com/images/notes-m57test.jpg)
Kuva on 1:1 cropattu 320x240 pikseliä keskeltä noin 3 astetta kattavaa 3477x2317 kokoista kuvaa. Rengassumu on yllättävän pieni sellaisessa kontekstissa. :)
Viime yönä M57 mielessäin istahdin parvekkeella SW80ED:n kera Canon 1000D perässään
Celestronin SLT 102:n jalan satunnaisella seurannalla varustettuna. Yllättävästi 3x30s
valotus ISO 800:lla jotenkuten onnistui pienehköillä tähtiviiruilla, joita sitten siistasin kasaan.
EQ-jalkaa odotellessa...
Siella taitaa olle Beta Lyrae, Sheliak, niminen kaksoistahti. Vasemmalla nakyy Gamma Lyrae, Sulafat. Noiden kahden tahden valista on M57 helppo loytaa. Stellariumista varmaan nuokin loytyy kun kuvaa vertaa karttaan.
[edit] Tuo vasemman puoleinen taitaakin olla HR7162 merkinnalla kulkeva tahti. Noyrin anteeksipyyntoni. [edit]
Näkyykös tuo M57 7x50 kiikareilla???
Lainaus käyttäjältä: makke13 - 13.08.2008, 21:31:37
Näkyykös tuo M57 7x50 kiikareilla???
Kohde on sen verran pieni, että voi olla vaikeuksia erottaa sitä noin pienellä suurennuksella. Etenkin ilman jalustaa. Onkos joku nähny ton tommosella vehkeellä?
Lainaus käyttäjältä: Trance.NRG - 13.08.2008, 21:49:22
Kohde on sen verran pieni, että voi olla vaikeuksia erottaa sitä noin pienellä suurennuksella. Etenkin ilman jalustaa. Onkos joku nähny ton tommosella vehkeellä?
Ainakin jollain 15x60 -linssiputkella on tullut nähtyä, luulisi että on mahdollista nähdä kiikareillakin. Eihän se mikään himmeä ole. Näkyy kyllä sitten tosi pienenä ja pitää tietää tarkasti, mitä etsii.
20x80 kiikareilla sen mielestani loysin vaan pienihan se siis on. Helpottaa jos paasee pitkakseen ja kiikarit viela telineeseen. Paljain silminhan nuo Lyyran tahdet nakyvat ja niiden valiin sitten kiikaria suuntamaan.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 13.08.2008, 23:52:06
Ainakin jollain 15x60 -linssiputkella on tullut nähtyä, luulisi että on mahdollista nähdä kiikareillakin. Eihän se mikään himmeä ole. Näkyy kyllä sitten tosi pienenä ja pitää tietää tarkasti, mitä etsii.
Muutamia kertoja Espoosta olen kohteen nähnyt 15*70 kiikareilla. Ei ole iso näkökentässä, erottuu hyvin pienenä "kiekkona"
Lainaus käyttäjältä: TMKK - 13.08.2008, 23:33:05
Pläp mä en oo vieläkään löytänyt kyseistä kohdetta, luultavasti johtuen korkeudestaan: näkyy just ja just ennen parvekkeen kattoa.
Tuossa on Lyyran tähdistö, jossa tummenpana edellä
kuvaamani alue.
Lainaus käyttäjältä: TMKK - 14.08.2008, 22:27:36
Niin ja nuo ylemmässä kuvassasi esiintyvät tähdet, joista kyselinkin, ovat siis tummennetun alueen laitatähdet? Eli siis Beta & Gamma?
Beta kylla mutta Gamma ei.
Vähän aika sitten kuvattu kohde, vasta nyt sain sen kuvankasittelyn alle. Joten tuollaisen tuloksen sain. Jännästi erottu sumun rakenne. 05.08.08.
Tulihan sinne lopulta vähän rakoa. Kauden avaus viime yöltä...
(http://koti.mbnet.fi/cith/m57_dsi_3.jpg)
LX200 + 6.3 lyhentäjä, DSI, 40x15s
Hieno avaus Cith
Sumun nyanssit tulevat jotenkin pakottomasti hyvin esiin.
Siivoilen tässä juuri koivunsiemeniä, hämähäkinseittejä ja muuta
kesällä kertynyttä töhnää tornista pois kauden alkajaisiksi. Tämä läppärikin löysi
nettiyhteyden langattomasti.
JK
Kiitokset
Tekemistä on vielä ja Ha suodin pitäs kokeilla. Mikko Päivisen kuva tosin on jo niin hyvä ettei taida näillä vehkeillä/taidolla onnistua lähellekään:)
Seuranta+ohjaus alkas toimia jo sinnepäin. 20D+300mm llä kuvatessa n.5min suht pyöreitä tähtiä (PHDGuiding)
Harmi vaan kun ei saa mitään ohjausta DSI lle -> max 15s valotukset ja niistäkin alle 50% käyttökelposia.
Lisäsin vähän valotusaikaa ja sain hieman tarkemman tuloksen kuin edellisellä kerralla. Ja taivaskin on jo aika pimeä.
Tuossa kuvassahan se lukee.
Ensimmäinen "julkaisukelpoinen" kuvani M57:sta. DeepSkyStacker 10x60sek + 5x60sek darkit. En vaan tahdo saada jostain syystä parempaa aikaiseksi. Valosaastetta on kyllä ympärillä niin paljon ettei tarvitse muuta valoa edes putken pystytykseen. UHC-E:llä yritän vaikuttaa valosaasteen määrään.
(//)
Nyt kun tuota M57:aa on "joka toinen tähtiharrastaja" kuvannut, niin lukekaas vaihteeksi tarinoita M57:n keskustähden näkymisestä:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Board/deep/Number/2555756/page/0/view/collapsed/sb/5/o/o/fpart/all (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Board/deep/Number/2555756/page/0/view/collapsed/sb/5/o/o/fpart/all)
Ei ihan pikkuputkien hommaa, mutta onnistunee aika monelta tätä foorumia seuranneelta (ainakin laitteiston puolesta, jos seeing sallii). :D
Joillakin on viela helpompaa "Both stars in M57 visible with direct vision in 82" at McDonald Observatory at 1297X. IC 1296 visible in separate fov. "
ps. kuinkas pirussa nama delete/home/end napit saa toimimaan tassa iMacin OSXssa?
Nyt on ensivalo tehty uudella Atikin kameralla. Onhan tuo ccd-kamera ollut jo muutaman viikon mutta viime yönä otin sillä tähtikuvia. Aikaisemmin se on ollut autoguider käytössä.
Ensimmäinen kohde oli M 57, kuvasin muitakin kohteita. Laitoin kameran 10" newton putkeen kiinni, jo muutaman sekunnin valotuksella sumu erottuu kuvassa selvästi. :o Valotusta on 50 * 25 sekuntia = 20 min 50 s. Raakakuvat olen pinonnut DeepSkyStacker ohjelmalla. Darkkeja otin 10 kpl. Kameraan laitoin valosaastesuotimen kiinni, vaikkei sille oikein ollut tarvettakaan.
Alkuilta menikin paukutellessa ilotulitusraketteja taivaalle. Olinkin jo menossa nukkumaan klo. 23 aikaan mutta yllättäen taivas selkeni, aamu kolmeen asti jaksoin valvoa.
(http://img222.imageshack.us/img222/2169/m5710newtonf472atik16ickw7.jpg)
Laitan tähän väliin nyt astetta huonomman kuvan... :)
Skyliner 200/1200
Powershot A70, 4s valotus. ISO 400
Wehey! Siellahan se rengas olla mollottaa!
Niin kun nyt on saatu kuvaus varusteet ja selkeä ilta niin täytyi joku kuva ottaa uudella putkella
(siis jos minua tarkoitit Lauri)
Jepjep, onnittelut hyvalle alulle. Mahtaisikohan auttaa jos ottaisi muutaman kuva ja pinoisi ne, josko sitten tulisi vahan enemman valoa sumuun.
No yritin registaxilla pinota mutta aina sen saman kuvan kohdalla sulkee koko ohjelman. :-\ outoa (tai sitten en oikein osaa kunnolla käyttää registaxia)
Lainaus käyttäjältä: Contrast-Booster - 15.09.2008, 18:13:57
No yritin registaxilla pinota mutta aina sen saman kuvan kohdalla sulkee koko ohjelman. :-\ outoa (tai sitten en oikein osaa kunnolla käyttää registaxia)
Voihan sen mahdollisesti viallisen kuvan jättää poiskin.
No nyt kun olin pinonnut kuvat ja olin siirtämässä sitä tänne niin tietenkin kuvan koko on liian suuri ja tiedostomuoto on joku outo mitä ei voi laittaa astronettiin :-\
Jos ei muulla niin vaikka irfanview:illa muuttamaan kokoa/formaattia. Siis jos Windows maailmassa ollaan.
En oikein osaa käyttää noitä Englannin kielisiä ohjelmia kun ole vasta 13 ;D joten olisiko muuta ohjelmaa millä muuttaa tiedostomuotoa kun se on nyt jokin Bittikartta?
Lainaus käyttäjältä: Contrast-Booster - 15.09.2008, 21:44:51
En oikein osaa käyttää noitä Englannin kielisiä ohjelmia kun ole vasta 13 ;D joten olisiko muuta ohjelmaa millä muuttaa tiedostomuotoa kun se on nyt jokin Bittikartta?
Mulla on XnView ihan suomenkielisenä. Talletusmuodoista valitse jpg.
No niin!! Nyt erottuu jo väriäkin ;D
Sain uuden putken (celestron nexstar 130 SLT) tositoimiin tänään.
M 57 houkutteli kovasti ja pistin digipokkarin putkeen kiinni..
Tälläistä tulosta tuli. Ei ehkä täällä nähtyjen veroinen, mutta riitti pistämään minut "sekaisin".
30 sekuntia valotusta. Pistin kuvankäsittelyssä "auto correct":in ja croppasin hieman.
Tässä on oma yritykseni aiheesta... Putkena C8-NGT ja kamera DSI II. Valotusta muistaakseni 20x30sek ja darkit 5x30. Pitää palata aiheeseen kunhan kelit paranevat. :)
Hei.
Pitihän sitä munkin laitta tänne yksittäinen kuva nikonilla otettuna.
Model = NIKON D50
Date Time = 2008-10-07 00:34:28
[Camera]
Exposure Time = 222.7"
Putki cellun 9,25
terveisin antti.
M57 Nuuksiossa, 12.10.2008 kuvattuna. Olisikohan ollut ensimmäinen DS kuvani, ehkäpä... Valotusta 7*30s. Polttoväliä about 1500mm (croppi alkuperäisestä), kamerana D200.
Hei Timo.
Aika jännä juttu tuossa kuvassasi kun vertailin omaan räpellykseen jossa valotusta jokseenkin saman verran kuin Sinunkin otoksessa.
Eikös nuuksio olekin jonkin verran erämaa tyyppistä aluetta jossa mahdollisesti on vähemmän valosaastetta kuin ihan espoossa. Meinaan vaan tuota informaation määrää kuvassa, joskin mulla kuvauspaikka on melko pimeää aluetta. Varmaankin silti syynä on valosaasteen määrä ympäristössä.
Minkä kokoisella putkella kuvasit.
Terveisin Antti.
Lainaus käyttäjältä: tähti_ville - 16.10.2008, 21:55:09
Aika jännä juttu tuossa kuvassasi kun vertailin omaan räpellykseen jossa valotusta jokseenkin saman verran kuin Sinunkin otoksessa.
Eikös nuuksio olekin jonkin verran erämaa tyyppistä aluetta jossa mahdollisesti on vähemmän valosaastetta kuin ihan espoossa. Meinaan vaan tuota informaation määrää kuvassa, joskin mulla kuvauspaikka on melko pimeää aluetta. Varmaankin silti syynä on valosaasteen määrä ympäristössä.
Minkä kokoisella putkella kuvasit.
Kolleegan kanssa oltiin Nuuksiossa kuuta pääasiallisesti kuvaamassa, sen reissun "sivutuotteita" tämäkin kuva. Nuuksiossa pääsee pahimmasta valosaasteesta eroon, ainakin paikallisesti. Tosin etäämmälle pitää mennä, jos kuvaushommiin vielä vähemmän valosaastetta haluaa.
Kun kohdetta SW127:lla :P kuvasin, etelätaivaalla paistoi lähes täysikuu. Tarkoitus ottaa sama kohde uusiksi vuodenvaihteessa "pimeän paikan leirillä" C8:lla kuvaten (ehkä focal reduserilla varustettuna).
Syyskuulta jäänyt rästiin. SW 80 ED:llä ja DBK21-kameralla kuvattu
20 x 33s valotukset ja Registaxilla pinottu 5 kpl darkkien kera. On
muuten darkit aika tarpeellisia tuolla DBK21:llä näinkin lyhyillä
valotuksilla.
7.10. kuvatut kuvat sain nyt käsiteltyä.
Putkena taas 60 senttinen RC ja kamerana SBIG ST-8. LRGB-kuvan luminanssi on kuvattu ilman suodinta ja punainen kanava R sekä sininen kanava V (niinkuin vihreä) suotimella. Vihreä kanava on näiden summa.
Laiskoteltiin sitten taas vähän kuvatessa, kun tarkennus on tehty pelkästään ilman suodinta jolloin värikanavat näyttävät tältä: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/081007_metsahovi/r.jpg ja sininen kanava jätettiin kuvaamatta. Ilman suodinta 4 x 10 min, punaista 5 x 2min ja vihreää 4 x 2min.
(http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/081007_metsahovi/m57_lrrbb.jpg)
Kameraa näppäili Jyri Lehtinen ja kuvat käsittelin minä.
Meni vähän myöhään kauden avaus kun vuonna 2007 avasin kauden Albireolla jo 3.7. :grin:
Oikeasti tämä kuva on otettava kuriositeettina ja hauskana kokeiluna, mutta itse olin kyllä positiivisesti yllättynyt lopputuloksesta.
Kuvasta kyllä huomaa että vehkeet oli pölyssä ja taidotkin ruosteessa.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/m57_110709.jpg)
Lainaus käyttäjältä: einari - 12.07.2009, 15:26:20
Meni vähän myöhään kauden avaus kun vuonna 2007 avasin kauden Albireolla jo 3.7. :grin:
Oikeasti tämä kuva on otettava kuriositeettina ja hauskana kokeiluna, mutta itse olin kyllä positiivisesti yllättynyt lopputuloksesta.
Kuvasta kyllä huomaa että vehkeet oli pölyssä ja taidotkin ruosteessa.
Mullakin on tarkoitus avata kausi heti, kunhan saan uudet suotimet. Huhtikuussa Ylvalta tilattu Baaderin narrowband setti on vieläkin matkalla. Tarkoitus olisi saada systeemi ditheröimään, ennen kuin ruvetaan tositoimiin elokuussa.
Hyvä Einari!
Oma syvä taivas-kausi saa vielä odottaa alkamistaan.
62°24′50″N leveysasteella ei vielä pimeys riitä.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 12.07.2009, 17:33:35
Hyvä Einari!
Oma syvä taivas-kausi saa vielä odottaa alkamistaan.
62°24′50″N leveysasteella ei vielä pimeys riitä.
Eikös Kokkola ole vielä astetta pohjoisempana?
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 12.07.2009, 17:45:10
Eikös Kokkola ole vielä astetta pohjoisempana?
Kaizu
Kuka asuu kokkolassa :azn:
Itse asun kyllä laukaassa
Asun kyllä Tampereella (jonka koordinaatit 61.29).
Kuvat/havaintoni on Kokkolan Capellan sivuilla historiallisista syistä.
Sinä pystyitkin valottamaan. Visuaalihavaitsija tarvitsee pimeää... :sad:
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 12.07.2009, 21:20:48
Sinä pystyitkin valottamaan. Visuaalihavaitsija tarvitsee pimeää... :sad:
Rengassumu näkyy kyllä jo visuaalisestikin, ehkä sunkin sijainnista. Me katsottiin sitä OIII suotimella pari vuotta sitten kesä-heinäkuun vaihteessa ja se näkyy yllättävän helposti, jahka sen vaan löytää.
En omista OIII-Suodinta ja Tällä hetkellä yön pimeimpään aikaan visuaalinen rajamagnitudi on 3,8
Ehkäpä...
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 12.07.2009, 21:50:58
En omista OIII-Suodinta ja Tällä hetkellä yön pimeimpään aikaan visuaalinen rajamagnitudi on 3,8
Eiköhän se rajamagnitudi riitä :) Itse kattelin joitain vuosia sitten epätoivossani jo juhannusaattona tähtiä ja kyllä sieltä putkelta löytyi ihan M13, M57 ja M27 ilman suurempia ongelmia...
Ja kyllä se silmäkin valottaa (oliko se nyt jopa 6 sekunttia), pitää vaan pitää pää ja simmukka aivan paikallaan.
/Jaakko
Kauden avaus tässäkin "mopo"luokassa...
Lainaus käyttäjältä: jasu - 02.08.2009, 02:46:22
Kauden avaus tässäkin "mopo"luokassa...
Ei M57 ole mikään "mopoluokan" kohde, vaan ainakin valokuvattavaksi aika vaikea tapaus.
Sen näennäinen koko on vain alle 1/10 esim. Nostopainosumusta ja M15:sta. Onnistunut kuvaus edellyttää
siksi jo aikamoisen tarkkaa seurantaa. Värien saaminen esiin sumun sisältä edellyttää lisäksi hyvää seeingiä ja
taustataivaan on oltava mahdollisimman musta.
Jorma M.
Taisin väsyneenä kirjoittaa kaksi"mielisen" lauseen.
Tarkoitin "mopoluokalla" itseäni ja vaatimattomia välineitäni. (Celestron nexstar 130 slt+digipokkari)
Meni pari-kolme tuntia saada kesänjäljiltä tuntuma taas tähän puuhaan, ja paras tulos oli tuossa..
Eli ei hirveästi hurraamista, mutta sainpas jotenkin selätettyä. Suurella ihastuksella katselen muiden otoksia tästä kohteesta!
Laitetaan nyt tämän ketjun jatkeeksi...
Ohjelmistotestien ja kalustonsäädön ohessa tuli kuvattua tällainen rengas. Valotusta taitaa kaikkiaan olla hieman reilu tunti 2-5 minuutin osissa.
Kalustona SW ED80Pro, Atik314E ja EQ-6 SynTrek.
Lainaus käyttäjältä: JuhaK - 10.08.2009, 15:40:52
Laitetaan nyt tämän ketjun jatkeeksi...
Ohjelmistotestien ja kalustonsäädön ohessa tuli kuvattua tällainen rengas. Valotusta taitaa kaikkiaan olla hieman reilu tunti 2-5 minuutin osissa.
Kalustona SW ED80Pro, Atik314E ja EQ-6 SynTrek.
Vaikka vähän pieni ja pölyinen onkin, niin kylläpäs on komeat värit!
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 10.08.2009, 20:48:04
Vaikka vähän pieni ja pölyinen onkin, niin kylläpäs on komeat värit!
