Eli suuntaaminen pohjantähteen ja ohjeissa luki että Dec akseli 90 asteeseen. Noh ongelma on se että hienosäätösauvat ovat edessä eli jos haluan seurata pohjantähteä kääntämällä AR sauvaa niin ei pääse hirveästi liikkumaan... kuvat:
http://images.cjb.net/9de53.jpg (http://images.cjb.net/9de53.jpg)
http://images.cjb.net/6337b.jpg (http://images.cjb.net/6337b.jpg)
Sitten vielä jos haluan katsoa kohteita jotka enemmän horsionttiin päin niin mites noita sitten käännellään ettei asteet mene sekaisin
Ekvatoriaalinen jalusta pitäisi suunnata niin, että tuon akselin kulma vastaisi olinpaikkasi leveysastetta (Suomessa siis jotakin noin välillä 60 - 70). Kyse on siis akselin suuntaamisesta kohti pohjantähteä, tai jos tarkkoja halutaan olla, niin kohti lähellä pohjantähteä sijaitsevaa pohjoista taivaannapaa, eli pistettä, jonka ympäri tähtitaivas näyttää kiertyvän maan pyöriessä. Kun suuntaat akselin kohti pohjoista taivaannapaa, pystyt seuraamaan mitä tahansa kohdetta kääntämällä vain toista säätönuppia kompensoidaksesi maapallon pyörimisen. Mutta siltikin joidenkin kohteden kohdalla saattaa käydä niin, että putki ottaa kiinni säätönupin varteen.
Siis hetkinen... kumpi noista laitetaan Suomen 60 asteeseen, tuo alempi vai ylempi? Tässä on kaksi akselia joissa on asteet ja yhdessä on tunnit.. nyt meen ihan sekaisin ???
Ohjeissa luki että se Mount akseli säädetään 90 asteeseen pohjantähteen jolloin pystyy seuraamaan kohteita pyörittämällä vain AR akselia
Rektaskensioakselin (RA) pitää osoittaa kohti pohjoista taivaannapaa, jotta voit seurata kohdetta kääntämällä RA-säätimestä. Eli periaatteessa voisi kai sanoa, että lähettämäsi kuvan mukaan "alempi" akseli pitäisi osoittaa pohjantähteen ja jonkinlainen astelevykin nivelestä, jolla sitä saa kallistettua yleensä löytyy (asteet esim 0 - 90). Akselia, jolla on tunnit nimitetetään siis rektaskensio- tai tuntiakseliksi. Toinen akseli, jolla kääntelet putkea katsellessasi tähtiä (siis se, joka kääntyy toisesta hienosäätönupista..) on deklinaatioakseli.
Auttaako osien tunnistamisessa, jos sanon, että nivelessä, johon tuo oma leveysasteesi on säädettävä, ei ole hienosäätönuppia...? Kyseessä on kaiketikin mainitsemasi mount-akseli, koska sillähän koko systemi on kolmijalassa kiinni ja koko systeemin pitää siis kallistua, kun säädät rektaskensioakselin kohti taivaannapaa. Miksi ohjeissa luki, että mount-akselin pitäisi olla 90 asteessa, ei valkene minullekaan. Tai sitten en ole itsekään tajunnut mitään ???
Tiedän, kuulostaa sekavalta.
Älä lannistu, jalusta saattaa tuntua aluksi monimutkaiselta, mutta kun olet kerran oppinut käyttämään sitä, kaikki sujuu jatkossa helposti.
