Tein 15euron Spektrometrin (2. versio)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1494.0
ja kuvasin sillä filtteri kokoelmani filsut tausta valona toimi pilvetön sininen iltataivas - aurinko oli viellä reippaasti ylhäällä.
Taivaan käyttö taustana tekee spektreihin muutamia absorptioviivoja - niiden avulla spektrit on linjattu samaan linjaan.
Kuvattu modatulla Canon 350D:llä 20sek valotukset 800ASA
ISONA:
http://img362.imageshack.us/img362/6715/filtteritestihs4.jpg
(http://img258.imageshack.us/img258/9044/filtteritestilq7.jpg)
Vau :o!
Näyttää suodattimet toimivan niinkuin pitääkin :).
JM
Lainaus käyttäjältä: Timppa - 17.05.2008, 23:00:37http://img362.imageshack.us/img362/6715/filtteritestihs4.jpg
Kiitoksia Timppa! Tämä kuva auttaa meitä aloittelijoitakin ymmärtämään paremmin miten mitä "värejä" mikin suodatin päästää läpi. Suodattimen valinnalla on oikeasti väliä. ;D
Hannu Määttäsen toisaalla tekemän ehdotuksen pohjalta tähtäilin viemäriputkispektroskoopilla halogeenilampun jatkuvaspektriseen hehkulankaan. Nyt oli valoa riittämiin ja singaalia tuli 1sek valotuksella roimasti. Tällä virityksellä näkyy modatun Canonin kennon herkkyys IR päässä, näkyy yltävän jonnekkin yli 1000nm . Canonin byermaski muuttuu käytännössä läpinäkyväksi 800nm kohdalla - siksi IR-alue näkyy lähes valkoisena. Puolet kennon spektrivasteesta on IR alueella ! Halogeeni lamppu ei taida tuottaa tarpeeksi UV-valoa, joten kennon sinisenpään kyvyt ei tällä selviä.
Huom spektrin mittakaava vaihtelee vaakasuunnassa - hila on taipuvaa kalvoa , eikä lähelläkään optista tasoa.. siitä muuten johtuu suuret fokusointivaikeudet..
Olen tullut hieman viisaammaksi tämän spektrometri harrastuksen avulla - nimittäin ( toivottavasti ei mene kovasti metsään ) taivasta vasten kuvatut spektrit taitaa sisältää myös auringon absorptioviivat! Sinitaivaan valo on peräisin auringosta ja maahan saapuvasta auringonvalosta puuttuu nuo auringon absortioviivojen kohdilta puuttuvat valoaallon pituudet - joten heijastuneesta tai sironneesta auringonvalosta löytyy myös nuo absorptioviivat! Joten Kuun ja planeettojen spektreistä pitäisi myös löytyä absorptiot samoilta kohdilta kuin auringon spektrissä on - lisättynä tietysti palneetan tai kuun spektrien ominaisuuksilla??
Joku spektreistä tietävä voi oikasta..
ISONA:
http://img398.imageshack.us/img398/9905/0halogen20wspektritrajafy1.jpg
(http://img143.imageshack.us/img143/1722/0halogen20wspektritrajatl2.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Timppa - 20.05.2008, 22:09:12
Olen tullut hieman viisaammaksi tämän spektrometri harrastuksen avulla - nimittäin ( toivottavasti ei mene kovasti metsään ) taivasta vasten kuvatut spektrit taitaa sisältää myös auringon absorptioviivat! Sinitaivaan valo on peräisin auringosta ja maahan saapuvasta auringonvalosta puuttuu nuo auringon absortioviivojen kohdilta puuttuvat valoaallon pituudet - joten heijastuneesta tai sironneesta auringonvalosta löytyy myös nuo absorptioviivat! Joten Kuun ja planeettojen spektreistä pitäisi myös löytyä absorptiot samoilta kohdilta kuin auringon spektrissä on - lisättynä tietysti palneetan tai kuun spektrien ominaisuuksilla??
