Avaruus.fi - keskustelualue

Havaintokohteet ja havaitseminen => Tähdet => Eksoplaneetat => Aiheen aloitti: Horus - 25.03.2008, 11:15:28

Otsikko: Eksoplaneetta GJ436 havainto Härkämäeltä.
Kirjoitti: Horus - 25.03.2008, 11:15:28
Neljästoista eksoplaneetta on havaittu Härkämäellä ja tällä kertaa kohteena oli GJ436. Koko juttu ja käppyrät löytyvät Härkämäen uutisista (http://www.taurushill.net/index.php?subaction=showfull&id=1206432440&archive=&start_from=&ucat=5&sivu=uutiset).
Otsikko: Vs: Eksoplaneetta GJ436 havainto Härkämäeltä.
Kirjoitti: Vesa Kankare - 25.03.2008, 17:58:27
Tehän voisitte tehdä jo harrastajille soveltuvien eksoplaneettojen luettelon Messierin hengessä. "Härkämäki 14", lyhennetään TH14. :)

Hienoja havaintoja! Onnittelut niistä!

BTW, Noissa käppyröissä voisi olla joku liukuvan keskiarvon trendiviiva tms. joka toisi paremmin esiin noita ylikulun alkamisia ja päättymisiä. Meidän maan matosten olisi helpompi löytää ylikulun aiheuttamat muutokset tuosta käppyrästä.
Otsikko: Vs: Eksoplaneetta GJ436 havainto Härkämäeltä.
Kirjoitti: PetriKe - 25.03.2008, 20:16:30
Käsittääkseni tässä havainnossa on saatu talteen meneillään oleva ylikulku ja sen loppuminen.

Muuten samaa mieltä Vesan kanssa, että jonkinlainen keskiarvo-viiva osoittaisi magnitudivaihtelun selkeämmin. Onkohan siihen joku 'vakio' (=yleisesti hyväksytty) menetelmä?
Otsikko: Vs: Eksoplaneetta GJ436 havainto Härkämäeltä.
Kirjoitti: oksanen - 26.03.2008, 09:30:22
Yleisesti käytetty liukuva keskiarvo on helppo tapa (Excelkin osaa sen), mutta siinä on se huono puoli, että yksittäinen poikkeava havaintopiste vaikuttaa keskiarvokäyrään varsin pitkältä matkalta.

Parempi ja 'tieteellisempi' tapa on binnata havainnot vaikka viiden tai kymmenen nippuihin ja laskea jokaiselle erikseen keskiarvo ja käyttää osajoukon keskihajontaa tuon pisteen virherajoina.  Jos haluaa, niin samaan käppyrään voi piirtää sekä kaikki alkuperäiset mittauspisteet, että tuon keskiarvokäyrän virhejanoineen.

Kaikkein paras tapa on matemaattisen mallin sovitus. Esimerkiksi näissä eksoplaneettahavainnoissa valokäyrä on aika yksinkertainen ja symmetrinen. Sovittamalla mittauspisteet käyrään jossa on pimennyksen profiili saa parhaan mittaustuloksen myös pimennyksen syvyydestä ja alku-, loppuhetkestä. Tietääkseni Peranso-ohjelmassa (www.peranso.com) on mukana tällainen eksoplaneettahavainnon sovitusalgoritmi. Muutenkin se osaa piirrellä hyvän näköisiä valokäyriä ja etsiä aikasarjoista jaksollisuuksia.

arto
Otsikko: Vs: Eksoplaneetta GJ436 havainto Härkämäeltä.
Kirjoitti: PetriKe - 26.03.2008, 10:04:13
No niin, löytyihän sieltä ;D Se on sitten edessä taas yhden uuden tähtisoftan opettelu.