Pari kirkasta protuberanssia tänään(kin),jotka näkyvät kuvassa varsin huonosti. Kiekon ja protuberanssien valotusten yhdistämistä pitää harjoitella, kun nyt siihen jäi tuommoinen kaistale väliin.. tosin kameran rajat tulevat myös vastaan varsinkin jälkimmäisessä, ei niitä tahtonut millään saada näkymään. Lunt LS50THa -> ASI120MC-S -> ASICAP -> Autostakkert -> GIMP.
-Mikko
Se kaistale on ihan fysikaalinen juttu.
Ihan esteettisyyden nimissä joskus laajensin 'pintapalloa' ettei kaistaletta jäänyt.
Pilkkuja tänään, uusi aktiivinen alue AR2759. Valkoisessa valossa (https://sdo.gsfc.nasa.gov/assets/img/browse/2020/04/01/20200401_001038_1024_HMII.jpg) 2 pilkkua ja niistä lähtee kaaren muodossa fakuloita kohti reunaa.
H-alfassa (https://gong2.nso.edu/HA/hag/202004/20200401/20200401083830Lh.jpg) plageja ja filamentti, ja lisäksi ympäri kiekkoa komeita protuberansseja.
-Mikko
Tämä taisi olla neljäs kerta kun nähdään uuden jakson pilkkuja.
Aurinko tänään Lunt LS50THa:lla ja kokeilussa wm-x:lta ostettu QHY5L-II monokamera. Tämä menee fokukseen ilman kikkailua koska se on tavallisen okulaarin muotoinen.
Kuvanlaatu tosin huono koska otettu sisältä käsin, mutta siinä näkyy uusi esiin kääntyvä aktiivinen alue (taisi tulla peilikuva). Valkoisessa valossa siinä oli pieni pilkku.
-Mikko
Vau! Torstaina lähti matkaan ja jo tänään ensivalo.
Hyvällehän tuo näyttää ja hyvät fps sait viestin perusteella :azn:
Joo, tuttu näkymä tuossa Mikolla. Katselin näet itsekin tänään aamulla hyvässä seeingissä noin klo 9-12 välisen ajan Aurinkoa omalla systeemillä. Viimeisen tunnin aikana oli hiukan ohuita pilviä, muttei kovinkaan haittaavasti. TMB 152/1200 ja 4x Powermate, Quark combo ja tuon yhdistelmän pariksi 32mm Televue Plössl ja Televue 24mm Panoptic okulaarit. Noilla näkyi visuaalisesti hyvin pieniä protuja monella puolella Auringon reunaa (suurennukset 151x ja 202x). Samoin tuo ongenkoukun muotoinen (ks. http://halpha.nso.edu/keep/hag/202004/20200425/20200425113110Th.jpg (http://halpha.nso.edu/keep/hag/202004/20200425/20200425113110Th.jpg)) flare (soihtu) näkyi hienosti.
Tuota aluetta tuli näet käytettyä Quarkin testi-kohteena, kun kävin läpi Quarkin kaistan säätöpyörän asentoja laidasta laitaan. Yhdessä säätöpyörän asennossa tuo valkoinen kuvio erottui selvästi pintaa vasten ja toisessa kohtaa säätöä näkyivät paremmin nuo pienen pienet pilkun tummentuman alutkin (kiinnitin noihin huomiota havainnon alussa paremmassa seeingissä, mutta myöhemmin en saanut niitä näkyviin yhtä hyvin, kun seeing heikkeni). Parhaimmillaan tuo alue näkyi ikään kuin kolmiulotteisena tuon flaren alapuolella, kun seeing hetkittäin jähmettyi paikalleen. Hyvä Auringon Ha-sessio siis täälläkin päin, vaikkei mitään konkreettista jäänytkään näppeihin :smiley:
Aurinko äsken, ei enää kovin korkealla taivaalla mutta aikaisemmin päivällä meni koko ajan pilviä. Jotain aktiivista aluetta vielä näkyy ja oli siellä protuberanssejakin joita ei tässä kiekon valotuksessa näy. Koitin SharpCapissa 16-bittistä moodia ajatuksella että ne voisi venyttää esiin, mutta se kaatuilee koko ajan QHY5L-II:sen kanssa.
Nyt kun on paremmin kohdilleen tuunattu putki (histogrammia tarkkailemalla) niin tuossa kuvan keskeltä menee tumma juova. Se lienee semmoinen Newtonin rengas? Pitäisikö siis tässä ottaa flatti ja miten sen saa kohdistettua tarkalleen kun Aurinko kuitenkin pikkuisen vaeltaa sensorilla (softana edelleen vain AutoStakkert ja Gimp)?
-Mikko
Minusta ei ole Newton asialla vaan ennemmin se että nyt ei ole optimi alue keskellä, tai säädöt kohdallaan
Jotkut tosiaan harrastaa flättien käyttöä Aurinkokuvauksessa laittamalla kalvon/diffuuserin putken eteen.
Mutta käsittääkseni toimii vain kun aurinko täyttää koko kentän.