Joku spektreistä tietävä voi oikasta..
Ihan oikein päätelty. :) Jossain käytettiin esim. kuusta mitattua auringon spektriä komeettojen spektrien kalibroimiseen, jotta nähtäisiin mitkä viivat ja piikit johtuvat komeetasta itsestään.
Todellä hieno kuva! Nyt ymmärrän Ylva-astronomian suotimet sivulla (http://www.ylva-astronomia.fi/suotimet.htm) olevan tekstin, eli miksi kannattaa käyttä continuumin lisäksi myös IR/UV-cuttia:
"Tämä suodin infrapuna-aaltoja edelleen leikkaavan IR/UV-cut- suotimen kanssaan on lähes täydellinen yhdistelmä auringon katselemista varten! Suodin päästää lävitseen vain kapean kaistan n. 540nm alueella olevasta valosta, joka tulee okulaariin. "
Kuvan perusteella Solar Continuum päästää valoa läpi myös IR-päästä, jonka pystyy leikkaamaan IR/UV-cutilla pois. Tiedä sitten onko tuolla pilkkujen visuaalihavantoihin merkitystä, mutta todennäköisesti apua valokuvauksessa.
Lainaus käyttäjältä: Spaca - 21.05.2008, 08:51:05
Kuvan perusteella Solar Continuum päästää valoa läpi myös IR-päästä, jonka pystyy leikkaamaan IR/UV-cutilla pois. Tiedä sitten onko tuolla pilkkujen visuaalihavantoihin merkitystä, mutta todennäköisesti apua valokuvauksessa.
Kuvaamisessa ehdottomasti apua. Itse ihmettelin aikanaan Continuumin kanssa kun sillä ei saanut mitään aikaiseksi Toucamilla kuvatessa. Noh, löysin tämän pienen faktan ja laitoin IR/Cutin perään ja avot. Jo tarkentui. Kuvaussysteemissä oli vieläpä linssejä, jotka eivät tarkenna infrapunaa ollenkaan samaan kohtaan kuin näkyvää valoa (vihreä tässä tapauksessa).
Tällä filtterisysteemillä on muuten mukava kuvata aurinkoa vaikka akromaattiputkella. Päästökaista on niin kapea, että CA:lla ei ole mitään merkitystä. Jopa 80mmf5 halpislinssillä saa ihan mukavaa jälkeä aikaiseksi.
Nuo Timpan kuvat ovat tosi selventäviä filtterien käytötä. Nyt jos saisi myös modaamattoman järkkärin vastaavat kuvat vertailun kohteeksi, niin ymmärtäisi paremmin modauksen edut. Onko siinä muutoksia vain infra- päässä.
Laitoin viemäriputkispektroskoopin taas töihin, selvittelin valosaasteen olemusta:
Kuva 1: Kohteena oli jo vanhanaikaiseksi käyvä, mutta edelleen laajassa käytössä oleva elohopeahöyrylamppu :
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elohopeah%C3%B6yrylamppu
- Spektrit:
1. Modatulla 350D:llä ilman suotimia
2. Modaamattomalla 350D:llä ilman suotimia
3. Modattu 350D ja Baaderin UHCS
4. Modaamaton 350D ja Baaderin UHCS
(http://img155.imageshack.us/img155/2325/pvalosaastehgcanonjauhcmg4.jpg)
Isona
http://img176.imageshack.us/img176/3586/valosaastehgcanonjauhcseq5.jpg
