Liittyy toiseen ketjuun, jossa eräät mainitsivat mitanneen taustataivaan kirkkauden (magnitudeina per tietty ala taivaalta).
Koetin etsiä tuosta tietoa. Googlella useissa lähteissä on mainittu tarvittavan CCD kameran mittaukseen, ja jopa fotometrisiä suotimiakin.
Onko mahdollista miteenkään tehdä mittaus digijärkkäri kalustolla ?
Kiinnostaisi myös lyhyt kuvaus, miten em. suureen mittaatte...
http://unihedron.com/projects/darksky/
Jep tuolla Unihedronilla mittailen taustataivaan kirkkautta. Se on aika veikeä laite jota on tullut vähän väliä sohittua taivaalle kohti. Homma pelaa käytännössä niin, että sojotan sillä zeniitin suuntaan ja painan siinä olevaa nappulaa. Hetken päästä laitteen päästä voi lukea taustataivaan kirkkauden magnitudeissa per neliökaarisekunti.
Eilen oli muuten aika hyvä keli verrattuna aiempiin kolmeen kirkkaaseen yöhön. Omalla takapihallani oli 20.15mag/arcsec2 (viimeiset kaksi mittausta n. 19,80) ja Hurukselassa n. 15km päässä peräti 21,03mag/arcsec2. Tuolla 21mag taivaalla voi valottaa ilman suodinta kymmenen minuuttia ISO800:lla.
Veikeä pikku laite, tuo unihedron :) Oletteko mistä tilanneet omanne, useita jälleenmyyjiä oli listalla euroopan alueella...?
Teleskop-Servicestä.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 30.09.2008, 07:37:34
Eilen oli muuten aika hyvä keli verrattuna aiempiin kolmeen kirkkaaseen yöhön. Omalla takapihallani oli 20.15mag/arcsec2 (viimeiset kaksi mittausta n. 19,80) ja Hurukselassa n. 15km päässä peräti 21,03mag/arcsec2. Tuolla 21mag taivaalla voi valottaa ilman suodinta kymmenen minuuttia ISO800:lla.
Mikäköhän oli taustataivaan kirkkaus täällä Halsulla, kun olen voinut valottaa 10" putkella 15 minuuttia herkkyydellä ISO 1600. Eikä se kuva ole mitenkään ylivalottunut. Esimerkiksi NGC 40 kohdetta olen valottanut tuo 15 minuuttia eikä minulla ole käytössä mitään suodattimia. Päteekö tuo samainen valotusaika niin laajakulmakuvauksiin kuin suurella putkella tapahtuviin kuvauksiin? Pitemmillä valotuksilla ympäröivä valosaaste tulee kuvissa selvästi näkyviin.
Millaisia versioita käytätte mittarista, niillä joilla unihedron mittalaite on ?
-> linssillinen vai linssitön versio ?
-> jotain muuta huomattavaa, laitteiden paneelien kuvan perusteella niissä on eri mitta-asteikot ?
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 09.10.2008, 13:36:46
Millaisia versioita käytätte mittarista, niillä joilla unihedron mittalaite on ?
-> linssillinen vai linssitön versio ?
-> jotain muuta huomattavaa, laitteiden paneelien kuvan perusteella niissä on eri mitta-asteikot ?
Mulla on se "classic" eli ilman linssiä.
Minulla on kanssa linssitön perusversio. Olen nyt sohinut muutaman illan sillä taivaalle ja tehnyt seuraavat huomiot:
- Rajamagnitudin kannattaa määrittää useammasta kohdasta taivasta. Varsinkin Kuun ollessa näkyvissä, rajamagnitudi vaihtelee paljon eri kohdissa.
- Määrityskolmioita käytettäessä tulee tietää tarkkaan, mitkä tähdet kuuluvat alueeseen. Tähtien magnitudeja kannattaa tarkastaa luettelosta (myös alueen ulkopuolella olevien).
- Mittalaitteen suuntaamisella on merkitystä saatuun lukemaan. Suunnataanko aina samaan paikkaan vai määritysalueen keskelle?
- Silmien adaptoituminen vaikuttaa paljon rajamagnitudiin, samoin suoraan silmään tuleva valosaaste.