Juu, olisi pitänyt katsoa visuaalisestikin esikatselusta että mikä on hyvä, nyt tuijotin vain histogrammia paineviritintä kääntäessä. Se, ettei tumma alue ole symmetrinen (kyllä se vähän näyttää renkaan osalta, vaikkakin leveän?) johtuu varmasti fokuserista joka heiluu ainakin millin edestakaisin ja kennoa on turha sen kanssa koittaa saada keskelle optista akselia saatika suoraan. Fokusointikaan ei varmasti ole ihan tarkka, koska mittailin/laskin että f/7 aukkosuhteella fokuksen syvyys vastaa noin puolikasta jakoväliä fokuserin asteikolla. Ja kun siinä on klappia vähintään sen verran, ja sitten vielä seeing heiluttaa kuvaa. Toki voisi ottaa useamman videon ja hienosäätää, niin joku niistä sitten osuu oikein.
Jossain vaiheessa (kunhan jotain nähtävää ilmestyy) aion yrittää Barlowilla niin saan kennon resoluution täysimääräisesti ulosmitattua (3.75um pikselit -> f/14).
-Mikko
Miltäs nyt näyttää, omasta mielestäni paljon paremmalta. Viritin putken viereiseen puistoon, en saanut napasuuntausta ihan kohdilleen ja vasta videoiden ottamisen jälkeen tuli mieleen että Auringon tuntikulmaa (vaikka kännykän Stellariumista) ja jaustan RA-asteikkoa käyttäen sen olisi saanut paremmin..
FireCapturen kanssa 16-bit moodi toimii kaatuilematta, ja protuberanssikuva on suoraan AutoStakkertin autoterävöityksestä, säädin vain tasoja vähän. Kiekon kuvaa kohentelin Gimpin curves-työkalulla. Muutama tumma filamentti näkyy. Protuberansseja zoomatessa ruuvasin kameran eteen Baader Hyperion Zoom 2.25x barlowin, kivasti tarkentuu senkin kanssa.
Visuaalisesti käytin uutta 10mm Baader Classic Orthoa, on kyllä kiva tähän hommaan. Yksi purkaus ilmestyi noiden protujen viereen ja irtosi reunasta pieneksi vaakasuoraksi kerrokseksi joka sitten hiipui, kaikki noin 10 minuutissa.
Lunt LS50THa, QHY5L-II-M, kiekolle 10% 2000 framesta ja protuberansseille 20% 1000 framesta.
-Mikko
Hyvältä näyttää.
Jossain vaiheessa kannattaa kokeilla myös timelapsen tekemistä koska protut voi tosiaan joskus olla mielenkiintoisen eläväisiä.
Mutta kannattaa harjoitella ensin staattisilla koska timelapset on työläitä.
Kiitos kiitos,
pienelläkin kalustolla saa mielenkiintoisia näkymiä esiin ja ehkä joku päivä hyvä seeingkin pääsee yllättämään. Noita timelapseja olen katsellut CN:ssa tai SolarChatissa ja ehkä joskus kokeilen, mutta ensisijaisesti olen visuaalihavaitsija. Tuntuu ettei minkäänlainen pinoaminen ja venytys ja terävöitys saa aikaan samanlaista nakymää kuin elävänä okulaarissa. Mutta paikkansa molemmilla, jälkimmäistä kun ei pääse jakamaan.
-Mikko
Pääsin vihdoinkin käsiksi Teiden ChroTel-kaukoputken ottamiin kuviin. Tämä aurinkokuvien kuvankäsittely onkin taas ihan oma juttunsa.
Tässä 14.05.2020 klo 10:57 UTC Ha 656.2 nm filtterillä yksittäinen otos PS:llä käsiteltynä.
(http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/05/chrotel_ha_lev1.0_20200514_105710.jpg)
t. Petri
Sieltä on muuten pian tulossa uuden jakson pilkku näkyviin n. klo. 10-11 suunnalla.
Niin, vuonna 2006 laukaistu Stereo-A "Ahead" on ottanut Maan kiinni melkein kierroksella, ja näyttää nyt kuvaa Auringosta kulmasta joka kääntyy Maahan päin näkyväksi 5-6 päivän viiveellä. https://stereo.gsfc.nasa.gov/beacon/
Sieltä on aktiivinen alue kyllä tulossa mutta Stereon EUV-kuvasta ei voi päätellä onko siinä pilkkuja vai ei. 195Å kanava ei näytä fotosfääriä.. eikä se mittaa magneettikenttääkään, joten onko alue jaksoa 24 vai 25 jää nähtäväksi (korkea leveysaste viittaa jälkimmäiseen).
-Mikko
https://sdo.gsfc.nasa.gov/data/latest48.php?q=0304
Joo, aika komeeta leiskuntaa tulossa. Harmi kun ensi viikon sääennusteet näyttää aika kehnoilta.
Ja Petrin kuva on kyllä hieno varsinkin jos on yksittäinen.
Yksittäisruutu tosiaan tuo Ha. En ole vielä asiaa tutkinut, kuinka nopeita muutoksia tuossa kromosfäärissä tapahtuu eli minkä ajan sisään pitäisi ruudut olla otettu, että kannattaa pinota.
