Avaruus.fi - keskustelualue

Kehtaako jo aloittaa?  Mars nähty tänään ennen auringonnousua, elongaation ollessa noin 17°.  Kiikarit olivat tarpeen, kaukoputkella (ED80, 75x) näkyi että on siinä kuitenkin pientä kiekkoa, näennäinen halkaisija oli 3,6".

Tutkin planeetan sijaintia Stellariumissa niin se on näkyvissä matalalla aamutaivaalla talven mittaan mutta katoaa sitten keväällä planeetan painuessa etelään ja auringon noustessa pohjoiseen.  Mars ilmestyy uudestaan paljon isompana loppukesällä ja nousee siitä kohti oppositiota 14.10.2020. Silloin se nousee Helsingistä katsoen 35° korkeudelle ja näennäinen halkaisija on parhaimmillaan 22.3".

-Mikko

Hei,

kyllä Mars-juttuja kehtaa jo aloitella. Onhan tässä vielä pitkä talvi ja kevät ja alkukesäkin edessä ennen havaintojen alkuun pääsyä, mutta asian muistamisesta ei liene haittaakaan.

Loppukesästä Mars alkaa olla aivan havaittavissa ja onkin sitä loppuvuoden, vaikka komeimmillaan tietenkin juuri opposition aikaan. Kesän aikana kannattaa laittaa kaukoputket kuntoon! Tai jos on suunnitellut kokonaan uuden kaukoputken hankkimista, on aika alkaa säästää rahaa moiseen. Tai selvittää, voiko käyttää kohtuullisen matkan päässä oleva tähtitornia. Tai jotain.

Mars-aihe kyllä tulee vuoden 2020 aikana esille harrastusryhmän osalta. Kesälle olisi tarkoitus saada myös Zeniittiin juttua Marsin tämänsyksyisestä oppositiosta ja sen havaitsemisesta.

Yrittäkää nyt vain malttaa syksyyn asti, vaikka ainakin minunlaiselle kuuhullulle marsilaiselle se onkin vaikeaa :)

Tokihan on niin, että aamuvirkut havaitsijat voivat Marsia yritää näin tammikuussa ja vielä helmikuun alussa.  Deklinaatio pyörii tuossa -20 asteen tuntumassa, joten melko matalalla se on.   Etelämeriaanissa palneetta klo 9 tietämillä, joten sitä voi yrittää valoisalta aamutaivaalta, kunhansaa putken siihen suunnattua.

Kulmaläpimitta on vielä aika pieni, vain reilut 4".

Kuten PCW tuossa sanoi planeetta alkaa sitten näkyä paremmin heinäkuussa.

Tätä silmälläpitäen päivitin kaukoputken suurempaan jo vuonna 2016. Silloin mietin, että onkohan se turhaa nyt vielä hankkia kun niin monta kuivaa planeettavuotta odotusta ennen 2020. Kaikki ei mennyt kuitenkaan aivan putkeen putken suhteen ja nyt on menossa jo iteraatio #4 ja aika tiukalle alkaa mennä ajan suhteen. Mutta jos jo nyt aika uskomattomaksi paisunut putkisaaga saa vieläkin jatkoa, seuraava deadline olisikin sitten Jupiter 2022  :rolleyes: 

Alkaa olla putkiprojektien aikataulut luotainprojektien suuruusluokkaa ja jännitys tiivistyy saadaanko tähän ketjuun kuvia ARI-ARES Phoenix - putkella vai kaivetaanko vanha uskollinen SW400P Mars Reconnaissance Imager vielä kerran naftaliinista?

Mars-kauden keskusteluketjua on varmaan hyvä jatkaa Zeniitin Mars-artikkelisarjan ensimmäisellä jutulla, josta Paula tuossa aiemmin vihjailikin:
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2020/04/06/havaitsemaan-mars/

Ensimmäinen juttu keskittyy Marsin näkymiseen kesän jälkeen ja syyskaudella sekä erityisesti oppositioon lokakuulla.

Seuraavassa Zeniitissä on sitten enemmän Marsin havaitsemisesta ja kuvaamisesta.

