Tänään allekirjoittaneella oli ihan selvästi liikaa aikaa, nimittäin päätin ottaa selvää kuinka nopeasti Skywatcher 150 Maksutov oikein jäähtyy ulkoilman
lämpötilaan, eli koska putken sisällä on yhtä hyytävää kuin ulkona tarkkailusession aikana on.
Olen netistä suurinpiirtein kaikki saatavilla olevat artikkelit lukenut ko. putken käytöstä ja aina mainitaan jäähtymisajaksi 1,5 - 2 tuntia kyseiselle putkelle.
Hommasin Mobberleyn kirjan innoittamana (Lunar and Planetary Webcam User's Guide (2006)) paikallisesta Hong Kongista ulko/sisälämpömittarin (3,25€)
ja kannoin putken (OTA) ulkovarastoon piiloon tuulelta ja sateelta. Anturin pujotin suurinpiirtein pääpeilin kohdalle. Sisälämpömittari näytti siis
ulkoilmaa ja ulkoanturi näytti pääpeilin kohdalta lämpötilaa. Putki oli avonaisessa tilassa, (perätulppa kiinni ihan tätä varten, horisontaalisessa tasossa)
Oheinen graafi puhukoon puolestaan, käsinkirjoitus johtuu excel -osaamattomuudesta mutta data on niin hyvää kuin honkkarin lämpömittarilla saa aikaan(=suuntaa antavaa), tieteellinen koehan tämä EI ole, n=1, koejärjestelyitä vain yksi, mutta kuitenkin, jos tuntuu että maksutovin kuva värisee ja tärisee syy voikin olla ihan jossain muualla kuin seeingissä ja omissa silmissä/okulaareissa. Ulkomaan käyttäjät kun asuvat vähän lämpimämmässä kuin me niin se kaksi tuntia riittänee heille ihan hyvin. :P
Tosin tuon odotuksen jälkeen voin sanoa että ainut asia joka väreili kuuta katsottaessa oli ilmakehä, 360x vaivatta ja hyvältä näytti!
T:AP
(EDIT : Vaimo sanoi että tähän olisi vielä voinut ajaa jonkun regressiokäyrän, mutta olkoon..Graafissa on kuvattuna siis putken sisälämpötila)
Varmistitko ensin, että mittarin ulko- ja sisälämpänäyttämät olivat samat samassa tilassa mitattuna? Itse olen huomannut, että näyttämät saattavat heittää jopa 5°C suuntaan tai toiseen.
Mutta, oli mikä oli niin tuloksesi on yllättävä :o
Joo-o , annoin kyseisen "mittalaitteen" tutustua 30 minuuttia sisälämpötilaan kotona: heittoa anturin ja "sisäisen mittarin" välillä oli 0.1C , eli aika lähellä..
Niin ja patteri oli uusi (ei olisi räpsä muuten toiminutkaan) ,koetin tehdä tästä ihan niin "tieteellisen" kokeen kuin pystyin (nollaresursseilla tosin, myönnettäköön) tosin näillä otannoilla p<0.05 >:D
Ja neljään tuntiin se sitten kuitenkin meni.
Se että mikä on lopullinen odotusaika riippuu tietenkin siitä, että onko putken sisälämpötilan oltava AIVAN sama kuin ulkopuolen, jotta havainnointi on mahdollista (tiettyä tarvetta varten), voihan ko. putken ottaa esiin ja katsella esimerkiksi M31 jo tunnin kuluttua pelkästään nähdäkseen sen (osissa tosin ) , mutta (planeetta)kuvaamisen kanssa onkin sitten niin ja näin
T:AP
Tuo aika-akselin epälineaarisuus myös hämää hieman. Joka tapauksessa 4 tuntia parinkymmenen asteen lämpötilaeron tasottumiseen on paljon. Ajan sais varmaan alle puoleen tuulettimella joka työntäis ulkoilmaa sisään.
Mulla on vielä 127:lla vastaava testi tekemättä vaikka lämpömittarinkin jo löysin.
