Marsista en ole koskaan saanut ja osannut saada mitään kelvollista irti, laitan tuoreimman yritelmäni ja jos joku muukin innostuisi koettamaan tätä vähän ja harvoin nykyään kuvattua kohdetta. Kohtalaisesti se on korkealla tänä syksynä mitä nyt seeing antaa myöten ja alkaa taas talven pilvisyys.
Hienoa nähdä, että innokkaimmat ovat jo saaneet ihan oikeasti Marsista irti yksityiskohtia. Omalle putkelle tuo on ollut vielä sen verran pieni, että mitään ihmeellistä ei ole erottanut. Mutta jo tässä syyskuun aikana Mars saa lisää kulmaläpimittaa.
Uudessa Zeniitissä on asiaa Marsin näkymisestä tänä havaintokautena:
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2022/08/26/mars-havaintokausi-2022-2023/
Tuossa on paljon samaa, kuin artikkelissani kaksi vuotta sitten, mutta tiedot päivitetty koskemaan tämänkertaista oppositiota.
Minulle Mars on aina näyttäytynyt komeampana visuaalisesti kuin kamerassa, mutta pitää sitä taas kokeilla kunhan se vähän kasvaa.
Ei kehuttava keli, kuvasin silti.
Vielä pari yritystä Marsista, Ceres 224 väri ja ASI 290 mono oli kamerat.
Kaunista katsottavaa, kiitos kun jaat tuotoksiasi.
Itsellä alkaa silmät olemaan niin huonot että tämä on mukavin tapa
nauttia maailmankaikkeudesta.
Laitan varmaan kohta lelut myyntiin, alkaa taisteluväsymys ja
kiinistus muihin juttuihin ajamaan ohitse.
Kari
Tanen innoittamana yritinpä minäkin. Kalustona 200mm f/6 newton, 2x barlow, 850nm IR-pass suodin ja ASI178MM. Yllätyin hieman kuinka paljon yksityiskohtia sain kaivettua esiin 10 000 ruudun videopätkästä sillä okulaarin kautta tarkasteltuna en erottanut kuin vaiheen 250x suurennuksella kelin vatkatessa kovin paljon.
Kauden eka Mars-kuva mulla.
Jaksoin sentään valvoa aamuneljään kun Jupiter aiemmin yöllä onnistui kohtalaisen hyvin.
Mutta ei taas muista mitä kikkoja piti käyttää että saisi minimoitua tuota reunarantua.
Kokoa tässä Marsilla 13.1"
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202210/109992_65f586c83a02f9e9df691e45d735759a.jpg)
Tuleeko tuo reunahuntu kuviin jotenkin huonosti kohdistetuista ruuduista vai jostain ihan muusta? Kenties optiikasta?
On aika monisyinen juttu.
Tämä ehkä kattavin artikkeli aiheesta:
https://skyinspector.co.uk/mars-edge-artefact/
Viimeöinen 14.9" kokoinen Mars.
Reunavirheen esiintyminen hieman paranee kun Marsin koko kasvaa.
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202210/110460_d302d5047a8043f0caa4309ac4b9fbdf.jpg)
Minä en päässyt eroon reunavirheestä jos aikoi saada terävöitettyä että jotain pintaa erottuisi, vai olisiko nuo vain likatahroja optiikassa...Pitääkö alkaa tutkimaan Marsin karttaa?
Minäkin kuvasin viime yönä perus värikameralla. Samoja näkymiä kuin Tanella.
Taivaanvahdissa (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/110522) myös pieni animaatio.
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202210/110522_26838eff1f3fbc8a40440e9052bbf90a.jpg)
Varhain sunnuntaina 13 marraskuuta aamuyöllä kuvattua.
18 marraskuuta, vähän eripuolelta kuin edellinen. Käsittelin vielä seuraavana päivänä toisen kuvan mutta terävöitys tuo reunalle ikävän näköisen renkaan, eli en osaa käsitellä mars kuvia.
Mitä terävöitysmenetelmää käytit tuossa ja millä arvoilla?
Lainaus käyttäjältä: Harri Räisänen - 25.11.2022, 22:38:41
Mitä terävöitysmenetelmää käytit tuossa ja millä arvoilla?
Samaa kuin Jupiter ja Saturnus kuvissani eli Registax Wavelets toimintoa. Arvot määräytyy kuvan kanssa kokeilemalla, säätämällä mikä silmää miellyttää. Mars on pieni ja siihen nähden kirkas kohde, vähän erilainen kuin nuo kaksi edellämainittua isompaa kaasupalloa. Se on myös harvempina vuosina kuvausetäisyydellä ja sopivalla sijainnilla eikä oikein kuvausrutiinia pääse kehittymään...Mutta joka osaa niin saa Marsistakin kuvan ilman reunarenkaita. Esimerkkejä löytyy eikä tarvitse mennä Suomea kauemmas.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 26.11.2022, 06:24:09
Samaa kuin Jupiter ja Saturnus kuvissani eli Registax Wavelets toimintoa. Arvot määräytyy kuvan kanssa kokeilemalla, säätämällä mikä silmää miellyttää. Mars on pieni ja siihen nähden kirkas kohde, vähän erilainen kuin nuo kaksi edellämainittua isompaa kaasupalloa. Se on myös harvempina vuosina kuvausetäisyydellä ja sopivalla sijainnilla eikä oikein kuvausrutiinia pääse kehittymään...Mutta joka osaa niin saa Marsistakin kuvan ilman reunarenkaita. Esimerkkejä löytyy eikä tarvitse mennä Suomea kauemmas.