Kiitokset! Näyttää Astronomikin suotimet toimivan oikein mukavasti! :smiley:
Tämä tuli muiden toimien oheistuotteena ja onhan tuo hieman turhan lyhyt putki tälle kohteelle... Pitää palata järeämmällä kalustolla kunhan kelit pimenee ja puuttuva sovitin putken ja uuden filtteripyörän välille löytyy.
Testailin itsekin laitteiston kuntoa viime torstaina, varsinkin uutta mini-PC:tä.
Valotusta rinkulalla on 1h 40m Baaderin 7nm Ha suodattimen läpi.
Muut tiedot VC200L, QHY8, SXV-AO ja EM-200Temma2Jr.
Kuvankäsittelytaidot ovat taas kesän myötä ruosteessa.
Isompi kuva tuolla (http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/m57-Ha.jpg).
(http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/m57-Ha_crop.jpg)
Vähän oli huono seeing, ja jalustan suuntaus hieman heitti.
SW200/1000 meade dsi bar2x. 25x8sek
Moikka..
Tämän kohteen valitsin myös kauden aloitukseksi. Keli huono, mutta pakko yrittää :evil:
http://darkside.selfip.com/index.php?osoite=galleria&entry=photos/Planetary%20Nebulae/Planetaarinen_M57_30min_1.jpg
t.Jyrki :wink:
Pakollinen syksyn kuva Lyyran 'munkkirinkilästä'.
Tulos ei kovin häävi - autoguidaus ei oikein pelittänyt ja flätit jäi ottamatta koska ccd-kamerasta loppui virta (käytetty keinotekoista flättiä).
Käytetty kalusto tuttu - C8 @ 6.3, IDAS LPS ja SXV-H9C. Valotusta 30x1 minuuttia.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/m57_170809.jpg)
Syksyn ensimmäinen lrgb-kuva kohtalaisen seeingin vallitessa:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/M57-190809.jpg)
Härpäkkeet: Tal 200K+ Atik 16HR, valotusta 12 minuuttia, DSS.
Kymmenen vuoden yrittämisen tuloksena tämä on toistaiseksi paras M57-kuvani. Katsotaan vielä mitä MaximDL:lla
saa datasta irti. Seeing saisi myös olla vähän parempi. 200 millin putkella huomaa heti, jos ilmassa on
vähänkin sumua tai väreilyä. Viime yönä ilmassa oli jotain outoa höttöä, vaikka rajamagnitudi oli 6.
M57:n näennäinen koko on vain 1 kaariminuutti. Se on melkoisen vaikea kohde, ei ollenkaan "moposarjaa".
Edit. Katsoin alla olevaa Harri Hytösen kuvaa, jota on valotettu yli 2 tuntia. Hiukan hämmästyen huomasin, että
PGC62532 näkyy heikkona läikkänä myös omassa 12 minuutin kuvassa. :rolleyes: Molemmilla 200 mm Klevtsov-Casse...
Jorma M.
Kuvaan mahtuu mukaan myös galaksi PGC62532. Valotusta 2h 30m. VC200L @F/9, QHY8, SXV-AO, IDAS LPS, EM-200Temma2Jr.
Isompi kuva täällä (http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/m57-RGB.jpg).
(http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/slides/m57-RGB_crop.jpg)
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 20.08.2009, 14:02:42
Härpäkkeet: Tal 200K+ Atik 16HR, valotusta 12 minuuttia, DSS.
...clip...
M57:n näennäinen koko on vain 1 kaariminuutti. Se on melkoisen vaikea kohde, ei ollenkaan "moposarjaa".
Tämä on minullekin vaikea kohde kuvattavaksi. En vain saa tästä irti kuvankäsittelyn kautta kelvollista lähikuvaa, joten on tyytyminen näihin hiukan väljempiin otoksiin. Valotuksessa mennään samoissa lukemissa Jorman kanssa, sillä tätä on valotettu 9 x 90s = 13min 30s, putkena suurempi Newton 300/1500 ja modaamaton Canon 20D digijärkkäri (kamera näkyy kuvassa punaisten puutteena, joita en viitsinyt lähteä kaivamaan kuviin, kun niitä on niukalti originaalissakin. No, nyt lopputulos on enempi okulaarin kautta saatavaa live-näkymää vastaava : :angel:).
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 20.08.2009, 14:02:42
PGC62532 näkyy heikkona läikkänä myös omassa 12 minuutin kuvassa. :rolleyes: Molemmilla 200 mm Klevtsov-Casse...
Juu, näkyy minullakin orginaaleissa ja kenties tuossa puolilähikuvassa, mikä on näitä isomman apertuurin tuomia etuja näillä lyhyillä valotuksilla. Seuranta oli tällä kertaa kurissa aiempaa paremmin, mikä johtui kuvausyhdistelmän perusteellisesta tasapainottamisesta ennen kuvauksia. Huomasin, että Gemini G41 piirtää melko tasaista käyrää LVI Smartguiderin näytölle, mutta väliin tulee kerta kierroksen (?) aikana esiintyvä tiukempi "ylös-alas-ylös syherö", mikä tekee hallaa seurantatarkkuudelle osuessaan valotusruutuun.
Pistetään jonon jatkoksi. On allekirjoittaneen ensimmäinen M57 rinkulakuva. Yhteensä 456 sec 80 kuvan sarjana, DSI 3, SW80ED, EQ5 Synscan. Darkkien kanssa olin hieman laiska ja flättejä en ole vielä saanut toimimaan tämän kameran kanssa. Pitää vaan harjoitella.
Lisäyksenä se, että oletin kohteen saamisen kennolle olevan huomattavan vaikeaa, mutta ei näköjään ole. Lopputuloksen laatu on sitten se vaikea osuus. Melko tyytyväinen olen tuohon pieneen rinkulaan tällä vähäisellä kokemuksella.
Lainaus käyttäjältä: dirty - 20.08.2009, 21:13:35
Kuvaan mahtuu mukaan myös galaksi PGC62532. Valotusta 2h 30m. VC200L @F/9, QHY8, SXV-AO, IDAS LPS, EM-200Temma2Jr.
Isompi kuva täällä (http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/m57-RGB.jpg).
Tämä on sillä lailla vaikea kohde että kun saa M57 näkymään nätisti, galaksista ei näy kuin ehkä pieni täppä ytimen kohdalla ja kun taas galaksi näkyy hyvin, rengas palaa puhki, näin ainakin minulla. Tässä on onnistuttu saamaan molemmat nätisti samaan kuvaan.
Kaizu
Oma kuvauskausi tuli avatuksi pari tuntia sitten kun aloin valottaa Lyyran rengassumua Canonin 450d:llä, objektiivina oli Sigman 70-300mm "APO" ja jalustana EQ2 seurannalla. Otin 30 sekunnin osavalotuksia yhteensä 14 ISO1600:lla. Kokonaisvalotusajaksi sain siis 7 minuuttia. Darkkejakin otin kymmenen tiedä sitten vaikuttivatko kuvaan mitenkään...
Onhan se aika tuhnu, mutta olen erittäin tyytyväinen :grin: Yö sujui muutenkin hyvin Anttilan Optica 20x80 kiikareilla havainnoidessa mm. M13:a, M27:aa ja M57:aa ilman jalustaa aurinkotuolissa selällään makoillen :cool:
EDIT: Ainiin, kuva siis otettu 300mm:n polttovälillä
Tunnin valotus kohteesta normaalilla kokoonpanollani, SW 80ED & Atik 314L.
EDIT: Toiseen lisäsin tunnin verran Ha-valoa ja vähän eri tavalla puljattuna.
Nyt tuli testattua enempi tosissaan mihin uusi kamerani pystyy.
Kuvasin M57 planetaarista sumua neljänä yönä 29.9 - 7.10 välisenä aikana eripituisilla valotusajoilla, sekä käyttäen melkeinpä kaikkia suotimia mitä löytyy :wink:.
Lyyran rengassumu M57.
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/tahtikuvia/M57-3-800.jpg)
CPC 800 x 0.63, Atik 314L+, seurannanohjaus OAG + QHY5, suotimet L,R,G,B,Ha,OIII,SII.
Kuva on yhdistelmä eri valotusajoilla koostetuista kuvista, sekä lopuksi yhdistetty kapeakaistakuva ja LRGB-kuva.
Valotusajat:
L 6 min
R 8 min
G 8 min
B 8 min
Ha 2x2bin(R) 32 min
Ha 3x3bin(R) 48 min
Ha(R) 16 min
OIII(G) 20 min
SII(B) 20 min
Rengassumun vierellä klo 2 suunnassa näkyvä punainen "sumu" on galaksi IC 1296 ja siitä ei juurikaan näkynyt LRGB-kuvassa jälkeä johtuen lyhyestä valotusajasta, mutta Ha-kuvassa se tuli näkyville, mistä johtuu tuo punainen väri.
JM
Moikka..
No aika hyvinhän sillä pystyy :shocked: Hmm.. Oikeastaan ERINOMAINEN kuva -Jarz- :grin: :grin:
Tuo eilinen kelikään ei täälläpäin ollut kovin häävi ja puolenyön jälkeen puuroutui kokonaan.
Onnittelut hienosta kuvasta!!
t.Jyrki :wink:
Mahtavaa jälkeä. Noinkin lyhyillä valotuksilla ulommat halot esille, mikähän kamerasi herkkyys mahtaa olla?
(Quantum tehokkuus kai on se termi)
Ne ovat melkoisen harvoin kuvattuja, onnittelut.
J-P
No huhuh. Loistava kuva.
Näitä 314L Atikilla napsittuja lisää niin seuraavan kameran valinta on helppo :)
Kiva kuulla positiivisia kommentteja Jyrki, J-P ja Aki :smiley:.
Kamera tuntuu olevan ihan mukavan herkkä Ha:lle ja varsinkin tuosta binning toiminnosta oli tässä kuvassa apua. Tuo häivähdys kaikkein uloimmasta sumun reunasta kuvassani tuli esille vasta tuossa 3x3 binnnig valotuksessa. Suotimena Ha-alueelle oli Astronomikin 6nm kapeakaistasuodin 656nm alueella ja QE-käyrä kameralle löytyy täältä (http://www.opticstar.com/Images/Astronomy/Imagers/OS/Common/QE-ICX285AL-594x266.jpg). Näyttäisi QE-herkkyys olevan tuossa kohdin n.54% luokkaa. Tässä kamerassahan on sama CCD kuin QHY2 Pro:ssa.
On tämä CCD-kameran kanssa kuvaaminen vaan aika paljon erilaista kuin järkkärin kanssa touhuaminen. Ennen pystyi kuvaamaan yöllä useampiakin kohteita tunnin valotusajoilla, mutta nyt voi moisen unohtaa tai ainakin täytyy tyytyä vain jonkin kaistan valottamiseen ja jättää loput toiseen kertaan, vaan enpä valita :cheesy:.
JM
Taas kateellisena katson muiden kuvia :smiley: Oh well, sitten oma vaatimaton donitsini; Kalustona C8N CG-5 GT -jalustalla, Meaden DSI II pro ja LRGB-suodin setti. Käytetty 15 sekunnin osavalotuksia.
Onpa Jarzilla hieno kuva tullut tuosta Lyyran sumusta.
Minäkin testasin CGEM jalustaa 4000mm polttovälillä, ( tähän ei meinaa piisata mikään polttoväli on tuo niin pieni ) Celestronin SCT 2000mm f 1:10 perässä oli 2 x telejatke, sekä uhc suodin, h-alpha suodin olis voinut olla parempi.
Valotusta olis pitänyt lisätä reilusti, mutta kun tämä putki ja jalusta on lähdössä kiertoon, niin napsin muitakin kohteita viime yönä kun vielä kerkiää.
Veijo T
tässä rajattu versio
(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Testikuvia/M57_crop.jpg/_medium.jpg)
(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Testikuvia/M57%20.jpg/_medium.jpg)
Lainaus käyttäjältä: -Jarz- - 10.10.2009, 22:11:40
Kuvasin M57 planetaarista sumua neljänä yönä 29.9 - 7.10 välisenä aikana eripituisilla valotusajoilla, sekä käyttäen melkeinpä kaikkia suotimia mitä löytyy :wink:.
Valtavan hieno kuva, Jarz! Enpä tiennytkään, että rengassumun ympäristö on noin mielenkiintoinen. Täytyypä itsekin ammuskella sinepäin kevään mittaan.
Kiva kuulla VeijoT ja Make, että kuva miellyttää edelleenkin :smiley:. Tässä kun ei ole alkukauden jälkeen kauheasti päässyt kuvaamaan niin kiva kuulla kommentteja vanhemmistakin kuvista.
Lainaus käyttäjältä: Make - 24.03.2010, 02:58:52
Enpä tiennytkään, että rengassumun ympäristö on noin mielenkiintoinen. Täytyypä itsekin ammuskella sinepäin kevään mittaan.
Sama juttu täällä. En tiennyt itsekään tuosta sumusta tuon näkyvämmän keskiosan ympärillä ennenkuin näin Juliuksen hienon kuvan tuolla toisessa ketjussa http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4587.msg40885#msg40885 .
Tuon jälkeen sitten etsin netistä muitakin kuvia ja siitä sitten innostuin kokeilemaan josko jotain saisi noista ulommista sumun osista näkymään. Oli juuri tullut hommattua Atik 314L+ ccd-kamera, joten sen herkkyyttä Ha-alueelle pääsi tuohon kohteeseen hienosti testaamaan. Pentaxin K10D:llä en olisi yrittänyt moista.
Tuossa kuvassa tuo Ha-valotus on tehty 2x2 ja 3x3 binningillä ja napasuuntauskin oli mitä sattui, joten jäi uupumaan paljon yksityiskohtia tuosta sumusta. Toisinsanoen tuosta on hyvä parantaa ja ajattelin palata asiaan itsekin nyt keväällä tai sitten syksyllä. Kiinnostaisi myöskin yrittää saada mahdollisimman tarkka kuva pitkällä polttovälillä tuosta keskussumusta kauhealla määrällä lyhyitä valotuksia vähän planeettakuvaus tyyliin ja valkata sieltä parhaimmat pinottavaksi. VeijoT tuossa jo hienosti kuvasikin kunnioitettavalla 4 metrin polttovälillä :shocked:.
Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä saat aikaiseksi kyseisestä kohteesta. Onnea vaan valotuksillesi :smiley:.
JM
Eilen tuli pitkästä aikaa DS-kohteita kokeiltua. Kohteeksi valitsin tietysti planetaarisen M57:n kun se on sopivan kirkas ja näyttävä. Seuranta meni paikoilleen ihan vahingossa, lykkäsin vaan putken alustavasti etelä-pohjois suuntaan, aikomuksena tehdä tarkempi suuntaus tähtien avulla, mutta sitten päätin ihan huvikseni suunnata putken Arcturukseen ja lyödä moottorin jalustaan kiinni. No sehän meni tosiaan munkilla melkein oikein, vain pieni korkeuskulman säätö isommaksi ja tähdet pysyivät pistemäisinä 10s valotuksellakin. Kello 23:n jälkeen kohde oli jo noussut talonnurkan yläpuolelle. Vajaa tunti tuli ulkona vietettyä. Kuvasta käyriä säädelty kohinan poistamiseksi ja sumun reunaan vähän gaussian blurria rosoisuuden tasoittamiseksi.
(http://tomaksenkuvat.kuvat.fi/kuvat/Syv%E4%20taivas/RengassumuM57_20.4.10.PNG/full)
Upea kuva tuon kokoisella maksutovilla!
Lainaus käyttäjältä: Tomi.K - 22.04.2010, 21:16:21
Upea kuva tuon kokoisella maksutovilla!
Kiitoksia! Ei tuo minusta niin vaikea ollut, kohde on kirkas ja selvärajainen.
Rengasta tuli taas valoteltua. Se kun on tähän vuodenaikaan melkeinpä ainoa ainoa sumu minkä voi ilman suurempaa vaivännäköä löytää. Otin nyt 10s pitempiä valotuksia eili 20s, ISO-herkkyys oli sama kuin viimeksi eli 800. Onnistuneita valotuksia tuli kolme, niissä näkyi värejä jo raakadatassa. Yhdistin uuden kuvan tasojen avulla 20-21:n yön kuvaan. Värikylläisyyttä lisäsin sumuun melko reilusti.
(http://tomaksenkuvat.kuvat.fi/kuvat/Syv%E4%20taivas/M57.PNG/full)
Hieman terävöitetty versio.
(http://tomaksenkuvat.kuvat.fi/kuvat/Syv%E4%20taivas/M57_2.png/full)
Ensimmäinen DS kuva jota ei ole kuvattu pokkarilla afokaalisesti pahvisovitteella. :smiley: Ottaen huomioon että yöt ovat kuitenkin vielä melko valoisia sekä tämä on kuvattu venäjän metsäsavupilven läpi, olen kuvaan erittäin tyytyväinen!
Canon EOS 550D, 11min 53s (8s-15s pätkissä), ISO 3200, darkkeja ja flatteja on seassa.
(http://lh4.ggpht.com/_nXEwEW50PXE/TF9Xqj-mjjI/AAAAAAAAAGM/0xOhHl7ManU/s800/Messier-57---16---edited.jpg)
Moi,
No tästähän minäkin kauden sitten aloitin.. Keli ei hääppöinen, mutta uutta
planeettakameraa; Imaging Source DBK 41AU02, piti päästä kokeilemaan
kirkkaisiin ds-kohteisiin. Valoitusta yhteenä 51 min putkena 14"SCT. Ei guidausta.
Ei myöskään darkkeja tai flättejä :rolleyes:
http://darkside.selfip.com/index.php?osoite=galleria&entry=photos/Planetary%20Nebulae/M57_IS41DBK_100811_1.jpg
t.Jyrki
Huh, yllättävän hyvin toimii tuolla kameralla minuutin valotukset.
Tästä tuli sitten ensimmäinen Newtonilla onnistunut syvän taivaan kuvani. 7min valoa 30s pätkissä, ei kalibrointia.
Ja sitten flateilla ja darkeilla. 10min upeassa ~5mag seeingissä. Iso kuva täydellä kentällä (http://img638.imageshack.us/img638/9831/m57fullfield.png).
Tuli sitten leikittyä drift align leikkiä. Samalla tarttui kennolle vartti M57:aa
(http://www.kaiforssen.fi/picturestorage/M57crop.jpg)
Nyt pitäisi sitten jalustan olla oikeassa suunnassa.
Kaizu
Kaizun kuvassa on häivähdys IC 1296 galaksiakin :)
(http://www.elisanet.fi/cith2/astronetti/m57_3min18s.jpg)
500D mod, LX200 10" f6.3lyh, iso3200 3min18s 10-30s pätkissä.
(http://farm5.static.flickr.com/4079/4906437707_cc5c25096f.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/4906437707/)
M57 - 2010-08-19 (http://www.flickr.com/photos/mickut/4906437707/)
350D mod, ISO1600, C8, 30s subeilla 6min 30s.
Moi,
Tuli sitten itsekin räpsäistyä tuossa toissayönä napasuuntauksen lomassa parista kohteesta kuvaa.