JV
Kantsis varmaan ruveta pitämään putkea arkkupakastimessa valmiustilassa ;)
Ei ne taida olla lineaarisia ne jäähtymiskäppyrät muillakaan, esimerkiksi:
( http://www.fpi-protostar.com/bgreer/fanselect.htm ) , Onkohan kukaan muuten kokeillut pultata tuuletinta suoraan tällaisen putken kylkeen? :o
(Intes microllahan on jo valmiina tehtaalta tullessa)
T:AP
LainaaEi ne taida olla lineaarisia ne jäähtymiskäppyrät muillakaan
Ei käppyrä ole varmasti lineaarinen kun lämpövuo putkesta on lämpöeron funktio. Aika-akselia tarkoitin; Jos se olis lineaarinen, niin käppyrän muoto kertois selkeämmin tilanteen.
LainaaOnkohan kukaan muuten kokeillut pultata tuuletinta suoraan tällaisen putken kylkeen
Mulla on hämärä kuva että olisin nähnyt, ja onhan olemassa kaupallinen tuote jolla pumpataan kylmää ilmaa putkeen. Itse olen suunnitellut reiän tekemistä takakanteen, josta tuuletin puhaltais kylmää ilmaa peilin takapuolelle, josta ilma kiertäis peilin, kohti meniskusta ja ulos okulaariholkista.
Tuosta olis sekin etu että putkeen sais hetikuivan ilman kierrätettyä sisään ja enemmän kosteutta sisältävän sisäilman pois tiivistymästä sisäpinnoille.
JV
Eikö tuuletin samalla toimisi imurina ja imisi putken sisään pölyä, hiiriä ja muuta ei haluttavaa?
LainaaEikö tuuletin samalla toimisi imurina ja imisi putken sisään pölyä, hiiriä ja muuta ei haluttavaa?
Kunnon mikrosuodatin vaan tuulettimen eteen.
Joo, niin olisikin selkeämpi, mutta kuten mainitsin "excel-taidoton"- on keskimmäinen nimeni...
EDIT: Otin sitten millimetripaperia ja piirustin sille, se on jaava todellakin selkeämpi näin, ja datakin näyttää paremmalta..
T:AP
Innostuin mittamaan omankin putken lämpövasteen. Hetkellä 0 minuuttia nostin putken lämpömittareineen ulos parvekkeelle.
(http://img168.imageshack.us/img168/6013/putkenlmptilalx1.png)
Ajattelin sulkea okulaariholkin kautta kulkevan lämpövuon kokonaan pois. Jos sen jättää auki jäähtymisen ajaksi (moni varmaan jättää, jos ei ole hyönteisaika), saavutetaan tasoittuminen kaiketi aikaisemmin kuin eristetyllä okulaariholkin aukolla. Mittauksen kannalta tilanne on selkeämpi (verteilukelpoisempi) eristetyllä aukolla. Koska tein mittauksen myös lasitetulla parvekkeella, oli tuulenkin vaikutus minimaalinen.
Tein 35mm filmipurkkiin reijän kanteen ja pohjaan, läpötila-anturi niistä läpi ja purkin sisään veskipaperia. Anturin jätin hyvin lähelle purkin pohjaa, joten putken sisälämmön mittaus tapahtui filmipurkin etäisyydeltä okulaariholkissa ... anturin mittaava metallinen osa oli pari senttiä putken takakannen tasosta sisään päin, keskellä baffle-putkea.
Kun tulokset tuli kirjattua myös ulkolämpötilan ja sisälämpötilan osalta erikseen, pistin niidenkin käppyrät mukaan kippurastoon. Näkyypähän mittarinkin ulkolämpötilamittauksen aikavakio.