En tiedä mikä tuo registaxin wavelets on eli mihin se perustuu, mutta normi photari tuntee monta eri tapaa terävöittää kuvaa ja sen lisäksi on useita manuaalisia keinoja käyttää photarin eri työkaluja siihen hommaan. Tuo miltä nuo kuvat näyttävät on sen photarin perus terävöitystyökalun jäljen näköistä kun napit käännetään kaakkoon. Eli kirkkaiden ja tummien kohtien rajapintaan syntyy juuri tuollaiset halot. Se viittaisi siihen että se wavelets ei ole kovin sofistikoitunut terävöitysmenetelmä ja että kuva kannattaisi terävöittää Registaxin sijaan Photarissa tms. oikeassa kuvankäsittelyohjelmassa kokeillen sen eri työkaluja. Niiden käytöstä löytyy netistä ohjeita vaikka hurumykke sanoilla Photoshop sharpening. Kannattaa opetella niiden käyttöä. Perusmenetelmänä ainakin Highpass auttaa välttämään nuo halot. Eikä se ole edes vaikea, mutta toki osa niistä työkaluistakin tekee ihan siistiä jälkeä, kannattaa kokeilla.
Kiitos neuvoista. Yli kymmenen vuotta kuvannut planeettoja enkä ole photaria koskaan käyttänyt...Eli kehiysvaraa ainakin sillä suunnalla on. Onneksi olen säästänyt entisiä videoita että voin harjoitella niihin. Nythän tuskin uusia kuvia enää tällä kaudella saa kun keskitalven pilvisyys on yleensä tiivis. Eikä muutenkaan planeetan asema kuvauksiin nähden ole kovin edullinen muutamaan vuoteen. 2025 se on liki samalla korkeudella mutta hieman kauempana kuin nyt. Seuraava aika hyvä on 2035 tosin alempana (28 astetta horisontista) kuin nyt mutta lähempänä maata kuin vaikka oli 2020.
Kyllä se Registaxin wavelets on ihan hyvä työkalu osaavissa käsissä.
Koitin etsiä jotain teoreettisempaa selvitystä mutta löysin vain vanhempia oppaita.
Esim tämän:
https://www.astronomie.be/registax/linkedwavelets.html
Nyt ohjelman tekijä Cor Berrevoets on 10 vuoden jälkeen tekemässä Registaxin waveleteistä standalone-versiota.
On vähän raakile mutta edelleen ihan validi työkalu se on:
https://github.com/CorBer/waveSharp
Myös tämä AstroSurface on ihan pätevä työkalu pinoamiseen ja jälkikäsittelyyn
http://astrosurface.com/pageuk.html
(harmi kun sivun design on jostain viime vuosituhannelta...)
No, väittäisin kuitenkin että valokuvausmaailman standardissa eli photarissa on tuo terävöitystyökalujen kehitys hieman laajemman tekijäjoukon ja erittäin vaativan käyttäjäkaartin vuoksi sekä oleellisesti pidemmän kehityskaaren vuoksi niin hyvä kuin se digitaalisessa maailmanssa voi noin ylipäänsä olla. Eli en oikein usko että jonkun yksittäisen tekijän kymmenenkään vuoden kehitystyö voi vetää photarille vertoja, noin ihan logiikalla mietittynä kun sitä puolta aikalailla tunnen. Mutta hienoa jos silläkin saa tulosta aikaan.
Et varmaan lukenut einarin antamia linkkejä?
Lainaus käyttäjältä: Harri Räisänen - 26.11.2022, 21:41:56
No, väittäisin kuitenkin että valokuvausmaailman standardissa eli photarissa on tuo terävöitystyökalujen kehitys hieman laajemman tekijäjoukon ja erittäin vaativan käyttäjäkaartin vuoksi sekä oleellisesti pidemmän kehityskaaren vuoksi niin hyvä kuin se digitaalisessa maailmanssa voi noin ylipäänsä olla.
Registaxin wavelets käyttää jo olemassa olevia metodeja kuvankäsittelymaailmasta, eli se käyttää gaussian sharpen filteriä eri tasoissa, joille on jokaiselle annettu omansa denoise ja sharpen filterit.
Lainaa
Eli en oikein usko että jonkun yksittäisen tekijän kymmenenkään vuoden kehitystyö voi vetää photarille vertoja, noin ihan logiikalla mietittynä kun sitä puolta aikalailla tunnen. Mutta hienoa jos silläkin saa tulosta aikaan.