Yritän pitää tuon Teiden putken toiminnassa ensi viikolla, jos täällä kelit ei suosi.
Millainen kamera siellä on käytössä ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 16.05.2020, 19:53:48
Millainen kamera siellä on käytössä ?
CCD-kamera 2048x2048 kennolla. Vielä en tiedä tarkemmin. Kuvia otetaan 3 filtterillä kolmen minuutin välein.
Okei, sillä tuskin saa kovin isoja fps-lukemia.
Itse olen pitänyt periaatteena ettei yli minuutin videoita Ha-putkella.
Aurinko tänään klo 10:45 UTC ChroTel-kaukoputkella kuvattuna @Teide @Ha.
EDIT: Pohjoinen ylhäällä ja muuten peilikuva (täytyy korjata myöhemmin)
Kuva: KIS / Petri Kehusmaa
(http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/05/chrotel_ha_lev1.0_20200519_104510-final-v01.jpg)
Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 19.05.2020, 16:14:38
Pohjoinen kuvassa alaoikealla.
Komeaa jälkeä saa ammattilaiskalustolla. Mutta taitaa kuitenkin olla pohjoinen ylhäällä ja peilikuva, vrt. GONG (https://gong2.nso.edu/HA/hag/202005/20200519/20200519104810Th.jpg). Näkymähän on sama kuin itse katselin aamupäivällä, BF600 kulmapeilin kanssa. Varsinkin tuo klo 2:ssa oleva protuberanssi oli täynnä yksityiskohtia pikku Luntissa.
Millä tavalla teet värit noihin, jonkinlainen gradient map - itse muokattu vai löytyykö jostain valmiina?
-Mikko
Lainaus käyttäjältä: Mikko_L - 19.05.2020, 22:59:32
Komeaa jälkeä saa ammattilaiskalustolla. Mutta taitaa kuitenkin olla pohjoinen ylhäällä ja peilikuva, vrt. GONG (https://gong2.nso.edu/HA/hag/202005/20200519/20200519104810Th.jpg). Näkymähän on sama kuin itse katselin aamupäivällä, BF600 kulmapeilin kanssa. Varsinkin tuo klo 2:ssa oleva protuberanssi oli täynnä yksityiskohtia pikku Luntissa.
Millä tavalla teet värit noihin, jonkinlainen gradient map - itse muokattu vai löytyykö jostain valmiina?
-Mikko
Olet oikeassa. Peilikuva ja sitten pitäisi hiukan pyöräyttää oikealle. Tuo aurinkoputki kun on Atl/Az-seurannalla, niin kuvaan tulee rotaatiota. Alkupään kuvat ovat miltei suoraan peilikuvia.
Teen värit kuvaan Photoshopissa ihan Color Balance-työkalulla. Säädän Shadow, Midtones ja Highlights kunkin erikseen.
Aurinko 31.5 Nikon 300mm ja Altair mono + Continuum, 4 min video + AS.
Aurinko 3.6 minun ensimainen pilkku, valiaikainen numero AR2765. Nikon 300mm+Altair mono ja Continuum, AS ya väri Irfanview kanssa
Pitihän se sitten yrittää kuvata uuden jakson pilkkua, vaikka pilvet tekivät kaikkensa estääkseen aikeeni. AutoStakkert ei jatkuvasti muuttuvasta kuvanlaadusta pitänyt, joten pinoamiset jäivät tekemättä, ja oli tyytyminen yksittäiseen kuvaan.
Pitkästä aikaa Auringossa on kunnon pilkku (kuva tältä päivältä, DMK21 ja WO110). Jokohan näitä alkaa ilmaantua useamminkin?
Sama AR2765 pilkku pääsi myös SpaceWeatherin kanteen (link (https://spaceweather.com/archive.php?view=1&day=07&month=06&year=2020)) ja tässä on oma Ha-näkemykseni tuon pilkun ympäristöön. Kuvattu TMB 152/1200 linssiputkella ja ASI 183MM Cool kameralla (120/3000mm teholliset speksit eli F/25:lla mentiin tällä kertaa). Minuutin videossa 598 x 25ms ruutua, josta pinosin vain 3% kuvista keskinkertaisen seeingin takia. Visuaalikuva näytti melko epävakaalta täydellä 4800mm polttovälillä ja 150x suurennuksella, joten käytin tällä kertaa 2,5x PowerMatea kertojana Chromosphere Quark Combolle.
