Avaruus.fi - keskustelualue

Havaintokohteet ja havaitseminen => Galaksit ja galaksiryhmät => Aiheen aloitti: Mare Nectaris - 19-09-2008, 10:55:05

Otsikko: Hubble -kuvia analysoimaan: galaxyzoo.org
Kirjoitti: Mare Nectaris - 19-09-2008, 10:55:05
Tässäpä mielenkiintoinen uutinen, kun tuota pilvisyyttä piisaa...

Uutisen viittaama saitti on www.galaxyzoo.org (http://www.galaxyzoo.org/)

Seuraavan juttulainauksen lähde on Helsingin Sanomat - Tiede & Luonto - 12.8.2008, toimittaja Timo Paukku (luettu 19.9.2008):

”Viherpyörre, uusi avaruuden ilmiö

TIMO PAUKKU

Avaruudesta on löytynyt aivan uusi ilmiö. Jättimäinen kaasupyörre heijastaa vihreää valoa lähellä kierteisgalaksia IC2497. Yllättävää löydössä on se, että sen teki ala-asteen opettaja, hollantilainen Hanny van Arkel. Hän tutki Galaxy Zoo -verkkosivuja, joilla kuka tahansa voi luokitella ja tunnistaa galakseja tähtitieteilijöiden apurina. Sivuilla on tuhansia Hubble-avaruusteleskoopin ottamia kuvia.

Kun 25-vuotias van Arkel luokitteli kohteita ohjeiden mukaan, hän ei osannut sovittaa yhtä vihreää pyörrettä mihinkään lokeroon. Siksi hän kysyi asiaa Galaxy Zoon ylläpitäjiltä. Hankkeen vetäjät yllättyivät löydöstä. Ilmiö oli hautautunut tuhansien Hubblen kuvien joukkoon. Nyt tämä Hanny's Voorwerp eli Hannyn kohde on jo alustavasti tutkittu.

Tutkijat uskovat, että vihertävä kaasupyörre saa energiansa valosta, jota läheinen kvasaari on säteillyt. Kvasaari oli 700 miljoonan valovuoden päässä ja jo sammunut. Kvasaari on erittäin aktiivinen avaruuden varhainen galaksi, jonka hurja säteilyvoima tulee läheisestä hyvin massiivisesta mustasta aukosta. Kvasaarista lähtenyt valo näkyy vielä kaasukierteessä. Sen säteilyn syntyminen on saattanut viedä tuhansia vuosia.

"Voorwerp on tavallaan iso valokaiku, joka syntyy kun valo osuu kaasuun", selittää astronomi Chris Lintott Oxfordin yliopistosta BBC:lle. Lintottin mukaan tämä on ensi kerta, kun valokaiun perusteella on voitu osoittaa sammunut kvasaari. Kvasaari sammui ehkä satatuhatta vuotta sitten. Löytöä kuvailee Britannian kuninkaallisen tähtitieteen seuran Monthly Notices.

Tähtitieteilijät ovat aiemmin havainneet saman tapaisia pienempiä valokaikuja. Niitä erottuu esimerkiksi räjähtävien tähtien eli supernovien lähistöllä. Voorwerp on kuitenkin omaa kokoluokkaansa. Kun van Arkel raportoi pyörrekaasusta, tutkijat suuntasivat Isaac Newton -teleskooppeja kohteeseen La Palmassa Kanariansaarilla. Vertailuun otettiin myös Swift-telekoopin infrapunakuvia. Tutkijat varasivat myös kuvausajan avaruusteleskooppi Hubblelta, mutta jäivät jonoon.

Hubblen tarkka kuva voisi paljastaa, miten vihreä pyörre oikein syntyi. Tarkkuus toisi ehkä selvyyttä siihen, miten kvasaarit sammuvat. Kvasaari oli ehkä osa galaksia, joka ei tuottanut niin kirkkaita tähtiä että ne voisi erottaa Maasta. Astronomeja kiinnostaa myös iso kolo pyörteen keskellä. Se on voinut syntyä kaasusuihkujen iskusta. Vihreä väri johtunee ionisoituneesta hapesta, jota pyörre säteilee. Myös revontulien vihreä loimotus syntyy ionisoituneen hapen säteilystä.
Pyörteen olemuksesta käydään vielä pohdiskelua, mutta hollantilainen opettaja voi saada nimensä tähtitieteen historiaan. Van Arkel kertoo, että hänellä ei ole taustaa edes tähtitieteen harrastajana.

Pikemminkin syynä löytöön oli - musiikki. Populaari tietokirja Bang! Maailmankaikkeuden historia herätti van Arkelin kiinnostuksen, koska kirjan yksi tekijä on legendaarisen rockyhtyeen Queenin kitaristi Brian May. Hän väitteli kosmologiasta 2006. May jatkoi näin opintonsa loppuun. Väitöstyö keskeytyi 1974 rock-uran takia. Kirjan kautta van Arkel kiinnostui Galaxy Zoo -hankkeesta, joka juuri sai rahoitusta kolmeksi vuodeksi.

Ilmiön nimi Hanny's Voorwerp on vahvistettava vielä Kansainvälisen tähtitieteen unionin (IAU) nimikomiteassa. Siihen voi mennä vuosia. Sillä välin uusia ilmiöitä löytynee avaruudesta lisää, ehkä taas myös maallikkojen avulla. Voorwerpia ruokkinut ilmiö, kvasaari, löytyi avaruudesta ensi kertaa 1962. Outo energialähde kuvattiin aluksi sanoilla quasi-stellar object (quasar) eli näennäinen tähtikohde. Sittemmin kvasaareja on löytynyt tuhansittain.”