Tuon linked wavelet filterin idea tuli kahdelta erilliseltä henkilöltä, johon vinkin Cor Berrevoets sai kolmannelta henkilöltä, jonka jälkeen hän päätti lisätä ominaisuuden Registaxiin, eli kyseessä eile ole minkään yksittäisen henkilön oma idea, vaan jo olemassa olevien metodien erilainen käyttötapa nimenomaan planeettakuvauksen materiaalin käsittelyyn.
Mutta ehkä se tärkein pointti koko hommassa on se, että kenenkään ei tarvitse ostaa lisenssiä kuvankäsittelyohjelmistoon eikä myöskään tarvitse opetella kuvankäsittelyohjelmiston käyttöä, vaan alkuun pääsee erittäin simppelillä metodilla jolla saa aikaiseksi maailmanluokan planeettakuvia kohtuullisen nopeasti.
Minäkin olen käyttänyt photoshoppia 5.0 versiosta alkaen (1998) josta siirryin affinity photoon (2019), mutta en usko sekuntiakaan siihen, että pääsisin yhtä hyvään lopputulokseen yhtä nopeasti kuvankäsittelyohjelmalla planeettakuvien käsittelyssä, kuin pääsen pinoamalla autostakkertilla ja tarkentamalla r6 linked waveletsillä.
EDIT: Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että säädöt ovat menneet hieman liian koville tanen viimeisissä kuvissa.
Joo, dedikoidulla setillä saa varmasti kohtuullisen tuloksen nopeammin kuin yleistyökaluilla, se on aikalailla varmaa. Yleistyökaluilla saa sitten sen viimeisen irti, mutta siihen pitää olla osaamista ja aikaakin menee enemmän.
Suunnilleen saman aikaa olen Photarilla leikkinyt kuin sinäkin ja edelleen sillä väännän kuvat. En viitsi vaihtaa mihinkään kun se vaatisi uuden opettelemista vain uuden opettelemisen vuoksi. En pidä Photarin lisenssin kustannuksia mitenkään merkittävinä tähän touhuun menevien kulujen joukossa, menee siinä sivussa huomaamatta (ja kun tarvitsen sitä muussa valokuvauksessa), etenkin kun pakettiin sisältyy myös kuvakirjasto-osuus jolla kuvien järjestyksessä pitäminen onnistuu ja joka on oikeastaan välttämättömämpi kuin photari itse. Muutama kymmenentuhatta valokuvaa neljännesvuosisadan ajalta on määrä josta ei löydä mitään ilman kunnon kirjasto-ohjelmaa. Ja siellä ne on tähtikuvatkin joukon jatkeena hakusanoitettuna.
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2022/12/04/kuu-peittaa-marsin-aamulla-8-12-2022/
Pilvien väliin mahtui selkeämpikin aukko...
Viimeyönä selkeää vaikka säätiedotus ei niin luvannut. yöllä tultiin joulureissusta, joten joutu vähän hätäsesti kuvaus hommiin, etenkin kun observatorio ollut auki viimeksi joskus lokakuun puolella. Mars korkealla etelässä helpotti seeingiä kummasti.
Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/111166
EDIT 2.1.2023 lisätty rankasti venytellyt mn rgb kuvat ja niistä viritelty RGB kuva.
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202212/111166_825d11808ac9a6286045e9c19c7038b4.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202212/111166_f23911e1b0f7800ad84f11c380fed5c6.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202301/111166_1e7715d515df30b28766f573aeaa6e33.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202301/111166_d4d5d855a2bec6e8d419e98510127735.jpg)
On kyllä Timolla melkoinen mestariteos! Aivan upea. Materiaali hyvää ja käsittely myös. Ihanan luonnollisen näköinen ja värit priimaa. Onnittelut.
No, 1.1.2023 ei ollut priimakeliä, mutta laitetaan tähän alle kuitenkin verrokiksi, niin alleviivaa kuinka hyvä tuo Timon kuva on.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat%202023/Mars_01012023_2052_irrgb1.jpg?img=full)
Kannattaa muuten verrata tätä myös tuohon äsken laittamaani Kuumosaiikkiin samalta illalta.
Vielä irtoaa Marsista. 26.1.23 klo 20.31. Ir-RGB. Kokoa n. 11" vielä kuitenkin.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat%202023/Mars_26012023_2031_ir807rgb5.jpg?img=full)
Voi hurja mikä kuva Arilta :shocked:
No voi :shocked:
Onks tää otettu sillä kapinaröörillä ja millä kameralla?
Juu, 600:lla kuvattu. Ja kuvauskalustona oli tällä kertaa kuukuvaussetti, eli Powermate 2x + Paracorr2 komakorjain + filsupyörä ja sitten ASI183MM kamerana. Hyvinhän tuo tuntuu planeettoihinkin toimivan.
Toissayönä kokeilin Marssin kuvaamista, hurjasti on planeetta pienentynyt näennäisessä koossaan mutta sentään jotain pinnan yksityiskohtiakin sain erottumaan.
Oikein nätti avaruusappelsiini Villellä.