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_07062020_101814_TMB152_Quark_Ha_3000mm_120mm_F25_598x26ms.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_07062020_101814_TMB152_Quark_Ha_3000mm_120mm_F25_598x26ms.jpg/_full.jpg)
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_07062020_101814_BW_TMB152_Quark_Ha_3000mm_120mm_F25_598x26ms.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_07062020_101814_BW_TMB152_Quark_Ha_3000mm_120mm_F25_598x26ms.jpg/_full.jpg)
Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91116 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91116)
Sunnuntai-aamulla 14.6. kuvatuista videoista tuli tällaiset loppukuvat AR2765 pilkun etenemisestä toiselle reunalle Aurinkoa. Käänsin edellisviestin Ha-kuvan nyt 180 astetta ympäri, niin nämä kuvat ovat keskenään parina pilkun etenemisestä laidalta laidalle. Tässä vaihteeksi onnistuneempi kuvankäsittely kun edellisessä opinnäytteessä... :tongue:
Ensin Ha-valossa pinnan kuohuntaa tällä kertaa 4800 mm polttovälillä ja ASI 183MM Pro:lla.
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_region_Ha_light_14062020_0949_medium.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_region_Ha_light_14062020_0949_medium.jpg/_full.jpg)
Sitten pinnan valkoisen valon kuva 2400mm polttovälillä (2x) ja Baaderin Hershel prismalla (+polarisaatio-suotimella parhaan erottelun saamiseksi).
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_14062020_1118_whitelight.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sunspot_AR2765_14062020_1118_whitelight.jpg/_full.jpg)
Havainnon lisätiedot Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91244 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91244)
Nämä on aina komeita kun reunalla tapahtuu jotain.
Ei niinkään komea protuberanssi tällä kertaa, vaan ennemminkin pienemmästä päästä löytyvä (näitä näkyy Auringon reunalta lähes koko ajan).
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_Ha_27062020_08_57_39_TMB152_Quark_medium.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_Ha_27062020_08_57_39_TMB152_Quark_medium.jpg/_full.jpg)
Taivaanvahdissa tarkemmat tiedot: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91450 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91450)
Upea kuva. Omalla 21" näytöllä jo niin iso pallo että tuskin mahtuisi olohuoneeseen. Myös yksityiskohdat näkyy terävästi kun ottaa huomioon että kuvakulma on liki 90 astetta.
Kiitos kommentista, mistral :cheesy:
Tässä on seuraavan aamun protuberanssi (28.6. sunnuntai) käsiteltynä loppukuvaksi vasta nyt. Tämä löytyi noin 90 astetta edellisestä ja oli kookkaampikin.
Oli tuolla jotain pilkun aihiotakin yrittämässä toisessa kohdassa, mikä näkyi Ha-valossa erilaisena pintapyörteilynä, josta SW kirjoitti lisätietoa täällä (https://spaceweather.com/archive.php?view=1&day=28&month=06&year=2020) ja esitti tässä (https://spaceweather.com/images2020/28jun20/hmi1898.gif) kuvassa.
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_Ha_28062020_09_36_03_TMB152_Quark_4800mm.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_Ha_28062020_09_36_03_TMB152_Quark_4800mm.jpg/_full.jpg)
Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91576 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/91576)
Liitekuvassa tuo raakavedos tuosta pilkkuryhmästä, mikä sitten hyytyi alkutekijöihinsä, kuten myös myöhempi pilkkuyritys teki (https://spaceweather.com/archive.php?view=1&day=28&month=06&year=2020) parin päivän kuluttua.
Uusi auringonpilkku 2767 kiertymässä näkyviin. Nyt kannattaa havaita. Toivottavasti keli suosii.
Keli suosi sen verran että pääsin kuvaamaan :smiley:.
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202007/92257_1e837f832d8f341b9c8e21199fee94a0.jpg)
Kännykkäkuva GREGOR-teleskoopin spektrografin kohdistuskamerasta, jossa tämä tuore auringonpilkku näkyy. Yritän saada "oikean" kuvan myöhemmin näytille.
(http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/07/IMG_9309.jpg)
Täällä viimeisin ChroTel-teleskoopin Ha-kuva (kalibroitu ja muutettu jpg-muotoon, päivittyy 3 min välein):
(http://www3.leibniz-kis.de/~chrotel/latest/recent_ha.jpg)
Kuinka noita kuvia kalibroidaan/käsitellään? Webbisaitilta (http://www.leibniz-kis.de/en/observatories/chrotel/): "ChroTel is a 10 cm aperture telescope to observe the chromosphere of the Sun." Mutta kuvan resoluutio näyttää enemmänkin GONGilta (28mm teleskoopit) ja kun tänään katselin niin 50mm Luntilla saa visuaalisesti paljon tarkemman näkymän. GONGin tapauksessa se onkin loogista mutta 100mm kaukoputkella luulisi saavan vielä tarkemman?
-Mikko
Pilviä, puhureita ja turbulenssia, joten ei kovin hyvät olosuhteet kuvaamiseen. Taitaa olla muhkein penumbra sitten 2019 kevän 2740/2741.
Lainaus käyttäjältä: Mikko_L - 22.07.2020, 21:06:44
Kuinka noita kuvia kalibroidaan/käsitellään? Webbisaitilta (http://www.leibniz-kis.de/en/observatories/chrotel/): "ChroTel is a 10 cm aperture telescope to observe the chromosphere of the Sun." Mutta kuvan resoluutio näyttää enemmänkin GONGilta (28mm teleskoopit) ja kun tänään katselin niin 50mm Luntilla saa visuaalisesti paljon tarkemman näkymän. GONGin tapauksessa se onkin loogista mutta 100mm kaukoputkella luulisi saavan vielä tarkemman?