Vaikka vähiin jäi valo, sen verran on vielä aloittelija tuossa napasuuntauksessa yms, mutta jäi sitä yötä vielä kuvaukseenkin.
SW 200 F5 + 1000d 7min (30s ja 15s pätkissä) ISO 1600
(http://i285.photobucket.com/albums/ll57/gronjyr/m57vedos.jpg)
Heippa,
No ei sitä saa olla pekkaa pahempi, tässä meikäläisen toka kohde harjoittelu tälle kaudelle. Kuvausputki Celestron 9,25, Canon 1000d_mod, Iso 800, valotusta 32 min, 8rfamea. jopa 2 darkkia ja 5 flattia sitten loppui akku ja en enää alkanut vaihtaan uutta.
terveisin Antti
Lainaus käyttäjältä: tähti_ville - 21.08.2010, 12:26:47
Heippa,
No ei sitä saa olla pekkaa pahempi, tässä meikäläisen toka kohde harjoittelu tälle kaudelle. Kuvausputki Celestron 9,25, Canon 1000d_mod, Iso 800, valotusta 32 min, 8rfamea. jopa 2 darkkia ja 5 flattia sitten loppui akku ja en enää alkanut vaihtaan uutta.
terveisin Antti
Sanoisin että aika hyvä. Millä olet saanut Celican seuraamaan, jos ymmärsin oikein niin 4minuutin valotuksia?
Kaizu
Eikö Antilla ole ihan toimivat autoguidaushärpättimet, kyllähän niillä seuraa kun on vaan huolellinen. Onko tuossa koko ruutu? 1000D:ssä varmaan riittäisi pikseleitä vähän isompaankin kroppiin rengassumusta.
Heippa,
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 21.08.2010, 12:38:13
Sanoisin että aika hyvä. Millä olet saanut Celican seuraamaan, jos ymmärsin oikein niin 4minuutin valotuksia?
Kaizu
No se on aika yksinkertaista puuhaa, ensin suuntaan jalustan griftaamalla noin 45 minuutissa taivaan-napaan ( ennen meni noin kolme tuntii mutta parivuotta tässä jokakerta harjoitelleena paras aika on puoli tuntia. ) sitten vaan tamronin seurantaputki härpäke ja orionin autoguideri kameran tarkennus bahtinovilla. Ja eikun seuranta päälle, käppyrästä katsella jotta ne kulkoopi suoraan siinä missä pitääkin, sen jälkeen Canonin softa pyörimään ja viltti korville tirsoja ottaessa.
terveisin Antti.
Ps. Celikan selässä kuormaa noin 5 - 10 kg sopivasti epätasapainossa niin kyllä se siitä.
Laurille, Kyllä siinä on koko ruutu vaan pienennetty kokoa jotta mahtuu tänne foorumille. En ele vielä näissä härpäke opinnoissa tuossa Croppi hommassa sisällä mutta ehkä ensi vuonna opitaan se.
terv. Antti.
Lainaus käyttäjältä: tähti_ville - 21.08.2010, 18:19:07
Laurille, Kyllä siinä on koko ruutu vaan pienennetty kokoa jotta mahtuu tänne foorumille. En ele vielä näissä härpäke opinnoissa tuossa Croppi hommassa sisällä mutta ehkä ensi vuonna opitaan se.
terv. Antti.
Hehe, no sen alan opinnot ei kauan ota aikaa. :) Crop-toiminto löytyy kaikista kuvankäsittelyohjelmista ja toimii jotensakin niin että ennen pienennystä rajaat siitä kuvasta alueen jonka haluat kropata, ja sitten painat sitä crop-nappia (saattaa olla jossain edit-valikossa tms. softasta riippuen. Tai sitten on erillinen crop-työkalu jolla pitää rajata). Mitä softaa käytät?
Ja unohdin näköjään sanoa että aika hyvältä tosiaan näyttää, väritasapaino hyvä ja lätit ja rätitkin toimineet selvästi niinkuin pitää.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 21.08.2010, 18:56:25
Hehe, no sen alan opinnot ei kauan ota aikaa. :) Crop-toiminto löytyy kaikista kuvankäsittelyohjelmista ja toimii jotensakin niin että ennen pienennystä rajaat siitä kuvasta alueen jonka haluat kropata, ja sitten painat sitä crop-nappia (saattaa olla jossain edit-valikossa tms. softasta riippuen. Tai sitten on erillinen crop-työkalu jolla pitää rajata). Mitä softaa käytät?
Ja unohdin näköjään sanoa että aika hyvältä tosiaan näyttää, väritasapaino hyvä ja lätit ja rätitkin toimineet selvästi niinkuin pitää.
Kiitokset vaan kannustuksesta kaikille muillekin ja noissa rätti ja lätti hommissa olen vielä aika hakusessa vaikka viime kerralla täällä Vähäjärvellä siitä puhuttiin ja käsiteltiin kyseistä aihetta, mutta ehkä sekin menee kaaliin parion vuoden päästä. Ja hyvä jos ovat toimineet pinoan kuvat DSS:llä ja kuvia käsittelen pääasiassa Corelin Paint Shop Pro X2:lla.
terveisin Antti
200mm teleobjektiivilla, 3min, ISO400
CCD-kuvauskurssin jälkeen oli vielä selkeää joten päätin kokeilla Lyyran rengassumun kuvausta.
Autoguidauksessa/seurannassa edelleen ongelmia joten päädyin käyttämään lyhyttä valotusta.
Ihmeen hyvin kohde kuitenkin tarttui kennolle.
Valotusta siis 17 x 20s.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/m57_2010_08_22.jpg)
Lainaus käyttäjältä: einari - 23.08.2010, 20:52:44
Ihmeen hyvin kohde kuitenkin tarttui kennolle.
Valotusta siis 17 x 20s.
Jopa tuo seuralaisgalaxi on nousemassa mukaan. Olenko näkevinäni kevyttä waveletiä vai ihanko vaan jpeg?
Pientä dekonvoluutiota tuli käytettyä.
Viime yönä tuli tuommoinen vajaan kolmen minuutin muna. Valotusaika jäi harmittavan lyhyeksi pilvien ja puuskittaisen tuulen takia. Kuukin oli melkoisen kirkas, mutta periksi en antanut. Jalustana CGEM, ei guidausta.
http://picasaweb.google.fi/101996199609695912102/Messier57#5518623902451974034
EDIT:
Samasta datasta tuli toinenkin versio väännettyä. Tarjoilu edelleen täällä:
http://picasaweb.google.fi/101996199609695912102/Messier57#5518713535542516978
Hei,
Aloitin viime yönä M57 projektin:
http://astroanarchy.blogspot.com/2010/09/m57-ring-nebula-new-imaging-project.html
Valosaasteesta johtuen, en oikein saata kuvata luminanssidataa, joten tarvittavat valotusajat karkaavat käsistä.
Haluan näet paljastaa ulomman halon kaikki kerrokset. Keskustähti ei edes näy 2h 40min H-alfa valotuksellla.
Saa nähdä, pomppaako se esiin O-III valolla.
J-P
Hei,
Kuvasi muutaman ruudun O-III kanavaa viime yönä, ennen pilvien saapumista.
Sain tehtyä ohuehkosta datasta H-a, O-III kaksivärikomposition. H-a leikkaa niin paljon valoa, että valotusaikaa tarvittaisiin
ainakin viisi kertaa nykyinen hyvään lopputulokseen. Tässä kuitenkin nykyinen versio.
Keskustähti näkyi juuri ja juuri O-III kanavassa. Luminanssia tarvittaisiin kovasti mutta valosaaste haittaa, kokeilen yöhemmin kuvata sitä.
Laitan tekniset tiedot, kunhan saan blogipostauksen aikaan.
Tekniset tiedot ja isommat kuvat Blogissa: http://astroanarchy.blogspot.com/2010/10/m57-ring-nebula.html
Huomasin, että O-III jatkuu myös tuohon ulomman halon ensimmäiseen kerrokseen.
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s9/v13/p596572704-4.jpg)
koko kuva-alue
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s9/v14/p906295025-4.jpg)
Lähikuva
J-P
No johan nyt kun tuo galaksikin näkyy pelkässä kapeakaistadatassa. Innolla odottelen lopputulosta.
Kyllä on taas uskomattoman upeita nepula -kuvia J-P:lla!
Jos tulis selkeä keli, niin vois huikata kaveria ja vaikka koittaa yhdessä tartuttaa digikennolle Hartely -komeettaa. :smiley:
Upeaa jälkeä jo nyt, J-P! Innokkaina odotellaan lopullista kuvaa täälläkin!
Tässähän on tuleva APOD (http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/) valmistumassa... :laugh:
Tämä näyttää nyt siltä, (itseasiassa näytänyt jo jonkin aikaa) että toiset tekee mitä haluavat ja meidän muiden täytyy tehdä mitä osaa !!!
On se ammattimies, tuo J-P :wink:
Moi,
Laitan uudesta projektista HA-kuvan jo nyt. Kahtena yönä 28.9 ja 5.10.10 otettu 5x900s Bin3 koevedos.
Pikainen käsittely, köh.. Muita kanavia ehkä ensiyönä.
t.Jyrki
Hei,
Jyrkin 14 tuumaisessa on mahtava resoluutio, kun binnattunakin tuottaa noin kookkaan jäljen. Varmaan kannattaakin binnata, "ylinäytteistys" (oversampling) on vain ajan hukkausta.
Mikähän tuossa mahtaa olla kaarisekunttia/pikseli?
Sain "valmiiksi" rinkulaprojektin viime yönä. 20x600s luminanssikanavaa IDAS LP-filtterin kanssa. Tuuli ja satunnaiset pilvet pilasivat 11 valotusta, joten 9x 600s käytetty kuvaan.
Sekoitin laajakaistaluminassista ja H-a, sekä O-III kanavista uuden luminassikomposition.
Tiedot ja kuvia Blogissa: http://astroanarchy.blogspot.com/2010/10/m57-ring-nebula-project-finalized.html
Huom! Kuva on käännetty oikeinpäin, eli suunnat vastaavat kuin taivaalla.
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s8/v10/p107188862-4.jpg)
Ja lähikuva.
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s9/v13/p4917430-4.jpg)
Lopputuloksesta tuli pehmeämpi ja taustan galaksi tulee nyt paremmin esiin.
Kuvassa on siis kapeakaista kaksikanavavärit ja laajakaista/kapeakaista sekoiteluminanssi.
J-P
Lainaus käyttäjältä: J-P - 07.10.2010, 12:57:28
Mikähän tuossa mahtaa olla kaarisekunttia/pikseli?
Epävarmana vastaan tuohon, että 0,52" / pikseli. Mikälie sitten binnattuna 3x3!?
Alkuperäinen kuva on bin 1x1 ja ylikäsittelin (taas) kuvan kokeeksi Maximissa 3x3.
On muuten uskomaton kuva taas J-P:ltä. Hieno väriavaruus. Hattua pitää nostaa...
Viimeyö meni minulta ihan temppuiluksi. 14 m/s tuuli piti huolen guidetähden karkaamisesta ja sain kasaan vain Ha-dataa 3 tuntia.
Yritin kuvata OIII-kanavaa, mutta guidetähti suodattui tehokkaasti. Mietin vaihtoehtoja..
t.Jyrki
Laitan liitteeksi lisää valoa saaneen Ha-kanavakuvan.
Erona edelliseen, että se on binnattu 1x1 ja valoa lisää 3h (6x1800s). Yhteensä nyt 4h15min.
Dark, bias ja flat kalibroitu.
t.Jyrki
Siellähän rupee näkymään vaikka mitä!
M57 on hankalahko prosessoitava, jos haluaa esittää molemmat, renkaan ja halon.
Photoshopin "Shadows & Highlights" on hyvä työkalu yhdistettynä kurvesien käyttöön.
J-P
Lainaus käyttäjältä: J-P - 07.10.2010, 13:49:48
M57 on hankalahko prosessoitava, jos haluaa esittää molemmat, renkaan ja halon.
Tuon kanssa olen painiskellut ja päätäni raapinut :angry:
Lainaus käyttäjältä: J-P - 07.10.2010, 13:49:48
Photoshopin "Shadows & Highlights" on hyvä työkalu yhdistettynä kurvesien käyttöön.
Tätä työkalua tässä kohteessa olen käyttänyt ja lisäksi curvesia hyvin varovasti. Lopuksi median-voitelu.
Ei ole helppo kohde käsitellä.
t.Jyrki
Hupsista lipsahti tänne tämmönen keskonen.
6,10 S-W127 canon1000D 17 kuvaa yhteis valotus 14min45s
Tässä minun versioni
Kuvattu 5.10 Celestron 8, Canon eos1000d iso1600, valotusta kaikkiaan 8min 15s.
Kuvaa on cropattu n puolet
(http://lh6.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TK_7B6mb9EI/AAAAAAAAEdY/YdJwXngKWQ0/s720/m57crop.jpg)
Tämä projekti saa nyt päätöksen tämän syksyn osalta. Todella utuisten ja
pilvisten kelien vallitessa sain vain HaRGB-version kursittua kasaan. Eilen valoitin
B ja G kanavaa ja tuon G-kanavan kanssa suuria ongelmia kuvankäsittelyssä. Utu
söi paljon hentoa tavaraa.. Ha myös "vahvana" osana peitti lähes keskustähden
näkymisen kuvassa, mutta juuri ja juuri näkyy..
Yhteisvaloitusta 6 h 51 min, osat näkyy kuvassa. Ha flat, bias, dark kalibroitu RGB ilman flattia.
http://darkside.selfip.com/index.php?osoite=galleria&entry=photos/Planetary%20Nebulae/M57_HaRGB_final.jpg
t.Jyrki
Tuli ensinmäistä kertaa kuvattua rengas sumua. Kamera oli pokkari (powershot a490) 42 kpl 15 sekunnin valotuksia. Putki: skymax 102, jalusta: synscan AZ goto.
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 28.11.2010, 06:53:46
Tuli ensinmäistä kertaa kuvattua rengas sumua. Kamera oli pokkari (powershot a490) 42 kpl 15 sekunnin valotuksia. Putki: skymax 102, jalusta: synscan AZ goto.
Todella hyvä kuva tuolla laitteistolla otetuksi. :smiley:
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 28.11.2010, 07:03:22
Todella hyvä kuva tuolla laitteistolla otetuksi. :smiley:
Kiitos! Olosuhteet ei ollut parhaimat, m57 oli jo kerinnyt laskea melko alas ja oli ohuen revontuli pilven seassa.
Tulipa tuossa käpisteltyä alkusyssyn kuvia. :smiley:
Canon EOS 550D, 6min 30s (30s, 20s ja 15s pätkissä), ISO1600. Kuvattu 12.8.-10
(http://lh6.ggpht.com/_nXEwEW50PXE/TP6r3BlLITI/AAAAAAAAAMo/bfGpbZZ1uVY/M57-eka-crop-pieni.jpg) (http://lh6.ggpht.com/_nXEwEW50PXE/TP6r25UotEI/AAAAAAAAAMk/h2ihAZEemfU/s1024/M57-eka-crop-iso.jpg)
Häkellyttäviä kuvia J-P:llä ja Jyrkillä rengassumusta. En edes tiennyt että sen ympärillä on tuollaista himmeää sumujuttua. Ja hatunnosto muillekin, komeita rinkuloita.
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 08.12.2010, 11:50:12
Häkellyttäviä kuvia J-P:llä ja Jyrkillä rengassumusta. En edes tiennyt että sen ympärillä on tuollaista himmeää sumujuttua. Ja hatunnosto muillekin, komeita rinkuloita.
Kiitos Tero. Maailmalla näkee todella hurjia kuvia tästäkin kohteesta. Vaan paljon pitää valoitella tuon ensimmäisenkin
halon näkymiseksi.
t.Jyrki K-J
Kiitoksia vaan,
Olisi tehnyt mieli valottaa esim. 50h H-a kanavaa, mutta kelit eivät täällä riitä siihen.
Pelkällä luminansilla valottaminen olisi myös houkuttavaa, mutta paikallinen valosaastetilanne sulkee pois senkin mahdollisuuden.
Tässä vielä päivitetty versio paremmilla tähtien väreillä, ne ovat kapeakaistaväreissä sekoitettuna visuaaliseen spektriin seuraavasti:
H-a = Pun. O-III = Vih. ja 85%O-III + 15% H-a (kompensoi puuttuvaa H-beta kanavaa)
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s1/v19/p215504581-4.jpg)
Lainaus käyttäjältä: J-P - 08.12.2010, 13:15:55
Tässä vielä päivitetty versio paremmilla tähtien väreillä, ne ovat kapeakaistaväreissä sekoitettuna visuaaliseen spektriin seuraavasti:
H-a = Pun. O-III = Vih. ja 85%O-III + 15% H-a (kompensoi puuttuvaa H-beta kanavaa)
Tykkään! Laatuprosessointia kuten aina.
Oho...! J-P:n kuva on todella hieno. En olekkaan tiennyt että siinä ympärillä on tuommoista pilveä.
Kiitos,
Täältä löytyy alkuperäinen Blogipostaus lähikuvineen:
http://astroanarchy.blogspot.com/2010/10/m57-ring-nebula-project-finalized.html
Myös kuvat blogissa on päivitetty.
Tulipahan kokeiltua tätäkin vaikka taivas alkaa jo olemaan melkoisen vaalea. Keli vaan oli sen verran hyvä, että ei vaan voinut vastustaa kiusausta kun ilmestyi tuolta puiden takaa esiin. Täytyy tuota kuvankäsittelyä vielä harjoitella kovasti. Veikkaisin, että tuosta raaka-aineistosta saisi vielä enemmän irti kuin mitä tämä kuva antaa ymmärtää. Pinottu DSS:llä.
Kohde oli suhteellisen matalalla n. 30 astetta.
Kuvattu 25.4.2011, 22x30s, ISO400, Canon 1000D, AstroMaster 130 (mod), rajamagnitudi n.5,3.
Tästä on tulossa jo perinne.
Eli vuosi sitten (28.6.2010) otin myös kesäisen munkkirinkiläkuvan.
Tällä kertaa kuvan otossa käytetty Ha-suodatinta.
Seurannan korjausta ei käytetty, joten puolet kuvista sai heittää roskiin.
Kuvaa tasoitettu peräti yhdellä taivasflätillä.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/m57_2011_06_28.jpg)
Tähtiä näkyy vähemmän kuin viime kesän kuvassa mutta rinkula näkyy aavistuksen paremmin.
Lainaus käyttäjältä: einari - 29.06.2011, 20:11:20
Tästä on tulossa jo perinne. ...
Tähtiä näkyy vähemmän kuin viime kesän kuvassa mutta rinkula näkyy aavistuksen paremmin.
- Sattumalta juuri eilen vähän ennen yhtä yöllä katselin Vegaa terassilta. Kauniilta se näytti vaalealla kesätaivaalla, vaan enpä arvannut että tällaisen saaliin noilta suunnilta voi saada. Mahtava suoritus - jälleen kerran!
