Avaruus.fi - keskustelualue

Tähtiharrastus ja tähtitiede => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: MarkoM - 25.02.2008, 15:33:20

Kysely
Kysymys: Minkä ikäisenä aloitit tähtiharrastuksesi?
Vaihtoehto 1: Alle 10 vuotiaana? ääntä: 19
Vaihtoehto 2: 10-15 vuotiaana? ääntä: 33
Vaihtoehto 3: 15-20 vuotiaana? ääntä: 15
Vaihtoehto 4: 20-30 vuotiaana? ääntä: 16
Vaihtoehto 5: 30-40 vuotiaana? ääntä: 11
Vaihtoehto 6: 40-50 vuotiaana? ääntä: 5
Vaihtoehto 7: Yli 50 vuotiaana? ääntä: 8
Otsikko: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: MarkoM - 25.02.2008, 15:33:20
Saamamme ehdotuksen mukaan kyselemme foorumilaisten tähtiharrastuksen aloitusikää, äänestys on voimassa 100 päivää (eli päättyy suunnilleen kesäkuun alussa).

Edit: Otsikkoa muokattu paremmin sopivaksi (niin ei tarvi halkoa hiuksia... ;))
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Kaizu - 25.02.2008, 21:44:53
Milloin tähtiharrastus katsotaan aloitetun?

1. Illalla kätilöopistolta tullessa kun silmät ovat ensi kertaa auki.
2. Kun ensimmäisen kerran osoittaa taivaalle ja sanoo "kuu".
3. Kun lainaa kirjastosta ensimmäisen tähtitiedettä käsittelevän kirjan.
4. Kun liittyy alan yhdistykseen.
5. Kun huomaa aina ulos mennessään ensimmäisena vilkaisevansa taivaalle havaintokelien toivossa.

Kaizu

Jatketaan sitten

Ilmari Jäämaan Nuoren kokeilijan ja keksijän kirja sisälsi ohjeen yksinkertaisen linssiputken rakentamista varten. Sellaisen värkkäsin ollessan kansakoulun alaluokilla. Se toimi ja sillä näkyi värikkäitä tähtiä ja kuu. Siitä se lähti ja jatkuu yhä.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: orion - 25.02.2008, 22:13:28
Minun mielestäni ainakin silloin kun alkaa tähtitiede kiinnostamaan ja alkaa ottamaan selvää "universumin ihmeistä" tai ihan vaan katselee huvikseenkin vaan tähtiä kuuta ja sen sellasta..
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: weskuli - 26.02.2008, 08:26:40
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 25.02.2008, 21:44:53
Milloin tähtiharrastus katsotaan aloitetun?

1. Illalla kätilöopistolta tullessa kun silmät ovat ensi kertaa auki.
2. Kun ensimmäisen kerran osoittaa taivaalle ja sanoo "kuu".
3. Kun lainaa kirjastosta ensimmäisen tähtitiedettä käsittelevän kirjan.
4. Kun liittyy alan yhdistykseen.
5. Kun huomaa aina ulos mennessään ensimmäisena vilkaisevansa taivaalle havaintokelien toivossa.

Kannatan ehkä eniten kohtaa 2. Ykkösvaiheessa kaikki on uutta ja ihmeellistä, kolmosvaihe taas on sidottu lukutaidon omaksumiseen. Toisaalta, "harrastaminen" voitaisiin tietysti määritellä sitä kautta, että tekee jotakin ja aktiivisesti etsii siitä lisää tietoa, jolloin lukutaito olisi olennainen osa harrastusta. Mutta, omasta jälkikasvusta havainnoituna, kyllä alle lukutaitoikäiselläkin voi olla jatkuvaa ja määrätietoista toimintaa, jossa lisätietoa haetaan (iso)vanhemmilta kysymällä. Veteen piirretty viiva?

Anoppi oli nuorena tyttönä kätilöopistolla harjoittelijana, liekö siellä Kaizua kanniskellut...  :)

t. Vesa K.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: AP - 26.02.2008, 09:18:45
Offtopic: Toi Ilmari Jäämaan kirja oli muuten tosi rankkaa luettavaa, muistaakseni siinä askarreltiin jopa röntgenlaite kotikäyttöön.....
   