-Mikko
ChroTel on ollut instituutissa todella vähällä huomiolla viime vuodet. Se ei tarjoa tieteellisesti juuri mitään uutta, joten se ei ole siinä mielessä tärkeä instrumentti. Sitä ei ole myöskään huollettu vuosiin. Tämä ei ole mitenkään perinteinen teleskooppi, vaan mallia Turret. Kuva skaalataan 2048x2048 kennolle niin, että koko aurinko mahtuu reilusti ruutuun. Jokainen kuva kalibroidaan darkilla ja flätillä ja siitä tallennetaan FITS sekä jpg. Tuo jpg kopioidaan websitelle sellaisenaan. Putkella kuvataan Ha, Ca ja He filttereillä aurinkoa peräkkäin aina 3 minuutin välein.
Teleskooppi kaipaa kipeästi huoltoa ja säätöä. Sen etummainen lasi on aivan pölyn peittämä ja peilien säädöt jo hiukan pielessä, jolloin myös kuvan terävyys kärsii. Tosin seeing ei myöskään ole jokaisen kuvan kohdalla parhaimmillaan.
Tässä ChroTelin sisäosia. Oikella seinässä näkyvän mustan reiän kohdalta auringon valo tulee ulkoa huoneeseen, josta se heijastetaan yläviistoon puomin suuntaisesti linssin läpi sulkimeen ja siitä parin peilin kautta vasemmalla osittain näkyvään laatikkoon, jossa kolme Lyot-filtteriä sijaitsee. Filtterin jälkeen valo kulkee kameran kennolle. Näinkin pieneen teleskooppiin on saatu julmettu määrä liikkuvia osia.
(http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/07/IMG_6334.jpg)
AR2767 vaihteeksi Ha-valossa...
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_AR2767_10_21_17_26072020.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_AR2767_10_21_17_26072020.jpg/_full.jpg)
Kirjoittelin tuosta enemmän tällä kertaa Taivaanvahtiin (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92366).
Edit: päivitin muuttuneen kuvalinkin...
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2020, 23:09:36
AR2767 vaihteeksi Ha-valossa...
Kirjoittelin tuosta enemmän tällä kertaa Taivaanvahtiin (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92366).
Hienosti tulee yksityiskohtia näkyviin kromosfääristä. Tuossa pilkun ympärillä näkyy hyvin magneettikentän mukaan kaartuvia superpenumbran filamentteja. Magneettikentän kaartuminen aiheutuu auringonpilkun pyörimisestä. (Nuo kirkkaat alueet eivät ole "kaveri-auringonpilkkuja", vaan voimakkaan magneettikentän aiheuttamia plasman tihentymiä :wink:). Fotosfäärin tasolla tuon auringonpilkun koko on Maapallon luokkaa.
Onko tuo valon epätasaisuus kuvassa Quarkin ominaisuus? Kuva-alan oikea reuna ja yläosa ovat hiukan kirkkaampia.
Kiitos kommentista ja täsmennyksistä. Mukava tietää mitä tuossa kuvassa näkyy myös tieteellisessä mielessä :smiley:
Mainitsemasi valojakautuma on todellisuutta Quarkin kanssa kuvatessa. En ole ottanut FLAT kuvia kalibroitia varten ja nuo valaistuksen epätasaisuudet nousevat siis esille kuvan jälkikäsittelyssä. Tässä kuvassa en panostanut niiden tasoittamiseen, kun ne näyttivät muutoin sopivan tuohon kuvaan pilkun ympärille (ks. liitteenä Levels -venytelty raakakuvan ruutukaappaus).
Joo, ilmeisesti kalliimmissa aurinkoputkissa saa parempaa tasaisuutta = parempilaatuiset etalonit.
Mutta fläteillä tosiaan saa tilannetta korjattua.
Otin tuon rinnalle käsittelyyn klo 10:05 tallennetun videon, jossa näkyy sama alue hiukan laajempana ja nyt Quarkin koko kuva-alalta. Tuossa näkyy oman Quark Combo -yksilöni piirtokyvyn rajat, sillä tuolla reunoilla näkyy tasaisesti pehmentymää piirrossa. Tähän tein enemmän valaistuksen tasaisuuden korjausta PhotoShopissa käyttäen samaa kuvaa "gaussian blurrattuna layer maskina" kakkostasolle, johon säädin Photarin levels -säädöllä kuvan valaistusta moneen kertaan. Ja tuo Petrin kommentti pikkupilkuista on naulan kantaan, sillä nuo löytyivät kummastakin kuvasta pääpilkusta klo 5:n suuntaan katsomalla (plasmatihentymien alapuolella... :wink:). Korjasin tuon Taivaanvahtiinkin, mutta yo. linkki viipyilee vielä käsittelyjonossa, kun lisäsin tuonne tämän kakkoskuvan ja päivitin ykköskuvaa toisen nimiseksi tuon AR2767 osalta.