OK eli säädin kotipaikkakuntani mukaan tuon mount-akselin (eli alin akseli missä ei ole heinosäätönuppia) se on nyt 60 astetta. :)
Mihin säädän sen akselin nyt missä lukee tunnit? Entä sitten se ihan ylin pieni akseli jossa on asteet 0-90-0 ??? :)
Olisko tästä apua
(http://www.kolumbus.fi/harrastelua/kalusto9a.jpg)
t. Risto
http://images.cjb.net/b9643.jpg (http://images.cjb.net/b9643.jpg)
http://images.cjb.net/1f6b8.jpg (http://images.cjb.net/1f6b8.jpg)
Tein ohjeen mukaan, asetin mount-akselin 60 asteeseen , dec-akselin 90 asteeseen. Nyt ohje sanoo että käännä azimulaattista akselia niin kauan että tulee pohjantähti... ::) kaipa se näin toimii
Kun alusta on säädetty pohjantähden mukaan niin mitä säätöjä saa käyttää ettei se mene pois kohdaltaan, jottapystyy seuraamaan kohteita? Eli tähtien etsintään pelkästään Dec ja R.A akseleita kääntämällä?
Ja jos haluan katsoa koordinaateista vaikka jonkun galaksin niin pitääkö tuntiakseli jotenkin kalibroida? Päteekö kohteitten koordinaatit aina vai muuttuuko ne kellonajan mukaan?
Kun nyt olet suunannut jalustan, käytät kaukoputken kääntelyyn ja kohteiden etsimiseen vain tunti- ja deklinaatioakseleita. Kohteiden kordinaatit toimivat sellaisenaan, kunhan astelevyt on oikein asetettu, tosin kaukoputkien astelevyt ovat yleensä niin onnetomia, ettei niiden avulla taivaalta mitään löydä (paitsi tuurilla...).
Jos olet suunannut jalustan tarkasti (itse asiassa Pohjantähti on 0,8 asteen päässä taivaannavasta, lisäohjeita löytyy runsaasti esim. Kaukoputken käyttäjän käsikirjasta, kirjoittanut Olli Manner), voit toki yrittää käyttää astelevyjä. Homma menee jotakuinkin näin: Etsi taivaalta jokin helposti löytyvä kirkas tähti, jonka koordinaatit löytyvät esim. Tähdet 2008 -vuosikirjasta ja suuntaa putkesi siihen. Avaa deklinaatio- ja rektaskensioasteikkojen lukitusruuvit ja säädä lukemat osoittamaan ko. tähden koordinaatteja. Lukitse säätökehät. Etsi esim. samaisesta Tähdet-vuosikirjasta haluamasi kohteen koordinaatit ja käännä putkea osoittamaan ko. koordinaatteihin. Hyvällä tuurilla kohde todellakin saattaa olla näkökentässä. Itse en ole koskaan käyttänyt astelevyjä kohteiden etsintään, kun omassa jalustassani (HEQ 5) niiden tarkkuus ei yksinkertaisesti riitä. Tähän asti olen tyytynyt tähtikarttaan, tulevaisuudessa saattaa olla edessä goto-systeemin hankkiminen...
Ok, mutta eikös sen pitäiskin auttaa niin että saa edes oikean suunnan... :D
Voinko tehdä tämän kalibroinnin myös niin että kun olen pohjantähdessä, pistän 2h 31 min ja asteet on siinä n.89 eli pohjantähden koordinaatit? Sitten lukitsee kaiken
Lainaus käyttäjältä: tähtisumu - 06.01.2008, 11:56:03
Voinko tehdä tämän kalibroinnin myös niin että kun olen pohjantähdessä, pistän 2h 31 min ja asteet on siinä n.89 eli pohjantähden koordinaatit? Sitten lukitsee kaiken
Tuon voisit siis tehdä silloin, jos olet kääntänyt itse kaukoputken osoittamaan pohjantähteen. Muista kuitenkin että pohjantähti on niin lähellä taivaannapaa että pieni virhe suuntauksessa tekee valtavan muutoksen rektaskensioon. Käytä mielummin kalibrointiin jotain ekvaattorilla olevaa tähteä, jonka deklinaatio on lähellä nollaa.
Itse kyllä irroittaisin koko asteikkorinkulat etteivät ole tiellä. Ainoa johon olen koskaan tarvinnut niitä, on venuksen löytäminen päivätaivaalta. Sekin menee nykyään tietokoneitse.