Haa, pääsen lisäämään tähän ketjuun ensimmäisen havaintokuvan Marsista, kun einari jätti omansa (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92354) lisäämättä...  :grin:
Tässä siis 30.7. aamuyöllä klo 02:00 kuvatusta 5006 kuvan raakavideosta 450 ruutua ASI 183 MM Pro:lla. Värit tein Photoshopissa suunnilleen sellaisiksi kuin ne näin videon kuvaamisen jälkeen visuaalisesti 335x ja 432x suurennuksilla. Pitänee jatkaa harjoituksia, kun tuosta tuli noinkin terävä loppukuva ja Mars kasvaa läpimitaltaan selvästi tässä syksyn kuluessa.
Ks. http://www.alpo-astronomy.org/jbeish/2020_MARS.htm (http://www.alpo-astronomy.org/jbeish/2020_MARS.htm)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_30072020_02_00_13_TMB_152_1200_ASI183MMPro_5ms_450_out_of_5006_frames.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_30072020_02_00_13_TMB_152_1200_ASI183MMPro_5ms_450_out_of_5006_frames.jpg/_full.jpg)

Tarkemmin havainnosta Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92418 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92418)
Mars oli hiukan päälle 17 asteen korkeudella tätä kuvatessa.

Oikein hyvältä näyttää Timpen Mars.

Kokeilin mitä tuolla Canon 500mm linnsiputkella saa planetoista aikaiseksi, lisänä oli vielä kaksi telejatketta peräkkäin. Taivas oli vielä vaalea. Mutta planetan vaihe ja tummat alueet näkyy heikosti, sekä ehkä napa jäätikkö.

Seeing oli kohtalainen, enemmän haittasi parvekkeella alhaalta päin tulevat lämpö pulssit. Syvän taivaan kuvissa ne ei niinkään haittaa.

Tuollaiselta näytti Mars video ruutu.
https://avaruus.kuvat.fi/kuvat/2020/Avaruuskuvat+2020/out_72.avi

Veijo T

Taustakuva Iphone puhelimella.

(http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2020/slides/Mars_1-8-2020_01-19.JPG)

Todella hyvä testitulos kameraobjektiivilla. Taisi olla mainio seeing?

Mihinkähän kuva hävisi ? Näin sen aiemmin ja sai vaikutelman että olisi saanut enemmänkin esiin waveleteillä.

On se kumma kun kerrankin sattuu keli olemaan kohdallaan, niin tuleekin teknisiä ongelmia jalustan ja kameran kanssa. Nimittäin -RA- akselin seurantaan ilmaantui joku mystinen vika, joka päivällä sitten tarkastelun yhteydessä katosi...
Kamera "ASI174" sen sijaan alussa toimii normaalisti, kunnes lakkasi (capture failed)..
Kuitenkin sain kyhättyä tälläisen kuvan.. Putkenna 12;n tuuman nyyttoni

No niin, Mars-havaintokausi 2020 on alkanut. Taivaanvahdissa on muutama havainto, täällä myös. Tästä se lähtee. Marsin kulmaläpimitta tulee vielä kasvamaan melkoisesti, mutta hyvä saada havaintorutiinia ja harjoitusta jo nyt. Olen itse ehtinyt myös tehdä tuttavuutta jo Marsin kanssa, vaikka mitään "suuria havaintoja" en ole vielä saanutkaan aikaan. Mutta kaikkiaan sen verran mainiosti näkyy kaukoputkessa, että kannattaa todella odottaa planeetan lähenemistä.

Zeniitti-öehden kolmosnumeron ennakoitu ilmestymispäivä oli 28.7., se näyttää kuitenkin myöhästyvän jonkin verran. Siinä on lisää Mars-asiaa.

Vuoden kolmannessa Zeniitissä on itseni kirjottama "Kaukoputki kohti punaista planeettaa", jossa kerrotaan Marsin havaitsemisesta visuaalisesti sekä siitä, mitä kaikkea siellä pinnalla näkyy. Ari Haavistolta julkaisuun on tulossa sitten artikkeli Marsin valokuvaamisesta. Se kuvaaminenkin tuntuu olevan täällä kyllä jo hyvin käynnissä, mutta josko Haaviston artikkelin innoittamana yhä useampi uskaltautuu kokeilemaan. Odotellaan! Luvassa on kiinnostava numero muutenkin.