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_AR2767_10_05_49_26072020.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_AR2767_10_05_49_26072020.jpg/_full.jpg)
Ps. En ole mitenkään tyytymätön tuon Quark Combon hankintaan, sillä ei tuolla reilun tonnin hankintahinnalla (+ Televue PowerMaten ja Baader D-ERF:n hinta tässä kokoluokassa) saa oikeaa Ha-kaukoputkea tällaisella erottelukyvyllä ja kaukoputken kokoluokassa (=oletan tuossa että Quarkin käyttöön tarvittava linssiputki on muutoin valmiiksi saatavilla, esim. tästä (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18554.0) 3x PowerMaten ja Quarkin kaveriksi soiva peli 4" kokoluokassa). Itselläni on jotenkin sellainen fiilis, että tämä Quarkin kautta tapahtuva Ha-havainnointi tuo harrastajalleen enemmän katsottavaa kuin mikään muu Aurinko-härpäke toisi.
Ei ole Timpe mitään hävettävää tuolla setupilla! Ja kyllähän juuri kromosfäärissä on paljon kaikkea mielenkiintoista havaittavaa. Osa ilmiöistä on todella nopeita, ja haihtuvat muutamissa minuuteissa näkymättömiin.
Tästä videosta voi itse havaita, mitä kaikkea tuolla auringon kromosfäärissä tapahtuu. Koostin tämän ChroTel-teleskoopin n. 6 päivän havainnoista Ha 656 nm:n aallonpituudella.
http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/07/Sun-23-to-28-Jul-2020.mp4 (http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/07/Sun-23-to-28-Jul-2020.mp4)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.07.2020, 14:40:01
Otin tuon rinnalle käsittelyyn klo 10:05 tallennetun videon, jossa näkyy sama alue hiukan laajempana ja nyt Quarkin koko kuva-alalta. Tuossa näkyy oman Quark Combo -yksilöni piirtokyvyn rajat, sillä tuolla reunoilla näkyy tasaisesti pehmentymää piirrossa. Tähän tein enemmän valaistuksen tasaisuuden korjausta PhotoShopissa käyttäen samaa kuvaa "gaussian blurrattuna layer maskina" kakkostasolle, johon säädin Photarin levels -säädöllä kuvan valaistusta moneen kertaan. Ja tuo Petrin kommentti pikkupilkuista on naulan kantaan, sillä nuo löytyivät kummastakin kuvasta pääpilkusta klo 5:n suuntaan katsomalla (plasmatihentymien alapuolella... :wink:). Korjasin tuon Taivaanvahtiinkin, mutta yo. linkki viipyilee vielä käsittelyjonossa, kun lisäsin tuonne tämän kakkoskuvan ja päivitin
Tutkijat käyttävät noista kirkkaista kromosfäärin alueista nimitystä "flary areas". Niistä vapautuu suuri määrä energiaa. Itse huomasin noita ChroTelin videoita katsoessa, että kromosfäärissä kulkee satunnaisesti salamaa muistuttavia ilmiöitä, joissa tuollaiset alueet kirkastuvat hetkellisesti, ja tällainen kirkastuminen kulkee aaltona alueesta toiseen!
Aurinko tänään KIS:n ChroTel-teleskoopilla kuvattuna Ha 656nm suotimen läpi. Koitin tähän hiukan kokeellista kuvankäsittelyä, jotta saisin paremmin nuo protut näkyviin.
Yksi melkoinen jättiläinen klo 8:ssa.
(http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/07/chrotel_ha_lev1.0_20200730_095410-proms-v01.jpg)
Hyvältä näyttää ts. protut erottuvat selvästi! :cool:
Raapustellaan jatkoa, kun SW kirjoitteli (https://spaceweather.com/archive.php?view=1&day=31&month=07&year=2020) aktiivisesta purkautuvasta protuberanssista. Tein eilisistä kuvista tälläisen yhdistelmäkuvan:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_40_UT_huge_erupting_protuberance_four_minutes_web.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_40_UT_huge_erupting_protuberance_four_minutes_web.jpg/_full.jpg)
Erilliset kuvat tässä eli klo 14:40 ensin...
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_40_03_UT_huge_erupting_protuberance_web.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_40_03_UT_huge_erupting_protuberance_web.jpg/_full.jpg)
Klo 14:41...
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_41_25_UT_huge_erupting_protuberance_web.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_41_25_UT_huge_erupting_protuberance_web.jpg/_full.jpg)
Klo 14:44...
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_44_24__UT_huge_erupting_protuberance_web.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200731_12_44_24__UT_huge_erupting_protuberance_web.jpg/_full.jpg)
Tuosta sarjasta voi nähdä kuinka plasma putoaa alas kohti auringon pintaa eli tämä taitaakin olla paluupyörre kuumalle plasmalle...
Melkoiset nopeudet tuolla kun jopa viidessä minuutissa näkee protuberanssi-plasman liikkeen noin selvästi. :shocked:
Seuraavaksi animaatiota? Hieno olisi videolta nähdä tuo liike.
