Moi,
Tai siis yleensäkin ensimmäinen kaukoputki, ja sopiva kamera siihen. Vaatimuksena on tabletilta/tietokoneelta käytettävyys.
Kävin Ursan kaupassa haastelemassa ja hieman kysellyt muualtakin. Pohjatyön jälkeen olen päätymässä Sky-Watcher Explorer 150PDS HEQ5 Pro-jalustalla.
Kameroista en ole löytänyt muita kuin ZWO:n joissa on sisäänrakennettu valmius tietokoneohjaukseen. Eli erillinen wifi-laite ja sovellus. Tästä oli hyvä artikkeli 8/2020 T&A:ssa. Tuolla ASI294MC Pro:lla voi (myyjän) mukaan kuvata kaikkea, aurinkoa, planeettoja sekä syvää taivasta. Halvempiakin löytyy, mutta en viitsisi ostaa montaa. ZWO:n EAF lienee hyödyllinen? 2xbarlow, 0.63xloitonnin ja sopiva okulaari, aurinkosuodin, ... komakorjain, ja optolong L-pro suodin kontrastia lisäämään, laukku/laukut kuljetukseen. Lista vain pitenee sitä mukaa kun oppii lisää.
Kuvankäsittelypuoleen en ole vielä ehtinyt juurikaan tutustua. Kuvankäsittely sinänsä on tuttua, mutta tähtikuvien käsittelyyn tuntuu olevan paljon valmiita sovelluksia. Minkä valita? Vai rupeenko suoraan tekemään Matlabilla?
Tuosta kaikesta tulee aika kallis paketti. Mulla on kuitenkin ollut aina se ajatus, että ostan kerralla "riittävän hyvän", ettei tarvitse heti alkaa päivättämään. Olisi kuitenkin hienoa, jos halvempia vaihtoehtoja löytyisi.
- Olen päätymässä värikameraan. Onko monossa jotain olennaisesti parempaa (aloittelijalle) jonka takia kannattaa leikkiä suotimilla kertavalotuksen sijaan?
- Voisi kuvitella, että aurinkoa kannattaa kuvata eri taajuuksilla. Mitä suotimia suosittelette?
- Mitä muita kameroita löytyy joissa on valmiit palikat kuvaukseen ja ohjaukseen tabletilla?
- ZWO:lla on oma nettikauppa josta sen tuotteita voi ostaa. Ursan kaupasta löytyy putki, jalusta ja suotimia. Mitä muita nettikauppoja suosittelette?
- Sitten nuo kuvankäsittelyohjelmat.
Tuota jalustaa ei taida tulla Suomeen ennen kesää. Eli, aikaa suunnitella on hyvin. Kaikkeen yllä mainittuun voi ehdottaa parempaa tai halvempaa vaihtoehtoa. Listaa voi myös täydentää ja noista suotimista kommentoida mitä oikeasti tarvii. Ainoa vaatimus on se tabletilta/tietokoneelta käyttö.
T: Hexi
Huh, paljon kysymyksiä mutta koitanpa jotain vastailla.
Kamerat ja tietokoneohjaus.
Kaikki tähtikuvauskamerat ovat tietokoneella ohjattavia.
Normaalitapa on kytkeä kamera läppäriin ja ohjata sitä sillä (samalla läppärillä voi ohjata sitten jalustaa ja muita kuvauksessa tarvittavia laitteita).
Nykyään on myös tavallista laittaa putken/jalustan kylkeen pieni tietokone (NUC tai esim Asiair) johon otetaan langaton yhteys.
Barlow on hyödyllinen planeettojen kuvauksessa.
0.63x loitonnin - taidat tarkoittaa polttovälin lyhtentäjää. Sellaista ei tällaisessa Newton-putkessa voi käyttää.
Tai on siihenkin sellainen olemassa mutta on kallis kapistus jota ei alkuvaiheessa kannata hommata.
Sen sijaan komakorjain on hyödyllinen hankinta.
Kuvankäsittely.
Mahdollisuuksia on paljon ilmaisesta maksulliseen.
Ilmaisista yleisimmät ovat DeepSkyStacker ja Siril. Ai niin hieman vanhempi Images Plus on nykyään myös ilmainen.