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 29.06.2011, 21:15:26- Sattumalta juuri eilen vähän ennen yhtä yöllä katselin Vegaa terassilta. Kauniilta se näytti vaalealla kesätaivaalla, vaan enpä arvannut että tällaisen saaliin noilta suunnilta voi saada. Mahtava suoritus - jälleen kerran!
Huom. huom. näkyy myös visuaalisesti keskellä kesääkin :azn:
/Jake
Noh ok, ihan aluksi täytyy sanoa että DS-kuvaamisesta mitään en tiedä, kuvamateriaalin käsittelystä vielä vähemmän. Tein kuitenkin seuraavanlaisesti:
1) CPC suuntaus sinnepäin (huom. alt-az moodissa, ei ole wedgeä)
2) Focal reducer F/6.3 käytössä toisessa kuvassa
3) 30kpl 32s valotuksia DBK31 jonkinlaisilla asetuksilla...
4) ...Registaxilla prosessointi
5) ...Photoshopilla loput
FR/6.3 kanssa, en tiedä mikä jana tuohon kuvakenttään tuli?
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/9.8.2011/m57_01-37-34.png/full)
Ja ilman polttovälin lyhentäjää
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/9.8.2011/m57_01-10-26.png/full)
Noh eikai nämä nyt ihan täyttä roskaa ole, ensimmäisen kerran yritin "tosissaan" saada jotain esille (toisen kerran ikinä edes pointtasin putken kamera kiinni m57:aan). Nämä nyt varmaan jäävät ainoiksi kuviksi mitkä tulen ottamaan/pistämään tänne, planeettakuvaus sopii minulle hieman paremmin kuin tämä ihan varmaan jo laitteistonkin puolesta...
Veikkaisin että toisen kuvan viiva voisi tulla Registax-käisttelystä (vai näkyykö jana raakakuvissakin ?).
Älä nyt niin helposti luovuta. Hyvältähän tuo näyttää. :wink:
Tuo on huomattavasti parempi kuin aikoinaan samasta kohteesta ottamani versio DBK:lla.
Eikä tosiaan kannata luovuttaa. Kirkkaisiin kohteisiin tuo kamera käy hyvin.
Jos haluat petrata tuosta, niin:
- Darkit ja ainakin flatit on otettava myös, niin kuin muillakin kameroilla. DBK:lla pitää sitten
käyttää samaa manuaalista valkotasapainoa kaikissa videoissa.
- Videot kannattaa muuttaa bmp- , tif- tai fit-muotoon ja
- käsittelyyn mieluummin DSS tai Iris. Kuvakentän kiertymäkorjauksen voi ottaa myös käyttöön.
Lainaus käyttäjältä: einari - 09.08.2011, 05:06:00
Veikkaisin että toisen kuvan viiva voisi tulla Registax-käisttelystä (vai näkyykö jana raakakuvissakin ?).
Älä nyt niin helposti luovuta. Hyvältähän tuo näyttää. :wink:
Veikkasin kanssa Registaxin häröilyä, mutten päässyt viivasta eroon normaaleilla Registaxin ongelmien kiertotempuilla, joten olisiko johonkin kuvaan tullut mukaan jotain ylimääräistä.
EDIT: framessa 2 näkyy valojuova, siitäpä se tulee :cheesy:
Lainaus käyttäjältä: Julius - 09.08.2011, 08:17:28
Eikä tosiaan kannata luovuttaa. Kirkkaisiin kohteisiin tuo kamera käy hyvin.
Jos haluat petrata tuosta, niin:
- Darkit ja ainakin flatit on otettava myös, niin kuin muillakin kameroilla. DBK:lla pitää sitten
käyttää samaa manuaalista valkotasapainoa kaikissa videoissa.
- Videot kannattaa muuttaa bmp- , tif- tai fit-muotoon ja
- käsittelyyn mieluummin DSS tai Iris. Kuvakentän kiertymäkorjauksen voi ottaa myös käyttöön.
Mietin juuri dark ja flattikuvia, mutta pitäisi tarkentaa tietoutta siitä, mitä nuo täsmälleen ovat. Loputhan menisikin ihan vain capturesoftan asetuksia vaihtamalla, deepsky stackerin nimikin on tullut tällä foorumilla vastaan pari kertaa eri threadeista, en vain jaksanut tuossa yöllä sen tarkemmin enää ruveta säätämään asian tiimoilta.
Eikä tässä nyt luovuttamisesta ole sinällään kysymys, DS kuvauskohteena on vain vähän taka-alalla planeettakuvaukseen verrattuna (ainakin tällä hetkellä). Nuokin kuvat on lähinnä otettu sillä mielellä, että kunhan testailen putkea/kameraa kesän jäljestä kun se Jupiter ei vielä(kään) kohdalle satu ennen aamuneljää, koska mitään muutakaan ei ollut tarjolla visuaalihavaitsemisen ohella.
Ei suinkaan ole roskaa, tuossahan näkyy detaljia paremmin kuin lähes missään tämän ketjun kuvista. Mitä nyt kuva on vähän turhan musta. Veikkaan johtuvan käsittelyprosessista.
Planeettakameralla ja SCT:llä kuvatessa niin pientä kohdetta kuin M57:aa en kyllä murehtisi yhtään fläteistä, ellei nyt kuvassa ole juuri kohteen keskellä jotain isoa pölydonitsia. Darkit voi tulla kyseeseen jos sinikuutioilla on kova pimeävirta pitkissä valotuksissa, mutta en tiedä rajoittaako sekään tuota kuvaa mitenkään.
Onnistuisitko laittamaan raakakuvat jonnekin pakettina, niin voidaan piruuttaan katsoa mitä kaikkea niistä saisi irti?
Lisäksi kannattaa käsitellä kuvaa vaaleammaksi, taustataivas on ihan musta. Käsittelemällä tuosta png-kuvastakin löytyy paljon lisää yksityiskohtia :-)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.08.2011, 12:13:39
Mitä nyt kuva on vähän turhan musta. Veikkaan johtuvan käsittelyprosessista.
Onnistuisitko laittamaan raakakuvat jonnekin pakettina, niin voidaan piruuttaan katsoa mitä kaikkea niistä saisi irti?
Löytyy ainoastaan videoina: click! (http://www.kolumbus.fi/tero.parkkonen/9.8.2011.rar)
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 09.08.2011, 12:14:36
Lisäksi kannattaa käsitellä kuvaa vaaleammaksi, taustataivas on ihan musta. Käsittelemällä tuosta png-kuvastakin löytyy paljon lisää yksityiskohtia :-)
Huomasin saman näin päivänvalossa, yöllä kun katseli monitoria paljon pimeämmässä huoneessa, niin ongelmaa ei ollut.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.08.2011, 12:13:39
Planeettakameralla ja SCT:llä kuvatessa niin pientä kohdetta kuin M57:aa en kyllä murehtisi yhtään fläteistä, ellei nyt kuvassa ole juuri kohteen keskellä jotain isoa pölydonitsia. Darkit voi tulla kyseeseen jos sinikuutioilla on kova pimeävirta pitkissä valotuksissa, mutta en tiedä rajoittaako sekään tuota kuvaa mitenkään.
Kyllä rajoittaa. Kokemusta on. Ja varmaan darkista on eniten apua. Sen puute näyttäisi näkyvän tässä punaisella,
kun venyttää histogrammia.
Uudestaan työstämällä varmasti saa huomattavan parannuksen. Jo pelkällä kuvankäpistyksellä sai siistattua kuvaa,
tosin terävyyden kustannuksella.
Lainaus käyttäjältä: Julius - 09.08.2011, 12:40:41
Kyllä rajoittaa. Kokemusta on. Ja varmaan darkista on eniten apua. Sen puute näyttäisi näkyvän tässä punaisella,
kun venyttää histogrammia.
Jep, hyvin mahdollista että darkit on sittenkin tarpeellisia. Tässä työkoneella näkyy pelkkää mustaa niin ei osaa sanoa mutta katsellaanpa kotona sitten uudestaan tuota sekä Teron linkkaamaa videota.
Väänsin Iriksellä reduserilla otettua videota. Kiertymän poisto ei ihan onnistunut jostain syystä.
Raakkasin tähän vain 14 kuvaa. Iriksen gradient-työkalulla sai taustan kohtalaisen tasaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Julius - 09.08.2011, 22:18:36
Väänsin Iriksellä reduserilla otettua videota. Kiertymän poisto ei ihan onnistunut jostain syystä.
Raakkasin tähän vain 14 kuvaa. Iriksen gradient-työkalulla sai taustan kohtalaisen tasaiseksi.
Liekkö sillä jotain tekoa, että alt-az jalusta joka ei ollut ihan viimeisen päälle kohdistettu, joten kuvakenttä pääsi vaeltamaan? Liekkö noissa videoissa focuskaan niin kohdallaan, seeing ainakin oli aika huono, kova tuuli ja ilmakehän lepatus oli aika merkittävää. Kyllähän tuolla Iriksellä näköjään saa paremman kuvan kuin Registaxilla, melkeinpä tekisi mieli vähän testata että miten ko. softa toimii. Ehkäpä otan vielä jossain vaiheessa paremmalla kelillä ihan kuvia muutaman kymmenen kappaletta ja katson miltä homma näyttää, mutta katsellaan.
Homma ei varmastikkaan näyttäisi yhtään hassummalta, ottaen huomioon jo tähän astistenkin tuotostesi laadun! :)
Itse olen kyllä kiinostunut näkemään, mitä sieltä tulee!
Lainaus käyttäjältä: TeroP - 10.08.2011, 12:21:33
Liekkö sillä jotain tekoa, että alt-az jalusta joka ei ollut ihan viimeisen päälle kohdistettu, joten kuvakenttä pääsi vaeltamaan? Liekkö noissa videoissa focuskaan niin kohdallaan, seeing ainakin oli aika huono, kova tuuli ja ilmakehän lepatus oli aika merkittävää.
Se kiertymä tulee juuri tuosta jalustasta joka korjaantuisi wedgellä. Voisi ehkä koittaa lyhyempiä valotuksia reduserilla, 10-15s ehkä.
Ja lisätä kuvien määrää reippaasti. DSS on huomattavasti helpompi käytellä. Iris on osittain komentorivipohjainen.
Lainaus käyttäjältä: Julius - 10.08.2011, 16:54:25
Se kiertymä tulee juuri tuosta jalustasta joka korjaantuisi wedgellä. Voisi ehkä koittaa lyhyempiä valotuksia reduserilla, 10-15s ehkä.
Ja lisätä kuvien määrää reippaasti. DSS on huomattavasti helpompi käytellä. Iris on osittain komentorivipohjainen.
Pistetään korvan taakse, pitää vain sitten vähän katsella että millä asetuksilla kameraa ajaisi, ihanko pokilla vain gaini katossa ja sietäisi kohinaa (jota tulee todella paljon tällä tavalla).
Noh tässäpä näitä olisi 13.8.2011 joskus puolenyön jälkeen. Otin vajaan 270 kuvaa 9,7s valotuksella ja käsittelin kummallakin DSS:llä sekä R6:lla jotta näkee minkalaiset erot eri softilla tulee. Jälkikäteen toki Photoshoppia kehiin, eritoten DSS:llä tuntui tulevan täysin tummista kuvista niin paljon lisää valoisuutta että piti oikeasti vähennellä. Otin myös 10kpl darkkeja sekä 10kpl biaseja jotkan lätkin stakkiin mukaan, flatit unohtuivat tietenkin ottamatta (yllätys yllätys, aina jotain pientä).
Putken kohdistus onnistui sen verran hyvin, että olisi voinut ottaa parin tunnin sessiot ilman ongelmia. R6 kuvasta tähdet poisteltu ympäriltä kiertymisen takia. UV/IR-cut filsu poikkeuksellisesti poissa (kannattaako se edes pitää tällaisissa kuvissa?), jonka lisäksi tämä oli nyt ensikosketus tuohon DSS:ään joten "hieman" hakusessa asetukset/säädöt.
CPC8 + FR/6.3 + DBK31 ~ 01:00
Ensin DSS kuva, sitten R6 kuva.
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/13.8.2011/m57_dss.png/full) (http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/13.8.2011/m57_r6_2.png/full)
Kauden avaus suoritettu, jalustan kiinnitys tolppaan piti tehdä uusiksi, tosin vieläkin pääsee liikahtamaan hieman kiristäessä. Napasuuntauksen jälkeen oli vielä tunnin verran pimeähköä, joten päätin aloittaa tämän kauden M57:n kapeakaistalla. Valoa ehti kertyä 4x5min per kanava, C8+reducer, SXVR-H18 (taas takaisin toiselta korjausreissultaan, jokohan toimisi ongelmitta tämän kauden?). Flättikalvo jäi kotiin ja biasit näyttävät olevan vähän eri kuin ennen korjausta, joten niitäkään ei ole tässä mukana.
(http://farm7.static.flickr.com/6184/6037422495_d707888ee5_m.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/6037422495/)
Flickrissä (http://www.flickr.com/photos/mickut/6037422495/)
-Antti
Pistetääs vielä yksi kuva, eli ennen illan Jupiter otoksia napsin myös jotain frameja Lyran rengassumusta:
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/20.8.2011/m57_dss.png/full)
Syvätaivas korkattu, ensimmäinen kohde ikuistettu digipokkarilla, napasuuntaus ei aivan kohdallaan, uudet yritykset tältä iltaa jäi haaveeksi pilvien saapumisen takia.
Eli Ixus 950IS CHDK+ 12,5 mm Celestron x-cel oku+ C9,25.
Yksi valotus 50s, kuva käsittelemätön.
(https://c2.staticflickr.com/4/3954/33675320912_5bbfeb2d33_o.jpg)
Ei ollenkaan paha digipokkarilla otetuksi.
Paljon parempi kuin oma ensimmäinen sumukuva, joka oli myöskin M57 pokkarilla.
Tuohan on pahuksen hyvä kuva yksittäiseksi pokkarilla otetuksi ruuduksi
Kiitoksia kehuista, kieltämättä kyllä itsekin hieman yllätyin pokkarin tuloksista, jopa keskustähti tallentui kennolle noinkin havaittavasti.
Tässä on sitten kauden lopetuskuva, enää ei taivaan vaaleuden takia voi kuvata syvän taivaan kohteita ainakaan kovin tosissaan. Jotakin seurantatestiä voi kuitenkin vielä harrastaa jos vain sattuisi olemaan selkeää jossakin välissä. Tätä kuvaa ryhdyin ottamaan vanhalla tutulla EOS 350 kameralla (modattu) jolla valottelin ensimmäiset 10 x 10 minuutin valotukset. Loput kuvat kuvasin sitten ostamallani modatulla EOS 1000 kameralla. Ensimmäinen kuvauskerta lupaili kameralta paljon koska seuranta pelasi jostakin syystä täysin moitteetta ja kennolle piirtyi priimavalotuksia yhteensä 20 x 5 minuuttia. Sitten kuvasin H-alpha suotimen läpi seuraavaksi 27 x 10 minuuttia ja jo osavalotuksissa näkyi joku ihmeen hehku vasemmassa alareunassa, arvelin sen johtuvan jotenkin suodattimesta. Sama hehku näkyi myös seuraavalla kuvauskerrallakin jolloin valotuksia kertyi 39 x 3 minuuttia. Yhteensä valotusta kertyi siis 587 minuuttia.
Ihmetteln että mikä tuon omituisen hehkun aiheuttaa, liitteenä testin vuoksi otetusta kymmenen minuutin pimeäruudusta jota on reilusti venytetty hehkun esiin saamiseksi. Jos ei muu auta niin täytyy kokeilla darkkien käyttöä jatkossa, tuota kun on erittäin hankala saada pois kuvankäsittelyssä ja jos ei onnistu sekään niin on sitten ryhdyttävä käyttämään vanhaa kameraa.
Seurannan korjauksen kanssa on ollut hieman hankaluuksia ja jos kelejä vielä piisaa niin yritän kokeilla erilaisia säätöjä PHD ohjelmassa, tähän asti olen antanut mennä suurin piirtein oletussäädöillä. Sikäli hankalaa päätellä mihin suuntaan säätöjä tulisi muuttaa koska näilläkin säädöillä on välillä tullut hyviä tuloksia mutta sitten seuraavalla kerralla on ollut suuria vaikeuksia. No varmaan nämäkin ongelmat kuuluvat osana siihen kuuluisaan oppimiskäyrään kun kaikki välineet joita nyt käytän ovat uusia minulle.
Jotta itse asia ei unohtuisi niin tässä on sitten se kuva rinkulasta. Foorumikuva toimii linkkinä rajattuun versioon jonka koko on 1200x800 214 kt.
(https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/m57_k_2012_fk.jpg) (https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/m57_k_2012_rajattu.jpg)
Kuvausvälineet: Orion Optics SPX 200 F/3,3, ASA-2Korrr komakorjain/lyhennin, modattu CANON EOS 350D, modattu CANON EOS 1000D, Astronomikin CLS-CCD suodin, Astronomikin 12 nm H-alpha suodin, CELESTRON CGEM jalusta, KWIQ guider.
Poikkeava näkemys tästä kohteesta ja hyvin toimii tämäkin lähestymistapa! :cool:
Itse tykkäsin enemmän tästä foorumilla näkyvästä laajakulmaisesta versiosta lähitähtineen.
(Ai niin, seurantaongelmissa veikkaisin putken vaihtelevaa tasapainotusta ongelman aiheuttajaksi.)
Hieno kuva tosiaan tuo Murtsin versio juuri tuon laajan kentän vuoksi. Ja aika hyvin näkyy tuo sumun laaja halokin.
Aika ihme juttu tuo hohde. Ainakaan oma 1000d-kamerani ei ole koskaan tuottanut mitään edes kaukaisesti tuonkaltaista artefaktia millään valotusajoilla. Jonkinlaiselta valovuodolta tuo vaikuttaa.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 12.04.2012, 18:39:05
Ihmetteln että mikä tuon omituisen hehkun aiheuttaa, liitteenä testin vuoksi otetusta kymmenen minuutin pimeäruudusta jota on reilusti venytetty hehkun esiin saamiseksi. Jos ei muu auta niin täytyy kokeilla darkkien käyttöä jatkossa, tuota kun on erittäin hankala saada pois kuvankäsittelyssä ja jos ei onnistu sekään niin on sitten ryhdyttävä käyttämään vanhaa kameraa.
:shocked: No johan on! Kyseessähän on mun entinen runko, ja moiseen ilmiöön en ole koskaan törmännyt. Tosin darkkeja en ole pitkään aikaan kuvannut saati käyttänyt, joten sen osalta en osaa sanoa. Valovuodon lisäksi ei oikein muuta tule mieleen, paitsi villinä spekulointina josko kenno jäähtyisi jotenkin epätasaisesti? Mullahan kamat ovat ulkona käytännössä 24/7 ja varmasti tasalämmössä.
Mutta kuten sovittu, epäkurantilla tavaralla on se palautusoikeus :wink:
Onko mahdollista että pimeäkuvaa otettaessa kameran etsimen kautta olisi vuotanut valoa tai IR:aa sisaan? Musta teippi etsimen päälle voisi auttaa.
