On alkanut askarruttamaan kuolettava interferenssi, siis kun kaksi samanpituista aaltoa on vastakkaisissa vaiheissa. Kysymys kuuluu, osuessaan verkkokalvolle, niin tunnistaako hermo mitään? Erikoista olisi jos ei tunnistaisi koska energian säilymislaki edellyttää energian siirtymistä verkkokalvolle.
Toinen kysymys, onko ilmiö havaittavissa kaukoputkissa? Kalliiden kiikarien prismat on vaihekorjatut, haetaanko sillä juuri parannusta destruktiosta?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 23.04.2021, 22:41:28
On alkanut askarruttamaan kuolettava interferenssi, siis kun kaksi samanpituista aaltoa on vastakkaisissa vaiheissa. Kysymys kuuluu, osuessaan verkkokalvolle, niin tunnistaako hermo mitään? Erikoista olisi jos ei tunnistaisi koska energian säilymislaki edellyttää energian siirtymistä verkkokalvolle.
Toinen kysymys, onko ilmiö havaittavissa kaukoputkissa? Kalliiden kiikarien prismat on vaihekorjatut, haetaanko sillä juuri parannusta destruktiosta?
Valon kuolettavasta interferenssistä ei ole kokemusta, mutta ihan vastaavasta vastamelukuulokkeiden käytöstä sitäkin enemmän. Kyllä vaan tulee tosi hiljaista, kunnes nappaan kuulokkeiden (Sony WH-1000X M3) virran pois päältä. Aivan samalla tavalla vastakkaisvaiheiset ääniaallot kumoavat toisensa, joten samoin käy energioille. (Äänen tulee olla kuitenkin jatkuvaa, kuulokkeet eivät kerkeä mukaan nopeissa äänissä, tiskaaminen todisti senkin.)
Muutenkin nämä kuulokkeet ovat suljettua tyyppiä ja niin tiiviit, että kun nappaan virran pois päältä, alan kuulla hyvin hiljaista kohinaa omasta päästäni. Vaikuttaa siltä, että tekijänä ovat lähinnä puremalihakset, ehkä verenkiertokin. Eikä näitä luureja saa koskaan riuhtaista pois päästä, muuten korvien tärykalvot voivat vaurioitua.
ML
Totta, samoin ääniaallot voi kumota toisiaan.
Nikonin sivuilta löytyi tämä:
• Vaihekorjattu päällyste. Valon vaihesiirto perustuu vaihe-eroon, joka syntyy valon kokonaisheijastuksesta kattopinnalla. Vaihekorjattu päällyste vaikuttaa linssin pintaan siten, että tarkkuuden heikkeneminen pysyy mahdollisimman pienenä ja kuvien kontrasti erittäin suurena.
Kattopinnalla tarkoitetaan kattoprismoja. Kerran kysyin myyjältä, onko kiikareissa vaihekorjaus, ei tainnut tietää siitä mitään. Saattaa olla turhaa murehtimista jos vastakkaisvaiheisuutta tulee väistämättä optiikan muistakin osista.
Kuitenkin fysikaalisena asiana tämä on kiinnostava, jos näköhermo ei reagoi kuolleeseen aaltoon, niin mihin näiden kahden aallon energia päätyy? Kun aallot on eri suuntaisia, vaikka vain yhden kaarisekunnin verran, niin niiden ohitettua leikkauspisteensä ne alkavat taas ilmentää omaa energiaa ja jos ne uppoavat pari milliä syvemmälle kudoksiin, niin siellä muuttuisivat lämmöksi? Jos aallot olisivat tarkalleen samansuuntaisia, tulee ongelma: kuinka ne reagoivat mihinkään esteeseen?
Fotonin enegia voikin absorboitua lämpöenergiaksi. Sama varmaankin tapahtuisi kahdelle samansuuntaiselle aallolle, mikä estäisi?
ML
Jos kaksi fotonia menee samassa "putkessa" vastakkaisilla vaiheilla niin ne kumoaa toistensa tehon. Näin niiden yhteinen vaikutus vastaan tuleviin atomeihin olisi nolla, ainakin niin olettaisin. Kuitenkin gravitaation kautta ne havaitaan koska niihin liittyy tietty energia. En ole ainakaan vielä löytänyt vahvistusta tälle. Tosin yritin lukea Arto Annilan kirjaa Kaiken maailman kvantit ja siinä käsiteltiin fotonipareja. Olisiko siellä esitetty oletus pimeälle aineelle että se muodostuisi fotonipareista en muista. Jos haluaa tutustua Annilan kirjaan, se on erikoinen teos. Itse luin sitä suunnilleen puoliväliin sitten alkoi arveluttamaan. Annila on kyllä fysiikan professori ettei siinä mitään heikkoa.