Kyllähän tuota katselisi, mutta kun valvominen syö miestä. Aaumyön tunneille valvominen menettelee vielä loma-aikana, mutta nyt ne työt kutsuvat takaisin "sorvin ääreen" koronavaarasta huolimatta.  :huh:

Tässä siis pykälän pari edellistä maukkaampi versio Marsista. Tämä on kuvattu 1.8. klo 2:36, jolloin Mars oli 22° korkeudella. Seeing oli nopeasti värisevän oloinen, joten puukotin sitä pienehköllä ROI-asetuksella ASI 183MM Pro:n asetuksissa, video oli vajaat 50 fps 16-bit SER ja kokonaisuudessaan 5005 ruutua pitkä. Noista 4% (200 kpl) päätyi tähän loppukuvaan. Binnasinkin vielä 2x2:lla kameran pieniä pikseleitä ja huomasin tuon tuottavan parhaan lopputuloksen.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_01082020_02_36_57_TMB_152_1200_Powermate25_ASI183MMPro_1280x1024_bin2_20ms_200_out_of_5000_frames.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_01082020_02_36_57_TMB_152_1200_Powermate25_ASI183MMPro_1280x1024_bin2_20ms_200_out_of_5000_frames.jpg/_full.jpg)

Vertailun vuoksi liitteeksi tulee samassa kelissä varttia myöhemmin kuvattu Mars 1x1 binnaten.
Binning=1
Capture Area=800x600
Colour Space=MONO16

Ja tuon liitekuvan kaveriksi raakakuva juuri tästä Marsista, jonka nyt laitoin tuohon ylle. Ei huonoa pinoa kannata lähteä työstämään, joten aamuyön pimeinä tunteina pitää vain hakea niitä kokemuspisteitä Marsin kuvaamisesta, kuten Paula tuossa yllä kehottaa  :wink:

Ks. https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92499 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/92499)

Kuvasin Marsia 12 heinäkuuta ja 31 heinäkuuta. Muuta tuosta ei ota selvää  kuin napa-alueen pienentymisen. Kesäkö sielläkin jään sulattaa...vai tekikö seeing taas havaitsijalle tepposet? Vähän olen Marsia yrittänyt kuvata joten kaikki on uutta ja mahdollista...

Hyvinhän tuolta erottuu yksityiskohtia napakalotin lisäksi...  :shocked:

Lainaus käyttäjältä: Tane - 03.08.2020, 04:02:06
Kuvasin Marsia 12 heinäkuuta ja 31 heinäkuuta. Muuta tuosta ei ota selvää  kuin napa-alueen pienentymisen. Kesäkö sielläkin jään sulattaa...vai tekikö seeing taas havaitsijalle tepposet? Vähän olen Marsia yrittänyt kuvata joten kaikki on uutta ja mahdollista...

Kyllä, Marsin napakalottien koko vaihtelee Marsin vuodenajan mukaan. Nyt tässä oppositiossa katselemme Marsia hieman etelästä päin ja eteläinen napakalotti saattaa sulaa aivan kokonaankin Marsin kesän aikana. Kesäpäivän seisaus on Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla 3. syyskuuta.

Kauden havaintosaaliista voi sitten päätellä, kuinka tämän eteläisen napakalotin käy ja sulaako se kokonaan.

Ainakin tällä hetkellä eteläinen napakalotti oli visuaalisesti katseltuna voimissaan. Koska en voi tällä hetkellä hirveästi valvoa tein ekan havaintosession noin 0:20, ja pienellä 102/660 akromaatillani manuaalisella alt-az jalustalla, kun mars oli niin matalalla että en jaksanut alkaa sen takia isompaa putkea virittelemään.

Vein putken jäähtymään noin 11:30 ja virittelin sen käyttöön puolen yön jälkeen. Eteläinen napakalotti näkyi, sekä myös tumma alue keskellä, josta tuntui kurkottavan pieni lonkero ylöspäin. Mitään muuta en pilvien katkaiseman 20 minuutin session aikana ehtinyt näkemään. Keli oli niin huono että tyydyin 60 - 120x suurennoksiin, paras tulos tuli tänään 88x suurennoksella, isommat lähinnä lisäsivät suttua.

Tämän planeetan pariin on palattava monet kerrat tämän syksyn ja talven aikana, kun ei tuolla kuun lisäksi pääasiassa aurinkokunnan kohteita harrastavalle ole juurikaan muuta tarjolla.

Aika samaa sain kuvaan mitä Lithos edellä kertoi visuaalihavainnossaan. Otettu klo 2.40 ja planeetta tulossa kaakkoon. Akromaatilla saa Marsille näköjään häiritseviä renkaita ympärille.