Minulla on joskus käynyt niin että kuupassa olevat valolähteet ovat valaisseet rakenteita niin että ne pitkissä valotuksissa näkyvät. Näitä valolähteitä ovat jalustan käsikapula, kameran oma merkki ledi, autoguiderin käsikapula, virtalähteen merkki ledi jne.. Näiden vuoksi laitoin avoimeen newtoniin kääreen ympärille.
Kaizu
Tuolla helpolla kohteella on mukava taas aloitella kautta.
Hieman hätäinen kuvankäsittely mutta jotain sai irti yhdestä valotuskuvasta , muut kaikki meni pieleen enemmän tai vähemmän.
Tarttee harjoitusta kuvauksiin ja paaaljon... :rolleyes:
2 min. valotusta C9,25 + EOS 600D täydellä polttovälillä.
http://kuvaton.com/k/YMOk.jpg
Tuli koitettua kameraoptiikalla kuvata rengassumua. Kymmenestä ruudusta pari onnistuneempaa. Laitetaan ensin vähän vähemmän cropattu versio ja sitten enemmän cropattu.
Canon 7D, EF 300L IS USM, 120s f5,6 ISO 4oo, seuranta HEQ5 (Ei autoguidausta).
Napasuuntauksen yritin tehdä napatähtäimellä, ehkä jonkin verran onnistuenkin. Vai voiko sen onnistumista tuosta kuvasta miten arvioida?
Tuolta löytyy vielä karvan verran isompi jälkimmäisestä.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/7887
Sumuisessa säässä testausta. Skylinerillä 1,5h valoa.
Isompana: http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/M57+22-9-12_Skyliner.jpg
Miksi nämä liitetyt kuvat menevät ihan hirveeksi mössöksi foorumille laitettaessa?
Seuraava yritelmä tällainen. Eli pinosin 20kpl 1min valotuksia Iriksellä. Taustataivas parani kyllä darkkien, flättien ja biassin myötä, mutta ei tuossa nyt kyllä itse kohteen osalta tullut parannusta. Pikemminkin päin vastoin. Telejatkeen ansiosta kohteen koko hieman suureni.
Canon 7D, EF 300L IS USM + 1,4x, 20x60s f5,6 ISO 8oo, jalusta HEQ5 (Ei autoguidausta).
Telejatke aiheuttaa nuo komeettamaiset hunnut tähtien ympärille, sitä ei kannata käyttää. Esim. naavis teki saman havainnon M31-kuvassaan.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 23.09.2012, 22:40:00
Telejatke aiheuttaa nuo komeettamaiset hunnut tähtien ympärille, sitä ei kannata käyttää. Esim. naavis teki saman havainnon M31-kuvassaan.
Jep!
Kuvasin tämän M31-kuvan (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=253.msg80402#msg80402) Canonin 200/2.8L:llä ja tuolla 1,4x-telejatkeella. Telejatke tuotti tähdille tuollaiset kurjat hunnut kuvan reunoille.
Ahaa!
Huomasin kyllä tuon ilmiön, mutta ajattelin sen ehkä johtuvan epätäydellisestä seurannasta tai jostain muusta häiriöstä kuvaussysteemissä.
Tuosta kuvasta rajasin pahimmat tähdet veke, mutta näkyy tuo ilmiö vielä tässä cropatussakin kuvassa.
Maakohteissa toimii kyllä kohtuullisesti, mutta näköjään tähdet asettaa suuremmat laatuvaatimukset optiikalle. (Tuo jatke on III versio, eli taitaa saada odottaa vielä jonkun aikaa, ennenkuin tulee versio, jolla voi kuvata tähtiäkin.)
(http://farm9.staticflickr.com/8468/8106628038_5c7d3e80a9_b.jpg) (http://www.flickr.com/photos/jannefoo/8106628038/)
(D800 ja Sigma 100-300mm f4 @ 250mm f4, yksi kahden minuutin valotus)
Pikainen räpsy ennen pilvipeitteen tuloa. Tarkennus ja/tai seuranta ei ollut ihan sataprosenttisen kohdillaan.
"Panoraamamieskin" on näemmä löytänyt ds-kohteiden kuvaamisen ilot :grin:
M57 kuvasi on sinä mielessä hyvä esimerkki tähtitaivaan kuvaamisesta, että se näyttää kuinka "helposti" liki mistä tahansa suunnasta tähtitaivasta saa jo parin minuutin valotuksella syvän taivaan kirkkaimmat kohteet esiin. Käytetty polttoväli määrää sitten vain kuinka suurena nämä näkyvät kennolla. Turhan monella on väärä käsitys siitä, että ds-kohteiden kuvaamiseen tarvitaan aina kaukoputkea (kun oikeampi tarve olisi jonkinlainen seurantajalusta millä tahansa kameraoptiikalla varustettuna). Tällaisten laajempien tähdistönäkymien kuvaaminen on siis vielä jossain määrin "käymätön korpimaa", kun useimmat harrastajat kuvaavat vain kaukoputkien läpi niitä kapeita kuvarajauksia tähtitaivaasta.
Kymmenen minuuttia sain etsiä isosta kuvasta rengassumua mutta löytyihän se, oli vaan aika himmeä ja tähtimäinen.
Omassa kamerassa loppui "paukut" kesken niinpä jäi vaan tuommonen kärpäsen p..ka kuvaan mutta kuitenkin jotain.
Canon EOS 600D kittiobjektiivilla 18-55mm, suurin suurennos.
(https://c1.staticflickr.com/3/2945/33830226915_e34941ba2d_b.jpg)
Laajakulmanäkymä renkaaseen. Kohde on "liian pieni" 600mm polttovälille, joten en edes yrittänyt rajata lähikuvaa. Jätin myös (reunan) taustan tasoittelun tahallani vähän kesken, kuva alkoi tässä vaiheessa miellyttää jonkinlaisella "luonnollisuudella". Sitäpaitsi itse renkaan väridynamiikka on aivan omituinen, en ole vielä koskaan saanut samaan kuvaan hyvännäköisiä tähtiä JA hyvännäköistä rengasta.
(http://cdn.astrobin.com/images/6c267a4d-22e6-4f0d-a15c-80a283ec3e58_thumb.png) (http://astrob.in/24490/)
Rinkulan ilmestyminen näkyviin on joka vuosi aina yhtä varma kevään merkki. Kuvasin tätä kuunvalossa 24 ja 25.3 yhteensä noin 40 minuuttia. Tämän kuvan osalta se lienee riittävästi, ensi kerralla barlowia perään. Tiedän mitä taustataivaan mustaksi leikkaamisesta on sanottu mutta ei se tässä teräväreunaisessa kohteessa ehkä niin pahalta näytä.
(http://img834.imageshack.us/img834/3804/m57x.jpg)
No ei barlowin kanssa tullut kyllä yhtään mitään, ei riitä seurannan tarkkuus, valotusajat pitenee, ruudulta ei löydä tarkennustähtiä. Otin siis kuitenkin 50min lisää edelliseen ja kuvaa voi jo cropatakin, vielä kuitenkin kaipaisi ainakin tunnin lisää.
(http://img580.imageshack.us/img580/5695/m57w.jpg)
Hieno renkula. Tosiaan, kevään merkki tämäkin kun Kesäkolmion suunta nousee taas korkealle.
Minulla on jäänyt kokonaan kuvaamatta tämä kohde... jossain vaiheessa alkaa olla jo ihan pakko korjata tilanne.
Oma versio Lyyran rengassumusta öiden pimennyttyä. Kaltaiselleni aloittelijalle "helppo" kohde löytää ja kuvata. Pilviharson noustessa häiritsevästi taivaalle valotusaikaa on saatu mukaan vain 27x30 sekuntia (ISO 800). Kameran jatkeena SW 102/1000 -linssikaukoputki. Pienihän se on...
Katselin pari viikkoa sitten rengassumua ja totesin että on visuaalisesti hyvin himmeä ja myös pieni kohde. Janius ja laasaja oli saanut paljon dataa kuviinsa, siis verrattuna visuaalikuvaan.
Tässä oma yritelmäni C8:lla ja 1100D:llä toissaillalta - elämäni kolmas syvän taivaan kuva. Valoa 18x20 sekuntia. Tarkennus meni hieman ohi, koska olin unohtanut, että olin ottanut kameran hetkeksi irti tarkennuksen ja kuvauksen välillä, eikä kamera näköjään ihan mikrometrilleen osunut samalle etäisyydelle takaisin.
EQ5-jalustan napasuuntaus oli myös huono - driftasin sitä kohdilleen vain 1,5:llä iteraatiolla, enkä käyttänyt aikaa hirveästi puolta tuntia kauemmin.
No, tavoite, että saan keskustähden hyvin kuvaan ainakin täyttyi, jos ei muuta. Kuva skaalattu noin viidesosaan alkuperäisestä.
Edit: Hmmh, kun "hieman" venyttelin tämän alkuperäistä tif-kuvaa, niin näköjään muutama fotoni taisi osua kennolle myös SN2013ev-supernovasta.
Valoisalta taivaalta kuvattua kun ei ehtinyt odottaa selkeämpää ja pimeämpää taivasta pilvi/sumuhöttöjen saapuessa paikalle, mutta saipahan hyvää kertausharjoitusta kaluston kasaamisessa pihamaalle.
Laajempi otos tähtitaivaalta M57 seutuvilta.
SW80ED+ Draco 0,8X lyhentäjä.
(http://kuvapilvi.fi/k/YKfW.jpg)
Autoguiderilla qhy5- kameralla kuvattu ja samalla ensimmäinen onnistunut L-rgb kuvan luomis yritys. Kyllä on haastava kuvata kaikki kanavat ja sen jälkeen niiden pinoaminen... :undecided:
Putkena oli SW150/750 guidattu web- kameralla 80mm SW- Ed putken läpi EQ5 jalustan kyydittämä.
Herää kysymys että miksi toi punainen kanava on jotenkin aina hieman levinnyt.. Jos joku tietää vastauksen, niin...
Kuvattu 21,08,2013 omalta "parveke observatoriolta"
L- 60x30sek
R-40x30sek
G-30x30sek
B-30x30sek
Hieman parempi ilta kuvata mutta kuutamo ja pilveä jälleen taivaalla.
CLS suodin toi jonkin verran paremman tuloksen kuvauksessa.
(http://kuvapilvi.fi/k/YKtz.jpeg)
Muiden ottamien kuvien vuoksi tätäkin piti eilen kauden aloitajaisessa kokeilla muutaman kuvan verran. En ole ennen syvää taivasta kuvannut, mutta kiinnostus kyllä heräsi ja pitää kokeilla uudelleen.
Tässä on muutama kuva enemmän pinossa kuin M27 kuvassani. Jatkossa laitettava Barlow käytöön ja ottaa enemmän kuvia.
(http://cdn.astrobin.com/images/36f7a8d6-d2f8-4ddc-9e3f-f8b371c6ab47_thumb.png) (http://astrob.in/full/53670/)
Lainaus käyttäjältä: Eager - 25.08.2013, 15:08:13
Tässä on muutama kuva enemmän pinossa kuin M27 kuvassani. Jatkossa laitettava Barlow käytöön ja ottaa enemmän kuvia.
Hei tämä on realistinen kuva rengassumusta, jotakuinkin tuollaisena sen näkee kaukoputkella. Eli jos haluaisi nähdä sen Janiuksen kuvan kaltaisena, pitäisi olla joku 10 metrinen peili :)
Kun yöllä on luppoaikaa, niin pitihän sitä kokeilla saako digipokkarilla otettua pienistä kohteista mitään. Joten, Komeetan CPC1100 sai selkäänsä guideputkeksi TS65Quadin, sen perään onnistuin virittämään LVI SmartGuiderin, ja CPCn perään 40mm Plössl oku ja Canon D20 digiskouppaamaan. Täydellä zoomilla okun kuvakenttä täytti kennon, tähdet olivat jossain kohtaa jopa pyöreitä ja eikun säätämään.
(http://farm6.staticflickr.com/5494/9589120045_bd7dcfa566_n.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/9589120045/)
Valaistu varustus (http://www.flickr.com/photos/mickut/9589120045/)
Säätö valmis, kohde löydetty kennolle (CPC:n precise goto on hyvä, ensin läheinen Vega keskelle kennoa, ja sitten CPC siirtää kohteen samaan kohtaan), valot pois, guidaus päälle:
(http://farm8.staticflickr.com/7430/9591913210_7275d1739f_n.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/9591913210/)
Valot yössä (http://www.flickr.com/photos/mickut/9591913210/)
36 kpl 2min valotusta (CHDK käytössä), joista 16 jopa siedettävää, tuottivat pinoksi parhaan kuvaamani M57:n.
(http://farm3.staticflickr.com/2830/9589029599_8d91092b22_n.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/9589029599/)
M57 digiskoupattuna (http://www.flickr.com/photos/mickut/9589029599/)
-Antti
Aika hyvä digiskoupatuksi :grin:
Eilisyön puuhastelua. Valoa ehti kertyä 3,5h 6min pätkissä ennenkuin rinkula pakeni metsien taa.
200/1200
canon 1000D
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/1-M57_iso_25-8-2013.jpg/full)
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/1-M57_zoom_25-8-2013.jpg/full)
Linkit kuviin:
http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/1-M57_iso_25-8-2013.jpg (http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/1-M57_iso_25-8-2013.jpg)
http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/1-M57_zoom_25-8-2013.jpg (http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/1-M57_zoom_25-8-2013.jpg)
Hienoa jälkeä prototypellä, rinkula näkyy mainiosti ja supernovakin on helposti nähtävisä
Aivan loistavaa prototype, ulompi halokin jo pilkistää!
Hieman aiheen sivusta... Prototype: miten olet saanut 1000D:n valotusajan venytettyä yli 30s? Ainakin EOS Utilityssä rajautuu tuohon 30s. Ja onko olemassa konstia, jolla saisi kameran itse ottamaan tietyn määrän kuvia ettei tarvitse itse "napitaa" pitkää sarjaa?
Manuaalitilassa löytyy aivan valotusajan äärilaidasta se Bulb-mode.
Lainaus käyttäjältä: Eager - 26.08.2013, 21:29:56
Hieman aiheen sivusta... Prototype: miten olet saanut 1000D:n valotusajan venytettyä yli 30s? Ainakin EOS Utilityssä rajautuu tuohon 30s. Ja onko olemassa konstia, jolla saisi kameran itse ottamaan tietyn määrän kuvia ettei tarvitse itse "napitaa" pitkää sarjaa?
Joko bulb mode + kaukolaukaisin jossa napin saa lukkoon (tai tekee itse 2.5mm plugin jossa yhdistää kaksi karvaa) tai sitten magic lantern firmis, jolla saa bulb timerin 8 tuntiin asti.
Hyvä kauden aloituskuva prototypeltä! :cheesy:
Tosiaan EOS Utilitylla saa pitkiä sarjoja kuvattua kun laittaa kameran bulb-moodiin.
Toinen vaihtoehto on sitten ohjelmoitava kaukosäädin (näitä saa Aasiasta muutamalla kympillä).
Käsittääkseni Magic Lantern ei toimi 1000D:ssä (näköjään 1100D on jo tuettuna).
Yllätyin itsekkin, että noinkin paljon sai irti vaikka kuu valaisi aika ilkeesti. En tiedä olisiko kuuttomalta taivaalta saanut tuon ulkokehänkin paremmin esiin. No pitää kokeilla joskus lisää.
Lainaus käyttäjältä: Eager - 26.08.2013, 21:29:56
Hieman aiheen sivusta... Prototype: miten olet saanut 1000D:n valotusajan venytettyä yli 30s? Ainakin EOS Utilityssä rajautuu tuohon 30s. Ja onko olemassa konstia, jolla saisi kameran itse ottamaan tietyn määrän kuvia ettei tarvitse itse "napitaa" pitkää sarjaa?
Itse käytän Astro Photography Tool:sia kameran ohjaukseen, mutta niinkuin Einari kertoi myös EOS utilityllä saa niin pitkiä valoja kuin haluaa. Pitää vain muistaa laittaa kamera Bulb-moodiin. Ja samalla ohjelmalla voit myös määrittää kuinka monta kuvaa haluat ottaa automaattisesti.
Kiitokset bulb-vinkistä - näköjään joskus olisi syytä lukea manuaali... :oops:
Taidan ottaa kokeiluun tuon Astro Photography Toolsin.
Hienoja kuvia ootte saaneet! Tässä minun kokeiluni eiliseltä illalta Nyrölästä, yksi 25 sekunnin yksittäisotos, käsittelemätön ja kroppaamaton, Canon 1000D mod ja meade 16".
(http://peda.net/img/portal/1255601/m57-25s.jpg?cs=1377751116)
Eilen jatkoin syvän taivaan kuvaamisen harjoittelua ja kohteena M57. Seuranta ei käytössä ja ei vielä tohtinut ottaa barlowia käyttöön, mutta josko seuraavalla kerralla.
Nyt kun sain opastusta BULB:n käyttöön, sai valotusaikaa venytettyä 60s asti. Valoa kaikkineen 23 min.
Hieman piti sarjatulta etsiä EOS Utilitystä, mutta löytyihän se kun sammutti esikatselun...
(http://cdn.astrobin.com/images/09c0b844-539d-40d6-8a55-dc14027b660e_thumb.png) (http://astrob.in/full/54358/)
"
Lainaus käyttäjältä: Eager - 30.08.2013, 16:45:04
Eilen jatkoin syvän taivaan kuvaamisen harjoittelua ja kohteena M57. Seuranta ei käytössä ja ei vielä tohtinut ottaa barlowia käyttöön, mutta josko seuraavalla kerralla.
Nyt kun sain opastusta BULB:n käyttöön, sai valotusaikaa venytettyä 60s asti. Valoa kaikkineen 23 min.
Hieman piti sarjatulta etsiä EOS Utilitystä, mutta löytyihän se kun sammutti esikatselun..."
Hyvin on tähdet pyöreitä vaikkei guideria olekkaan. Jätä suosiolla barlow pois yhtälöstä, koska sen kanssa homma meneekin jo suhteellisen paljon vaikeammaksi.
Polttoväli tuplaantuu ja valovoima puolittuu. Eli tarvitsisit pitempiä valotuksia ja pitemmän polttovälin takia myös seurannan täytyy olla vielä tarkempi.
Koita saada kuvatasolta lisää valoatusta jolloin kohina pysyy paremmin kurissa, jolloin taas voit cropata kuvasta enmmän ylimääräistä pois ja kohteen koko kasvaa lopullisessa kuvassa.
Kiitos Prototype neuvosta. Tässä sama kuva lisäkäsiteltynä ja kokoa muutettuna
(http://cdn.astrobin.com/images/35e8efc3-256a-45f9-91a1-dfbb10ed42d3_thumb.png) (http://astrob.in/full/54370/)
Seuraavaksi siis pitää opetella seurannan käyttö, jotta saa valotusta lisää.