Juu ei sentään... vaikea on tehdä kahden peräkkäisen pinotun ruudun kuvista sujuvaa videota. :huh:
Käänsin nyt SER Playerin (https://sites.google.com/site/astropipp/) kautta tuon nuo klo 14:40 / 14:42 / 14:44 videot "pienikokoiseksi" AVI-videoksi ja latasin tänne:
https://www.dropbox.com/s/md5cfyma0o2ceak/14_40_03.ser_F001-516.avi?dl=0
210 MB (220 868 596 bytes, 800x535 pikseliä)
https://www.dropbox.com/s/6w25e0hx8phw22r/14_41_25.ser_F0001-2003.avi?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/6w25e0hx8phw22r/14_41_25.ser_F0001-2003.avi?dl=0)
817 MB (857 340 284 bytes, 800x535 pikseliä)
https://www.dropbox.com/s/vh0ke1toycch0nf/14_44_24.ser_F0001-2001.avi?dl=0
688 MB (721 616 836 bytes, 600x601 pikseliä)
Tuota kautta nuo voi ladata omalle koneelleen ja katsoa haluamallaan katseluohjelmalla (taitaa tuo toistua suoratoistonakin joissakin selaimissa, mutta originaalivideo on tummasävyinen).
Videon voi sitten (kai?) pinota vaikka AS3:lla samaan tapaan kuin alkuperäisen SER videonkin. Melkoista hyppyytystä osassa videoita on, joten herää pieni epäilys miten AS3 kohdistaa nuo loppupinot keskenään. Ts. jos 1 ja 2 videon pinot ovat ikään kuin tuon seeing-hypyn äärilaidoista, niin tuleeko siitä esim. kuvien välille näennäinen liike alaspäin plasma-virtaan? Toisaalta tuo kolmas kuva näyttää neljän minuutin kuluttua ja selvästi muuttuneen plasmapurkauksen. Ota näistä siis selvää, joten ladatkaapa nuo videot ja tutkikaa itse tätä liikeasiaa... :wink:
Oma ensivaikutelmani kuvista oli, että tuossa plasma virtaa selvästi alaspäin.
Havainto nyt myös Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92459 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92459)
Ja CN:n sivuilla: https://www.cloudynights.com/topic/720838-31st-july-2020-large-prominence-plasma-movement-down/ (https://www.cloudynights.com/topic/720838-31st-july-2020-large-prominence-plasma-movement-down/)
Tätä se töiden alkaminen tarkoittaa eli ennätin Ha-Auringon pariin vasta nyt kolmen viikon päästä edellisestä yrityksestä. Tällä kertaa oli pinnalla tarjolla vain ihan perusnäkymät, joista ei suurta iloa irronnut. Tein kumminkin normaalin loppukäsittelyn tälle alueelle, mikä näkyi Gong Ha:n kuvan (http://halpha.nso.edu/keep/hag/202008/20200823/20200823074610Th.jpg) klo 5 suunnalla Auringon reunalla. TMB 152/1200 ja 2.5x PowerMate + Quark Combo kohtalaisen hyvässä seingissä. Olisi vain ollut jotain kuvattavaakin tuolla... :rolleyes:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun+20200823+10+47+34+TMB152+Quark+25x+Powermate.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun+20200823+10+47+34+TMB152+Quark+25x+Powermate.jpg/_full.jpg)
Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93081 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93081)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 01.08.2020, 14:03:44
Raapustellaan jatkoa, kun SW kirjoitteli (https://spaceweather.com/archive.php?view=1&day=31&month=07&year=2020) aktiivisesta purkautuvasta protuberanssista. Tein eilisistä kuvista tälläisen yhdistelmäkuvan:
Nämä kuvat on kuvattu seuraavana päivänä tuon voimakkaan purkauksen jälkeen eli 1.8.2020 klo 1014 ja klo 11:14.
ks. https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93132 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93132)
Eräänlainen jälkihehku-tilanne siis voimakkaalle roihulle, mutta tämä oli hyvin himmeästi näkyvissä ja piti kaivaa TIF-kuvapinosta esille ajan kanssa (selittää hiukan rupuisemman kuvalaadun).
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200801_10_14_53_TMB152_Quark_25x_Powermate.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200801_10_14_53_TMB152_Quark_25x_Powermate.jpg/_full.jpg)
Ja tämä on jokin häiriöalue kromosfäärissä, josta ei kumminkaan tullut uutta pilkkua. Kirjoittelin tarkemmin tuonne Taivaanvahtiin tästä.
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200801_11_04_19_TMB152_Quark_25x_Powermate.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_20200801_11_04_19_TMB152_Quark_25x_Powermate.jpg/_full.jpg)
Edellisen viestini pikkuprotu oli siis kuvattu 23.8. ja nämä kaksi Ha-kuvaa 1.8., mistä pahoitteluni kronologisen aikajärjestyksen sotkemisesta :huh:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.08.2020, 21:40:52
Ja tämä on jokin häiriöalue kromosfäärissä, josta ei kumminkaan tullut uutta pilkkua. Kirjoittelin tarkemmin tuonne Taivaanvahtiin tästä.