- Ensin tulisi määrittää rajamagnitudi ja vasta tämän jälkeen mitata taustataivaan tummuus. Tällöin saatu rajamagnitudi kuvaa paremmin olosuhteita, kun havaitsija ei "tiedä" kuinka himmeitä tähtiä pitäisi näkyä.
- Havaintoja kannatta tehdä aina kun taivas on kirkas. Ei ole väliä onko Kuu taivaalla tai vasta hämärää. Saadaan tuloksia kattavalta alueelta.
Oma on tilauksessa Telescop Servicestä. Seuraava lainaus on suoraan Unihedron/SQM sivuilta (FAQ) :
"What is the difference between the SQM and SQM-L?
The main difference is the field of view. The SQM-L (with lens) is an improvement over the SQM. The lens collects more light from a smaller cone so that the meter is not affected from lights or shading on the horizon.
The SQM spec for field of view is located in this technical report. A comparison of the angular response for both meters is here. Generally speaking, the SQM-L 'Half Width Half Maximum' is ~10 degrees as opposed to ~42 degrees for the SQM.
The SQM-L is better suited for astronomy and dark sky enthusiasts. It has a lens to narrow the field of view so that street lights and buildings or trees do not affect the reading very much.
If you expect to always take readings at dark sky sites in an open field then the regular SQM will do fine for that task.
Note: The SQM-LE has the same optics as the SQM-L.
Eli käsittääkseni: Jos teet havaintoja AINA suurinpiirtein pimeältä, tasaisen valoisuusasteen taivaalta, on ihan sama käytätkö SQM-perusversiota tahi SQM-L -versiota. Tosin-- Jos teet havaintoja alueella, jossa valosaaste pilaa näkymän esimerkiksi 1/10 osan taivaasta --- SQM-L antaa zeniittiin kohdistettuna ehkäpä "todenmukaisemman" lukeman..?
Menikö suomennus edes hiukankaan kohdalleen? Ymmärsinkö oikein ?
T:AP
Post Scriptum: Otin itse sen SQM-L mittarin juuri tuon lounaan "shading on the horizon":in takia
Linssiversiolla saa tarkemmasta kohdasta kirkkauden, kun perusversio taas huomioi laajan alueen taivaasta. Tämä yö on mennyt rajamagnitudi/taustataivaan havaintoja tekien valoisassa taajamassa. Huomasin, että katulamppujen loisteessa kelvollisen arvon saaminen on aika vaikeaa. Tätä varten mittailin taivasta eri tavalla. Jo pelkkä laitteen asento vaikuttaa huomattavasti eli on merkitystä jos kääntää laitetta 90 astetta pystyakselin ympäri. Samoin jos anturiin pääsee vähänkin suoraa valoa niin tulos on kuralla. Oikein tulos tuntuu tulevan kun suojaa anturin siten, että valo ei paista suoraan, mutta samalla varoo blokkaamasta sen "näkökenttää".
Kuun painuminen horisonttiin vaikutti aika paljon tuloksiin. Alkuiyöstä sain 5.7 / 19.31 ja puolituntia sitten 6.4 / 20.05.
Rajamagnitudin määrittäminen paljain silmin on kanssa veikeää puuhaa. Himmein yksittäinen tähti näyttäisi olevan tasan 6.50 mag, mutta määrityskolmioiden mukaa RJM olisi 6.4. Yhteen tähteen perustaminen ei ehkä ole paras tapa, varsinkin kun tietää miten kirkkaudet vaihtelevat lähteestä riippuen. Äsken tein siten, että piirsin tarkkailtavan alueen taivaasta ja vertasin piirrosta karttaan. Käytännössä kaikki 6.4 mag kirkkaammat tähdet on oikein, mutta sitten tulee selvästi raja vastaan, lukuun ottamatta yhtä tähteä. Pitää tehdä vielä yksi isku ennen nukkumaan menoa...ketuttaa vain, että en lähtenyt havaintopaikalle putken ääreen...
