Lisää täältä:
https://www.cbsnews.com/news/data-glitch-delays-james-webb-space-telescope-launch-to-at-least-christmas-eve/?ftag=YHF4eb9d17
Kyllä jännitys nousee kun odotellaan lähtöä. Tämä kiinnostaa paljon enemmän kuin kuulennot, nyt avautuu mahdollisuus nähdä lähelle bigbangin aikaa, löytyykö samannäköisiä vai minkä näköisiä galakseja. Ja jos niiden spektri kertoo vain kevyistä alkuaineista, sekin saattaa selvitä. Myös Webbin kyky nähdä haaleampia tähtiä on uusi ikkuna lähiavaruuteen. Toki joulu olisi saanut olla pyhitetty omille päivilleen ja Webbi lähteä vaikka 27.12.
Jännittävä tilanne tosiaan. Riskin voi laskea esim. tapahtuman todennäköisyys kertaa vahingon arvo.
Arianen laukaisuista on onnistunut 95,5 prosenttia, jolloin riski epäonnistua on 4,5 prosenttia eli 0,045.
Tavallisen satelliitin arvo on rahassa noin 300 miljoonaa dollaria eli 0,3 miljardia dollaria. Riski Arianen kyydissä olisi 0,0135 eli 1,4.
JWST:n rahallinen arvo (valmistus ja 5 v toiminta-aika) on arvioitu 9,7 miljardiksi dollariksi, jolloin riski Arianen kyydissä olisi 0,4365 eli 43,65. Tämä on siis 31,2 kertainen tavalliseen laukaisuun nähden, tällaisen riskiajattelun kautta ajateltuna.
Paljon enemmän toki on pelissä, kuten mistral edellä hienosti kuvasi.
Edit: korjattu kantoraketin nimi Ariadnesta Arianeksi. - Kiitos einari 😊
Täsmennyksenä että raketti on Ariane 5 :grin:
Teille ehkä tuttua tututmpaa asiaa, mutta yleisesti voidaan kiinnostua myös matematiikasta ja fysiikasta luotaimeen liittyen. Iltalehden artikkelissa (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/49c3f7b3-f8ab-45bb-8e14-cccb04454206) mainitaan Lagrangen pisteet (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lagrangen_piste) ja Hamiltonin mekaniikka (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hamiltonin_mekaniikka) sekä Jacobin integraali (https://www.astro.utu.fi/zubi/cm/jacobi.htm). Joku tietokoneohjelmoija voisi tehdä tästä kuvasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lagrangen_piste#/media/Tiedosto:Lagrange_points.jpg) kolmiulotteisen vaikkapa niin, että nuo kaksi eri massaa virittäisivät vetovoimakentän komannella akselilla eri suuntiin. Ja tietysti kuvaa olisi mukava zoomailla eri näkökulmista. Ja koodari voisi tehdä ohjelman, jolla voisi tutkia noiden kahden massapisteiden massan määrän suhdetta toisiinsa ja niiden vaikutusta Lagrangen pisteisiin.
Helpotus, nyt on James Webb ulkoavaruudessa. Vähän jännitti kun alkoi pudottaa korkeuttaan mutta se oli suunnitelmissa. Sitten kun alkoi uudelleen nousta, vauhti oli kova n. 2km/s.
Tai siis 10 km/s
Lainaus käyttäjältä: einari - 25.12.2021, 16:37:24
Tai siis 10 km/s
https://www.youtube.com/watch?v=rhtQeqx-riI
Tuolla näkyy altitude (korkeus) ja vitesse (nopeus). Näköjään ne on toisiaan täydentäviä eli altitude tai nopeus korkeussuunnassa sulautuu vitesseen.