T:AP
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Kaizu - 26.02.2008, 10:08:22
Siellä oli myös kotikeksijän laboratorion rakennus ohjeet. Laboratorio muistutti kovasti salpalinjan komentokorsua,ehkä syystäkin. Jos
joku koe menee pielee niin ei lähde koko kylä.

Kaizu
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Regulus - 26.02.2008, 16:03:07
Nuorempana, kun ei vielä oikein ollut omia rahoja, joutui vanhemmat ostelemaan pelit ja pensselit jotka sitten inttiaikoina piti rahanpuutteen vuoksi myydä pois. Homma jäi sitten tauolle ja välineitä sai jälleen hankittua uuden työpaikan johdosta ihan omilla rahoilla. Tosin kiinnostus ei ikinä loppunut, mutta alkoi käytännössä nollapisteestä uudelleen vuosien jälkeen ja pidänkin itseäni ikuisena aloittelijana. Että räknää tuosta sitten "minkä ikäisenä aloitit tähtitieteen harrastamisen".
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: avanti - 27.02.2008, 00:13:57
Se on vähän kuin veteen piirretty viiva tuo minkä ikäisenä olisin aloittanut tähtitieteen harrastamisen. Tähtitaivas on ikäni kiehtonut minua, ja jotenkin olen ollut tieteellinen ajatuksiltani. Lapsena mielikuvituskin teki tepposiaan, eikä tähtitiedettä osannut oikein harrastuksena ottaa, mutta äänestin tuota 15-20 vuosien haarukkaa. Joskus silloin ahmin alan kirjallisuutta, ja löysin Ursan.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: kimiza - 01.03.2008, 10:43:47
Pitikin sutaista pari kertaa harhaan äänestysnappulan kanssa. Äänestin vahingossa alinta vaihtoehtoa.

Taivasta olen tuijotellut pitkin ikää, mutta varsinaisesti siinä 16-vuotiaana aloin myös opetella tähtikuvioita ja hankin itselleni kaukoputken. Katson harrastukseni alkaneen varsinaisesti vasta siitä kohtaa. ;D
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: weskuli - 03.03.2008, 20:55:29
Ohuelti tähän liittyvänä voin mainita: Käytin tänään poikaa #2 neuvolassa, 7v-tarkastus, ja keskustelun yhdessä vaiheessa terveydenhoitaja tiedusteli pojalta: "Onkos sinulla joitakin harrastuksia?". Alle kouluikäisenkin voidaan siis ajatella harrastavan jotakin. Kysymys tuskin oli spontaani, vaan perustui jonkinlaiseen listaan tai kaavioon, jonka mukaan kussakin tarkastuksessa asioita selvitetään.

(Tässä tapauksessa vastaus ei ollut tähtiharrastus, vaan liikuntaleikkikoulu.)

t. Vesa K.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Meade-mad - 04.03.2008, 19:01:23
On se Jäämaa minullakin innostajana ja viiskytluvun Satelliiteja ja tekokuita. Isopäinen serkkuni sai neljäkymmentä vuotta sitten silloin vielä pienen pääni pyörälle... R.I.P Hannu-sekku

jk
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Celest1al Sphere - 17.03.2008, 23:09:26
Määritelmästä riippuen joko vaihtoehto a) tai b). Tähdistä olen ollut kiinnostunut niin kauan kuin jaksan muistaa, mutta aktiivisemmin olen havainnut 12-13 vuotiaasta alkaen.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Tapanivi - 18.03.2008, 00:43:26
Alle 10 vuoden ikäisenä.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Sami - 18.03.2008, 19:54:14
Alkukipinä tuli tietosanakirjojen avaruutta käsittelevistä artikkeleista. Onnekseni peruskoulussa yläasteella oli kurssi tähtitieteestä ja näin jäin lopullisesti koukkuun harrastukseen.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: ispi - 19.03.2008, 00:05:53
Joskus jo alle 10 vuotiaana tullut tutkittua vanhoja tietokirjoja, mutta enemmän paneutunut avaruuteen 10 vuoden toisella puoliskolla eli yli 10 vuotiaana. Ehkä siinä 12-13 vuoden hujakoilla, mutta ei tuollaista voi muistaa. :)
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Mare Nectaris - 19.03.2008, 09:08:06
Kipinä avaruuden ihmeisiin syttyi Kannonkosken pojassa noin 10 -vuotiaana. Hauskaa on, että kaikki havainnot ja ihmettelyt on vihkoina tallessa  :D