JV
Entäs se arkkupakastimessa säilyttäminen tai ennakkoviilentäminen ennen ulosmenoa? Tai jos liian low techiä (tiedemiehille) niin AGA:lta kuivajääpusseja (hiilihappojää) ja niitä putken pintaan muutamia - avot instant kylmäputki ;)
Nimimerkillä "tunnin nyt vielä venaa mutta neljä?" ;)
Mielenkiintoisen käppyrän olet saanut (Antti) aikaan eli en olisi uskonut, että jäähtyminen jatkuu vielä kahden tunnin jälkeen :o
Olisi samoin mielenkiintoista nähdä vastaava jäähtymiskäyrä jonkin suurehkon (10-12") Newton-peilin jäähtymisestä. Sekin voisi olla hyvä vertailu suljetun ja avoimen putkiratkaisun välillä. (Tässä on jo kertaalleen täälläkin nähty aussi-linkki 10" peilin jäähtymisestä miedommissa lämpötiloissa: http://www.acquerra.com.au/personal/bird/astronomy/cooling/ (http://www.acquerra.com.au/personal/bird/astronomy/cooling/).) Saisikohan tuon mittarin anturin kiilattua peilinpitimen ja peilin väliin vai millä Newton-peilin oman lämpötilan saisi mahdollisimman hyvin mitattua (pintamittaus mitannee puolet ulkoilman lämpötilaa, kun vain anturin toinen puoli on kiinni peilissä). Tuskin kukaan haluaa uhrata peiliä tieteen alttarille poraamalla mittausreikää sen keskelle!?? ;D
Allar joskus kirjoitteli täälläkin ATM-puolella? tekemänsä 300mm peilin jäähtymisajoista. Tässä hänen tuloksiaan:
http://www.allarscopes.com/300mm_dobson/peilin_jaahtyminen.htm (http://www.allarscopes.com/300mm_dobson/peilin_jaahtyminen.htm)
Hän toteaa jäähdyttämättömien aikojen olevan yllättävän pitkiä.
Minäkin lisäsin artikkeliini mittaustietoa 5-tuumasen Maksutovon lämpötilan askelvasteesta:
http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index.htm (http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index.htm) (Kappale 1.3 Lämpötilasta).
Korjasin artikkelin tekstiä seuraavaan muotoon (huom nyrkkisääntö AP:n mittauksiin perustuen):
LainaaViiden tuuman MAK ja SCT-putket, ottavat aikaa jopa 2 tuntia saavuttaakseen lämpötilan, jossa ne voidaan kollimoida (riippuu tietysti lämpötilaerosta, josta ne tuodaan, ja ympäristön lämpötilan muutosnopeudesta).
Nyrkkisääntö: Putken koon kasvattaminen tuumalla, näyttäisi lisäävän Maksutov-putken asettumisaikaa jopa tunnilla jos jäähdytystä ei ole käytössä.
JV
Kiitos hyvästä linkistä! Jäähtymisaika ilman tuulettimia noin kaksi tuntia ja tuulettimilla noin tunti käyttökelpoiseen peiliin? Tuo lienee riittävän hyvä syy suunnitella Newtoniin aktiivinen jäähdytys, jos putkea aikoo säilytellä sisätiloissa. Eivät ne Cloudy Nights:in jenkit taida ihan turhaan vouhkata kaukoputken lämpötilojen hallinnasta :)
Onko maksutovin jäähdytysasennolla merkitystä. Onko piippu ylöspäin vai alaspäin?
jk
Cloudynightsin foorumeilla muistaakseni väittivät, että jos putki on meniskus alaspäin, niin lämpö ei pääse pois baffle-putken takia ja jos meniskus ylöspäin niin ei se lämmin ilma mene mihinkään ainut reikä kun on silloin alaspäin, (näin siis väittivät). Siellä suositeltiin tuota horisontaalista asentoa. Tämän voi tietysti taas kokeillen mitata, jos on kiinnostusta.... ;)
T:AP
Tein hieman lisämittauksia kun putkea on jäähdytetty aktiivisesti.