No tänään pääsi testaamaan takapihan oloja:
SQM-L 20.54 (zeniitissä Kassiopieia) vis mag 7,6 (kai?), Ihan hyvin "kaupungissa", linnunrata havaittavissa hyvin paljain silmin, rajamag visuaalisesti havaittu Ursa Minorista (Kaikki tähdet näkyy+muistelen vanhoja luettuja ohjeita); Seulasista kaikki seitsemän. Nyt olisi planeettakuvaajan keli... Ainakin täällä. Ilmakehä ei väreile yhtään 25 astetta horisontin yläpuolella. :P Harmi kun parhaat kuvattavat ja havainnoitavat planeetat puuttuu nyt taivaalta.
Päätän raporttini täältä tähän.
T:AP
Ne joilla on SQM-L malli, onko valosensorin edessä oleva pikku IR filtteri "irti" ?
Kuuluisiko tuo lasinpala olla tuikasti paikallaan vai ei, siitä ei ollut mainintaa tuotesivuilla...
Siis tarkoitatko sitä sinertävää linssiä se ison linssin alla/sisällä? Jos tarkoitat, niin omassani (SQM-L) on molemmat tukevasti kiinni-- kuten myös se muoviläpyskä koko mittarin yläosassa (jonka alla molemmat linssit ovat)
T:AP
Lainaus käyttäjältä: AP - 10.12.2008, 21:15:55
Siis tarkoitatko sitä sinertävää linssiä se ison linssin alla/sisällä? Jos tarkoitat, niin omassani (SQM-L) on molemmat tukevasti kiinni-- kuten myös se muoviläpyskä koko mittarin yläosassa (jonka alla molemmat linssit ovat)
T:AP
Se pieni vihertävä filtterinpala, sitä tarkoitin. Se kääntyilee eri asentoon, mutta pysyy kuitenkin valosensorin edessä.
Jos tämä "kääntyily" ei toimintaa haittaa, niin asia on minulle Ok....
Patterikoteloon laitan todennäköisesti pienen palan solumuovia "tilkkeeksi". Pysyy 9V paristo napakammin paikallaan....
SQM-L mittari on nyt mukana "pimeän paikan leirillä", mutta ei pääse vielä(kään) tositoimiin kun on pilvistä...
Kun vielä laitetta käyttänyt vähän aikaa, pitää kysyä - onko "mitään mieltä" käyttää laitetta silloin kun on taivaalla pilvipeitettä ?
Jos pilvipeitettä on, mikä on tavallaan pilvipeitteen "sallittu määrä" ?
Ymmärsin, että osittaisen pilvipeitteen aikana laite ei näytä täysin "oikein". Lukemassa on mukana myös tähtitaivaalta/pilvien läpi tulleen valon lisäksi katu yms. valaistuksesta pilvien kautta takaisin heijastuvaa valoa mukana. (ensimmäinen mittaus täyspilvisellä kelillä tuotti 20.40 mag / arcsec^2 lukeman. Oletan että lukema muuttuu isompaa arvoa -siis vähemmän valoa- kohti, kun pilvipeite katoaa, ainakin jos pilvistä maahan heijastuvaa valoa on merkittävissä määrin..)
Onko kukaan tehnyt rajamagnitudi havaintoja Kuun valossa? Kävin äsken kokeilemassa ja hieman hämmästyin, että Kassiopeijasta näkyi 5.5-5.6 mag tähtiä vaikka lähes täysikuu on Härässä ja SQM:n lukema parhaimmillaankin 17.30 mag. Samoin uutena vuotena sain useita oletusta parempia arvoja paljain silmin. Tuli vain mieleen, että valoisalla taivaalla rajamagnitudi ei näyttäisi paljan silmin tippuvan samaa tahtia taustataivaan kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 08.01.2009, 21:03:13
Onko kukaan tehnyt rajamagnitudi havaintoja Kuun valossa? Kävin äsken kokeilemassa ja hieman hämmästyin, että Kassiopeijasta näkyi 5.5-5.6 mag tähtiä vaikka lähes täysikuu on Härässä ja SQM:n lukema parhaimmillaankin 17.30 mag. Samoin uutena vuotena sain useita oletusta parempia arvoja paljain silmin. Tuli vain mieleen, että valoisalla taivaalla rajamagnitudi ei näyttäisi paljan silmin tippuvan samaa tahtia taustataivaan kanssa.