Eilen illalla tuli avattua tämän kauden tähtiharrastus ja katselin siinä sitten tosiaan tätä M57 tuolla Sky-Watcher SKYLINER 10 dobson:lla ja ihan hyvältähän se näytti. Oli suhteellisen hyvä keli ja tulihan sitä etsiskeltyä muitakin kohteita, mutta eipä sattunut osumaan kohdalle, mutta ehkäpä kaikki aikanaan :wink: Samalla siinä tuli myös vilkaistua kuuta.
Tässä muutaman päivän takainen yritys - tällä kertaa ilman suotimia (kameran pölysuojana toiminutta ir-cutia ei lasketa).
Canon 1100D + C8 ilman guidausta - 15, 30 ja 40 sekunnin valotuksia reilun 20 minuutin edestä.
Tämän kohteen äärelle palannen seuraavan kerran sitten, kun kuvauskalustossa on tapahtunut muutoksia.
Tässä oma ensimmäinen räpsäisyni aiheesta. Läjä 20 sekunnin valotuksia EOS 1100D:llä Nexstar 102 SLT akromaatin polttotasolta. Kroppi keskeltä ja 2x drizzle.
(http://farm8.staticflickr.com/7296/9756975181_e3e5fb76d6.jpg) (http://www.flickr.com/photos/31499038@N03/9756975181/)
ring nebula 02 (http://www.flickr.com/photos/31499038@N03/9756975181/) by lithos2k (http://www.flickr.com/people/31499038@N03/), on Flickr
Kjj kuvassa näkyy myös supernova.
Lainaus käyttäjältä: maukkaK - 15.09.2013, 22:29:26
Kjj kuvassa näkyy myös supernova.
Juu, itse asiassa pinosin ja venytin samasta materiaalista jonkinlaisen cropin tänne (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11958.msg112851#msg112851), jossa se näkyy vähän paremmin.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 15.09.2013, 18:30:16
Tässä oma ensimmäinen räpsäisyni aiheesta. Läjä 20 sekunnin valotuksia EOS 1100D:llä Nexstar 102 SLT akromaatin polttotasolta.
Sulla näyttää tuo 1100D jostakin syystä keräävän punaista paljon herkemmin kuin omani - onko se mahdollisesti modattu?
Käyttämilläsi valotuksilla olet saanut tuon sumun ympärillä olevan punertavan renkaan paljon selvemmin esiin kuin omissa yritelmissäni suunnilleen samalla valotuksella.
Ihan modaamaton on, mutta yritän korostaa punaista päätä hieman käsittelyssä puutteiden kompensoimiseksi. Tuo jalusta jolla (tällä hetkellä) kuvaan on niin rimpula että 20 - 30 sekuntia on jo ihan äärirajoilla ja puolessa valotuksista on venyneet tähdet.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 17.09.2013, 14:31:17
Ihan modaamaton on, mutta yritän korostaa punaista päätä hieman käsittelyssä puutteiden kompensoimiseksi. Tuo jalusta jolla (tällä hetkellä) kuvaan on niin rimpula että 20 - 30 sekuntia on jo ihan äärirajoilla ja puolessa valotuksista on venyneet tähdet.
Joo, vähän sama homma se on minulla; 30 sekunnin valotuksista menee roskiin karkeasti 2/5 - 1/2 ja 40 sekunnin valoista 1/2 - 3/5. Pitää vain ottaa tarpeeksi osavalotuksia :azn:
Hyvin tuota punaista olet sinne prosessoimallakin saanut - itselläni usein käy niin, että jos yritän korostaa jotakin tiettyä värikomponenttia, niin sinne korostuu lähinnä kohinaa...
Komeita rinkuloita. Itselläni tämä kohde on edelleen kuvaamatta...
Lainaus käyttäjältä: kjj - 17.09.2013, 22:06:07
Hyvin tuota punaista olet sinne prosessoimallakin saanut - itselläni usein käy niin, että jos yritän korostaa jotakin tiettyä värikomponenttia, niin sinne korostuu lähinnä kohinaa...
Kannattaa kokeilla tätä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=938.msg70506#msg70506) J-P:n opettamaa kikkaa. Toimii hyvin kunhan harjoittelee käyttämään tehokkaasti.
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 17.09.2013, 22:27:06
Kannattaa kokeilla tätä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=938.msg70506#msg70506) J-P:n opettamaa kikkaa. Toimii hyvin kunhan harjoittelee käyttämään tehokkaasti.
Perhana, tuohan vaikutti näin vielä kokeilematta, ihan ideatasolla fiksulta kikalta. Pitääkin kokeilla, kuinka helposti tuo metodi onnistuu Gimpillä.
Kiitos vinkistä!
Uskomattoman toimiva kikka... ja tämäkin piilossa M106 threadissa... tällä foorumilla on välillä hirvittävä määrä tietoa joka pääsee karkaamaan sivu suun ellei kolua ihan joka ikistä threadin perukkaa.
Piti tällekin tehdä pikakäsittely kelejä odotellessa vaikka tarkoituksena onkin vielä hieman jatkaa. Kasassa 6,5h josta Ha 10*1800" ja värit 6*300" kukin.
(https://lh6.googleusercontent.com/-BASKRTFLHQE/UmmGjUtyksI/AAAAAAAAB78/xk8Qu3j8Ib8/w838-h593-no/M57-new2.jpg)
Blogissa (http://kepastro.blogspot.fi/2013/10/m57-ring-nebula.html) lisää ja Astrobinissä (http://www.astrobin.com/61384/) ISOmpi.
Ei oo häävi, mutta minun ensimmäinen kuva Lyyran rengassumusta. Kuvattu Helsingin valosaasteessa. Olin suorastaan yllättynyt kun se oli kuvassa!
DSS pino (darkit, flatit ja bias ruudut mukana): 8x15sek, F2.8, 70mm, ISO400, ladonovi-seuranta, Canon EOS 500D + Canon EF 24-70mm f/2.8 L USM
Eiköhän tämä ole tältä erää tässä. Lisätty 2h Ha:ta sekä vähän värikanavia ja kaiveltu ulompaa haloa isommalla lapiolla.
(https://lh5.googleusercontent.com/-B5JIgB0WIxI/Un67Wci6sqI/AAAAAAAAB90/bjpKZb-SozM/w906-h593-no/M57final.jpg)
Kaikkiaan valoa nyt 8,5h 10h 20min. Olinkin unohtanut päivittää värikanaville tulleet lisäkuvat, eli HaRGB=420:60:70:70.
Blogissa (http://kepastro.blogspot.fi/2013/11/m57-finalized.html) vähän isompi ja Astrobinissä (http://www.astrobin.com/63606/) täysi reso.
Täälä on kyllä niin mahtavia kuvia!
Kuvailin 22.4.2014 tätä kohdetta kokeillaksenin alentaa ISO asetuksen 400. Lopputulos näyttää jotenkin niinkuin sumu olisi maalattu... En tiedä kaipaisiko se pitempiä osavalotuksia, jotta olisi parempi..
Valotusta tässä on yhteensä reilu 13min 25s osavalotuksilla.
Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 10.05.2014, 09:34:59
Täälä on kyllä niin mahtavia kuvia!
Kuvailin 22.4.2014 tätä kohdetta kokeillaksenin alentaa ISO asetuksen 400. Lopputulos näyttää jotenkin niinkuin sumu olisi maalattu... En tiedä kaipaisiko se pitempiä osavalotuksia, jotta olisi parempi..
Valotusta tässä on yhteensä reilu 13min 25s osavalotuksilla.
Ihan mielikseen tuota rengasta katselee. Hyvä ja kaunis kuva.
Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 10.05.2014, 09:34:59
Valotusta tässä on yhteensä reilu 13min 25s osavalotuksilla.
Hienosti sumu näkyy varsin lyhyellä valotusajalla. Tietenkin iso kaukoputki parantaa näkymistä. Kuvasta ei huomaa että jalusta on dobson tyyppinen.
Kiitoksia vuan kommenteista :smiley:
Elina; erittäin hieno suoritus! Kohde on tosi pieni ja dobsonilla kuvatuksi aika kovaa jälkeä.
Tässä on vähän skaalaa M57 koosta, eli 50mm obiskalla ja 1.6x croppikennokameralla otettu M57 kuva. Tuo tausta on croppaamaton kuvakenttä ja tuo kehystetty kohta on 90 x 2 sekunnin valotus samalla 50 millin tötteröllä pinottuna ja croppailtuna. Kovin on siis pieni kohde kyseessä.
(http://monni.org/astrokuvat/sumut/M57_50mm_60D.jpg.jpg)
Eipä tuo M57 kovin suureksi jää tuolla 9 tuuman 2350mm putkella. Tämä oli ensimmäinen kokeilu tällä putkella. Viritin autoguiderin ( AC120MM-OAG ) kameran fokuksen.
Hyvin löytyi tähtiä seurantaa varten, taivas vaan oli kuutamon ja kevään takia niin vaalea että en jatkanut kuvausta tuon pitempään.
Täyskennoiselle kameralle kuvakenttä ei ihan riitä ( nurkkien tummumista ) mutta tähdet tulee melko hyvin.
Täytyy syksymmällä jatkaa kokeiluja. Planeettoja kokeilin eilen myös, mutta Saturnus oli ihan Kuun vieressä sekä vähän pilvi harsoa.
joten nekin jäi melko heikoksi.
Veijo T
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Celestron-EQ6/ (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Celestron-EQ6/)
(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Celestron-EQ6/M57-Celestron-koe.jpg?img=img900)
Aika hyvä rengas tässä vaiheessa kautta.
Oliko tässä koko ruutu pienennettynä ?
Jos tuo on koko ruutu pienennettynä niin ei tuota pieneksi voi sanoa. Näkisit kuinka mikroskooppinen tuo on reilun puolen metrin polttovälillä kentässä :P
Hyvä otos. Syksyn kokeiluja odotelles :cheesy:
⠀
Näyttää hyvältä :cool: lisää valotusta vaan niin vielä paranee.
Hyvin on päässyt Roope alkuun.
Virittelin itsekin puten kuvauskuntoon ja otin testikohteeksi M57:n
C14, Optec 0.5X reduceri, ATIK460EX kamera, tällä kertaa bin1 kokeilu, normaalisti kuvaan bin2:lla.
Luminanssikanavassa 29x1min valoa.
Tähdet on hiukan muotopuolia, guideriasetukset on vielä hakusissa.
(https://lh4.googleusercontent.com/-UNXcNb-67GI/U9aPxUnrIZI/AAAAAAAAL-A/QYJ4NGiZzlM/w1095-h865-no/m57_29x1min_28_7_14_zoom.tif)
Syksy avauskuva C11:lla. Guidaus alkaa erinäisten kokeilujen lopultakin ilmeisesti toimimaan (NEQ6 jalusta ja kevyt iOptron): tässä esim. on täysi polttoväli 2800mm F10 käytössä ja 5 min valotuksia 18kpl, joista kaikki pysyivät tarkkoina. Tässä kantapään kautta opittua muillekin pohdittavaksi:
- Lodestar guidekameran oma guidaussofta on kelvoton monessakin mielessä. Vaihto PhD-guideriin auttoi heti. Sittemmin kuulinkin, että "Lodestarin softaa ei käytä kukaan" -- no itse tuhlasin sen kanssa säätämiseen harmillisen paljon aikaa turhaan.
- Hankin OAG:n, joka tuntuu pelittävän hyvin ja ohjaustähtiä tuntuu löytyvän -- hyvinkin himmeä ja vääristynyt tuhnu näyttäisi riittävän. Guidekameran pitää olla OAG-käytössä kuitenkin erittäin herkkä, sillä rajoilla liikutaan Lodestarillakin koko ajan.
- OAG:lla putkirakennelma tulee kevyemmäksi, mikä voi olla tärkeää esim. matkakäytössä. Itse käytän samaa rekkulaa nyt myös pikku APO:ssa ja iOptronin matkajalaustalla, jossa muutos oli erityisen merkittävä.
- Kannattaa hankkia lyhyen optisen pituuden OAG (thin OAG) (n. 10mm), joka antaa enemmän liikkumavaraa back-fokuksessa. Järkkärin kenno esim. on niin etäällä, että jos edessä on OAG + reducer tai flattener tai flip mirror, niin etäisyys menee helposti liian pitkäksi. (Newtoneissa tietysti thin OAG on ilman muuta ainoa ratkaisu.)
- SCT:n kollimointiin kannattaa kiinnittää huomiota -- ei pysy välttämättä kunnossa automaattisesti kuten itse vähän kuvittelin, ja sillä on yllättävän iso vaikutus kuvan laatuun. Ihmettelin itse nurkasta tuhnuisia kuvia ja kollimointi paransi olennaisesti laatua. Täällä on simppeli hyvä ohje ja esimerkkejä:
http://legault.perso.sfr.fr/collim.html
Eehylle (ja muillekin) pari off-topic kollimointijuttua OAG:stä, niin ei tarvitse manailla sen himmeitä ja niukkoja seurantatähtiä Lodestarilla :wink:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3222.msg70451#msg70451 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3222.msg70451#msg70451) (Newton)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11237.msg105104#msg105104 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11237.msg105104#msg105104) (SCT/RCT/yms.)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7260.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7260.0) (yleistä löpinää guidauksesta, myös OAG:stä...)
Ai niin, hienoja M57-kuvia... :smiley:
Hähä, saa sitä näköjään 500 millin polttovälilläkin tälle vähän pinta-alaa, kunhan kenno vain on tarpeeksi pieni :cheesy:
Skywatcher Startravel 102, ASI120MM sekä IR-block ja UHC-S. Kymmenisen suunnilleen 10s valotuksia.
(https://oh9cpa.bn1301.livefilestore.com/y2pp5fy3zyjFzhtId1d1otYUYiLg2i2_rcDMVSu5goO43rMEQiQk9EZ2l9J9eQs_HydWOEZlSLLV6c20DX0Asqvur2ob5sJ7GPDg9xVe__cGd0/2014-09-30_M57_ASI120MM_UHC.png?psid=1)
No niin, uusi kuvauskausi avautui rengassumulla, valoisasta taivaasta huolimatta.
Kalustona C14 täydellä polttovälillä ja ASI120MM planeettakamera. 3s valotuksia pinossa 292kpl.
(https://lh3.googleusercontent.com/tm12Ddyap9YvabPRRMz0bbda-gWZmEPWpzJRmUDhj34r=w612-h548-no)
Nopea yhden 60s valotuksen testi, kun ei millään malttanut olla testaamatta uutta autoguideria ja läppäriä kuvauskäytössä.
SW 150PDS, 60s @ ISO 1600, cropattu ja nopeasti photarilla käsitelty.
(http://files.1337upload.net/m57_2-f0fc26.png)
No huhhuh! Eilen illalla ulkoilutin Eq3 jalustaa ja yritin tätä tarkkailla etupihaltani käsin Kuopiossa. Eipä paljon näkynyt. Erinomaisia suorituksia!
Täältä tulee kanssa M57:aa tältä yöltä
(https://farm1.staticflickr.com/538/19883136369_ed382ca16f_o.png)
ja täysi 4310 x 2868 versio kuvasta täältä jos haluaa ympäröivääkin avaruutta katsella:
https://farm1.staticflickr.com/450/19881728860_01b6feda35_o.png
:cheesy:
Samat tähdet näkyy renkaan sisällä kuin Ransun kuvassa, aika hyvä saavutus.
Ensimmäinen yritykseni kuvata m57 sumua. Valotus 29sx12 (DSS), ISO200, Putki SW N 200/1000 BD Explorer ja kamerana canon eos 1000d... Cropattu on Gimpissä...
Kausi avattu Lyyran rengassumulla. Koko sessio meni säheltäessä ja sain otettu vain 11x180s valoa. Lisäksi piti opetella PixInsight uudestaan! :azn:
Tekniset tiedot ja isompi kuva: http://www.astrobin.com/202887/ (http://www.astrobin.com/202887/)
Kauden toisena kuvana M57, jossa kokeilin C11 ilman lyhentäjää (F 2800mm). Aika hyvin NEQ6 pitää tähdet paikallaan OAG-ohjauksella. Valoa 1h45m, 14kuvaa pinossa ISO1600, Canon 60Da.
Oulussakin kausi alkoi. Toivottavasti tulee kivuttomampi ja kirkkaampi kuin viime kaudesta.
(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201508/41261_babf0e5e8cb7daac3fd71fcca903ab18.jpg)
Täysi reso:
http://www.astrobin.com/full/203725/0/ (http://www.astrobin.com/full/203725/0/)
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41261 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41261)
Pitihän sitä itsekkin tätä kokeilla Uranusta odotellessa. :smiley: Kausi siis korkattu täälläkin syvän taivaan osalta.
Kuvaus kalustona SW 400P goto dobson ja ASI120MM-S. Kuvassa pinottu 201kpl 2s valotuksia. Muokkaus on nyt mitä on kun läppärin näytöllä joutuu värkkäämään. Ei ole otettu darkkeja ym. flatteja.
En oikein tosissani kuvannut ASI kameralla, mutta olisihan sitä voinut muutaman ruudun lisääkin napata, kun noinkin hyvin sai näkymään.
(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/b751245d69583a9c9951c9f045c235be.1824x0_q100_watermark_watermark_opacity-10_watermark_position-4_watermark_text-Copyright%20Elina%20Lahti.jpg)
Kokeilin ottaa muutaman ruudun oIII suotimen läpi. Sumun rakennetta erottaa ehkä vähän paremmin. Tarviiko muuten ympäröivän halon esille tuominen vain julmetusti valotusta?
(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/43e72de474b8bea6be24171ca1cab4e3.1824x0_q100_watermark_watermark_opacity-10_watermark_position-4_watermark_text-Copyright%20Elina%20Lahti.jpg)
Kyllä pitkää oikeaa valotusta se kaipaa.
Lainaus käyttäjältä: einari - 23.08.2015, 07:56:49
Kyllä pitkää oikeaa valotusta se kaipaa.
Ok, kiitos. :smiley:
Linkin takana kuva jossa leikin vielä vähän oIII suotimella ottamalla kuvalla ja originaalilla väreissä. Vähän oudot värit tuli kun vain ns. kahta väriä käytetty :rolleyes: Taisi mennä juuri toisin päin sininen ja punainen mitä oikeasti olisi.
http://www.astrobin.com/full/204400/D/
Olisikohan tässä realistisemmat värit...
http://www.astrobin.com/full/204400/E/
Mikä tuo himmee tuhnu on tuossa alaoikealla?
128x5s 120ED:llä, 100% croppi. Histogrammi näytti ihan kammalta kun ei kaikki data mahtunut Regimin tekemään 16bit fileeseen.
edit: Astrobinin plateseolve kertoo että se on galaksi IC1296.
Vaatimatonta tavaraa mutta kuitenkin rengassumusta. Kuutamo ja pilviutua taivaalla.
16 x 90s, Canon D40, CLS CCD, TS 102 mm F7
Ari
M57 parilta viime yöltä 22x5min 30cmF4 putkella, OHY10 kameralla. Koko kuva-ala, ja kropattuna.
Uusin yritys kameran akun viime henkäyksillä tältä yöltä.