Kuvat ja käyrät artikkelissa:
http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index.htm#Kappale1.3 (http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index.htm#Kappale1.3)
Näyttää siis siltä että tuulettimella saa lämpötilat tasoittumaan SkuWatcher 127 Mak:lla kahdesta tunnista (ilman jäähdytystä, okulaariholkki suljettu, meniskuksen linssisuoja paikallaan) puoleen tuntiin (imetty puoli tuntia putkesta lämmintä ilmaa pois). Ja saattaa mennä allekin puolen tunnin - täytyy tehdä vielä yksi mittausjakso
JV
Edit: Kyllä tuo puoli tuntia on näköjään ollut nafti raja. Elikäs puoli tuntia moottoroitua tuuletusta ja putki on käyttövalmis.
Tehtyäni lisää lämpötilnamuutosmittauksia, näyttää siltä ettei jäähtymiseen vaikuta juurikaan se onko okulaariholkki auki tai puuttuuko O-rengas jos putkesta ei ilmaa vaihdeta koneellisesti. Passiivisen jäähdytyksen aikavakio on aina kahden tunnin luokkaa, kun taas koneellisesti se on reilu puoli tuntia.
Mittaustietoja ja käyriä ed. viestin linkissä.
JV
Mittasin sitten putken vielä 60minuutin passsiivisella tuuletuksella - ei nopeuta jäähtymistä.
Elikä loppupäätelmänä: Ei ole väliä onko meniskuksen suoja paikallaan, onko okulaarinreikä tukittu/auki tai onko O-rengas paikallaan; putki jäähtyy kaikkissa tapauksissa yhdessä ja erikseen samassa ajassa käyttökuntoon (riippuen lämpötilaerosta - huoneenlämmöstä lähelle nollaa parissa tunnissa).
Sen sijaan pienikin tuuletin imemässä okulaariholkista ilmaa ja korvausilmalle tie peilin taakse muuttaa jäähtymisnopeuden radikaalisti (huoneenlämmöstä lähelle nollaa noin puolessa tunnissa).
JV
PS. Olenko mä disponibiliteetissa - siirretty sivuun? Kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut asiasta.
Minulla on yksi Maksutov tyyppinen putki ja viimeinen asia mitä sille menisin tekemään on että puhaltelisin sen täyteen pölyistä ja kosteaa ulkoilmaa. Kuvan vääntelehtimisen kannalta merkittävintä taitaa peilin sisäiset lämpötilaerot. Ne tietenkin pienevät kun kaikki osat saavuttavat ympäristön lämpötilan. Kevättalvisin käy helposti niin että ympäristön lämpötila muuttuu nopeammain kuin putki pystyy seuraamaan perässä. Vaihtoehtona tuli mieleeni että jos pitäisi putken lämpötilan vakaana jossain vähän ympäristöä korkeammassa lämpötilassa, silloin ei myöskään tarvitsisi murehtia lämpötilan muutoksia. Eli putken kylkeen vastus ja termostaatti. Kolmantena vaihtoehtona tulee mieleen että jos käyttäisi sellaista peilimateriaalia joka ei lämpötilamuutoksista välitä, niinkuin on tehty Lomon Cassegrainissa.
Oman kuvausnewtonini säilytän ulkoilman lämpötilassa. Avoimena putkena se on toistaiseksi kerinnyt mukaan ulkoilman lämpötilavaihteluihin. Ja on pölyä täynnä, ainakin kun katsoo taskulampulla okulaarin reiästä.
Kaizu
Hämärästi muistelen jostain ulkomaanelävien foorumilta lukeneeni että jos estetään eristämällä lämmön johtuminen peilin reunoilta, niin että lämpö pääsee karkaamaan vain ylä- ja alapinnalta, niin peili ei muuttaisi muotoaan. Josko jotain kiinnostaa niin voinee selvitellä pitääkö paikkaansa.
LainaaVaihtoehtona tuli mieleeni että jos pitäisi putken lämpötilan vakaana jossain vähän ympäristöä korkeammassa lämpötilassa, silloin ei myöskään tarvitsisi murehtia lämpötilan muutoksia.
Peilin muodonmuutokset, kun siinä on tasaantumaton lämpötila, on yksi virhelähde, mutta eikö tuosta putken erilämpöisyydestä aiheudu taas virtauksia?