Tuohon ensimmäiseen, synttärilahjavihkoon, väsäsin näemmä NASAn Apollo-ohjelmaan liittyviä juttuja, mm. jostakin lehdestä lienen kaivanut Apollo 17:n miehistön aikataulun maanantaina 11.12.72 - ja kirjoittanut sen tarkasti ylös: "klo 6.37 kahdeksan tunnin lepo alkaa, klo 14:37 astronautit herätetään, klo 16.50 Cernan ja Schmit siirtyvät kuualukseen ja tarkistavat aluksen laitteistot, klo 19.21 kuualus irtoaa komentomodulista ..." Onko tämä ihan totta vai oman mielikuvituksen tuotetta - sitä ei vihko kerro, mutta kyllä niitä juttuja silloin kirjoiteltiin tosin paljon paljon lehdissä  ;D

Sitten uusi, pieni vihreä vihko, aloittaa muistiinpanot ihmeistä suuren taivaan alla.  Kuinka ollakaan, aloitus tapahtuu 4.8.74 Kuu -havainnolla  ;)  Havaintovälineenä oli 8 x 40 prismakiikari. Jupiter löytyi 9.8. ja pian tajusin näkeväni sen kuitakin. Löytyipä seuraavan vuoden helmikuun 4. Orionin kaasusumu M42, joka havaintovihon mukaan oli kiikarilla aika hieno elämys. Saturnus tuli bongatuksi helmikuun 14. ja Venuksen osasin löytää 12.3.

Sitten 1975 pääsin huhtikuun 15. näkemään jonkin sortin luotausraketin lähdön, joka näkyi upeasti itäkoilliselta taivaalta klo 21.16-21.20. Oli ilmeisesti Plestsekin asemalta lähetetty. Toisen pääsin näkemään 26.8.1975 klo 22.05-22.07. Tossa alla on kuva alkuperäisistä muistiinpanoista pienestä vihreästä vihosta. Näistä taisin raportoida peräti Avaruusluotain -lehteenkin  :)

Väsäsin joulukuussa 07 Akaan Seutu -nimiseen paikallislehteen Punnittua puhetta -kutsukirjoituspalstalle alla olevan kirjoituksen "Odotusta". Se on tarina harrastuksen alkuajoilta, vuodelta 1975. Toivottavasti siinä ei ole ihan älyttömästi asiavirheitä noissa mittakaavajutuissa  :-\  Alkuperäiseen lehtijuttuun olin sählännyt vuodeksi 1974, mutta se oli väärä vuosi se.

Tähtitaivaan asennon olisin tähän juttuun liittänyt nähtäville Ursan tähtikartasta, mutta se on niin iso tiedosto. Jos se kiinnostaa, laittakaa Ursan tähtikarttaan http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/ (http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/) horisontiksi Jyväskylä, päiväksi 24.12.1975 ja kelloajaksi 6.30. Venus loistaa matalalla kaakossa, Mars matalalla luoteessa. Saturnus on lähes lännessä, ja puolikas Kuu leijuu suoraan ikkunani edessä lounaassa ...


Odotusta

Jossakin rasahtaa, ja ääni tavoittaa unen maassa viipyilevän tajunnan. Lopulta silmät aukeavat, ja poika kurkistaa peiton alta ikkunaan. Pakkanen on kirjonut lasiin jääkiteitä. Ne kasvavat lasin alareunasta ylöspäin kuin läpikuultavat, pikkuruiset kuuset. Kiteiden takaa hohtaa haikea keltainen kuulaus, joka rakentaa lattialle juuri ja juuri näkyvän varjon.

Pakkanen rasahtaa uudelleen. Poika nousee viluisin varpain sängystä ja painaa nenänpään ikkunalasiin. Silmät kurkistavat korkealle pakkastaivaalle, ihmeellisen valon lähteeseen. "Ääneti Kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan..." Tontun joululaulu. On jouluaatto, ja vuosi 1975.