Varmistuitko siitä, että kuu ei osu SQM:n näkökenttään (joka on n. 80 astetta perusmallilla)?
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 08.01.2009, 21:03:13
Onko kukaan tehnyt rajamagnitudi havaintoja Kuun valossa? Kävin äsken kokeilemassa ja hieman hämmästyin, että Kassiopeijasta näkyi 5.5-5.6 mag tähtiä vaikka lähes täysikuu on Härässä ja SQM:n lukema parhaimmillaankin 17.30 mag. Samoin uutena vuotena sain useita oletusta parempia arvoja paljain silmin. Tuli vain mieleen, että valoisalla taivaalla rajamagnitudi ei näyttäisi paljan silmin tippuvan samaa tahtia taustataivaan kanssa.
Olisin voinut samaa kokeilla, mutta ei tänään Espoossa onnistu kelien takia. Taivas on illalla ollut täysin pilvessä, hieman pyryttänyt luntakin...
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 08.01.2009, 21:07:43
Varmistuitko siitä, että kuu ei osu SQM:n näkökenttään (joka on n. 80 astetta perusmallilla)?
Sohin eri paikkoihin ja 17.32 oli himmein lukema minkä sain nimenomaan Kassiopeian suunnalta. Suoraan Kuuhun päin osoittamalla tuli 15 arvoja. Keli oli muutenkin hieman hankala, koska oli mm. ohutta pilveä ja Kuu, samoin puut alkoivat olla rajoittava tekijä. Joka tapauksessa aiemmat vastaavat rajamagnitudit olivat kuuttomalta taivaalta (18.6 mag), nyt taivas oli selvästi vaaleampi. Jatketaan tutkimuksia heti kelin salliessa, kohta rynnii lumisade päälle. Mielenkiintoista nähdä kuinka rajamagnitudi käyttäytyy alueiden ääripäissä. Nyt saatujen tulosten perusteella alueella 18.5 mag/sqrmin - 21 mag/sqrmin rajamagnitudi näyttäisi olevan lineaarinen, mutta taipuuko suora ylä- tai alapäässä ja kumpaan suuntaan? Alapään havaintoja olisi tarkoitus tehdä Auringon laskun jälkeen hämärtyvältä taivaalta. Päivävenushavainto ei onnistunut, koska taustataivas on liian vaalea mittalaitteelle.
Kävin viikonloppuna Rautjärven havaintopaikalla pimeään aikaan, vaikka taivas olikin umpipilvessä. Pilvet roikkuivat alhaalla ja sumun sekaista sadetta tihutti. Tässä säässä paikka on erittäin pimeä. Mittailin SQM:lla taivaan (pilvien) kirkkautta ja sain usean mittauksen perusteella arvoksi 22.94 mag/arcsec! Eli 1.5 yksikköä pimeämpi mitä hyvä taustataivas pilvettömällä ilmalla. Olisipa lukemat samanlaisia pilvettömällä ilmalla.
LainaaKävin viikonloppuna Rautjärven havaintopaikalla pimeään aikaan, vaikka taivas olikin umpipilvessä. Pilvet roikkuivat alhaalla ja sumun sekaista sadetta tihutti. Tässä säässä paikka on erittäin pimeä. Mittailin SQM:lla taivaan (pilvien) kirkkautta ja sain usean mittauksen perusteella arvoksi 22.94 mag/arcsec! Eli 1.5 yksikköä pimeämpi mitä hyvä taustataivas pilvettömällä ilmalla. Olisipa lukemat samanlaisia pilvettömällä ilmalla.
Mökillä tulee aina huomattua, että on oikeasti säkkipimeää kun pilvet peittävät koko taivaan. Selkeällä tähtikirkkaalla ilmalla uudenkuun aikaan ei koskaan tunnu samalta. Tuskin on pelkkä näköharha.
