Joskus PHD2 ilmoittaa kalibrointivaiheessa, että 'star did not move enough'. Koskee erityisesti RA- akselia. ja silloin, kun kohde on korkealla, lähellä Polarista. Etelässä olevat kohteet guidautuvat. Onkohan softaongelma vai mahd. välys, jota guidaus ei osaa ajaa kiinni? Onko kukaan moiseen törmännyt? Kiitos.
Kalibrointi olisi hyvä tehdä pienemmällä deklinaatiolla eli etelämpänä juuri tuosta syystä. Kalibrointiaskeleet jäävät pohjoisessa pienemmiksi (saman pituinen ra ohjauspulssi liikuttaa ra akselia vähemmän lähellä taivaannapaa kuin ekvaattoria). Pohjoisessa kalibroidessa tähti ei välttämättä liiku PHD: mielestä tarpeeksi, ja kalibrointi on aina tarkempi mitä enemmän siirtymää kalibrointitähdellä on
Jos guidauksesi ei toimi pohjoisessa niin hyvin kuin etelässä, syy voi olla napasuuntauksessa. Napasuuntausvirheen vaikutukset vaadittuun guidaukseen korostuvat lähellä taivaannapaaa
PHD:lla saattaa tosiaan olla vaikeuksia kalibroida guideri lähellä taivaannapaa. Mutta kalibrointia ei tarvitse tehdä uudestaan joka kohteelle. Riittää kun teet sen kerran kauempana navasta.
Pakko tarkentaa ja kysyä: onko käytössä eqmod/ascom/pulssiguidaus vai ST-4 guidaus. Jälkimmäisessä guidekamerasta menee piuha suoraan jalustaan.
Jälkimmäisessä tapauksessa myös kalibrointi on tehtävä kohteessa tai lähellä kohdetta.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa riittää että kalibroinnin tekee kerran lähellä meridiaania ja 0-deklinaatiota.
Ensimmäisessä tapauksessa guidausohjelmisto tietää missä guidaus tapahtuu ja osaa säätää guidauspulsseja sen mukaan mikä on deklinaatio.
Kyse on st4-guidauksesta. Lisäksi napasuuntaus on epätarkka.
Napasuuntauksella ei ole guiderin suhteen mitään merkitystä. Kun kalibrointi suoritetaan, PHD2 haluaa tietää vain miten paljon ja mihin suuntaan tähti liikkuu.
Mitä ohjelmistoa käytät jalustasi ajamiseen? Esimerkiksi EQMODissa on mahdollista säätää pulssejen pituutta asetuksista, tosin en tiedä vaikuttavatko ne ST4 guidaukseen millään lailla - jos vain kalustossasi on mahdollista niin kannattanee siirtyä pulssiguidaukseen.
Joo, EQ6-R Pro on jalusta, ohjaus EQMODilla. N.I.N.A.:n kautta. Ei mitään käsitystä, miten pulssiguidaukseen siirrytään.
Lainaus käyttäjältä: vauve - 18.08.2022, 22:40:00
Joo, EQ6-R Pro on jalusta, ohjaus EQMODilla. N.I.N.A.:n kautta. Ei mitään käsitystä, miten pulssiguidaukseen siirrytään.
Jos kerta ohjaat jo jalustaa tietokoneella niin et tarvitse ST4-kaapelia mihinkään. Jos saat EQMOD-softasta Setup-näkymän auki, siellä pitäisi olla tuollainen Guiding-pudotusvalikko kuten tässä kuvassa: https://nighttime-imaging.eu/docs/master/site/images/troubleshooting/eqmod/eqmod_setup.png Sieltä voit valita "ASCOM PulseGuiding".
Nyt jos olet kytkenyt jalustan ja guidauskameran tietokoneeseen, ja vetänyt guidauskamerasta ST4-kaapelin jalustaan, lähetät guidauskäskyt guidauskameralle, josta käskyt menevät ST4-kaapelia pitkin jalustalle. Koska tietokoneesta on myös suora yhteys jalustaan, voit lähettää guidauskäskyt suoraan jalustalle ilman ST4-kaapelia. ST4-kaapelia tarvitaan käytännössä vain silloin jos jalusta ei ole tietokoneohjattava.