Portaat on hiivittävä alas varovasti. Sieltä täältä laudoista lähtevät narahdukset tuntuvat herättävän koko talon. Hiljaisuus kuitenkin jatkuu, ja kohta edessä on se vaarallisin vaihe. Komeron oven avautumisen on pakko kuulua! Poika tunnustelee lahjalaatikkoa, ja kaivaa hetkeksi käsiinsä taas sen mystisimmän paketin. Olisipa jo ilta!

Joulukirkon jälkeen kädessä on jälleen tuon salaperäisen paketin aarre. Kirjassa on 493 sivua, ja sen esipuhe esittää vertauksen. Jos jokaisen sivun jokainen rivi kertoisi tunnetun maailmankaikkeuden historiasta, ihmisistä kerrottaisiin vasta viimeisellä sivulla, viimeisellä rivillä.

Kirjan kannessa on Santa Maria –laivan hahmo. Tuolla laivalla genovalainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus purjehti vuonna 1492 yli Atlantin, lähelle Etelä-Amerikan manteretta San Salvadoriin. Silloin Akaan seurakunta oli 9 vuotta vanha. Galileon kaukoputkeen oli matkaa vielä 117 vuotta. Vuonna 2009 Galileon havainnoista tulee kuluneeksi 400 vuotta.

Kirjan nimi on "Miljoona vuotta, viisi sekuntia". Vertaukset jatkuvat tarinoissa. Jos Aurinko olisi halkaisijaltaan puolentoista metrin kokoinen valopallo, olisi Maa kuin kirsikka 150 metrin päässä Auringosta. Meistä 35 sentin päässä olisi nuppineulan päätäkin pienempi Kuu. Siellä tämän mittakaavan mukaan mikroskooppisen pieni ihminen vieraili ensi kertaa vuonna 1969. Lähes 100 metrin päässä meistä poispäin olisi herneen kokoinen Mars, johon ihmisen on tarkoitus matkata ehkä vuonna 2023.

Hernettäkin pienempi, Aurinkokunnan kaukaisin kappale Pluto löytyisi kuuden kilometrin päästä. Valo, joka ehtisi sekunnissa 8 kertaa Maapallon ympäri, saapuu meille Auringosta 8 minuutissa. Jos joku sammuttaisi Auringon, emme edes heti tietäisi siitä. Plutoon valon matka kestää yli 5 tuntia. Ilmiö on tavallaan sama kuin salaman ja jyrähdyksen suhde. Kun kuulemme ukkosen jyrähdyksen, on välähdys jo historiaa. Kaikki mitä näemme taivalla, on myös historiaa. Auringon valo on 8 minuutin ikäistä. Muiden tähtien valo on lähtenyt liikkeelle kauan sitten, ja tavoittaa meidät vasta nyt.

Kosminen kotimme on Linnunrata, kiekon muotoinen tähtirykelmä, jossa on satoja tuhansia miljoonia Auringon kaltaisia tähtiä. Maapallolta voimme nähdä niistä paljain silmin noin 6000, joista puolet omalla pohjoisella yötaivaallamme. Muita Linnunradan kaltaisia galakseja arvioidaan olevan olemassa noin 125 tuhatta miljoonaa. Jokaisessa niistä on vähintään sata tuhatta miljoonaa Auringon kaltaista tähteä.

Poistuaksemme edes Linnunradalta, joutuisimme käsittämättömien taipaleiden kulkijoiksi. Valon nopeudella saavuttaisimme Linnunratamme keskipisteen 35 tuhannen vuoden kuluttua. Jos kirsikankokoinen Maa olisi Suomen pohjoiskärjessä, meitä lähin galaksi Andromeda olisi Afrikan eteläkärjessä. Aurinko olisi edelleenkin 1,5 metrin valopallo, mutta tässä mittakaavassa sen etäisyys Maasta olisi vain vajaa millimetrin kahdeskymmenestuhannesosa. Valon matka Andromedasta meille kestää 2,5 miljardia vuotta. Jos nyt alkaisit sanoa yhden sanan kerran sekunnissa, saisit miljardi eli tuhat miljoonaa sanaa täyteen noin vuonna 2040.