Mutta olisi kiva tietää mitä fotonipareille tapahtuu, onko ne ikäänkuin neutriinot että menee materian läpi.
Suosittelen tutustumaan Richard Feynmanin kirjaan QED. Siinä aika selkeästi selostetaan miten fotonit etenevät paikasta toiseen.
Kvanttimaailman ilmiöt poikkeavat totutusta makromaailmasta.
Kaizu
Olen tainnut lukea QED:n mutta missä siellä puhutaan tästä interferenssistä? Tästä ilmiöstä ei paljoa kirjoitella koska fotonipari joka menee samansuuntaisesti on luonnossa harvinainen. 4 ehtoa pitäisi täyttää: samansuuntaisuus, rinnakkaisuus (etenemissuunnassa), riittävän lähellä toisiaan ja vastakkaisvaiheisuus. Esm kaukoputkissa destruktiivinen interferenssi tapahtuu vain aaltojen leikkauspisteessä, en tiedä miten luonnossa syntyisi samansuuntaisuus, se on erikoistapaus.
Tuli mieleen johtuuko diffraktiorenkaat juuri interferenssistä, ja ne tummat renkaat olisi destruktiota?
Nyt satuin kompastumaan Pietiläisen Kimmon käännökseen QED:ista. Sivulta 44 alkaen kerrotaan fotoneista ja niiden päätymisestä paikasta toiseen. Noin yleisesti, fotoni etenee samanaikaisesti useita eri reittejä joista lopulta muut paitsi yksi kumoavat toisensa.
Kaizu
Tässä ketjussa https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=19264.msg177228#msg177228
.......ymmärsin fotonin uudella tavalla. Vertaisin sitä pumpuliin. Kun aalto on perustilassa, se on kuin pumpulia mutta kun aaltofunktio romahtaa, se muuttuu ohueksi "puuvillalangaksi". Kun aalto emittoituu elektronin orbitaaliin, on se lankaa hyvin lyhyen hetken, sitten se muuttuu potentiaalienergiaksi korkeammalle orbitaalille.
Mikään fysiikan laki ei edellytä että energia säilyisi siinä yhdessä pisteessä tarkasteltuna jossa kahden aallon summa on nolla. Voisit ihan yhtä hyvin katsella aaltoliikettä vaikkapa satama-altaassa tai jonkun puhallinsoittimen sisällä sellaisessa seisovan aaltoliikkeen solmukohdassa jossa aallon amplitudi on ja pysyy nollana. Ei se tarkoita että energia häviäisi mihinkään.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.05.2021, 15:03:38
Mikään fysiikan laki ei edellytä että energia säilyisi siinä yhdessä pisteessä tarkasteltuna jossa kahden aallon summa on nolla. Voisit ihan yhtä hyvin katsella aaltoliikettä vaikkapa satama-altaassa tai jonkun puhallinsoittimen sisällä sellaisessa seisovan aaltoliikkeen solmukohdassa jossa aallon amplitudi on ja pysyy nollana. Ei se tarkoita että energia häviäisi mihinkään.
Arto Annilan kirjassa Kaiken maailman kvantit, hän esitti idean että destruktiivisessa interferenssissä olisi melkoinen määrä säteilyä sidottuna. Itse epäilen sitä mutta kiinnostus heräsi, onko mahdollista että kahden säteen nollatessa toisensa, ne voisi mennä vaikka maapallon läpi niinkuin neutriinot? Tämähän on erikoistapaus, säteet ei ainoastaan leikkaa toisiaan vaan menevät samassa "putkessa". Ligossa on vähän sama tilanne, paitsi että säteet menee vastakkaisiin suuntiin.
Parimmin asiaa tuntematta: voisiko olla niin, ettei tilanne ole mahdollinen: jos kaksi vastakkaisvaiheista, mutta muuten samanlaista valonsädettä kulkisi "päällekkäin", olisiko noita säteitä koskaan syntynyt?
Optisista kikkailuista taas tulee mieleen:
https://youtu.be/RhIf3Q_m0FQ
Lainaus käyttäjältä: turboruuvi - 03.09.2021, 20:47:10
Parimmin asiaa tuntematta: voisiko olla niin, ettei tilanne ole mahdollinen: jos kaksi vastakkaisvaiheista, mutta muuten samanlaista valonsädettä kulkisi "päällekkäin", olisiko noita säteitä koskaan syntynyt?
Optisista kikkailuista taas tulee mieleen:
https://youtu.be/RhIf3Q_m0FQ
Ajattelen että puoliläpäisevästä peilistä voisi yhdistyä vastakkaisvaiheiset aallot. Siis toinen aalto tulee peilin lasin läpi ja toinen sivulta heijastuen alumiinista. Kauan saa odottaa että sattuisi sellainen lottovoitto mutta kun se osuu kohdalle, voisi energiaa "hävitä" kahden aallon verran.