Yritin muuten tuon artikkelin lämpömittauksen saada sellaiseksi, että peilin lämpökapasiteetti näkyisi purkautuessaan. Kuten vaikuttaa näkyvänkin. Mittausjakson alkaessa putkesta tehdään umpio, jonka sisäilmaa peili lämmittää.
Lainaaestetään eristämällä lämmön johtuminen peilin reunoilta
Oiskohan tuolla muuta kuin teoreettista merkitystä ... hmmm.
JV
Edit: Muotoilin hieman tekstiä koskien pölyä:
Lainaa
Tuuletin imee ilmaa putkesta, jotta mahdollisesti se pöly mikä okulaariholkin kautta pääsee baffle-putkeen, tulee mieluummin pois sieltä kuin menee syvemmälle sisään.
Korvausilmanotto saadaan SkyWatcherissa takakannen ja putken pään välissä oleva O-rengas poistamalla. Tällöin korvausilma tulee takakannen ja putken sisällä olevan raamin väliin. Raami on keskeltä avoin ja ilma virtaa sen kautta suoraan pääpeilin takaosaan. Juuri sinne mihin kylmää kaivataankin. Tämän jälkeen, kierrettyään pääpeilin, imu vetää ilmaa eteenpäin putkessa, kunnes baffle-putken etupään kautta se pääsee poistumaan läpi bafflen ja tuulettimeen, vieden menessään bafflessa olevat pölytkin.
Korvausilmalla ei ole nyt minkäänlaista suodatusta, mutta sellaisen tekeminen on helppoa. Tarvitaan yksi lasten kokoa oleva hikinauha tai sentin levyinen kumipanta ja pala suodatinta (esimerkiksi Goretex-tyyppistä kangasta, joka päästää vedenkin vain vesihöyrynä lävitseen), joka sijoitetaan hikinauhan tai kumipannan alle ja O-renkaan avoimeksi jättämän uran päälle. Jos käytettiin kumipantaa, siihen lävistetään reikiä korvausilmaa varten.
On siis vain hyvä aktiivisesti tuulettaa putkea.
Kosteus taas menee yleensä niin päin että kylmässä ulkoilmassa ei voi olla sitä vesimäärää minkä huoneilma pitää helposti. Kun putki viedään ulos, niin aktiivisella tuuletuksella putken sisäilma vaihdetaan kuivempaan kylmään ilmaan. On vähemmän sitten tavaraa mikä voi kondensoitua pintoihin.
Onko tuolla kosteudella sitten kovinkaan paljon merkitystä käytännössä jos pääasiallinen säilytys on tasalämpimissä sisätiloissa. Putkihan viettää varastoelämää suurimman osan ajastaan.
Minä muuten en saa oikeen millään itseäni jättämään putkea ulos. Liian hieno värkki Suomen ilmastollisiin olosuhteisiin ;D
Tältä sivulta saa ladattua ohjelman, joka laskee peilisi jäähtymisajan:
MirrorCooling: A Tool to Evaluate the Cooling of a Telescope Mirror
http://www.cruxis.com/scope/mirrorcooling.htm (http://www.cruxis.com/scope/mirrorcooling.htm)
"MirrorCooling is a tool that can help to evaluate the thermal behavior of a telescope mirror. The application simulates the temperature evolution in a mirror subject to varying ambient temperature and chosen heat transfer conditions on the front and back surface. It displays a plot of the temperature profile at every time step, and a graph of the evolution of the mirror core, optical surface and air temperature."
Suosittelen tutustumaan...
Nyt keväällä törmää mielenkiintoiseen ongelmaan: Vaikka nostaa putken ulos jäähtymään sisälämpötilasta +20 C ja jo hyvissä ajoin, niin eihän se putki
(tietenkään) jäähdy kun siihen ulkona vallitsevaan lämpötilaan (eli esim tänään +12-15C), noin klo 2000 mennessä +8-+9C ja sitten lämpötila
laskee nopeasti nollan kieppeille muutamassa tunnissa...