Nämä kromosfäärin ilmiöt johtuvat voimakkaista magneettikentistä eli sinänsä ei puhuta häiriöistä, vaan ovat ihan normaalia auringon toimintaa. Se mikä näitä voimakkaita magneettikenttiä auringon pinnalla/pinnan alla aiheuttaa, ei vielä tarkkaan tiedetä. Itse olen oppinut, että auringon pinta on täynnä pieniä ja suuria magneettisiä kenttiä, jotka vuorovaikuttavat keskenään, sekä pinnalla olevan plasman kanssa. Tuossa pinnalla tapahtuu eräänlainen taistelu kuuman plasman, paineen, painovoiman ja magneettikenttien välillä.
Tässä auringonpilkku 2767 kuvattuna 30.7.2020 Leibniz Instituutin GREGOR-teleskoopilla Teidellä käyttäen 430nm:n suodatinta. Ollessani työmatkalla Teidellä GREGORin optiikkaan tehtiin viimeiset hienosäädöt, joiden ansiosta kuvanlaatu nousi uudelle tasolle.
Työkoneen levyllä on tuhatmäärin raakakuvia työstettäväksi näistä pilkuista ja granulaatioista.
Kuva: GREGOR / Teide Observatorio / KIS / Petri Kehusmaa:
(http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/uploads/2020/09/Sunspot-v04-contrast.jpg)
Täällä englanniksi tiedote näistä viimeisimmistä havainnoista:
http://www.leibniz-kis.de/en/institute/pictures-of-the-month/single-view/europes-largest-solar-telescope-gregor-unveils-magnetic-details-of-the-sun-1/ (http://www.leibniz-kis.de/en/institute/pictures-of-the-month/single-view/europes-largest-solar-telescope-gregor-unveils-magnetic-details-of-the-sun-1/)
Kovaa kamaa :cool:
Joo ja huh, tuollainen pilkun lähikuva suorastaan hyökkää silmille! :shocked:
Aurinko 23.9 SW 127 + Nikon D600 + Continuum filter + Baadar astro solar. Minutin video ja AS3
Quarkin Ha-näkymiä reunan protuista, mutta tällä kertaa liikaa polttoväliä suhteessa seeingiin. ASI183MM Pro ja 4120x2754 pikselin (40ms) SER-videosta kasaan haalittu kuva. Televue 4x PowerMate oli käytössä eli kuvauspolttoväliä 4800mm. Ei ahetta enempään, mutta tulipa dokumentti tästäkin (http://halpha.nso.edu/keep/hag/202009/20200926/20200926082130Lh.jpg) 26.9.2020 aamusta:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_Protuberances_26092020_111720_TMB152_Quark_Ha_4800mm_150mm_F32_97_2420_frames_40ms.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_Protuberances_26092020_111720_TMB152_Quark_Ha_4800mm_150mm_F32_97_2420_frames_40ms.jpg/_full.jpg)
Vihdoinkin Auringossa näkyy aktiivisuutta.
Tässä on pari kuvaa Auringosta kuvattuna 8.11. Jälkimmäinen kuva on osakuva ekasta kuvasta.
Koska kuvat ovat viestini liitteenä niin ne näkyvät vain rekisteröidyille käyttäjille.
Laitteisto: Lunt LS50THa ja kamerana ASI ZWO120MM-S.
Kuvien pinoaminen: PlanetarySystemStacker (PSS) (https://github.com/Rolf-Hempel/PlanetarySystemStacker (https://github.com/Rolf-Hempel/PlanetarySystemStacker)). PSS on avoimen lähdekoodin Python pohjainen ohjelma. Sitä voi siis itse halutessaan muuttaa. Itse en käytä Windows'ia vaan Linuxia (Ubuntu) joten Autostakkert ei sovi minulle :cheesy:
Värit ja kuvan terävöitys: GIMP. Terävöittämiseen käytin GIMPissä olevaa G'MIC pakettia (https://gmic.eu/ (https://gmic.eu/)) ja siinä olevaa modifioitua 'unsharp mask' menetelmää.
Kimmo
Marraskuussa ollaan ja aurinko on matalalla, mutta kaukoputkea on ulkoilutettava. Aurinkohommissa kontrastilla on väliä, ja tästä se ei enää juuri voi parantua? Tak FC-76, Lacerta 1.25" Herschel-kiila, Baader polarisaatiosuodin ja Televue 15mm Plössl.. kertakaikkiaan ällistyttävän hienot näkymät! Verrattuna SW 80ED:hen, vuosikerta-Takahashin kontrasti on kertaluokkaa parempi. Ja pilkkuja alkaa tulla lisää ja lisää :cool:
-Mikko
Moi
Veljeni lähetti eilisen Auringon pymennys kuvan. Huawie ja hitsaajan lasin läpi. Tomé, Chilesta
Hieno havainto! Luin, että Chilessä oli paljon pilviä ja pimennys näkyi paremmin Argentiinassa. Veljelläsi kävi siis hyvä tuuri.