Suoraan jalustan käskyttäminen mahdollistaa vähän hienovaraisemmat guidekäskyt, mukaanlukien RA-guidekäskyjen pituuden säätämisen kohteen deklinaation mukaan. Tällöin kalibrointi tarvitsee tehdä vain kerran, eikä uudestaan joka kohteelle.
Kyllä tuo valikko löytyy. Mutta siis PHD2 tarvitaan silti varmaankin?
Lainaus käyttäjältä: vauve - 19.08.2022, 00:16:02
Kyllä tuo valikko löytyy. Mutta siis PHD2 tarvitaan silti varmaankin?
Toki, jollain se guidaus täytyy tehdä. :grin:
Ok, kiitos. Pitää kokeilla lauantai-sunnuntai, luvattu kelejä tänne Pohjois-Savoon.
Tuon lisäksi sinun kannattaa muuttaa EQMOD:ista nuo aiemmin mainitsemani pulssit. Taitaa löytyä nimellä RA ja DEC rate, kun yhdistät jalustan ja EQMOD aukeaa niin jakoavaimen kuvasta saat lisäasetukset auki. Sieltä löytyy ASCOM PulseGuide settings. Jos tuntuu että kalibrointi kestää kovin pitkään ja tähti ei tunnu liikkuvan niin kasvata arvoja molemmilla akseleilla. Minä olen jalustasta riippuen käyttänyt 0.3 - 0.5 väliltä.
KIITOS NEUVOISTA! Pulssiohjaus lähti laakista toimimaan. Vielä vähän virittelyä. Pääsin hieman alle 1" kumulatiiviseen virheeseen. Eikös näillä optimissaan pääse alle 0,5" ? EQ6-R Pro. -Yksi kaapeli eli yksi ongelma vähemmän.
Skywatcher/Orion/Saxon (Synta) astrokuvaukseen tarkoitetuissa askelmoottoreissa on tiuhemmat askeleet alkaen HEQ5/AZ-EQ5 -mallista ja siitä suuremmissa. EQ5/EQ5 Pro ja pienemmät taas ovat enemmän GoTo-jalustoja visuaaliseen tarkkailuun. Tarkka ja remmivetoinen EQ6-R Pro on juuri omiaan astrokuvaukseen tuossa luokassa.
Pieni vinkki seurantaan. Seurantaputket ovat useimmiten akromaatteja. Käyttämällä minus-violetti suodattimia kuten Fringe Killer niin saat tiukemman tähden ja seuranta rauhoittu. Loppusuoralla tällä on suuri merkitys lopullisen kuvan pinoamisessa ja tarkkuudessa.
Lainaus käyttäjältä: vauve - 22.08.2022, 13:43:03
Eikös näillä optimissaan pääse alle 0,5" ?
Riippuen yksilöstä (mekaanisessa laadussa on vaihtelua), seeingistä, guidausparametreistä niin kyllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että perinteinen seeing suomessa on sitä 2" luokkaa joten sen enempää yksityiskohtia sieltä et saa olipa guidauksesi 0.5" tai 0.05". :laugh: Jos tähdet on pyöreitä niin guidaus pelaa.
Lainaus käyttäjältä: Disco Volante - 22.08.2022, 17:58:46
Pieni vinkki seurantaan. Seurantaputket ovat useimmiten akromaatteja. Käyttämällä minus-violetti suodattimia kuten Fringe Killer niin saat tiukemman tähden ja seuranta rauhoittu. Loppusuoralla tällä on suuri merkitys lopullisen kuvan pinoamisessa ja tarkkuudessa.
Haluaisinpa nähdä vertailun seurannan tarkkuudesta kun suodatinta on käytetty tai ei.
Käsittääkseni PHD (ja muutkin) laskee tähdestä sentroidia ja silloin sen koolla ei juurikaan ole merkitystä.
Kunhan tähden profiili on 'vuorenomainen' eikä sillä ole tasaista lakea seuranta hoituu hienosti.
Ainakaan minulla ei ole mitään ongelmia guidauksessa akromaatilla. Sattuu guidekamera olemaan vielä herkkä infrapunalle niin sekin vuotaa kookkaita haloja guidetähtiin - silti guidaus pysyy varsin hyvänä yöstä toiseen. Monethan myös tarkentavat guiderin hieman ohi jotta seeing ei vatkaisi guidetähteä eestaas, tiedä sitten onko vaikutusta.