Maksullisista mainittakoon Astro Pixel Processor, AstroArt ja PixInsight.
Mainittakoon vielä kuvankäsittelyn ja tähtikuvien pinoamisen yhdistelmä Affinity Photo.
Useimmista maksullisista softista voi ladata kokeiluversion.
Mono vs värikamera.
Ikuisuuskysymys. Nykyään värikameran käyttö on suositeltavampaa kuin ennen kameratekniikan ja ns duo ja trioband-suotimien ansiosta.
Mutta edelleen värikameralla on etua pimeässä paikassa ja monokamera on hyvä kun on valosaastetta ja syytä käyttää kapeakaistasuotimia.
Aurinkokuvaus.
Alkuvaiheessa kannattaa hommata vain edullinen ns valkoisen valon suodatin.
Myöhemmin voi sitten harkita Ha-aurinkoputkia.
Nettikaupoista nykyään pitää tottakais suositella kotimaista AstroArt-Storea.
Helkkari, ja mä kuulen tuosta kaupasta vasta nyt!
No parempi myöhään, kun ei ollenkaan.
Kiitokset!
Ei ihme, ettei tuota kauppaa ole löytynyt. Kauppa on 2kk sitten avattu. Tuolla näyttäisi olevat hyvin tavaraa varastossa. Jalasta Sky-Watcher AZ-EG5GT sanotaan "Sky-Watcher AZ-EQ5GT on erittäin menestyneen HEQ5 PRO:n variantti". Pitääpä kysäistä mitä eroa noilla on. Vai tietäisikö täällä joku?
Tuosta "loitontimesta", reducer sanaa yritin kääntää. Kävin vain https://astronomy.tools/calculators/ccd_suitability sivulla. Siellä on joku laskukone millaisia Barlow/Reducer linssejä voi käyttää kaukoputki/kamera yhdistelmällä, että pikselikoko on vielä hyvä. Taisi ollakin erilaisia okulaareja Barlowin kaveriksi mitä pitää hankkia...
T: Hexi
Myyjät kyllä osaa kertoa mutta eroja Sky-Watcher AZ-EQ5GT:lla
Az-moodissa saa ripustettua kaksi teleskooppia, tosin lähinnä visuaalikatseluun.
Enkooderit siinä on että voi vapaasti suunnata putkea ja jalusta tietää mihin on suunnattu.
Ja olikohan siinä vielä hihnavetokin, joka hiukan tarkempi ja hiljaisempi.
Olen itsekkin päätymässä Explorer 150PDS + HEQ5 Pro yhdistelmään. Olen aiemmin harrastanyt lähinnä teoreettista astronomiaa, joskin olen joskus tuijutellut taivasta kaverin paria pykälää isommat Sky-Watcherin läpi.
Päätarkoitus tuolla tulee olemaan kuvaaminen, ei paljain silmin katselu. Kamerana aion käyttää enimmäkseen Raspberry Pi HQ-kameraa, joskin talosta löytyy myös Canon 1000D. Jalustan ohjaamiseen tulen käyttämään Astroberryä.
Kysymys kuuluu nyt, että mitä kaikkea muuta komakorjaimen lisäksi tarvitsen, että saan ns. kaiken irti kummalla tahansa noista kahdesta kamerasta?
Raspi-kameran liittämiseen putkeen tarvitset C -> 1.25" adapterin (https://www.amazon.com/SVBONY-Adapter-Telescope-Astrophotography-Standard/dp/B07R4SSBKC).
Jos käytössä on 3D-tulostin niin sellaisen voi toki tulostaa itsekin.
Samoin Canonin liittämiseen tarvitset T2-adapterin (https://www.astroart-store.fi/product/1418/canon-eos---t2-adapteri).
Lisäksi ennemmin tai myöhemmin tarvitset guidauspaketin - guidausputken ja kameran.
Lisäksi tarvitset kuvaus ja prosessointiohjelmistoa.
Ja ehkä putken kollimointiin jonkin työkalun.
Tässä nyt mitä ensin tulee mieleen. Kysy lisää jos tarvetta tulee.