Valosaasteisessa taajamassa taas pilvisen sään lukemat jäävät pienemmiksi kuin selkeän sään. Pilvethän tunnetusti heijastavat kaiken mahdollisen hajavalon takaisin, joten voisiko pilvisen ja selkeän sään lukemia vertailemalla päätellä, miten hyviä eri havaintopaikat ovat?
Kirkas tähtitaivashan on oikeasti kirkas, jos vielä on planeettoja näkyvissä, niin näkee jopa varjoja, niin kirkkaasti nuo valaisevat. Onhan se aika hurjaa kuinka niin kaukana olevista kappaleistakin heijastuu niin paljon valoa tänne takaisin, mutta ei tuota oikein muutenkaan voi selittää pimeässä paikassa.
Kaikkein pimeimmässä paikassa kuuttomana pilvisenä yönä olen myös huomannut kuinka on ihan oikeasti pimeää, ei meinaa kättään erottaa, tähtien valossahan tuossa käden erottamisessa ei ole mitään ongelmaa.
Taivaan pimeyttä jos mittaisi, niin tuntuisi loogiselta, että mittauslaite omaisi kapean mittausalueen, jonka voisi osoittaa alueelle, jossa on vähemmän tähtiä, näin selviäisi tuon itse taivaan tummuus. En kyllä tiedä kuinka nuo mittarit toimivat tuossa suhteessa.
Kirjoitan viestini myös tähän koska aihe sopii mainiosti. Iiro Sairanen on ollut viettämässä lomaa meikäläisen asunnossa Länsi-Australiassa joulukuun alusta lähtien. Kävin itse siellä reilut neljä viikkoa marras-joulukuussa. Kuten ymmärrätte on valosaaste tuntematon käsite Batavia Coastin sisämaassa, Outbackissa! :rolleyes:
Molemmat meistä mittasimme taustataivaan pimeyden eräällä farmilla joka sijaitsee 130 km lähimmästä kylästä jossa on yli 500 asukasta. Minun SQM-L mittari näytti 22.08 ja Iiron SQM 22.09 aivan tähtikirkkaan taivaan alla. Koko taivaankannen yli johtava Zodiakkinauha oli härnäävän kirkas, vastavalo aivan linnunradan vieressä oli erotettavissa, linnunrata heitti varjoja maahan, airglow oli selvä n 20° korkeuteen. Koko yön vilahti himmeitä, sporadisia meteoreita taivaalla. Rajamagnitudi paljain silmin oli 7.6-7.9.
Havaitsimme yksi ensimmäisinä ihmisinä maailmassa materiasillan joka ylettyy Suuresta Magellanin pilvestä Linnunrataan. Tätä siltaa ei ole edes tieteellisesti tutkittu ja en löydä valokuvaa tästä kohteesta mistään vaikka olen etsinyt! Silta johtaa päin tähteä Alfa Triangulum Australaeta ja menee suoraan taivaan etelänavan yli. Tämä ei ole se ns "Magellanic Stream" joka menee toiseen suuntaan ja on pelkkä radiokohde.
Iiro on saanut käyttää minun tuliterää 10-tuuman SkyWatcher Dobson-putkea lähtöni jälkeen. Iirolla taitaa olla vähän kerrottavaa kun hän palaa takaisin Suomen kylmään nyt viikonloppuna. :grin: Itse koin 72° asteen lämpöeron kun saavuin Ruotsiin juuri ennen uutta vuotta (+42°.6 -> -29°.4)!
/Timo Karhula
Kateeksi käy Timo!
Reilu vuosi sitten työskentelin Siding Springissa ja sielläkin mitattiin lukemiksi n. 22. Linnunradasta johtuva oma varjo maassa oli kyllä aluksi jotain mihin oli vaikea uskoa. Harmi kun en nähnyt talvista taivasta pimeässä kovin montaa kertaa, silloin linnunrata olisi ollut korkeammalla ja mahtavimmillaan. Olen saanut käsityksen, että Australiassa on hyvinkin pimeitä paikkoja. Sanoivat Siding Springissä että tämä on yksi pimeimpiä havaintopaikkoja maailmassa, jopa suurempiin useiden kilometrien korkeudella olevien observatorioihin verrattuna.
Terve Allar!