Laitetaanpa tännekin kun viime yönä oli kohtuullisen hyvä keli ja Mars alkaa olla koonkin puolesta näyttää taas hyvältä.
Tuntui että varsinkin IR pass-filtterillä otetulle kuvalla olisi aika helposti saanut Marsista kanavia esille  :grin:

Kuvattu 8.8. kello kolmen maissa.

Diameter=15.45"
Magnitude=-1.24
CM=62.0°  (during mid of capture)

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92615_542738546c41991a97337288b44d8296.jpg)

Terävä kuva! Näyttää todella hyvälle.

Kuvattu 8.8.2020 pikku Maksutovin putkella "SW127" Hyvin rupeavat yksityiskohdat näkymään.

Kuvat kasattu Ir-RGB filttereiden läpi. Kamerana: ZWO ASI174MMC.

Hyvin näkyi myös putkella visuaalisesti.

Vau, onpas hyvää jälkeä einarilla ja jurassicilla! Nyt käy kyllä kateeksi.
Ja seeing selvästi ollut kohdallaan. Minäkin olin 7-8.8 yönä kuvailemassa, mutta täällä läpinäkyvyys oli jostain syystä tosi huono ja etenkin ir-kanava tuntui imeytyvän johonkin. Aloittelin Marsin kuvaamista puoli kahden aikoihin, jolloin siitä vielä sai edes jotain irti, mutta kovin hääviä ei irronnut. Kahden jälkeen seeing romahti niin, että Mars muistutti lepattavaa perunaa ja puoli kolmen aikoihin lopetin kuvaamisen, kun keli meni aivan toivottomaksi.

Putkena siis SW400P, ensivaloilla ASI462MC, välissä ADC-korjain ja 2,7x APM komakorjaava barlow. Tässä Mars 8.8. klo 1.43. Ir-RGB-kuva. Kokoa tuolla kyllä olisi, mutta detaljeja sitten toinen kerta...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_08082020_0143_irrgb1.jpg?img=full)

Hienoja Mars kuvia! Tässä oma kötöstys viime yöltä. Napalakki näkyy tosi selvästi jo live-videossa, mutta tummenpaa mannerta tuntuu olevan hankalampi saada näkyviin. Kello 2 jälkeen tuntui, että alkoi olla enemmän ilmakehän väreilyä. Putki Bresser 152/1200. Kamera ASI120MC, barlow 2X ja ADC. En tiedä onko ADC:stä haittaa vai hyötyä kun säädöt vielä hieman hakusessa. Kuva bin2-asetuksella.

Hienoja otoksia Marsista! Tässä omani 7-8.8.2020 väliseltä yöltä. Kuvattu Ulvilan tähtitornilta Karhunvartijoiden Celestron C11 ja ZWO Asi 120MC-S laitteistolla. Alempi kuva lisätty (värit korjattu).

Tässä minun viime yöltä, 76/600mm linssiputki ja n. 2x barlow, ASI120MC-S.

-Mikko

Hienoja Mars-kuvia!
Tässä viimeyön otokset 3x barlovilla sekä viisikertaisella. Kuvattu 12 tuumaisella newtonilla.

IR-RGB..
Edit:(kuvat käännetty oikeinpäin 9.8.2020)

Hyvää jälkeä Jurassicin lyhyt polttovälinen newton tekee. Kollimointi aika kohdallaan jo...

Onpas täällä mainioita Mars-kuvia. Kova hinku olisi Marsin kimppuun jo itsellänikin, mutta aikataulu ei vielä useampaan viikkoon salli aamuöisiä hiippailuja. Onneksi täältä löytyy katseltavaa.

Jurassicin kuvissa ihmetyttää, miten Newtonilla saa aikaan peilikuvia?

Lainaus käyttäjältä: Terminaattori - 09.08.2020, 14:33:11
Onpas täällä mainioita Mars-kuvia. Kova hinku olisi Marsin kimppuun jo itsellänikin, mutta aikataulu ei vielä useampaan viikkoon salli aamuöisiä hiippailuja. Onneksi täältä löytyy katseltavaa.

Jurassicin kuvissa ihmetyttää, miten Newtonilla saa aikaan peilikuvia?