Jos suhteutamme maailmankaikkeuden iän kelloon ja aloitamme keskiyöstä, Maa ilmestyy avaruuteen noin klo 21, ensimmäisen päivän jo lähes mentyä. Alkeellista elämää tälle suunnattoman kauniille, tyhjyydessä kelluvalle kivipallolle ilmaantuu Kympin uutisten päättyessä. Tuossa mittakaavassa ihmiskunta on edes jonkinlainen tekijä vasta sekuntia ennen uutta keskiyötä. – Millainen aarre meille onkaan jätetty uuteen päivään ja aamuun!





Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: orion - 19.03.2008, 19:29:35
Hieno juttu kun sulla on noi kaikki päivämäärät tuossa tallella :)
Hyvä kertomus muutenkin!
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Timo Kuhmonen - 19.03.2008, 21:22:45
Muistaakseni olin alle 10 vuotias, kun ensimmäisen tähtiaiheisen kirjan sain käsiini. Se oli "klassikko" oli nimeltään 'Avaruuden kultainen kirja'. Tästä kipinä sitten myöhemmin sai tulta alleen. Nuorten keksijäin ja kokeilijain kirja on tuttu, radioamatööri harrasteen takia sitä selailee suurella mielenkiinnolla, usein historia havinaa muistellen...
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Tapanivi - 19.03.2008, 22:19:54
Jos nyt oikein muistan niin valtakunnan ykköslehti uutisoi kuulennoista aikanaan varsin tiiviisti.  Pidin siihen aikaan leikekirjaakin mutta valitettavasti ne ovat aikojen saatossa hukkuneet.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Seppo Linnaluoto - 04.05.2008, 19:02:55
Koen tuon samanlaisena kuin uskovaisten "uskoon tulon" tai "herätyksen".

Täyttäessäni 15 vuotta sain äidiltäni Patrik Mooren Tähtitaivas-kirjan. Tosin olin jo kirjastosta samana keväänä lainannut tähtitieteen kirjoja. Niitä oli silloin tosi vähän. Yliopiston almanakasta katsoin, milloin Kuu oli lähellä planeettoja. Näin opin planeettojen sijainnit. Tähtitaivas-kirjasta opettelin tähdistöt.

Kesällä aloin hioa kaukoputken peiliä. Koettaessani tehdä pikialustaa, peili imaisi pikeen kiinni ja se halkesi.

Seuraavana syksynä tähtiharrastukselleni tapahtui todellinen onnenpotku: Löysin Helsingin Pajamäestä tähtitornin, jonka ahkerin käyttäjä minusta tuli. Mutta huomaan, että olen jo kirjoittanut kaiken ylös osoitteeseen:
http://www.ursa.fi/~linnaluo/pajamaki.htm

Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: weskuli - 05.05.2008, 10:13:06
Hei!

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 19.03.2008, 09:08:06
Tuohon ensimmäiseen, synttärilahjavihkoon, väsäsin näemmä NASAn Apollo-ohjelmaan liittyviä juttuja, mm. jostakin lehdestä lienen kaivanut Apollo 17:n miehistön aikataulun maanantaina 11.12.72 - ja kirjoittanut sen tarkasti ylös: "klo 6.37 kahdeksan tunnin lepo alkaa, klo 14:37 astronautit herätetään, klo 16.50 Cernan ja Schmit siirtyvät kuualukseen ja tarkistavat aluksen laitteistot, klo 19.21 kuualus irtoaa komentomodulista ..." Onko tämä ihan totta vai oman mielikuvituksen tuotetta - sitä ei vihko kerro, mutta kyllä niitä juttuja silloin kirjoiteltiin tosin paljon paljon lehdissä  ;D

Yritin katsoa Apollo 17:n Lunar Surface Journalista http://www.hq.nasa.gov/alsj/a17/a17.html (http://www.hq.nasa.gov/alsj/a17/a17.html), mutta sieltä ei löydy lentosuunnitelmaa (Flight Plan) (tai Filght Journal-dokumentteja) niin kuin aikaisemmista lennoista.  :(

t. Vesa K.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Mare Nectaris - 05.05.2008, 20:27:47
Kiitti Vesa tuosta linkistä!

