Tuossa aiemmin meillä oli keskusteluketju Cassinin-jaosta.
Nyt löysin hyvin mielenkiintoisen ketjun Cloydunightsin foorumilta liittyen Encen-jakoon.
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/64689/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1
Täältä löytyy kanssa tietoa ja minun mielestä vielä aika mielenkiintoistakin. Olen joskus lukenut selityksen miten muka tuon näkeminen on mahdollista, mutta en laittanut sitä muistiin.
Olli Mannerin Kaukoputket käyttäjän opas ISBN 951-9269-96-7 sivulla 164 on tietoa Encken-jaon näkymisestä.
Niin kyllä sen näkeminen on varmasti todella vaikeaa, kun ei sitä saa filmillekkään millään.
LKE
Mielestäni olen bongaillut Encken jaon tai minimin aikoinaan 16" putkella, kun kallistuskulma oli huomattavasti suurempi.
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 17.05.2008, 18:13:28
Mielestäni olen bongaillut Encken jaon tai minimin aikoinaan 16" putkella, kun kallistuskulma oli huomattavasti suurempi.
Mielestäni olen myös bongaillut Encken jaon 12" GSO:lla. Samalla havainto reissulla 8" Helioksella en nähnyt. Se vaan et aikoinaan keskustelussa mun kirjoitus naurettiin mahdottomaksi .
Olen joskus lukenut selityksen miten muka tuon näkeminen on mahdollista, mutta en laittanut sitä muistiin.
Tossa Olli Mannerin Kaukoputket käyttäjän opas ISBN 951-9269-96-7 sivulla 164 on tietoa Encken-jaon näkymisestä. Siellä kerrotaan juuri tosta Encken jaosta. Sivulta 164 poimittu= A-renkaassa on varsin kapea Encken jako, joka näkyy, kun renkaat ovat avoimina Maahan päin. Encken jako on nähty hyvissä olosuhteissa jo 13,5 cm:n linssiputkella.
Lainaus käyttäjältä: artoni - 18.05.2008, 09:58:26Tossa Olli Mannerin Kaukoputket käyttäjän opas ISBN 951-9269-96-7 sivulla 164 on tietoa Encken-jaon näkymisestä. Siellä kerrotaan juuri tosta Encken jaosta. Sivulta 164 poimittu= A-renkaassa on varsin kapea Encken jako, joka näkyy, kun renkaat ovat avoimina Maahan päin. Encken jako on nähty hyvissä olosuhteissa jo 13,5 cm:n linssiputkella.
Paljon on asioita joita uskon pieneillä putkilla nähtävän mutta tuota on enää vaikea, todella vaikea uskoa.
Toisaalta se miten hyvin Cassinin-jako näkyy pienilläkin putkilla kertoo kyllä vahvasti siitä, että aikapaljon ohuempiakin "viivoja" niillä voisi nähdä.
Onhan se nähty. Ei se tarvinnut kuin hyvän kelin, 1/2 metrin peilin, polttoväliä 8m ja siihen perään 25mm:n okulaari. Suurennusta 320x.
Lomo viestikallion huipulta.
Kaizu
Encken jaosta ja sen näkymistä muistelen keskustellun joskus Kuu, planeetan ja komeetat
-jaoston piirissä. Asia on jotakuinkin aavistuksen ongelmallinen.
Luotain kuvien perusteella on havaittu, että Encken jako A-renkaalla on vain noin 325 km
leveä. Siis alle 1/10 Cassinin jaon leveydestä. Kyseisen piirteen kulmaläpimitam pitäisi olla
todella pieni. Selvästikin on aiheuttanut kiistelyä, millaisella laitteella tuollainen todella kapea
piirre pitäisi näkyä. Käsittääkseni kulmaläpimitta pitäisi olla jopa 0.05" luokkaa.
Monissa yhteyksissä on arveltu, että se mitä Encke ja monet harrastajat nykyäänkin näkevät,
on epävirallisesti Encken minimiksi kutsuttu tummempi aleu A-renkaalla. Kuvittelen, että
myös ne vanhat ursalaishavainnot, joita mm. Mannerin kaukoputkikirjassa mainitiaan, koskevatkin
itse asiassa tuota Encken minimiä.
Eräs tärkeä asia havainnoissa on tutkia, missä kohtaa A-renkasta tumma viiru on nähty. Monissa
havainnoissa tuo on raportoi suunnilleen A-renkaan keskelle ja tällöin kyseessä on varmastikin
Encken minimi. Todellinen Encken jako sijaitsee on kolmasosan A-renkaan leveydestä sen ulko-
reunalta mitaten.
Todennäköisesti VeikkoM olet oikeassa. Saturnuksen renkaan uloimmassa reunassa oli kuitenkin joku tummaraita jossa pitäisi olla Encken jako ja sisäreunassa Cassinin jako.