James Webb-avsruusteleskooppi on kuvannut varhaisen maailmankaikkeuden galakseja, joiden massiivisuus on haaste kosmologialle. Spektrianalyysin odotetaan vahvistavan havainnot.
Asiasta uutisoi Tekniikan Maailman verkkolehti:
https://tekniikanmaailma.fi/kosmologiset-mallit-pirstaleiksi-james-webb-teleskooppi-loysi-syvasta-avaruudesta-galakseja-joita-ei-tieteen-mukaan-pitaisi-olla-olemassa/
Jännityksellä odotetaan spektrianalyysin tulosta, jos vahvistaa oletuksen, tulee mietintätauko. Näin harrastelijana tarjoaisin selitykseksi varhaisen universumin sakeutta. Vetyä on ollut sakeasti mikä mahdollisti nopean galaksikehityksen. Mutta tämähän on varmaan huomioitu kaikissa malleissa.
Nyt kyllä ymmärtää miksi niinkin kallis laite tehtiin kuin Webb-teleskooppi. Laskin huvikseni paljonko Webbi tuli maksamaan amerikkalaisille 10mrd/330milj teki n. 30 dollaria/asukas, aika iso uhraus.
Suurin osa varmasti rahoituksesta on jenkkirahaa.
Kanada ja ESA on myös rahoittanut projektia, joten myös lähes jokainen suomalainen on kustannuksiin osallistunut?
Lainaus käyttäjältä: Tertsunen - 25.02.2023, 12:35:33
Suurin osa varmasti rahoituksesta on jenkkirahaa.
Kanada ja ESA on myös rahoittanut projektia, joten myös lähes jokainen suomalainen on kustannuksiin osallistunut?
Vain ne jotka ovat nettoveronmaksajia, eli ne jotka maksavat enemmän veroja kuin mitä saavat henkilökohtaisia (eli ei kaikille tulevia) tulonsiirtoja. Yllättävän pieni porukka. Valtiolta palkkansa saavat eivät ole nettoveronmaksajia....
Lainaus käyttäjältä: HarriR - 25.02.2023, 14:23:00
Vain ne jotka ovat nettoveronmaksajia, eli ne jotka maksavat enemmän veroja kuin mitä saavat henkilökohtaisia (eli ei kaikille tulevia) tulonsiirtoja. Yllättävän pieni porukka. Valtiolta palkkansa saavat eivät ole nettoveronmaksajia....
Tuolla periaatteella jos kaikki olisi valtiolla töissä, Webbiä ei olisi edes suunniteltu.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.02.2023, 16:54:36
Tuolla periaatteella jos kaikki olisi valtiolla töissä, Webbiä ei olisi edes suunniteltu.
Onneksi kaikki eivät ole valtiolla töissä. Jos palkka maksetaan veroista, niin miten sellainen henkilö voi olla nettoveronmaksaja? Olen siis itsekin ollut valtiolla hommissa, ja en voi sanoa olleeni nettoveronmaksaja, yhteiskunnan toimintaedellytysten tekijä toki, ja ylpeä siitä, mutta se on eri asia. En kasvattanut pottia joka meillä on käytössä.
Joku osaisi varmaan laskea universumin tiheyden 100 000 000 vuoden ikäisenä. Kovan etsimisen jälkeen löysin nykyisen tiheyden:
Quora com
Critical density is the value at which the Universe is at balance, and is stopped. This value is estimated as (1-3)×10^-26 kg/m³ (or 10 hydrogen atoms per cubic metre)
Oli mikä oli, kun mennään ajassa taaksepäin, kuvaan astuu ilmiö nimeltä kaasunpaine. Jostain luin että paine esti varhaisessa universumissa massaa tiivistymästä. Siis jossain laajenemisen vaiheessa paine varjeli laajenemisprosessia murtumasta painovoimakuoppiin eli laajeneminen jatkui niin pitkälle kunnes varjeleva vaikutus heikkeni.