Muuten ei mitään ongelmaa, mutta oma maksutov ei kyllä pysy perässä jäähtymisen suhteen ja tasapaino saavutetaan vasta klo 2400-0100 jolloin jo esimerkiksi "kuvausikkuna" Saturnukseen on kadonnut (eli näköyhteys häviää), onko vaan kylmästi (heh heh) todettava kauden olevan ohi vai kippaanko putken pakastevihannesten ja marjojen sekaan jäähtymään (tosin se on kyllä sitten umpijäässä saman tien kun tuo ulos kosteaan/kastepisteen lähellä olevaan ulkoilmaan)? Olenko ainoa joka painii tämän ongelman kanssa, jos en ole niin miten muut olette ratkaisseet tämän?
T:AP
Niin outoa kuin se onkin, niin eilen illalla mulle sattui vaihteeksi lähes ideaalinen seeing ja läpinäkyvyys samalle illalle :)
En siis pysty omalta kohdaltani vahvistamaan tuota ongelmaasi, vaikka tiedän tuon nopean jäähtymisen ongelmaksi hitaasti jäähtyvillä putkilla (suuret peilit ja suljetut putkiratkaisut). Pistin näet Maksutov putkeni ulos n. klo 17:00 jäähtymään (vaaka-asentoon + diagonaali irti, jotta ilma pääsisi vapaammin kiertämään) ja havaintojen pariin ehdin illan hämärryttyä noin klo 22:40. Jalustan tyrkkäsin pihalle vasta klo 22:20, joten se oli vielä selvästi lämpimämpi kuin ympäröivä ilma n. klo 23:00 saakka. Tein putkelle suuntauksen kolmitähti-menetelmällä ja huomasin jo suuntauksen aikana epäterävästä tähdestä sen levolliset Airy-disk renkaat.
Vaihdoin putkeen 8mm okulaarin (225x) ja suuntasin sen kohti Saturnusta hyödyntääkseni astronomisen hämärän ennen pimeyden tuloa ja hämmästelin heti mielessäni hyvää seeingiä. Cassinin jako näkyi ekaa kertaa tänä talvena/keväänä ilman suurempaa arvuuttelua eli se melkeinpä pomppasi silmille tuolta renkaiden sivulta katsottuna. Samoin Saturnuksen pinnan vyöhykkeisyys näkyi hienosti yhdessä renkaiden varjon kanssa ja mieleen tuli ajatus web kameran saamisesta putken yhteyteen (nyt olisi tullut tulosta!). Ilmakehän rauhallisuus sieti hyvin vielä 360x suurennoksen (10mm + Barlow), mutta SW 150/1800 Maksutovin Saturnus-kuvasta ei irronnut aiempaa enempää yksityiskohtia (planeetta näkyi vain isompana ja tarkasta tarkennuspisteen löytämisestä oli taas kerran kiusaa). Saturnuksen kuista taisin nähdä Dionen, Tethyksen ja Rhean sen itsestään selvän Titanin lisäksi. Kokeilin myös lopuksi 15cm putkelle järjetöntä 450x suurennosta, mutta liika oli jo liikaa sekä tälle putkelle ja kelille.
Läpinäkyvyys oli myös keskivertoa parempi, vaikken nähnytkään M63/M64 galakseista juuri muuta kuin selvän sumuovaalin keskuskirkastumineen. Sen sijaan pallomaisesta tähtijoukosta M3 näkyi runsaasti yksittäisiä tähtiä sumumaisen taustahehkun sisältä (128x/180x sopivat kumpikin hyvin tälle kohteelle, tuolla suuremmalla pääsi katsomaan himmeitä tähtiä kimaltelevaa näkökenttää puolikkaan okulaarin näkökentän laajuudelta, tuli siis ensimmäinen "wau!" tämän kohteen suhteen) :)
Mutta tarkemmin ajatellen minun täytyy hiukan peruutella takaisin AP:n näkemyksen suuntaan, sillä tuossa Saturnuksen kuvassa oli lievää vaihtelua rauhallisuuden suhteen. Tätä ei esiintynyt normaalin x kpl värähtelyä per sekunti suhteen, vaan ennemminkin usean minuutin jaksoissa. Välillä oli muutama minuutti heikompaa näkyvyyttä ja sitten kuva terävöityi taas uudelleen. Tämä vaihtelu oli kuitenkin vähäistä sellaisen normaalin "heikon seeingin" rinnalla. Havainnot lopetin noin 23:50, kun tuo aikainen työaamuherätys oli edessä klo 6:20...