(https://c2.staticflickr.com/6/5620/21559663199_90eec1cbed_h.jpg)
astrobin: http://www.astrobin.com/214261/
lähinnä taas tuli kohtuullisen kirkasta kohdetta kuun ollessa taivaalla kuvattua. Ilman tuota kuuta ei varmaan olisi tullut uudestaan kuvattua tämän kauden aikana.
Hyvin on rakennetta ja väriä tullut esille. Oletko koittanut ilman tuota skyglow filsua, itselläkin samanlainen ja ainakaan lyhyillä valoituksilla ei taida olla muuta kuin haittaa tuosta. Hieno kuva joka tapauksessa vaalealta taivaalta.
Joo olen niin pahan valosaasteen keskellä (keskellä espoota + naapuritalo on kuin joulukuusi) että ilman tuota filtteriä ei oikeastaan saa paljoa aikaiseksi. Raakakuvista tulee täysin oransseja :grin:
Mutta joo, kiitoksia, jotain rakennettakin tuosta jo näkyy. Tosin tuo on nimenomaan helpohko kohde kirkkaamalta taivaalta kun on niin kirkas/pieni
Hieno suoritus Ollilta kaiken tuon valon keskeltä.
Tosiaan pk-seudulla voi olla eri asia. Omat kokemukset perustuu tähän pienen Mikkelin esikaupunki alueeseen jossa valosaastetta on, mutta se on hallittavissa.
Lyyran rengas sumu kuvattuna kuutamolla 30.09.2015 myös valosaasteen keskeltä. Seurannan kanssa ongelmia ja tarkennuskin ei mennyt ihan kohdilleen mutta olkoon näin. Nyt sentäs tuli jotakin väriä verrattuna aiempaan yritykseen.
Ei kyllä niin hieno kuin Timolla ja Ollialla.
29x70s -> 33 min 51s
Canon D40 , C9.25, CLS CCD
Ari
Ensimmäinen kuva lyyran rengas sumusta. Valotusta 30s ja ISO 800 ja kamera 350d. Jalusta itse tehty. Jalustassa eq1 jalustan matopyörä+ruuvi ja seurantamoottori. Putkena itse tehty 127/700mm akromaatti.
Tähän kuvaan yhdistetty viime syksyn ja tämän vuoden maaliskuun valotuksia, yht 1h16min. Ensimmäinen kohde pitkään aikaan mitä olen päässyt valottamaan ohjauskoneen hajottua.
http://www.astrobin.com/202887/B/ (http://www.astrobin.com/202887/B/)
Höyhensarjan syväntaivaan satoa. M57 planeettakameralla. DSS hylkäsi suurimman osan kuvista, ei löytänyt tähtiä. Sumu kyllä näkyy kuvissa, mutta minkä teet.
AS1224MC, CPC1100. 13.4.2016
(http://www.noba-finland.org/deep/kuvat/M%2057%2013.4.2016.jpg)
Eipä tosiaan ole höyhensarjaa.
Vaan onko 'tuurikuvausta', eli aika lyhyillä valotuksilla menty ?
Tottakai, ei planeettakameralla voi kuin ottaa lyhyitä valotuksia, 5s pätkiä.
detailin määrä on aika upea tässä!
Pitää varmaan joskus itsekkin testata M57:aa planeettakameralla.
Tämä on niitä harvoja tosi helppoja kohteita. Aion itsekin yrittää vielä saada kunnon valotuksen tästä. M27 on toinen helppo kohde planeettakameralle.
Piti kirkkaalla kelillä mennä pihalle vähän testailemaan :cool:
UHC suodin kesätaivaalta tälle sumulle teki vähän omituista jälkeä, ei oikein meinaa mitenkään saada detailia ulos tästä kohteesta. Pitäisi vaan kokeilla sillä planeettakameralla.
(https://c1.staticflickr.com/9/8681/27816212754_26c5fe3061_b.jpg)
täysi resoluutio: https://c1.staticflickr.com/9/8681/27816212754_825800d5d0_o.jpg
koko kenttä: https://c1.staticflickr.com/9/8526/28432857465_d9b39b4b23_o.jpg
astrobin: http://www.astrobin.com/256318/B/
Jösses! Hyvin onnistuu näköjään kesätaivaaltakin! :smiley:
Oho! Yllättävän hieno avaus!
3.5.2016 ASI224MC, CPC1100.
(http://www.noba-finland.org/deep/kuvat/M57%203.5.2016.jpg)
www.noba-finland.org
Tässä M57:n infrapunakokeilu viime yöltä, eli rengassumu kuvattuna Astronomikin IR pro planet 807 suotimen läpi.
Tarkoituksena oli selvittää näkeekö IR suotimella enemmän tähtiä sumun sisältä/takaa, infrapunahan läpäisee paremmin pölyä.
Valotukset olivat 8min pituisia, sain otettua 12 kpl tähän pinoon.
Tähdet eivät ole ihan kunnolla pistemäisiä, en tietä oliko fokuksessa hiukan sanomista vai aiheuttaako käytetty suodin, aallonpituus tai reduceri tuon. Näihin kokeiluihin paras putki olisi puhdas RC, ilman mitään taittavia elementtejä. Kokeilin saada rinkulaa näkyviin myös Määttäsen Hannun tekemällä piisuotimella, joka päästää läpi arviolta vain yli 1000nm aallonpituuden. Kameran herkkyys ei enää tuolla aallonpituudella riitä ja kuvassa ei näkynyt juurikaan mitään muuta kuin muutama tähti himmeästi, rengassumusta ei ollut jälkeäkään.
Havainnot: IR suodin autaa paljastamaan huomattavan määrä tähtiä sumusta. Tässä niitä on näkyvissä ainakin 17 kpl. Himmeät galaksit näkyvät myös yllättävän hyvin.
(https://lh3.googleusercontent.com/TOW5309J6JTL7e9h3cftjVZEe2h2vKL2bVcpIHDMyRCin9F5U6J_YySn83dByRz9dwekpKsQOkPKscY=w1920-h1080-rw-no)
Edit: lisätty linkki Astrobinin kuvaan: http://www.astrobin.com/full/259860/0/ (http://www.astrobin.com/full/259860/0/)
Edit 2: blogissa vertailutesti eri aallonpituuksilla: http://pellervo-observatory.blogspot.fi/2016/08/messier-57-study-of-ring-nebula-in.html (http://pellervo-observatory.blogspot.fi/2016/08/messier-57-study-of-ring-nebula-in.html)
Mielenkiintoinen kokeilu jälleen kerran.
On mielenkiintoinen, hienosti tulee detailia ainakin tuosta yhdestä pikku galaxista. Tämän ja luminansin yhdistelmä olisi mielenkiintoinen?
Ransun kuva ei jostain syystä näy?
-V
Kiitokset, lisäsin tuohon linkin astrobinin kuvaan, tein myös blogiini vertailutestin eri aallonpituuksilla. En tiedä mikä taas mättää googlen kanssa.
Olisko kaivannut googlen tunnuksia kun näkyi kyllä aiemminkin (ja W1lleM:llä myös).
Blogista kävin kurkkaamassa, hieno ja mielenkiintoinen vertailu!
-V
Pääsin nauttimaan mökillä tähtitaivaasta ilman valosaastetta, harmi vaan kun ei ole vielä täysin pimeä taivas sekä hämärä kestää vain muutaman tuntia..
Pitihän sitä "donitsia"kuvata tällä Vixenilla.
Valotettu kokonaisuudessa 44 min. 120sekunnin pätkissä
28.8.2016.
n 45 minuuttia 2 ja 4 sekunnin valotuksia.
ASI224MC, CPC1100.
(http://www.noba-finland.org/deep/kuvat/M57%2028.8.2016.jpg)
www.noba-finland.org
Tässä vielä syyskauden ensimmäinen. 15.8.2016.
ASI224MC, CPC1100.
(http://www.noba-finland.org/deep/kuvat/M57%2015.8.2016.jpg)
www.noba-finland.org
Tästä saa jotain planeettakamerallakin. 37x 30 sekuntia Altair GP mono.
Viimeyön sähellyksestä ei kyllä paljon jäänyt jälkipolville näytettävää... :rolleyes: Mustavalko-ASIlla kokeilin saada jonkinlaista väriyritelmää Lyyran rinkulasta aikaiseksi. Otin oikein LRGB-sarjaa, mutta luminanssikanavan tiputin pois, kun siitä tuli niin suttuinen. Tässä nyt siis vain RGB-kanavat. Valotin jokaista kanavaa 200 ruutua 3 sekunnin pätkissä, joista DSS sitten tiputti huonot pois. Sininen oli ilmeisesti tosi huono, kun siihen se jätti vain muutaman kymmenen ruutua... Mutta joo, kai tuo tuollaisena väriharjoituksena meni. Ensi kerralla paremmin.
ASI290MM, ZWO RGB-filtterisetti ja -pyörä, Sky-Watcher Skyliner 350P Flextube (355/1650).
(https://c7.staticflickr.com/9/8153/29028946894_a51e4b0685_c.jpg)
5.10.2016. ASI224MC, 0,5 reducer, CPC1100. n. 45min.
(http://www.noba-finland.org/deep/kuvat/M57%205.10.2016.jpg)
Atik 16ic:n pölyjen puhdistelua kauden alussa.
Komeastihan se on Lyyran rengas tarttunut kuvaan. Olenkin jo odotellut kuka sukeltaa ensin syvälle :cheesy:. Omat roippeet on vielä pahasti levällään, mutta eipä ole ollut juuri keliäkään. Jatkuva pilvikatto, eikä juuri ennusteet parempaa lupaa. :sad:
Hienosti tuo Atik pelittää!
Js seurantajalustan ja 8" dobsonin testailua. Kohisevassa kuvassa on 6kpl 10sec iso6400 pinottuna. Jalustan jalat upposivat hiekkamaahan ja koko paketti keikkui, mutta parhaimmillaan sain 20sec valotuksen onnistuneena. Pitää joku tukeva paikka tuolle keksiä ja tavoitteena olisi saada n. minuutin mittaisia valotuksia.
25.8.17. Noin tunti valoa 3-10 sekunnin pätkissä. Ei kalibrointikuvia.
ASI224MC, CPC1100.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/M57%2025.8.2017.jpg)
Pakko laittaa näytille (ja tavoitteeksi) ystäväni Mark Hansonin juuri valmistunut kuvausprojekti tästä sumusta. Valotusaika yli 60 tuntia 24-tuumaisella Planevawe CDK:lla.
Kuvattu New Mexicon osavaltiossa, USA:ssa.
Kuva: Mark Hanson, USA
(https://static1.squarespace.com/static/57e97e6ab8a79be1e7ae0ae6/t/59a2e8a2893fc051191c9ac3/1503848613411/M57LRGBHAThumb.jpg)
Juh... hieno tuo Mark Hansonin kuva :shocked:
Lainaus käyttäjältä: Parallax - 27.08.2017, 13:33:35
25.8.17. Noin tunti valoa 3-10 sekunnin pätkissä. Ei kalibrointikuvia.
ASI224MC, CPC1100.
Otakko kuvat avi videona vai fits tms. kuvina? Ja käytäkkö sitä 16bit täppiä? Tai sellainen on ainakin firecapturessa...
Ite olen yleensä avi videona kuvannut, mutta kokeilin tässä yksi yö kuvata fits tiedostoina ja laittaa täppi 16bit valintaan (vaikka mun asi onkin rajoitettu ilmeisesti 12bit). No kuitenkin näytöllä näytti hyvältä ja kirkkaalta ja muutama tähtikin näkyi. Mutta kun meinasin pinota, kuvat olikin melkein mustaa eikä tähtiä missään :huh: eipä siis onnistunut pinonta... kävi mielessä johtuisiko tuosta 16 bittisyydestä, kun ei tälläistäkään vielä ole vastaan tullut muulloin... kiinnostaisi kuitenkin kuulla kuinka muut kuvailee näillä planeetta kameroilla :smiley: Hieno kuva kyllä ja paljon yksityiskohtia.
No onhan melkoinen tuo Hansonin kuva :shocked:. Ei tuota äkkiseltään rengassumuksi tunnista. Mutta upea on tuo ruusumainen rakenne tuossa ympärillä.. on siinä näpertämistä saada vastaavaa näiden pilvikerrosten alta.
Lainaus käyttäjältä: ellu - 28.08.2017, 11:53:35
Juh... hieno tuo Mark Hansonin kuva :shocked:
Otakko kuvat avi videona vai fits tms. kuvina? Ja käytäkkö sitä 16bit täppiä? Tai sellainen on ainakin firecapturessa...
Ite olen yleensä avi videona kuvannut, mutta kokeilin tässä yksi yö kuvata fits tiedostoina ja laittaa täppi 16bit valintaan (vaikka mun asi onkin rajoitettu ilmeisesti 12bit). No kuitenkin näytöllä näytti hyvältä ja kirkkaalta ja muutama tähtikin näkyi. Mutta kun meinasin pinota, kuvat olikin melkein mustaa eikä tähtiä missään :huh: eipä siis onnistunut pinonta... kävi mielessä johtuisiko tuosta 16 bittisyydestä, kun ei tälläistäkään vielä ole vastaan tullut muulloin... kiinnostaisi kuitenkin kuulla kuinka muut kuvailee näillä planeetta kameroilla :smiley: Hieno kuva kyllä ja paljon yksityiskohtia.
Tässä kuvassa olen ottanut ihan erillisinä bmp-kuvina ja sitten pinonnut DS:llä. En ole kokeillut fits-tiedostoja ja asetukset, valotusta ja gainia lukuunottamatta, ovat olleet samat kuin planeettakuvaamisessa käyttämäni (eli default asetukset). Jotkut kohteet onnistuvat paremmin, jos kuvaa avina, hyvänä esimerkkinä sininen lumipallo NGC 7662.
Ellu, koititko venytellä ?
Kannattaa kokeilla pinota ja venytellä.
Lainaus käyttäjältä: einari - 28.08.2017, 14:56:06
Ellu, koititko venytellä ?
Kannattaa kokeilla pinota ja venytellä.
Ei ensinnäkää saa pinottua kun ohjelma ei löydä kuin yhden tähden... kokeilin tehä fits-kuvista videonkin ja pinota AS:llä. Se pinosi, mutta venyteltäessä sumusta oli haamukuvia vähän sielätäälä.
On kyllä huilea tuo Mark Hansonin kuva. Mutta on siinä valoakin :smiley:
Oon minäkin vähän kateellisena katsellut kun Parallax ottaa niin hienoja kuvia ASIlla planetaarisista :shocked: Millaisella jalustalla tuo sinun putki on? Atsimutaalisella?
Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 28.08.2017, 11:37:26
Pakko laittaa näytille (ja tavoitteeksi) ystäväni Mark Hansonin juuri valmistunut kuvausprojekti tästä sumusta. Valotusaika yli 60 tuntia 24-tuumaisella Planevawe CDK:lla.
Kuvattu New Mexicon osavaltiossa, USA:ssa.
Kuva: Mark Hanson, USA
(https://static1.squarespace.com/static/57e97e6ab8a79be1e7ae0ae6/t/59a2e8a2893fc051191c9ac3/1503848613411/M57LRGBHAThumb.jpg)
Kertokaa kuvaajat tällaiselle urpolle visuaalihavaitsijalle, että miten noissa useamman kuvaussession kuvissa (kuten tämä, taivaanmekaniikka estänee 60 tunnin yhtäjaksoisen valotuksen...) kuvissa nuo tähtien difraktiopiikit osuu aina samaan kulmaan?? Luulis että jos putki on ollut välillä suunnattuna muualle, olisi kenttä suhteessa apupeilin pitimiin välillä eri asennossa, jolloin eri osavalotuksissa pitäisi piikkienkin sojottaa hiukan eri suuntiin kun valotuksia pinoaa. Mutta ei, aina nätit neljä (tai kuusi, putkesta riippuen) sakaraa... :shocked:
DISCLAIMER: Tämä kysymys ei ole mitään sarkasmia tms vaan olen asiaa oikeasti moneen kertaan ihmetellyt. Prosessointijuttu? Vai pitääkö kamera pitää liikuttamatta putkessa osavalotusten välillä??
Lainaus käyttäjältä: Oskari - 28.08.2017, 16:21:37
On kyllä huilea tuo Mark Hansonin kuva. Mutta on siinä valoakin :smiley:
Oon minäkin vähän kateellisena katsellut kun Parallax ottaa niin hienoja kuvia ASIlla planetaarisista :shocked: Millaisella jalustalla tuo sinun putki on? Atsimutaalisella?
Ihan Celestronin omaa alt-az-jalustaa käytän. Se riittää ihan hyvin näihin lyhyisiin valotuksiin. Eikö tuo käyttämäsi ASI ole herkempi kuin ASI224 ?.
Ellu: mikähän niissä fitseissä oli valotusaika ? senhän näkee fits-vieverillä (esim Fits Liberator).
Kiinnostaisi tutkia että olisiko niissä jostain syystä mennyt arvoja negatiivisen puolelle.
Aki: noissa putkissa kamera yleensä on kiinteästi paikallaan joten diffraktiopiikit pysyy paikallaan.
1s valotuksella otin pääasiassa ja siis näytöllä näytti jo melkein palavan puhki. Oskari sanoi että PIPP:llä saa nostettua kuvien kirkasta päätä niin nyt tässä kokeilussa se... ainakin DSS löysi tähtiä.
Edit. niin ja histogrammikin kyllä näytti hyvältä
Lainaus käyttäjältä: Aksu - 28.08.2017, 17:40:41
Kertokaa kuvaajat tällaiselle urpolle visuaalihavaitsijalle, että miten noissa useamman kuvaussession kuvissa (kuten tämä, taivaanmekaniikka estänee 60 tunnin yhtäjaksoisen valotuksen...) kuvissa nuo tähtien difraktiopiikit osuu aina samaan kulmaan?? Luulis että jos putki on ollut välillä suunnattuna muualle, olisi kenttä suhteessa apupeilin pitimiin välillä eri asennossa, jolloin eri osavalotuksissa pitäisi piikkienkin sojottaa hiukan eri suuntiin kun valotuksia pinoaa. Mutta ei, aina nätit neljä (tai kuusi, putkesta riippuen) sakaraa... :shocked:
DISCLAIMER: Tämä kysymys ei ole mitään sarkasmia tms vaan olen asiaa oikeasti moneen kertaan ihmetellyt. Prosessointijuttu? Vai pitääkö kamera pitää liikuttamatta putkessa osavalotusten välillä??
Kameran voi huoletta irroitella kuvaussessioiden välillä, omassa systeemissä irroittelen myös putken, eikä mikään estä irroittamasta myöskään jalustaa, kunhan vain napasuuntaus on kohdallaan. Juju tässä on se että käytetään ekvatoriaalista jalustaa, siinä kaikki. Atsimutaalisessa jalustassa taivas kiertyy kentässä koko ajan mutta ekvatoriaalisessa tuo kierto on myös jalustassa jolloin se on aina samassa asennossa tähtien difraktiopiikkeihin nähden, itse asiassa kameraakin voi kiertää putkessa vaikka kuinka paljon, mutta kun kuvat kohdistetaan, niin piikit sojottavat samaan suuntaan. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.