Toinen vaikuttava tekijä oli pimeä aine mutta kun siitä ei tiedetä juuri mitään niin ei voida sanoa miten se vaikutti.
Myös varhaisilla mustilla aukoilla on spekuloitu, joten muuttujia riittää. Ollaan mahdottoman arvoituksen äärellä.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 24.02.2023, 15:19:52
James Webb-avsruusteleskooppi on kuvannut varhaisen maailmankaikkeuden galakseja, joiden massiivisuus on haaste kosmologialle. Spektrianalyysin odotetaan vahvistavan havainnot.
Asiasta uutisoi Tekniikan Maailman verkkolehti:
https://tekniikanmaailma.fi/kosmologiset-mallit-pirstaleiksi-james-webb-teleskooppi-loysi-syvasta-avaruudesta-galakseja-joita-ei-tieteen-mukaan-pitaisi-olla-olemassa/
Ei ole mitenkään mahdotonta, että Big Bang teoria osoittautuu loppupeleissä virheelliseksi näkemykseksi (=punasiirtymille voi nimittäin löytyä jokin aivan muu selitys kuin pakonopeudet).
Kun näemme täysin muodostuneita galakseja etäisyyksillä, jotka edustavat "maailmankaikkeuden varhaisinta aikaa", niin meidän ei pitäisi nähdä täysin muodostuneita galakseja vaan jonkinlaisia "mössögalakseja".
Onneksi havaintoinstrumentit kehittyvät... mutta silti tarvittaisiin vaan vielä nykyistä tehokkaampaa "rautaa", että päästäisiin vielä syvemmälle. Eli ns "isompaa silmää" peliin vaan.
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 26.02.2023, 11:22:05
Ei ole mitenkään mahdotonta, että Big Bang teoria osoittautuu loppupeleissä virheelliseksi näkemykseksi (=punasiirtymille voi nimittäin löytyä jokin aivan muu selitys kuin pakonopeudet).
Laajeneva kosmos on yksinkertaisessa mallissa välttämättömyys, monimutkaisemmassa mahdollinen. Yksinkertainen malli on: alkurähdys > energian polttaminen loppuun fuusioreaktiossa > lämpökuolema
Monimutkainen on esimerkiksi multiversumi: paikallinen alkuräjähdys > paikallinen energian poltto >paikallinen lämpökuolema. Toki monimutkaisia malleja voi keksiä vaikka mitä.
Kuitenkin laajeneminen on ilmeistä, kaikissa suunnissa on samanlaista galaksia, lähellä pitkälle poltettuja ja kaukana vähän poltettuja siis koska kaukana olevat näkyvät meille miljardeja vuosia nuorempina.
Piti vielä lisätä, jos kosmos olisikin kuin jatkuvan kasvatuksen metsä jossa kaadetaan vanhat puut jotta nuorille tulee tilaa, tämä tarkoittaisi sitä että kaukana olevien galaksien spektroskooppiset arvot olisi samoja kuin lähellä olevien. Mutta näin ei ole, tämä malli ei toimi spektroskopian perusteella vaikka se toimisikin pimeän energian perusteella. Siis pimeä energia mahdollistaisi kyllä galaksien pysymisen aloillaan eli laajenemattoman avaruuden.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 24.02.2023, 15:19:52
James Webb-avsruusteleskooppi on kuvannut varhaisen maailmankaikkeuden galakseja, joiden massiivisuus on haaste kosmologialle. Spektrianalyysin odotetaan vahvistavan havainnot.
Asiasta uutisoi Tekniikan Maailman verkkolehti:
https://tekniikanmaailma.fi/kosmologiset-mallit-pirstaleiksi-james-webb-teleskooppi-loysi-syvasta-avaruudesta-galakseja-joita-ei-tieteen-mukaan-pitaisi-olla-olemassa/
Mielenkiintoinen uutinen!