Kuva 2: Löysin myös uudempaa ja "hienompaa" valotegnologiaa edustavan katulampun uuden autoliikkeen pihaa valaisemassa - valo oli lähes valkoista, mutta aavistuksen perinteisen Hg lampun sinertävään/liilaan taittunutta kovaa todella kirkasta valoa. Syy sävyihin selvisi - spektri on laajemmalle levinnyt, ja siten vaikeammin pois suodatettavissa. Huomaa modaamattoman läpäisy IR 870-890nm - alueella (kaksi oikeanpuoleisinta sinistä emissioviivaa) :
- Spektrit:
1. Modatulla 350D:llä ilman suotimia
2. Modaamattomalla 350D:llä ilman suotimia
3. Modattu 350D ja Baaderin UHCS
4. Modaamaton 350D ja Baaderin UHCS
(http://img183.imageshack.us/img183/3695/pvalosaastehg2canonjauhea5.jpg)
Isona:
http://img528.imageshack.us/img528/9352/valosaastehg2canonjauhcni7.jpg
Kuva 3: Yleisesti teiden ja isojen varastopihojen valaisuun käytetty suurpainenatriumlamppu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurpainenatriumlamppu
- Spektrit:
1. Modatulla 350D:llä ilman suotimia
2. Modaamattomalla 350D:llä ilman suotimia
3. Modattu 350D ja Baaderin UHCS
4. Modaamaton 350D ja Baaderin UHCS (vaikka kuvatekstissä ei ole mainintaa UHCSstä)
(http://img528.imageshack.us/img528/6499/pnatriumvalosaastejasuofo8.jpg)
Isona:
http://img169.imageshack.us/img169/4050/natriumvalosaastejasuotuf2.jpg
Lopuksi tälläinen sekava viritys:
1. Modatulla 350D:lä ilman filttereitä "vanhan mallin" Hg lamppu
2. Modatulla 350D:lä ilman filttereitä "uuden mallin" Hg lamppu
3. Modatulla 350D:lä ilman filttereitä Na1 lamppu
4. Modatulla 350D:lä ilman filttereitä Na2 lamppu (tässä on yksi "ylimääränen" emissio viiva noin 546nm kohdalla )
5. Modatulla 350D:lä + UHCS - 20W halogeenin jatkuva spektri
6. Modaamattomalla 350D:lä - 20W halogeenin jatkuva spektri = Modaamattoman spektrivaste, jonkin verran läpäisyä IR puolella alkaen 880nm kohdalta!
7. Modatulla 350D:lä Baaderin IRcut ja 20W halogeenin jatkuva spektri
8. Modatulla 350D:lä 20W halogeenin jatkuva spektri = modatun spektrivaste.
(http://img180.imageshack.us/img180/9099/pvalosaastespektritjacasu2.jpg)
Isona:
http://img180.imageshack.us/img180/9950/valosaastespektritjacanyp2.jpg
Olenko tulkinnut okein mainioita valosaasteen leikkauskuviasi.
1. Modaamaton Canon + UHC-S leikkaa rajuimmin (minulla on)
2. Modaamaton Canon = modattu + IR cut
3. Contrast Booster päästää vähän enemmän valoa kuin UHC-S
4. Moon & Skyglow päästää vähän enemmän valoa kuin Contrast Booster
Haen suodatinta, joka leikkaa hieman vähemmän kuin UHC-S. Minulla oli kerran O III, mutta se oli tosi raju leikkaaja. Sitten on kokemusta myös CLS:stä, mutta mielestäni se on aika vaatimaton leikkaaja. Miten Idals LPS eroaa CLS:stä. Olisiko se tai Moon & Skyglow seuraava kokeiltava.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 03.04.2009, 09:13:56
Olenko tulkinnut okein mainioita valosaasteen leikkauskuviasi.