En ollutkaan muistanut koko tätä ketjua ennen kuin palasit tähän - ja olen tuon muistelukirjoittamisen jälkeen itse asiassa autotallia määrätietoisesti penkomalla löytänyt vanhat lehtileikekansiot, joissa on materiaalia ainakin Helsingin Sanomista ja Keskisuomalainen -lehdestä ajalta 16.12.1965 - 7.11.1978. Olin aloittanut lehtileikkeiden kansioimisen vuonna 1974 systemaattisesti, ja onnistunut löytämään omista ja tuttavan kellarin kätköistä valtavasti vanhoja sanomalehtiä, joista sain hienoja juttuja talteen. - Siihen aikaan lehtiä säilytettiin kellarin perukoilla käsittämättömiä aikoja - kun ei sitä koskaan tiennyt mitä niillä tekisi ja paperinkeräykset tekivät vasta tuloaan.

Ensimmäinen lehtileikkeistä käsitteli Gemini 6:n ja 7:n kohtaamista avaruudessa - ne kävivät torstaina 16.12.1965  julkaistun uutisen mukaan 3 metrin etäisyydellä toisistaan kulkien 28 000 kilometrin tuntinopeutta. Kuvatekstinä luki: "Näin kohosi Gemini-6 klo 15.37 Suomen aikaa kohti avaruutta. Klo 15.43.20 avaruusalus oli asettunut lähes oikealle radalleen. Vain pieniä korjauksia tekivät astronautit korjatakseen aluksen rataa avaruuskohtausta varten".

Viimeisin (leikekansiosta 2 löytyvä) uutinen kertoo (Keskisuomalainen tiistai 7.11.1978): "Meteori putosi Laukaaseen? Joutsassa nähty valoilmiö oli ilmeisesti meteori, joka tulikin alas Laukaassa. Näin väittää E. A. Teiskonen, joka näki punaisen pallon, jossa oli pitkä liekkimäinen häntä, putoavan Laukaan Sarajärveen sunnuntaina. Teiskosen havainnon mukaan meteori putosi aivan samaan aikaan kuin Joutsan havainto tehtiin eli 16.45. Suuntakin oli aivan oikea. Esine putosi jyrkästi Sarajärveen. Teiskonen kertoo, että näköetäisyys pallon muotoiseen esineeseen oli noin 300 metriä. Esine putosi kaiken todennäköisyyden mukaan järveen. Teiskonen ei nähnyt loiskahdusta, koska puut olivat edessä meteorin iskeytyessä veteen".  - Tämä ei liene ainoa kaltaisensa uutinen oudoista valoilmiöistä - liekö tuolla järvessä oikeasti jotakin?

Ohessa ovat leikekansiosta ottamani kuvat tuosta Apollo 17:n aikataulut sisältävästä jutusta (ensin yleiskuva jutusta kuvineen ja sitten tarkennettu kuva aikatauluista, ja vielä lisäksi tiistaina 12.12.1972 julkaistu juttu kuvalla Apollo 17:n kuuajelun reitistä Taurus Littrowin tasangolla - lennollahan oli Kuuauto mukana).

Tuo ensimmäinen juttu (11.12.1972) alkaa seuraavasti (otsikkona Kuun tutkiminen leikkiä geologille): "Houston AP. Ensimmäiset kallisarvoiset tiedot Apollo 17:n tutkimusretkeltä saadaan tohtori Harrison "Jack" Schmittin kouliintuneiden ja harjaantuneiden aistien välityksellä. Schmitt on ensimmäinen tiedemies, joka osallistuu Yhdysvaltain avaruusmatkalle". Kuvassa, joka julkaistiin jutun yhteydessä, "Rouva Barbara Cernan leikkasi kotonaan joululahjapaperia hänen miehensä lähestyessä kuuta. Taustaseinällä näkyy Apollo 17 -lennon tunnus." - Hienosti tuli tämäkin PR -tarina Suomeen asti!

Mainittakoon aikaa hyvin kuvaavana, että 9.12.1972 maanantaina julkaistiin melko näyttävästi New York Times News Servicen artikkeli (käännettynä), jossa otsikkona oli "Amitai Etzioni: Kuumatkat - kallis harha-askel". Ja juttu alkoi ingressillä näin: "Tohtori Amitai Etzioni on tunnettu amerikkalainen yhteiskuntatieteilijä, Columbian yliopiston sosiologian professori ja yliopiston poliittisen tutkimuskeskuksen johtaja."