Hieno on kyllä tosiaankin tuo Hansonin otos, ei voi muuta sanoa.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 28.08.2017, 19:26:26
Kameran voi huoletta irroitella kuvaussessioiden välillä, omassa systeemissä irroittelen myös putken, eikä mikään estä irroittamasta myöskään jalustaa, kunhan vain napasuuntaus on kohdallaan. Juju tässä on se että käytetään ekvatoriaalista jalustaa, siinä kaikki. Atsimutaalisessa jalustassa taivas kiertyy kentässä koko ajan mutta ekvatoriaalisessa tuo kierto on myös jalustassa jolloin se on aina samassa asennossa tähtien difraktiopiikkeihin nähden, itse asiassa kameraakin voi kiertää putkessa vaikka kuinka paljon, mutta kun kuvat kohdistetaan, niin piikit sojottavat samaan suuntaan. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.
Hieno on kyllä tosiaankin tuo Hansonin otos, ei voi muuta sanoa.
Hämmentävän yksinkertaista, totta kai juuri noin, kiitos vastauksesta!! Vaikka kuvan "kiertymättömyys" ekvatoriaalijalustalla (vs alt-az) onkin periaatteessa tuttua, niin jotenkin naiivisti ajattelin difraktiopiikkien suunnan kuvassa riippuvan juuri esim. kameran asentokulmasta fokuserissa. Mutta eihän se tietenkään siihen vaikuta, koska difraktio tapahtuu jo itse putkessa! Silly me... :rolleyes: Tämä periaate toki pätee vain putkilla, jotka kiinnittyvät jalustaan aina samalla tavalla, eikö??
Juurikin näin, jos putkea kiertää pannoissaan niin difraktiopiikkien suuntakin muuttuu, ymmärsit asia oikein.
Lainaus käyttäjältä: Parallax - 28.08.2017, 17:58:24
Ihan Celestronin omaa alt-az-jalustaa käytän. Se riittää ihan hyvin näihin lyhyisiin valotuksiin. Eikö tuo käyttämäsi ASI ole herkempi kuin ASI224 ?.
OK. Ilmeisesti taivaan kiertyminen ei sitten pahemmin haittaa AS:lläkään pinotessa. Lumipallotkin on nimittäin näyttäneet tosi hyviltä! :smiley: Minä olen aina käyttänyt DSS:ää syvän taivaan valotusten pinoamisessa :cheesy: Sillä pinoaminen vaan ei aina onnistu kun tähdet tuppaa olemaan aika suuria ja suttuisia.
Jaa-a, ASI290MM tuo mun kamera on. Voihan se ollakin herkempi. En nyt kuitenkaan tuollaiseen jälkeen ole päässyt. Voi olla että on ollut keleissä vikaa... Tai huonot suotimet... Tai jotain... :rolleyes: Pitää jatkaa yrittämistä :smiley:
Lainaus käyttäjältä: ellu - 28.08.2017, 18:40:44
1s valotuksella otin pääasiassa ja siis näytöllä näytti jo melkein palavan puhki. Oskari sanoi että PIPP:llä saa nostettua kuvien kirkasta päätä niin nyt tässä kokeilussa se... ainakin DSS löysi tähtiä.
Edit. niin ja histogrammikin kyllä näytti hyvältä
Juu eipä tuo auttanut... pinosi kohinaa. Mahtaakohan firecapturen ilmoittamiin fps lukemii olla luottaminen kun 16bit päällä :huh:
Eli ilmoitti 1 FPS?
Laitapa joku fits jonnekin ladattavaksi.
Lainaus käyttäjältä: Oskari - 28.08.2017, 22:39:44
OK. Ilmeisesti taivaan kiertyminen ei sitten pahemmin haittaa AS:lläkään pinotessa. Lumipallotkin on nimittäin näyttäneet tosi hyviltä! :smiley: Minä olen aina käyttänyt DSS:ää syvän taivaan valotusten pinoamisessa :cheesy: Sillä pinoaminen vaan ei aina onnistu kun tähdet tuppaa olemaan aika suuria ja suttuisia.
Jaa-a, ASI290MM tuo mun kamera on. Voihan se ollakin herkempi. En nyt kuitenkaan tuollaiseen jälkeen ole päässyt. Voi olla että on ollut keleissä vikaa... Tai huonot suotimet... Tai jotain... :rolleyes: Pitää jatkaa yrittämistä :smiley:
Etkö voi kuvata kokeeksi ilman suodattimia, pelkkä MV valokanava?. Itsekin käytän DSS:ä pinoamiseen, poikkeuksena kohteet, jotka kuvataan avina.
Lainaus käyttäjältä: Aksu - 28.08.2017, 20:17:36
Hämmentävän yksinkertaista, totta kai juuri noin, kiitos vastauksesta!! Vaikka kuvan "kiertymättömyys" ekvatoriaalijalustalla (vs alt-az) onkin periaatteessa tuttua, niin jotenkin naiivisti ajattelin difraktiopiikkien suunnan kuvassa riippuvan juuri esim. kameran asentokulmasta fokuserissa. Mutta eihän se tietenkään siihen vaikuta, koska difraktio tapahtuu jo itse putkessa! Silly me... :rolleyes: Tämä periaate toki pätee vain putkilla, jotka kiinnittyvät jalustaan aina samalla tavalla, eikö??
Omilla aivoilla on hieman vaikeuksia ymmärtää että piikkien suunta ei muutu vaikka kameran asentoa muuttaa mutta niin kai se sitten on. Ehkä osaselityksenä ymmärtämättömyydelle tarjoan sitä etten koskaan ole kuvannut newtonin tai muun putken läpi mikä piikkejä tuottaa.
(voisihan ne siimat joskus vetää linssiputkenkin eteen...)
Lainaus käyttäjältä: einari - 29.08.2017, 14:53:36
Omilla aivoilla on hieman vaikeuksia ymmärtää että piikkien suunta ei muutu vaikka kameran asentoa muuttaa mutta niin kai se sitten on. Ehkä osaselityksenä ymmärtämättömyydelle tarjoan sitä etten koskaan ole kuvannut newtonin tai muun putken läpi mikä piikkejä tuottaa.
(voisihan ne siimat joskus vetää linssiputkenkin eteen...)
Piikit syntyvät putkessa olevista apupeilinpidikkeistä. Niin kauan kuin putki pysyy samassa asennossa tähtitaivaaseen nähden, piikkien suunta tähtitaivaaseen nähden pysyy samana. Kameraan nähden piikkien suunta siis muuttuukin, jos kameraa kääntelee. Tähtiin nähden ei. Piikit ovat siis osa kaukoputken projisoimaa kuvaa, eikä kaukoputki tiedä kameran asennosta mitään. :cool:
Lainaus käyttäjältä: Parallax - 29.08.2017, 11:24:00
Etkö voi kuvata kokeeksi ilman suodattimia, pelkkä MV valokanava?. Itsekin käytän DSS:ä pinoamiseen, poikkeuksena kohteet, jotka kuvataan avina.
Juu pitää kokeilla ilman mitään kun selkeää taas tulee ja avata kausi siinä samalla :cheesy: Ir/ur cut filtterillä kyllä tuli viime syksynä kokeiltua luminanssikanavaa kuvata... :rolleyes: En kyllä tiedä onko se edes paras mahdollinen näihin planetaarisiin vai pitäisikö mieluummlin käyttää jotain muuta suodinta...
(https://farm5.staticflickr.com/4404/36828128262_be4a217300_o.jpg)
No... laitetaan nyt tännekin... Putken kanssa vähän ongelmaa, mutta viime yönä pääsi viimeinkin aloittelemaan kautta :smiley: Putkena 350P Flextube ja kamerana ASI290MM. Tässä nyt tuli kameran eteen UHC-suodin :rolleyes: Pitää vielä kokeilla ilman suodintakin. Valoa 35 minuuttia 2 sekunnin pätkissä. 2x binnauksella kuvasin. Darkit ja bias-kuvatkin otin, mutta ne vain lisäsivät kohinaa, joten jätin ne pois :huh:
Mukavasti yksityiskohtaa tuossa Oskarin kuvassa. Eikö tuolla kameralla voi ottaa pidempiä valotuksia, vai palaako jo puhki? Sopisi omaan putkeen myös hyvin jos riittää noin lyhyet valotukset.
Kiitos :smiley: Kyllä voisi valottaa pidempäänkin. Tuon dobsonin heiluvan seurannan takia ei vain kovin pitkiä valotuksia viitsi ottaa kun suurentaa kuitenkin aika lailla tuolla ASIlla. Nytkin on jo vähän pehmeää jälkeä omaan silmään :grin:
M57 Härkämäeltä.
16" Meade, SBIG STT8300M
9x300s Ha
6x300s OIII
Synteettinen vihreä kanava
-V
Viime yönä tuskailin PHD:n ja muiden omien amatöörimokien kanssa noin neljä tuntia ja siinä ajassa alunperin suunnitellut kohteet ehti jo hävitä hollilta. Yritin sitten lopulta sihdata M57:aa, joka oli aamuneljältä jo korkealla itätaivaalla.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/m57.JPG/_medium.jpg) (https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/m57.JPG)
21X65s ISO3200 Ns raaka kuva. Vinjentointi ja komavirhe näkyy, mutta tykkään tuosta tähtien paljoudesta :evil:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/m577.JPG/_medium.jpg) (https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/m577.JPG)
12x100s ISO1600.
Tähän jälkimmäiseen kokeilin flatit ottaa ja mielestäni siinä onnistuin. Värit on aikalailla pielessä enkä saanut oikein sumusta yksityiskohtia esille (tarkennus?)
Laitteistona EOS500D+8" Newton
Kuvailin Saturnusta ja alkoi olla keskiyön tummuutta taivaankuvussa niin suuntasin planeettakameran, Altair 224:n 12"f4 newtonin kera Lyyran rengassumuun. Valotin 7,5 minuuttia 15 sekunnin pätkissä. Sopivan lyhyt aika hektiselle planeettakuvaajalle. Jalustana tavallinen Neq-6.
Pitäisi yrittää joskus hyvällä seeingillä tällaisella kameralla sekunnin parin pätkissä joku pitempi valotus ja valkata niistä parhaat...Pitäisi ja pitäisi. Mutta kun on syväntaivaankameratkin olemassa...
Jatkoin tätä edellisen viestin teemaa ja vaihdoin kameraksi Touptekin monon, muu kalusto sama. Seeing jopa heikompi kuin oli tuossa Altair 224 värikamera kuvassa joka oli kylläkin mono asetuksella. Sen totesin kun alussa kuvasin Saturnusta eikä kummoista saanut...Saturnukseen mono kamera Touptek tekee paremmin ja taas Altair väriasetuksella parhaiten sopii Jupiteriin. Ei ole yksi yhteen mikään näissä hommissa...
Toisen kuvan otin minuutin valotuksilla; kahdeksan kappaletta pinossa. Hieman on komaa, peili tehdasasetuksilla vielä. Kaipaa hienosäätöä...
Vihdoinkin alkaa olla tarpeeksi pimeää kuvaukseen, tässäpä siis minun kauden aloitukseni viimeyöltä ja samalla ensimmäinen kuvani Lyyran Rengassumusta. :grin: Kalustona Celestron C8 f/6.3 alt-az -jalustalla ja Canon EOS 1000D. Valotusta 104x15s + 33x15s darkit, käsittely Pixinsight.
Välillä värikuvaakin...GSO 10"f5 dobsonista riistetyn newtonin ensivalo Altair Astron 224 värikameralla. 15x 15 sekuntia kerkesi ennen pilviä, noita aina paikalle kiiruhtavia...
Kiirettä on pitänyt pilvien kanssa :grin:
Mutta onpas hyvin tarttunut värit ja tarkennuskin ollut kohdillaan.
Kollimointi oli tälle f5 putkelle helpompi kuin f4 jonka kanssa aikanaan tuli taisteltua. Mutta se opetti ja nyt napsahti samantien minulle riittäväksi. Toisekseen; on se ilman muuta helppoa noin pienen kennon kuva-alalle.
Kesäinen rengassumu.
Pientä muistin piristystä deep sky kuvaukseen..
Mitään flätteja taikka darkkeja en ottanut.. Valotusajat: Lum 35x5sek. RGB- 35x5sek/kanava. Bin-2x.
Kamerana zwo 174mmc
Kuvattu 16- 17.07.2019 ED80 putkella.
Siitä se kausi starttaa! Hieno suoritus.
Viime yön (30.7.2019) Luminanssi- kanava melkein kahden tunnin edestä.
Taivas on jo melko himmeä täältä Lappeenrannasta katsottuna, tosin vain lyhyen ajan.
Cygnus päivillä riitti hellettä. Kuvasin siellä lyhyellä 200mm objektiivilla puolenyön aikaan rengassumua. Tämä kirkas ja pieni sumu vaatis 2000mm polttovälin, mutta jotain tarttui tuohonkin. Kamera oli modaamaton, joten punaiset osat jäi pois.
Veijo T
(http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2019/slides/M57-200mm.jpg)
150/1200 akromaatti ja Touptek planeettakamera työstivät viisi ja puoliminuuttia Eq-5 jalustalla. Viime syksyn 300f/4 newton ja IMX224 kamera sai paremmin tämän kohteen esille, mutta aina on yritettävä jotain erilaista ettei kyllästy...
Nyt kyllä heräsi halu valottaa lisää tätä kohdetta.
Tane: sinun entinen putki on aika kova pala kollimoida... ja tuntuu että toi peltiputki taipuilee peilin painosta sen verran että aiheuttaa vääristymiä tähtiin riippuen missä asennossa putki on.
(hiilikuituputki olisi kyllä ratkaisu tähän ongelmaan)
Tuskin se peltiputki taipuu. Oletan, että syyllinen on se GSOn omintakeinen kollimointiruuvien asettelu ja joku, tai jotkut ruuvit ovat jääneet hiukan löysälle.
GSO:ssa, joka on sama kuin TS nimellä myyty, on epätavallisesti kollimointiruuvit jaettu tasaisesti 60 asteen välein kehälle. Kun lisäksi kolmen kollimointiruuvin jouset ainakin 10 tuumaisessa, jollainen minulla on ollut, olivat liian heikot, oli kollimointi niin haasteellista, ettei onnistunut ollenkaan.
Muutin työntöruuvien paikan vetoruuvien viereen. Alkuperäiset työntöruuvit olivat liian paksuja. Porasin pienemmät kierrereiät, liekö olleet 5mm ja otin työntöruuveiksi sopivat koneruuvit, tai vastaavat. Johan rupesi kollimointi onnistumaan.
Jos haluat kokeilla vastaavaa modifikaatiota ja sinulla ne kollimointiruuvit isolla muovinupilla varustettuja, niin ehkä myös vetoruuvit pitää vaihtaa pienikantaisiin.
Jos ne jouset tuntuvat liian hennoilta niin, ettei ne kunnolla kanna peiliä, ei kollimointi ole helppoa. Jousien vaihto auttaa.
Oletko kokeillut kollimoida siten, että esin jos hiukan löysäät valkoista ruuvia, niin samamalla kiristät sen molemmin puolin olevia mustia ruuvja tasaisesti ja päin vastoin. Oletin, että putkessasi on ne mustat ja valkoiset kollimointiruvit. Jollei ole, niin tämä on kuitenkin ehdottamani kollimointiperiaate. En anna kuitenkaan mitään takeita menetelmän toimivuudesta.
Kiitos Osku vinkeistä.
On käynyt mielessä vaihtaa pääpeilin säätöruuvien jouset jäykempiin. Keväällä vaihdoin apupeilin säätöruuvit sekä jäykemmän jousen, tällä toimeenpiteellä ero kollimoinnissa oli huomattavasti parempaan suuntaan.
Sitten kun iskee inspiraatio parantaa pääpeilin säädöt, niin varmaan teen sen homman sinun kuvaamalla tavalla.
Elämäni ensimmäiseksi oikealla kaukoputkella otetun kuvan kohteeksi valikoitui kyseinen sumu. Sky-Watcher 72/420, kamerana pieni peilitön Canon EOS M3. Tästä se lähtee...
Keli oli huono, Kuukin paistoi. Mutta silti hyvä fiilis.
Lainaus käyttäjältä: pvahimaa - 20.10.2019, 17:08:41
Elämäni ensimmäiseksi oikealla kaukoputkella otetun kuvan kohteeksi valikoitui kyseinen sumu. Sky-Watcher 72/420, kamerana pieni peilitön Canon EOS M3. Tästä se lähtee...
Keli oli huono, Kuukin paistoi. Mutta silti hyvä fiilis.
Voi jumatsuikka! Tuo on niin siistiä!
Muistan ikäni, kun elämäni ensimmäisen kerran näin tuon lyyran okulaarissa (2017). Se oli toinen kohteeni, jota tihrustin uudella kaukomaputkellani. (Ensimmainen oli M31. Se oli iso tuhnu.)
M57 näkyi vain semmoisena sumuisena "pienenä kirkkaampana alueena", mutta tunne oli siisti. Tiesin, mitä katsoin livenä. Ne muutamat tuhannet fotonit loivat silmieni verkkokalvoille kemiallisen reaktion, joka sai aivoni näkemään ko. kohteen.
Lopullinen tunne oli:"Minä olen juuri katsonut 2300 vuotta vanhoja fotoneita".
Samat fotonit "tallennettuna" voin nähdä Hubblen kuvissa. Ne eivät ole kuitenkaan akuperäisiä fotoneita :D
RantaRolex ei ole Aito Rolex.
Kauden avaus DSO- osastolla.
Kuvattu ilman seurantaa, viiden sekunnin pätkissä. Lum:220x5s RGB: 40x5s./kanava
Joka syksyinen kollimointitesti M57:llä. Tämän kerran Touptek 1200 mono planeettakameralla. Ei komakorrektoria, keskikohta saa kelvata 12"F4 putkella planeettakuvaukseen. 42x 8 sekunnin pätkissä.
Suomessa DS-kuvauksen pääsee aloittamaan elokuun puolivälissä. Espanjassa vähän aiemmin. Pimeää on keskikesälläkin noin kuusi tuntia yössä. Kauden aloituskuvassa M57.
Kaizu
En muista oliko tässä ketjussa vai muussa, jossa demosin että tätä rengassumua voi kuvata keskikesälläkin.
Hieno kenttä, klo 16.30-17 on pari "helminauhaa" jotka kirkastuu suuntaansa. Onko putki RiDK joku Dall Kirkham versio?
Tuollainen, vähän jäykistettynä.
https://www.professional-telescopes.com/Product-Line/Astrographs/RiDK-Series (https://www.professional-telescopes.com/Product-Line/Astrographs/RiDK-Series)
Kaizu
Varmaan huipputuote, mutta eikö Ritchie Cretien ole yhtä hyvä?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 02.08.2023, 18:32:59
Varmaan huipputuote, mutta eikö Ritchie Cretien ole yhtä hyvä?
Ei ole.
Os RiDK:ssa on >60mm käypäinen kuvakenttä.
Kaizu