No sama keli ilmeisesti osui sinnekin päin, tartuin aiempaan mainitsemaani jäähdytysongelmaan näin: alkujäähdytyksen(1700->20:30) yhteydessä kiinnitin putken kylkeen kylmäkalleja 3kpl... :D ja nostin putken ulos havaintopaikalle jo klo 20:30 (naapureiden ihmeteltäväksi)... Nyt en kyllä tiedä auttoiko tuo vai mistä oli kyse mutta parhaat näkymät oli eilen mitä olen eläissäni ikinä nähnyt millään putkella, taisi olla ensimmäinen kunnon seeing tälle talvelle... Läppäristä loppui akku 00:00 ja sitten jatkettiin Virgon galaksijoukon kuvaamista D200:sella aamukahteen ja nyt kärvistellään töissä....(Vasta kolmas havaintoyö tällä viikolla, "paukut" rupeaa vähitellen olemaan vähissä)
T:AP
Kuvausnewtonini on kerinnyt hyvin mukaan ulkolämpötilan vaihteluihin. Ilman puhallintakin, en ole vielä asentanut sitä paikoilleen.
Olen tosin aloittanut sessiot vasta vähän ennen puoltayötä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 13.02.2010, 21:11:50
Lainaus käyttäjältä: ketarax
Voisiko tuosta arvata että käytit RETiä etkä skywatcheria? Olen ollut siinä luulossa että katadioptrista putkea ei tarvitse jäähdyttää ainakaan yhtä kauaa kuin avointa newtonia, kun suljetussa rakenteessa putkivirtauksia ei pääse syntymään.
Menee juuri päinvastoin kuin ajattelit (ts. avoin Newton jäähtyy nopeammin kuin saman kokoiset suljetut CAT-putket). Lisää aiheesta tässä ketjussa:
(Vaihdoin ketjua)
Olen tainnut tulkita sen kummemmin ajattelematta ilmaisua "putkivirtaus" väärin. Tähän asti se tarkoitti minulle putkessa olevan ja ulkoilman välistä konvektiota ja tähän liittyviä turbulensseja (putken suulla). Mutta täytyyhän sen suljetussa putkessakin olevan ilman (vai typpeäkö niissä on??) tosiaan pyörteillä.
Kaksoisnolotus, kun muistin vielä Clarken Rama-avaruusaluksen, jonka _suljettuun_ mikroilmastoon auringon lämmitys sylinterin seinän läpi synnytti pienen pyörremyrskyn. :azn:
:afro:
noh.
menin australiaan. ostin hienon skywatcherin 127:n maksutovin ja ajoin sydneyn esikaupunkialueen ulkopuolelle kun oli ihan #¤%&#! hieno keli. laitoin putken jalustalle ja sihtasin kuuta, joka jonkinmoisena sirppinä möllötti ihan vinksallaan, niinkuin on etelässä tapana.
oli hieno.
taskussa sattui olemaan modattu 20D ja jonkinmoinen H-alfasuodin, joten ajattelin että otanpa sitten seuraavaksi maailman hienoimman kuvan eta carinaesta, niinkuin tuliaisiksi silleen.
siinä tuli sitten vähän liian pro olo, ja päätin että kun päivällä oli kuitenkin ollut se 50 astetta lämmintä ja yöksi tuntui laskevan lähemmäs nollaa, niin tuuletanpa putkea vähän - niinhän ammattilainenkin tekisi, varsinkin jos aikoo jotain hienoa vielä kuvata.