Joo, Australian tähtitaivaat ovat mahtavat. Länsi-Australia on niin harvaan asuttua että siellä on pari miljoonaa neliökilometroä erämaata missä voisi perustaa oman observatorion mihin hyvänsä.
Tiedän että Sidin Springs julkaisi taustataivaan himmeyden numeroiilla 21.985, siis kolmella decimaalilla! Minun, Iiiron ja Eskon asema Nangerwallla Farmilla oli tosiaan hiukan parempi. Jo tähtitieteelliisen hämärän loputtua meidaän SQM-mittarit näyttivät 22.0 lukuja ja se piti niissä arvoissa läpi yön, aamuhämärään asti! Jos pointtasi SQM päin Linnunrataa Vela-Crux areahan niin kyllä SQM mittari laski 22.8 arvoihin. Se oli kerta kaikkiaan uskomaton elämys!
Yksi seikka mitä en tohtinut kertoa edes Iirolle paikan päällä oli että rupesin hallusionoimaan musiikkia 51 tunnin nukuttomuusputken jälkeen. Onneksi Esko, joka sai torkkua muutaman tunnin aamuyöstä, pelasti meidät 'exhausted asteronomers" probleemasta ja ajoi seiftisti meidät kotia Geraldtonii joka on 130 km farmilta. Muuten, kotia menossa näimme laumoja kenguruita koska ne ovat yö-eläimiä ja eivät tykkää helteestä.
/Timo Karhula
42h ja 20 000 km matkustettu, nyt kotona. Ihan näin lyhyesti kommentti taustataivaan kirkkaudesta noin 45 km sisämaahan päin, jossa olin reissun kahdeksan viimeistä yötä käytännössä aamuun saakka (samalla tuli kerättyä elämäni parhaat univelat, joita käyn kohta nukkumaan pois, nyt 10 valvottua yötä putkeen ja muuten vain muutaman tunnin torkahduksia pitkin päiviä). Alkuillasta, kun Linnunrata on vielä suhteellisen alhaalla, taustaivaan kirkkaus pyöri lukemissa 21.80-21.85. Linnunradan noustessa ylemmäs ja toisaalta eläinratavalon heiketessä kirkkaus kasvoi lukemaan 21.70. Tämä tapahtui jokainen yö samalla tavalla. Tästä vielä vajaat sata kilsaa sisämaahan niin taivas menee yli (vai alle?) 22 kirkkauteen. Timon mainitsema Magellanin pilven silta näkyy tässäkin kelissä suhteellisen helposti ja onkin vaikea ymmärtää miksi siitä ei ole raportoitu aikaisemmin?
I'm glad you are back home. They forecasted a very hot day today to Geraldton, +45C! Onneksi saatiin tämän Air Condition systeemin toimimaan ennen kuin uudet vieraat saaapuivat.
/Timo Karhula
Pitkästä aikaa ulkoiluttamassa taustataivaan kirkkausmittaria. SQM-L näytti Vesannolla 3.4.2018 selkeän taivaan alla klo 23:30 paikallista aikaa lukemaa 21.6 mag/sqr arc sec. Mittari oli silloin suunnattuna ison karhun tähdistössä Otavan "kauhan" sisälle. Eli melko tarkkaan suoraan havaitsijan yllä zeniitissä...
Onkos foorumilla SQM/SQM-L käyttäjiä? Kokemuksia? Miten/Mihin käytätte?
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 04.04.2018, 00:02:01
Pitkästä aikaa ulkoiluttamassa taustataivaan kirkkausmittaria. SQM-L näytti Vesannolla 3.4.2018 selkeän taivaan alla klo 23:30 paikallista aikaa lukemaa 21.6 mag/sqr arc sec. Mittari oli silloin suunnattuna ison karhun tähdistössä Otavan "kauhan" sisälle. Eli melko tarkkaan suoraan havaitsijan yllä zeniitissä...
tänään taas mittarin kanssa ulkona, Vesannolla. Pikku Karhun alueella näytti lukema 21.6. Kirkkaampana erottuvan Linnunradan kohdalla (Kassiopeijan ja Joutsenen välimaasto), siellä mittari näytti noin 21.40.