Kyllä se tähden profiili säilyy vaikka leikkaa turhan IR/UV pois. Varsinkin jossain F/4 lyhyessä akromaatissa joka on jo itsessään kauhistus. Sininen ei leviä niin hurjasti jos leikkaa hieman UV'sta.
Sitä paitsi tarkennus on helpompaa kun RB ei mene keskenään ristiin. Jos ei saa värit säädetty niin ei
saa myöskään optimaalisen terävän profiilin tähteen.
LainaaJos tähdet on pyöreitä niin guidaus pelaa.
Tämä on se mitä täytyy tarkkailla. Jos tähti on neliskulmainen niin se tarkoittaa että kuva on reilusti alisamplattu ja tähti pääsee liikkuman pikselin sisällä ilman että kuva muuttuu.
Tämä on ongelma lähinnä näissä pienissä 200mm polttovälin putkissa koska niihin on hankala löytää sopivaa kameraa. Esimerkiksi 3,75µm on melko tavallinen pienen astrokameran pikselikoko kun putki taas vaatisi noin 2µm. Yli 600mm putkessa se ei ole ongelma.
Artjärvellä testattiin Lomon guidausta akromaattiputkella, Orion auoguider kameralla ja PHD:lla. Päästiin 0,3" rms seurantatarkkuuteen. Ei ollut tarvis suodattimille, enkä keksi mitä hyötyä niistä voisi olla. PHD toimii kun guidaustähti on jonkinlainen pampula joka ei hirveästi muuta muotoaan guidauksen kestäessä.
Pieni epätarkkuus saattaa auttaa siinä ettei seurata seeingiä. Renkaan muotoista guidaustähteä en ole kokeillut.
Asiasta kukkaruukkuun - EQ-jalustoissa hihnavälitys ei paranna seurantatarkkuutta. Se poistaa tuntuvan ja kuuluvan mekaanisen välyksen. Samaan tarkoitukseen on aiemmin Kiinalaisjalustoissa käytetty jäykkää ja tahmeaa rasvaa. Tarkkuusmielessä hihna on yksi "epätarkka" osa lisää välitysketjussa, tosin merkitykseltään vähäinen.
Kaizu
LainaaKäsittääkseni PHD (ja muutkin) laskee tähdestä sentroidia ja silloin sen koolla ei juurikaan ole merkitystä.
Kunhan tähden profiili on 'vuorenomainen' eikä sillä ole tasaista lakea seuranta hoituu hienosti.
Alisamplatun kuvan pikselin sisällä ei ole mitään muutoksia. Kaikki on sitä samaa ja litteää. Ohjelma tietää että se etsii sentroidia ja arpoo siihen puuttuvan ja terävän loppukärjen. Pikselin ympärillä naapurit laskee muodon ja tekee loppukärjen missä se oletettavasi on. Kärki on tärkeä. Kuten histrogrammissa niin se kertoo onko ylivaloitettu vai ei. En olisi kauheasti huolissaani kapeammasta profiilista, se on pahempaa jos se leviää täysin. Silloin se käyttäytyy kuin ei olisi tarkennettu oikein, mikä se silloin oikeasti on, ja luvut antavat enemmän anteeksi. Linssiputki on jo itsessään lasia eli suodattaa kaiken UV'n pois kaiken ~300nm alapuolelta. Se ei tee haittaa profiilia millään tavalla vaikka siitä otettaisi vielä vielä 100-120nm pois.
LainaaAsiasta kukkaruukkuun - EQ-jalustoissa hihnavälitys ei paranna seurantatarkkuutta.
Kyseessä oli siis EQ6 Pro joka on ehkä paras luokassaan jos verrataan hinta/kantokykyä/huollettavuus/melu. Kyllä vanhempi EQ6 on yhtä tarkka kun se on huollettu ja rattaat on säädetty. Siinä missä uusi on parempi on että se on lähes äänetön ja ei vaadi yhtä paljon huoltotarkistuksia. Tarkoitin yleisesti jalustaa missä on servomoottorit ja vaihdelaatikot eikä suoravetoa. Vanha EQ6 ja uusi EQ6 Pro käyttää molemmat 64 mikroaskelmaa per askelmaa, kun pienemmät taas 32. Nyrkkisääntönä voisi sanoa että jos moottorit on sisällä kopassa niin ne on 64, jos taas ulkopuolella pultattu niin 32. Sillä on suuri merkitys jos käyttää paljon polttoväliä ja pitkiä valoitusaikoja.