Newton putki on peilikaukoputki. Saisihan nuo tietty käännettyäkin jälkikäsittelyssä

Lainaus käyttäjältä: Terminaattori - 09.08.2020, 14:33:11
Onpas täällä mainioita Mars-kuvia. Kova hinku olisi Marsin kimppuun jo itsellänikin, mutta aikataulu ei vielä useampaan viikkoon salli aamuöisiä hiippailuja. Onneksi täältä löytyy katseltavaa.

Jurassicin kuvissa ihmetyttää, miten Newtonilla saa aikaan peilikuvia?

Unohtui joo "peilaaminen" normiasentoon. Täytyy korjata asian jossain vaiheessa.

Tulisi vaan nopeammin se aika kun Mars on etelässä järkevämpään aikaan, tällä hetkellä pitäisi odottaa lähes neljään aamulla ennen kuin mars on siinä sektorissa mihin moottoroitu jalustani näkee, tarkoitus olisi alkaa tällä kaudella vähän enemmän planettakuvaamaan. Vielä pari kuukautta pitää tyytyä visuaalikatseluun grab and go putkella.

Nämä kuvat tuovat hyvin esiin sen, että hyviä kuvia jopa Marsista, joka on omasta mielestäni paljon haastavampi kuin Jupiter tai Saturnus, saa aikaan kaukoputken koosta riippumatta. Kaikkein pienimpiä detaileja ei pienellä kalustolla tartu mutta niitä ei välttämättä komeaan kuvaan tarvitse kunhan optiikka on muuten skarppia ja tarkennus sekä keli kunnossa. 

Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 09.08.2020, 15:54:12
Newton putki on peilikaukoputki. Saisihan nuo tietty käännettyäkin jälkikäsittelyssä

Peilikaukoputki, jossa on parillinen määrä heijastuksia... Peilikuva johtunee siitä, että kuvan asentoa on jälkikäsittelyssä muutettu peilaamalla (jos ei ole ollut joku erikoisempi viritys tyyliin kulmaprisma Newtonissa). Asennon muuttaminen kiertäen säilyttäisi ilmansuuntien keskinäiset suhteet.

Nyt on Jurassicilla todella hyvää sarjaa! Pieniä ja kauniita yksityiskohtia runsaasti ja käsittely on detaljien osalta todella luonnollista ja hyvää.

Olin taas viime yönä itsekin kuvailemassa, mutta seeing huononi edelleen, eikä edes 2x binillä saanut mitään järkevää aikaiseksi, joten jäin ilman loppukuvaa  :sad:

Seeingissä näytti olevan kahta eri ilmiötä; Jossain ylempänä jokin huonosti läpäisevä blurraava kerros, joka piti kaikki pienet detaljit piilossa ja pumppasi histogrammia eestaas. Ja sitten alempana päivän kuuman ilman ja yön viileän ilmamassan kamppailu, joka aina tuulen viritessä muutti Marsin lepattavaksi oranssiksi joulupalloksi. Molempina öinä piti olla meteobluen mukaan paras, eli vitosen seeing. Eipä siinä, näin käynyt monesti ennenkin. Yleensä se kolmas-neljäs yö on sitten se paras ja parhaat kuvani olenkin ottanut meteobluen tarjotessa huonointa mahdollista seeingiä.

Lainaus käyttäjältä: Terminaattori - 09.08.2020, 17:03:13
Peilikaukoputki, jossa on parillinen määrä heijastuksia... Peilikuva johtunee siitä, että kuvan asentoa on jälkikäsittelyssä muutettu peilaamalla (jos ei ole ollut joku erikoisempi viritys tyyliin kulmaprisma Newtonissa). Asennon muuttaminen kiertäen säilyttäisi ilmansuuntien keskinäiset suhteet.

Oli nähtävästi kuvaussoftassa ruksi "inverted/flip image" enkä sitä aamuneljältä hoksannut :cheesy: Sen takia kuvista tulikin ns. peilikuvia.
Asia on korjattu, näin olleen.

Kas, enpäs ollut tuollaisen ruksin olemassaoloa huomannutkaan. :smiley: Se on varmaankin kätevä, jos kuvaa kulmaprismalla.

Haa, lopulta: http://www.nightskies.net/mars/mars.html#

Muutama viikko sitten etsin vastaavaa mutta en löytänyt, nyt tekijä on laittanut tämän taas pystyyn.

