Asiasta uutisoi YLE: https://yle.fi/uutiset/3-11654361
Tossa uutisessakin kun mainitaan Villanuevan kritiikki, niin kannattaa myös huomata Greavesin vastine (https://arxiv.org/abs/2011.08176)siihen. Eli perinteisellä juupas-eipäs -linjalla mennään.
Teemu
Mitä olen asiaa seurannut vaikuttaa faktalta, että fosfiinin toteaminen on tehty erittäin kohinaisesta mittausdatasta. Tällöin tulkinta ei täyttäisi minkäänlaisen kemiallisen analytiikan laatuvaatimuksia, missä vaaditaan riittävää signaali/kohinasuhdetta.
Vaikka maapallon olosuhteissa fosfiinia syntyy myös biologisesti, sitä olettamusta ei voi siirtää Venuksen ilmakehän äärimmäisiin olosuhteisiin, joissa fosforiyhdisteet voivat kemiallisestikin pelkistyä fosfiiniksi. Fosfori ei ole niin harvinainen aine, etteikö sitä olisi myös Venuksessa.
Taitaa olla klassinen tapaus, että uutisoinnissakin menevät hieman sekaisin tilastollinen merkitsevyys (statistical significance) ja tieteellinen merkittävyys (scientific relevance tai significance).
Edellinen lienee näissä melko ongelmallisiksi osoittautuneissa havainnoissa viiden keskihajonnan tasolla (five sigma), jolloin tilastollisesti yksi sadasta tuhannesta havainnosta voi olla sattumaa.
Tieteellinen merkittävyys edellyttää hypoteesien kautta testaamalla löydetyn mekanismin tunnistamista lisäksi. Spekulaatio - tilastollisisesti merkitseväkään - ei riitä näytöksi mekanismista.
Taitaa vain nykyään klikkijournalismin yms. aikana olla niin, että pöhinä/kohina -suhde (buzz/noise -ratio) voittaa sgnaali-kohina -suhteen (signal/noise -ratio).
Jollei halua penkoa esiin artikkeleja ja vielä hyväksymättömiä käsikirjoituksia, Cool Worldsissa on katseltavissa varsin mainio tiivistelmä fosfiinidebatista ja tuore Jane Greavesin haastattelu (https://www.youtube.com/watch?v=2GMW7GZAUfQ) (jossa sivutaan myös sitä, mikä tieteen tekemisessä on vikana).
Teemu
Muutaman päivän takainen tutkimusartikkeli (https://academic.oup.com/mnrasl/advance-article-abstract/doi/10.1093/mnrasl/slaa187/6000229), jonka johtopäätös on: "There is thus no significant evidence for phosphine absorption in the JCMT Venus spectra." Ei niille alkuperäisille fosfiiniväitteille paljon tunnu tukea löytyvän...
Teemu
Ja vaikka löytyisi fosfiinia, ei elämää löydy avaruudesta kuin korkean älyn tuottamana. Luin juuri että ihmissolun sisällä dna:n pituus on 2 metriä ja ongelma on sen tekemien mutkien ja solmujen haitta. Siis kun solun sisällä dna-kierre joudutaan avaamaan jotta eri koneet pääsee lukemaan tai kopioimaan sitä niin syheröisessä tilassa on erityiset koneet pelkästään mahdollistamassa sen että lukijat pääsee tekemään työnsä. Mitä yritän sanoa, on että solu on niin monimutkainen koneisto ettei sellaisia synny avaruudessa ilman ulkopuolista älyä. Meniköhän offtopicin puolelle?
Hei,
fosfiini käy vähiin, ainakin tämän hyväksytyn jutun (https://arxiv.org/abs/2210.13519) mukaan (jota en ole ennättänyt lukea, abstraktin vain).
Teemu