1. Modaamaton Canon + UHC-S leikkaa rajuimmin (minulla on)
- Kyllä ,tämä yhdistelmä päästää kaikkein vähiten valoa kennolle näistä kyseisistä yhdistelmistä.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 03.04.2009, 09:13:56
2. Modaamaton Canon = modattu + IR cut
Aika lähellä, modattu + (baaderin)IRcut päästää punaisessa valossa enemmän valoa (merkitystä Ha-sumuja kuvattaessa) muuten sama.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 03.04.2009, 09:13:56
3. Contrast Booster päästää vähän enemmän valoa kuin UHC-S
Pitää paikkansa,lisäksi ContrastBooster leikkaa sinisen kaistan lähes kokonaan - merkitystä esim M45:n sinisiä sumuja kuvattaessa.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 03.04.2009, 09:13:56
4. Moon & Skyglow päästää vähän enemmän valoa kuin Contrast Booster
Taas oikein, tämän joukon leveäkaistaisin suodin. Noista kuvista kattelin että on muuten sama kuin Contrast Booster, paitsi että päästää sinisen valon läpi.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 03.04.2009, 09:13:56
Haen suodatinta, joka leikkaa hieman vähemmän kuin UHC-S. Minulla oli kerran O III, mutta se oli tosi raju leikkaaja. Sitten on kokemusta myös CLS:stä, mutta mielestäni se on aika vaatimaton leikkaaja. Miten Idals LPS eroaa CLS:stä. Olisiko se tai Moon & Skyglow seuraava kokeiltava.
Olen seurannut painiskeluasi tässä asiassa, ja meinannut Moon & Skyglow filtteriä ehdottaa, mutta jos se ei sinulla toimikkaan nin kuin ajattelit, niin oon jättänyt ehdottelematta, tosin vain kokeilemalla selviää. Idas näyttää speksien mukaan hyvältä, mutta siitä ei mulla oo mitään kokemusta.
Filtteri käppyröitä:
http://www.astrosurf.org/buil/filters/curves.htm#DAS%20LPS-P1
Tässä M27 testiä toisaalta foorumista, nämä on tosin kuvattu valosaasteettomassa ympäristössä.
(jos kuvattu modatulla, niin siitä on maininta)
( http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=45.75 )
Modaamaton Canon 8min valotus: 5.10 2005 Modattu Canon 8min valotus: 7.10 2007
(http://img505.imageshack.us/img505/7140/modattuvsorginaldj0.jpg)
Isona: http://img505.imageshack.us/img505/7140/modattuvsorginaldj0.jpg
Modaamaton Canon ja Skyglow suodin 8min valotus: 25.9 2006
(http://img505.imageshack.us/img505/4363/orginalskyglowul1.jpg)
Isona: http://img505.imageshack.us/img505/4363/orginalskyglowul1.jpg
Modaamaton Canon ja UHCS suodin 18min valotus: 15.9 2006 Modattu Canon ja UHCS suodin 18min valotus: 13.10 2007
(http://img116.imageshack.us/img116/8656/modattuvsorginaluhcsuu6.jpg)
Isona: http://img116.imageshack.us/img116/8656/modattuvsorginaluhcsuu6.jpg
13.10 2007 Modatun UHCS kuvassa seuranta petti ( eli töpeksin ohjaimen kanssa.. ) ja fokusointikin oli sinne päin, mutta en taida enään yrittää (no ehkä ensvuonna..) Suotimissa ja on eroja..
Kiitos Timo lisäperusteluistasi kuvineen, jotka vahvistavat ajatustani.
Seuraava kokeiluni on Moon & Skyglow 2"
- Taustataivas miellyttävän värinen, ei musta, eikä hailakka
- Aika lähellä modattua Canonia ( hieman tummempi taivas - hyvä)
- Suodin ei ole kalleimmasta päästä
Lisäksi luin jostain (Ylva)
- Parantaa kuvan laatua kaikissa putkissa
- Lisää kohteen kontrastia
- Planeettojen yksityiskohdat paremmin esiin (esim Jupiter, vaikeaa kuvata Canonilla )
- Parantaa pallomaisten yksittäisten tähtien erottelua ( tätä olen yrittänyt huonolla menestyksellä)
Jos noista osakin on totta, niin hyvä on.
Jos jollakin on vielä mielipiteitä, tulkaa mukaan, "vielä ehtii".