Itsekin aloittelijana olen pärjännyt suuntaamalla jalustan epämääräisellä tarkkuudella pohjoiseen ja asettamalla leveysasteen yhden kerran (minulla 62) ja drift align-menetelmällä ( viittaus Olli Mannerin ansiokkaaseen kirjaan tai nettiohjeisiin) tarkentanut suuntausta. Jalustassa on kyllä napatähtäinkin, mutta vanha äijä ei viitsi kumartua tähtäilemään. Katselutarkoituksiin riittävällä tarkkudella drift align sujuu suht helposti ja nopeasti vaikkapa putken jäähtymistä odotellessa. Asteikkoympyröitä kokeilin sen verran, että totesin, etten niiden avulla löydä kuin sinnepäin eikä niiden käytössä muutenkaan ole mitään hauskaa. Tähtikartalla ja sitten tähtihyppelyllä jotain löytääkin. Paras puoli tähtihyppelyssä on se, että ainakin kohteen lähimaasto ja tähtitaivas yleensäkin tulee vähitellen tutuksi, vaikka ei itse kohdetta syystä tai toisesta löytäisikään ( esim. himmeä kohde, huonot olosuhteet, inhimillinen eksyminen). On sitten mielipidekysymys, onko etsintä yhtä mukavaa kuin löytäminen. Minusta on enkä ainakaan ihan heti osaa kaivata goto-systeemejä. Palkinto vaivan jälkeen tuntuu paremmalta kuin "kaikki mulle ja heti".
Olli
Tottahan se on että mukavempi on itse ne löytää :) , ajattelin sitä että jos kohde on tosi pieni ja heikko että jos sen koordinaateilla löytäisi mutta arvelinkin ettei astelevyt ole niin tarkkoja..
Tässä lainaputkessa on etsin tosi heikko, musta ristikko ei näy yöllä ollenkaan, miten sitä pitäisi katsoa että se näkyy? Jos ostan putken niin varmaan kannattaa hankkia valaistulla ristikolla etsin vai sitten se punapiste-etsin? Onko paremmissa putkissa paremmat säädöt etsimelle, kun silmän sohasu liikuttaa sen pois paikaltaan?
Joo, tähtihyppelyn paras puoli on siinä, että taivas tulee aloittelijalle nopeasti tutuksi. Ja tuskinpa siinä tuntee samaa onnistumisen iloa, kun tietokone suuntaa putken automaattisesti goton avulla haluttuun kohteeseen. Toisaalta gotosta voisi olla iloa valokuvauksessa. Itse löysin kohteet vanhan 114/1000 röörini kanssa aina perinteisellä tähtihyppelyllä ja samaa on tullut jatkettua ainakin toistaiseksi 200/1000 SkyWatcherinkin kanssa, goto kun tekisi tuollaisen n. 450 euron loven lompsaan.
Pienissä, edullisissa putkissa tuntuu usein olevan epäkelpo etsin, mutta etsimen voit toki ostaa erikseenkin esim. Villen kellosta tai sitten kyhätä itse esim. kiikarin objektiivista ja n. 20 mm okulaarista. Tuollainen kotitekoinen etsin minulla on ollut käytössä n. 15 vuotta vanhassa putkessa, kun putken omalla sai heittää vesilintua. SkyWatcherin mukana tulikin sitten aivan kelvollinen etsin. Onhan niitä etsimiä, joissa on valaistutkin ristikot, mutta itse olen pärjännyt tähän asti "tavallisella".
Huomasin ettäjos haluaa jostian tähdestä ainakin 100 kertaisen suurennoksen niin on vaikeaa löytää se tähti kaukoputken näkymään, se pitää saada juuri etsimen keskelle mutta kun en nähnyt pimeässä kunnolla etsimen ristikkoa :)
Etsi tähti ensin pienemmällä suurennuksella (pidempipolttovälinen okulaari) ja säädä keskelle näkökenttää, vaihda sitten lyhyempään okulaariin.