-Mikko

Lainaus käyttäjältä: Mikko_L - 09.08.2020, 21:51:08
Haa, lopulta: http://www.nightskies.net/mars/mars.html#

Muutama viikko sitten etsin vastaavaa mutta en löytänyt, nyt tekijä on laittanut tämän taas pystyyn.

-Mikko

Tämäpä mainio, kiitos! Näitä jossain ketjussa kaipail(ti)in, kun se vanha hyvä, jonka nimi on nyt hukassa, ei nykywintoosalla pelaa.

Teemu

Viime yönä kuvasin IR-suodattimella ja liitin lauantaina kuvattuun väri-kuvaan. Kannattaako IR-kanava tallentaa erillisenä vai kannattaako yhdistää suotimet IR+R, IR+G ja IR+B jos kuvaa mono-kameralla?

Oletan että tarkoitat IR pass - suodatinta joka päästää pelkkää ir-valoa läpi.
Tällöin olen käyttänyt sitä luminanssina ja muut sitten väriä.

Viime yönä kolmatta yötä putkeen yritin Marsia kuvata ja seeing senkuin huononee  :laugh:
Oli semmoista lepatusta, että vaihdoin pienemmän barlown (Powermate 2,5x:n) settiin polttoväliä pienentääkseni. Tuolla kennoetäisyydellä toimii n. 2,2X:na. Ei se mitään auttanut.
Hermostuin ja ajattelin, että onko tuohon ASI462MC:hen jäänyt jokin muovikelmu kennon eteen tms. Ei siellä tietenkään mitään ollut, mutta vaihdoin silti mono-kameran tulille (ASI290MM). Eihän se mitään auttanut...
Päätin nyt sitkeästi odottaa pidempään josko se keli siitä vaikka lopulta paranisi. Eihän se mihinkään parantunut.
Kolmen jälkeen päätin sitten yrittää raa'alla voimalla ja kuvasin 742nm IR-suotimella useamman liki 30 000 framen videon ja niistä sitten pinota edes jotain.
No eihän se mitään auttanut, ei tarjoiltu detaljeja minulle...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_10082020_0317_ir742.jpg?img=full)   :rotfl:

Jollei nyt uni vie miehestä voittoa, niin pakkohan se on kokeilla vielä neljäs kerta. Yleensä julkinen seeingistä valittaminen on auttanut ja viimeistään viides peräkkäinen sessio on tuonut hyvän seeingin.

Mielenkiintoista lukea muiden kommentteja seeingistä kun itse tuskailin myös su-ma yönä kello 1:00-2:30 kun varsinkaan RGB-suotimilla ei oikein mitään saanut esille. IR-pass sentään jotain välillä näkyi.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 09.08.2020, 18:52:29
Yleensä se kolmas-neljäs yö on sitten se paras ja parhaat kuvani olenkin ottanut meteobluen tarjotessa huonointa mahdollista seeingiä.

Täytyy luottaa tähän Arin ennusteeseen.  :cheesy:

Lainaus käyttäjältä: einari - 10.08.2020, 17:57:06
Täytyy luottaa tähän Arin ennusteeseen.  :cheesy:

Tai sitten ei. Katselin meteobluen ennusteita, ja vaikka ovat koko ajan povanneet hyvää seeingiä, nuo "bad layersit" ovat olleet matalalla ja paksuja. Viime yölle kolmea kilometriä ja ensi yölläkin kahta. Olisiko hyvän seeingin resepti ohuet ja korkealla olevat bad layersit, yhdistettynä maltilliseen suihkuvirtaukseen. Voisin ajatella, että isokin lämpötilagradientti eli bad layersit ei haittaa jos on ohut ja korkealla ohuessa ilmassa ja samalla myös kaukana. Ohuessa kerroksessa lyhyellä matkalla ja ohuessa ilmassa tapahtuu vähemmän kokonaishäröilyä saapuvalle valolle. Ja jos kerros on vielä korkealla eli kaukana, enemmän taipunut/hajaantunut valo häipyy matkalla jonnekin menojaan ja vain vähemmän kärsinyt valo on riittävän yhdensuuntaista saavuttaakseen kaukana maanpinnalla olevan pienen objektiivin?

Voisi myös ajatella, että korkealla oleva gradientti aiheuttaa pientä sumeilua ja kuohuista kuvaan, pienten detaljien kohinaa, kun taas matalalla oleva gradienttikerros aiheuttaa laajamittaista aaltoilua, mutta aallon sisässä pikkudetaljit voivat olla teräviä. Eli hyvän seeingin avain olisi mahdollisimman ohuet bad layersit, jotka ovat ehkä kuitenkin jossain keskikorkealla-korkealla.