nappasin okulaarin pois holkistaan ja seurasin sitten typeränä vierestä kuinka samalla sekunnilla lensi 1,25" aukosta sisään hailakka yökkönen, kuun loisteessa räpiköiden. vartin ajan seurasin mielenkiinnolla kuinka paljon pienen hyönteisen siivistä saattaakaan suomuja irtoilla, yritin houkutella sitä ulos otsalampulla ja uhkauksilla, mutta ei. se on muuten aika helppo peli se missä pitää kuula saada johonkin koloon semmoista labyrinttitasoa kallistelemalla, verrattuna yökkösen poistoon maksutovista.
lopun yötä sitten yritin kuvata sen pirulaisen ryömiskellessä milloin milläkin laidalla peiliä, kunnes kondensaatiovesi valui norona putken kyljeltä läppärin näppikselle ja tuli semmoinen olo että ehkä se surffaaminen huomenna aikasin on enemmän se juttu.
Lainaus käyttäjältä: 3p0 - 14.02.2010, 14:11:36
nappasin okulaarin pois holkistaan ja seurasin sitten typeränä vierestä kuinka samalla sekunnilla lensi 1,25" aukosta sisään hailakka yökkönen, kuun loisteessa räpiköiden.
:grin:
Siellä on sentään lämmintä :)
Ihmettelinki jo toisaalla mistä oikein keliä löysit.
Onko kukaan kokeillut peilin jäähdyttämistä kylmäspraylla?
Lainaus käyttäjältä: Naamari - 29.09.2010, 00:50:00
Onko kukaan kokeillut peilin jäähdyttämistä kylmäspraylla?
Kokeilepas ihoon, meneekö kylmä tasaisesti sisään ihmiseen, vai irtoaako turha liha ennenkuin luu on viilentynyt? Lämmön pitää muuttua tasaisesti kappaleessa. Voihan sen peilin ottaa käteen ja pyöritelä sitä, antaa alkujäähdytys, montakohan purkkia mahtaisi mennä?
:cheesy:
Kari
Lainaus käyttäjältä: Naamari - 29.09.2010, 00:50:00
Onko kukaan kokeillut peilin jäähdyttämistä kylmäspraylla?
Vähän veikkaan, että kylmäspraylla, hiilidioksidisammuttimella tai nestetypellä (tai ylipäätään kylmentävillä aineilla ja kaasuilla) jäähdyttämisen jälkeen homma on sen verran huurteessa, että voi samantien painua sisälle muutamalle huurteiselle... :grin:
Eli kyllä se ilmajäähdytys on varmaan edelleen paras keino jäähdyttää kaukoputken peiliä. Sitä tosin voi tehostaa viileää ilmaa puhaltavalla tuulettimella, joissain peiliputkissa on jo valmiiksi tietokoneen tuulettimet pääpeilin alla, mutta yhtä hyvin niitä voi virittää itse sinne...
Seuraava kysymys tuleekin sitten koskien ilmajäähdytystä. Miten tommosen prossutuulettimen asentaminen putkeen tapahtuu?
Tietty itse fyysinen asentaminen ei ole se ongelma vaan se, että minkälaisia virtalähteitä tommoseen voi käyttää ja kuinka paljon tota
liitäntää joutuu modaamaan, että alkaa pelittään?
Sattumoisin löysin komerosta vanhan Nexuksen 12v, 120mm tuulettimen.
Jos se on 12V tuuletin niin sille voi antaa 12 volttia tai sitten vähän vähemmän jos haluaa että pyörii hitaammin. Ei muuta kuin johdot virtalähteen napoihin, tai helpompaa on jos juottaa niihin johtoihin samanlaisen liittimen kuin virtalähteessä.
9V paristolla se myös pyörii aika pitkään. eikä ota kovin paljoa kierroksia
Hiukka hätäilin kysymyksessä. Hoksasin, että porakoneessa on 12v akku. Otin tuulettimen liitännän irti ja laitoin piuhat kiinni akkuun -> koko laitos meinasi lähtä lentoon. :grin:
Noh, jos joku pähkäilee saman asian kanssa, niin tässä hyvä keino antaa rupelille vauhtia. :cool: