Avaruus.fi - keskustelualue

Havaintokohteet ja havaitseminen => Havaintokohteet ja havaitseminen => Visuaalihavaitseminen => Aiheen aloitti: Mikko_L - 08-08-2021, 21:41:38

Otsikko: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: Mikko_L - 08-08-2021, 21:41:38
Uusi kausi alkaa!  Tästä on muodostunut minulle jo vähän havaintopäiväkirja, joten jatkan kirjoittelua tänne ja toivottavasti edes joku muu saa näistä iloa tai uusia kohteita katsottavaksi.

Torstai/perjantai-yö 5.8. , astronomista hämärää ei vielä mutta Kuu nousi vasta myöhemmin ja aurinko kuitenkin jo 12° horisontin alla, kyllähän siis jotakin näkyisi.  Lähdin Inkooseen ilman sen suurempaa hvaintosuunnitelmaa, jotain vanhaa ja jotain uutta.  Kaukoputkena 10" Sumerian, kesän tauon jälkeen kasaaminen sujui ihan joutuisasti ja kollimointi oli helppoa.

Keväällä juuri ennen kauden loppua hankin Orion Ultrablock -suodattimen mutta en ehtinyt sitä testailemaan, kun kevättaivaalla ei noita emissiosumuja juuri ole.  Nyt kokeilin sitä 31mm Hyperion Asphericin kanssa ja ...vähän vähemmän iloa siitä on kuin halpis Omegon OIII-suodattimesta.  Kokeilin Huntusumuun ja Pohjois-Amerikka -sumuun, molemmissa tuntui että OIII toimii paremmin.  Sirppisumuun UHC toimi ehkä kuitenkin paremmin.  Suodatinta on helppo vaihtaa, kun junttasin keväällä Feathertouch-tarkentimen putken päähän M48-sovittimen (pysyy paikallaan kitkalla jonka säädin parilla kierrokella teippiä tiukaksi), joten okulaaria ei tarvitse irrottaa. Vähän huolettaa että jos suodatin irtoaa näpeistä, ettei se putoa pääpeiliin...

Pitkän aikaa tähtikartasta on mielessäni kummitellut nimi "Footprint Nebula" eli Minkowski 1-92 Joutsenessa.  Ja ajattelin että kyllähän sen pitäisi 10" putkella näkyä.. no lopulta kyllä näkyikin, kun onnistuin päättelemään mikä tähti se on.  Suurimmalla zoomilla (156x) se näkyi hieman suttuisena ja pitkulaisena kohteena toisen tähden vieressä, mutta ilmeisesti "jalanjäljen" näkemiseen pitäisi käyttää jotain 300x.. tämä ei ole planetaarinen sumu, vaan protoplanetaarinen, joten UHC-suodatin ei sen tunnistamiseen auttanut.

Käärmeenkantajasta ihailin ilman filtteriä planetaarista NGC 6572, joka taas ihastutti syvän sinisellä värillään.  Zoomailin sitä Hyperion Zoom Mk. IV:lla, pienihän se on ja väri näkyy paremmin kun ei väännä suurennusta liikaa.  Sitten etsin Barnardin tähden siitä läheltä - Sky Safarissa en osannut olla ihan varma että katsoin juuri oikeaa tähteä mutta myöhemmin Stellariumista varmistin havainnon. Stellarium toistaa tähtien suhteelliset kirkkaudet paljon paremmin.

Saturnus ja Jupiter olivat toki kohteina, nyt kun ne nousevat riittävän ylös että Sumerianilla niitä on mahdollista katsoa, se kun ei alle 10° korolle taivu.  Saturnus vielä kärsi matalasta sijainnistaan, mutta kuitenkin A- ja B- renkaat erottuivat toisistaan ja planeetan pinnalla näkyi pilvivyö.  Kuista näkyi Titan, Dione ja Rhea, kaksi jälkimmäistä minulle uusia tuttavuuksia.   Tuntia myöhemmin esiin tuli Jupiter, ja se näkyi hetkittäin todella hienosti.  Suuri punainen pilkku oli melkein meridiaanilla, ja Ion varjo planeetan pinnalla oli välillä neulanterävä.  Viime hyvät näkymät kaasuplaneetoista sain toissa kesänä Espanjasta C5:lla kun ne olivat 30° korkeudella; mutta Jupiter oli nyt terävämpi isomman putken ansiosta, tosin vain muutaman ohikiitävän hetken.  Okulaarina käytin uutta 6mm Vixen SLV:ta joka antaa 208x, ja siinä 50° näkökentässä kohteet todella kiitävät aika nopeasti ohi.

-Mikko
Otsikko: Vs: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: Mikko_L - 08-08-2021, 21:46:27
Kunhan seuraava kuuton syvän taivaan yö koittaa, niin olen latonut Sky Safariin havaintolistoja Sue Frenchin Deep Sky Wonders (https://www.suomalainen.com/products/deep-sky-wonders-a-tour-of-the-universe-with-sky-and-telescopes-sue-french) -kirjasta.  Se onkin aikamoinen (pehmeäkantinen) tiiliskivi jossa on satoja ja taas satoja kohteita havaintovinkkeineen, kaikista tähtikartat ja joistakin piirroksia, toisista valokuvat.  Hinta on sitäpaitsi suorastaan halpa, joten suosittelen kaikille visuaalihavainnoista kiinnostuneille.

-Mikko
Otsikko: Vs: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: Timpe - 09-08-2021, 20:16:50
Tästä on muodostunut minulle jo vähän havaintopäiväkirja, joten jatkan kirjoittelua tänne ja toivottavasti edes joku muu saa näistä iloa tai uusia kohteita katsottavaksi.

Kirjoittele vaan, näitä havaintokertomuksia on mukava lukea visuaalipuoleltakin, kun joku vain jaksaa kirjoitella niitä tänne... :wink:
PS. Hyvä kirjavinkki tuo Sue Frenchin DS Wonders, joten piti laittaa se tilaukseen.
Otsikko: Vs: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: turboruuvi - 25-08-2021, 00:34:16
Aika hyvin! Täälläpäin alkaa vasta nyt olla pimeätä, paitsi että sateet tahtovat häiritä.
En ole vielä päässyt taivahia tillottamaan.
Tuo kirja vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta, että saatanpa hyvinkin tilata, eikä hintakaan, tosiaan, hirvitä.

Nyt taitaisi olla jalustakin iskussa.
Otsikko: Vs: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: Mikko_L - 25-08-2021, 22:21:23
Pari merkintää kun olin perseidi-yönä 12.-13.8. ulkona.  Siitä on jo pari viikkoa joten muisti ei toimi mutta ehkä hyvä niin, ettei tule vain tylsää listausta kaikesta katsotusta.

En ole ennen nähnyt Kopparnäsin parkkipaikkaa täynnä, mutta nytpä oli. Perseidit selvästi kiinnostivat satunnaisempiakin taivaan tarkkailijoita. Ja vaikka porukkaa oli siellä täällä, kukaan ei sohinut otsalampuilla mistä iso kiitos. (Voi kun ns. "suuri yleisö" osaisi sammuttaa ne kirkkaat ledinsä, jos ei ihan umpimetsässä kulje niin 10min totuttelun jälkeen tuolla näkee kävellä ihan hyvin ilmankin.)  Itse pystyttelin kaukoputken, mutta näin silti useamman perseidin ja yhden tosi kirkkaankin, joka jätti vanan Pegasuksen luoteiskulmalle.

Syvän taivaan kohteista jäi varsinaisesti mieleen vain yksi mihin voi palata useammankin kerran eli NGC 6811 Joutsenessa.  Siinä on useita tähtiketjuja joista voi mielessään muodostaa vaikka mitä kuvioita, ja 17.5mm Morpheus antoi juuri sopivan suurenuksen.

Saturnuksen kuita löytyi lisää, tällä kertaa Dione, Rhea ja Tethys.  Jupiterin punainen pilkku ei ollut näkyvissä eikä kuiden varjoja.  Mutta Vixen SLV 6mm näytti syrjäsilmällä M27:n keskustähden jota en ollut aikaisemmin nähnyt - planeettaokulaari käy myös planetaarisiin sumuihin.

Tuona yönä oli jo riittävän pimeää (aurinko -15°), että linnunradan kaari alkoi näkyä komeasti pimeimmällä hetkellä.  Juuri sen pimeämpää ei täällä etelärannikolla koskaan tulekaan, jos ei lähde ulkosaaristoon.  :cry:

-Mikko
Otsikko: Vs: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: Timpe - 01-09-2021, 21:01:58
PS. Hyvä kirjavinkki tuo Sue Frenchin DS Wonders, joten piti laittaa se tilaukseen.

Suomalainen.com petti tässä tilauksessa, joten piti vaihtaa tuo kirja tilaukseen Amazonista (missä se oli varastossa).
Hei. Tilauksella ****** tilaamasi tuote "Deep-Sky Wonders: A Tour of the Universe with Sky and Telescope's Sue French" on valitettavasti ennakkotiedosta poiketen loppunut toimittajalta. Ennakkoon maksetusta tuotteesta palautamme maksun. Pahoittelemme saatavuuden yllättävää muutosta. T: Suomalainen.Com
Otsikko: Vs: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: Mikko_L - 04-09-2021, 15:19:11
Taisin tilata tuon kirjan suoraan Saksan Amazonista.. sieltä tulee tavara parissa päivässä.  Sitten voivotellaan miksei suomalainen verkkokauppa pärjää, olisikohan esimerkiksi edes toimiva palvelu semmoinen kilpailutekijä tässä?  Aiheen vierestä.

Viime yönä lähdin taas Kopparnäsiin ja taivas oli sateen jäljiltä mukavasti läpinäkyvä, pientä tuulta oli alkuun mutta muuten mainio keli.  Tähtikuvaajia oli rantakallioilla muutamiakin, ja sitten jos jonkinlainen joukko "turisteja" joilta sai pyytää etteivät sohisi otsa- ja taskulampuilla joka paikkaan tai ainakaan suoraan silmiin.  Ensin ajetaan tunnin verran pois kaupungista valosaastetta pakoon, mutta tuodaan se sitten itse mukana  :cry:

Sitten itse asiaan, eli tällä kertaa planetaarisiin sumuihin.  Kun niissä aina loppuu suurennus kesken, niin hommasin ES 82° sarjasta 4.7mm okulaarin.  Tällä saa ilman barlowia 266x ja 0.9mm lähtöpupillin.  Seeing ei tuota suurennusta ihan kestä - tämän sai huomata itse planeettoja katsoessa - mutta himmeämpiin sumuihin iso suurennus tuo kivasti lisää yksityiskohtia.  NGC 6572 ja NGC 6210 näyttävät jo selkeää, joskin epäsäännöllistä kiekkoa.  NGC 7027:n halkaiseva tumma juova erottuu.

Saturnus-sumusta NGC 7009 (joka sattuu nyt olemaan aika lähellä itse Saturnusta) näkee elliptisen muodon ja voi alkaa aavistella päistä lähteviä "kahvoja".  Kissansilmäsumun NGC 6543 keskustähti näkyy helposti ja sumun keskusta näyttäytyy vähän reunoja tummempana?  Vilkkuva planetaarinen NGC 6826 ei enää vilku näkyvistä suoraankaan katsomalla, eikä pinta vaikuta aivan tasaiselta.  Sininen lumipallo NGC 7662 oli sitten vain tasaisen hohtava, hieman soikea kiekko.  Ja M27:sta näkyy syrjäsilmällä keskustähti; minusta se näyttää olevän hieman keskustasta sivussa (länteen päin) mutta valokuvissa ei muitakaan tähtiä näy jotka voisi siihen sekoittaa (sumua vasten/sen läpi, lähempänä reunoja, näkyy muutama muu himmeä tähti).  M57:sta en saanut mitään uutta irti, näkyipähän vain suurempana.  Yhteenvetona, planetaarisiin sumuihin pitää käyttää planetaarisia suurennuksia! Silloin matalammankin pintakirkkauden sumuista näkyy uusia yksityskohtia.

Isolla suurennuksella M13 ja M15 näyttävät vieläkin hienommilta kuin ennen. Mitä jos vielä seeing olisi parempi.. Muita kohteita, M71, M56, M29, M11.

ES:n okulaareissa on laaja katselukulma mutta silmäväli on pieni, lopuksi laitoin kiinni 17.5mm Morpheuksen ja saahan sillä wau-elämyksiä kun okulaari ja kaukoputki sulavat pois ja kirkkaat tähdet täyttävät näkökentän.  Siihen on vain niin helppo katsoa.  Houkutus on suuri alkaa ostelemaan niitäkin, mutta toki hinta on jonkinlainen hidaste.  :undecided:  Jos jostain löytyisi ES 82° 6.7mm niin sen sarjan voisin kyllä täydentää.

Pitkästä aikaa raahasin mukaan myös 16x70 tähtikiikarit ja surffailin niillä ja monopodilla pitkin linnunrataa kaukoputkihommien lomassa.  Paikkansa niilläkin, esimerkiksi Barnardin "E" (B142/143) näkyy parhaiten juurikin näillä ja samoin Pohjois-Amerikka- ja Pelikaanisumujen välinen tumma sumu L935 - myös molemmat emissiosumut näkyvät siis ilman filttereitä, samoin kuin Harsosumun molemmat puoliskot.  Joku kerta pitäisi ottaa mukaan Takahashi, johon saan T2-adaptereilla kiinni Hyperion 31mm okulaarin ja siihen väliin 2" UHC- tai OIII -filtterin, suurennusta tulisi 19x.

-Mikko
Otsikko: Vs: Visuaalihavainnot 2021-2022
Kirjoitti: Timpe - 12-09-2021, 13:33:48
Ja M27:sta näkyy syrjäsilmällä keskustähti; minusta se näyttää olevän hieman keskustasta sivussa (länteen päin) mutta valokuvissa ei muitakaan tähtiä näy jotka voisi siihen sekoittaa (sumua vasten/sen läpi, lähempänä reunoja, näkyy muutama muu himmeä tähti).

Tarkka havainto keskustähdestä Mikolla, sanoisin.  :cool:
Verratkaa tuota vaikka vanhaan M27 kuvaani, jonka olin kuvannut järkkärillä lyhyillä 90s valotuksilla. Tuolloin sumun reunasta jäävät himmeät reuna-alueet näkymättä ja keskustähti näkyy epäkeskeisesti sumussa.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Linnunradan+kaasusumut/M27_Dumbbell_Nebula_300_1500mm_Newton_69min.jpg/_small.jpg)

Pidemmillä 12min osavalotuksilla sumun muoto tasoittuu ja samalla huomaa, ettei tuo keskustähti ole kovinkaan kirkas ja helposti löydettävä visuaalisestikaan (mag 13.5).

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Linnunradan+kaasusumut/M27_GSO10_RCT_LRGB_6x12min_medium.jpg/_small.jpg)