Ensimmäinen osa leipätekstiä kuului käännetystä artikkelista näin: "Kenties Apollo-ohjelman rohkaisevimmat muistosanat olisivat: tämä oli teknologiasta humaltuneen, mainetta ja kuuluisuutta tavoittelevan yhteiskunnan viimeinen henkäys, teollissotilaallisen yhteenliittymän viimeinen harharetki kohti ulkoavaruuden valloituksia, samalla kun se laiminlöi pakottavat tarpeet maan päällä".

Sosiologian professori siis näki Apollo-ohjelmassa valtavan yhteiskunnallisen ongelman - ja vain pari päivää myöhemmin kuvattiin, miten geologian tohtori Schmittin "kouliintuneet ja harjaantuneet aistit" saavat uutta hyödyllistä tietoa Kuusta.

Outoa? - Hei! Tämähän on aitoa 70 -lukua tämä! Tästä ei puutu kuin oudot housut ja kummalliset keittiön verhot (nekin kyllä oli...).

Täytyy joku kerta käydä skannaten nämä kansiot läpi ja laittaa johonkin saitille nähtäville. On tämä niin hieno nivaska!
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: weskuli - 08.05.2008, 12:42:30
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 05.05.2008, 20:27:47
Kiitti Vesa tuosta linkistä!

Eipä kestä. Tuo on sellainen sivusto, että sen parissa viihtyy aina.

Mainintasi vanhoista leikkeistä herätti nostalgiatuntemukset, ja kävin tutkimassa omia laatikoita: Vanhimmat jäljet ovat Apollo 16:sta keväältä 1972. Samassa pinossa oli leikeitä (ja kokonaisia lehtiä) Jääkiekon MM-kisoista samalta vuodelta. :)

Ja nämä näyttävät olleen kiinnostuksen kohteita jatkossakin. Erääseen vihrekantiseen vihkoon olen kirjannut tähtitaivashavaintoja Kuusta ja planeetoista vuosien 1976-1980 aikana. Ja välillä on aina raportteja MM-kiekosta...

Komeetta Kohoutek (1973f) on myös leikkeenä mukana muistona ensimmäisestä avaruuteen mutta ei avaruuslentoihin liittyvästä "mediatapahtumasta". Muistiinpanoja ei ole, kun en silloin vielä osannut kirjoittaa...  ;D

t. Vesa K.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Juha-Matti Penttilä - 08.06.2008, 11:11:00
Aloitin tähtitieteen harrastuksen vuonna 1994 ollessani 10-vuotias. Kipinän harrastukseen sain siitä, kun silloin kesällä Jupiteriin törmäsi komeetta Shoemaker-Levy 9:n kappaleita. Tapahtumaa tuli seurattua tiedostusvälineistä ja pienellä linssiputkella etsin Jupiteria taivaalta, ei löytynyt vaalealta taivaalta. Samanlaista näytelmää tuskin enää tulee tällä vuosisadalla.
Otsikko: Vs: Äänestys: minkä ikäisenä koet aloittaneesi tähtitieteen harrastamisen?
Kirjoitti: Jauhoiksi Kivi - 23.06.2008, 18:23:17
Itse aloitin tähtiharrastuksen ihan kunnolla viime vuoden syksyllä, kun niin upeita kelejä oli, liityin Ursaan ja nämä foorumitkin löysyin. Jonkun ajan kuluttua kun kiinnosstus oli kasvanut todella kovaksi, päätin kesätyörahoillani ostaa putken, Celestronin 114eq:n. Olin silloin ja olen vieläkin 15v, eli aika paljolti samaan ikäluokkaan kuulun harrastuksen löytämisen puolesta muiden kanssa. Nyt kun vielä se aurinkosuodin tulisi niin pääsisi putki taas pölyttymästä, kun ei oikein kesäisin mitään havainnoitavaa ole  ;) Onneksi asun Lapissa, Ivalossa niin valosaasteet sun muut eivät ole haittana kun takapihalle kävelee.