Tässä Maanantain täysin hatusta vedetty seeingteoria, jonka mukaan ikävä kyllä ensi yönäkin on surkeahko seeing, mutta parempi kuin viime yönä. Pitäähän tämä katsoa kuinka käy...

https://www.meteoblue.com/en/weather/outdoorsports/seeing/s%c3%a4ij%c3%a4_finland_638199 (https://www.meteoblue.com/en/weather/outdoorsports/seeing/s%c3%a4ij%c3%a4_finland_638199)

No siinä oli loistava analyysi   :cheesy:

Pe-la yönä pk-seudulla (jolloin testailin Marsin kuvaamista 3" Takahashilla) olikin kaikkien aikojen paras seeing.  En edes mennyt silloin ulos vaan sisä- ja ulkolämpötilojen ollessa samat, tähtäilin vain olohuoneen ikkunasta ja 250x suurennoksella Altairin diffraktiorenkaat olivat täydelliset ja vakaat.. koskaan ennen en ole moista nähnyt.

-Mikko

On sitten hyvälaatuista lasia olohuoneen ikkunoissa(kin).

 Täällä (Turun seutu) on kaksi yötä nyt tuullut pari kolme metriä sekunnissa. Tottumuksesta en tuossa kelissä edes ajattele planeettakuvausta. Piruuttaan testasin tänä yönä vaikka tuuli, niin planeetat värisi kuin aallokossa. Mutta monestihan on taas se ettei maanpinnan tasolla tarvitse oksankaan liikahtaa ja toiveikkaana lataa kaluston kuntoon saadakseen lopulta todeta vain ylempien ilmakehien myllerryksen...

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 09.08.2020, 17:00:31
Tulisi vaan nopeammin se aika kun Mars on etelässä järkevämpään aikaan, tällä hetkellä pitäisi odottaa lähes neljään aamulla ennen kuin mars on siinä sektorissa mihin moottoroitu jalustani näkee, tarkoitus olisi alkaa tällä kaudella vähän enemmän planettakuvaamaan. Vielä pari kuukautta pitää tyytyä visuaalikatseluun grab and go putkella.

Nämä kuvat tuovat hyvin esiin sen, että hyviä kuvia jopa Marsista, joka on omasta mielestäni paljon haastavampi kuin Jupiter tai Saturnus, saa aikaan kaukoputken koosta riippumatta. Kaikkein pienimpiä detaileja ei pienellä kalustolla tartu mutta niitä ei välttämättä komeaan kuvaan tarvitse kunhan optiikka on muuten skarppia ja tarkennus sekä keli kunnossa.

Kieltämättä valvomisen (tai aikaisin heräämisen) puolelle menee... itse otan harjoitteluna ja havaintosilmän koulimisena. Onneksi Marsin etelässäoloaika järkevämpään aikaan lähenee kuitenkin yllättävänkin nopeasti.

Itse olen tehnyt joitain piirroshavaintoja tässä elokuussa, kello kahden ja neljän välillä. Mitään suurta ja mullistavaa ei ole vielä tullut nähtyä verrattuna täälläkin olleisiin valokuviin, mutta kivaa katseltavaa kyseinen planeetta kuitenkin on. Ja kun tänä syksynä sen havainnointiin on jopa todella hyvä mahdollisuus.

Lainaus käyttäjältä: PCW - 11.08.2020, 16:39:10
Kieltämättä valvomisen (tai aikaisin heräämisen) puolelle menee... itse otan harjoitteluna ja havaintosilmän koulimisena. Onneksi Marsin etelässäoloaika järkevämpään aikaan lähenee kuitenkin yllättävänkin nopeasti.

Itse olen tehnyt joitain piirroshavaintoja tässä elokuussa, kello kahden ja neljän välillä. Mitään suurta ja mullistavaa ei ole vielä tullut nähtyä verrattuna täälläkin olleisiin valokuviin, mutta kivaa katseltavaa kyseinen planeetta kuitenkin on. Ja kun tänä syksynä sen havainnointiin on jopa todella hyvä mahdollisuus.

Ensi viikko ja sitä seuraava on lomaa, täytyy vain toivoa että tulisi hyviä havaitokelejä, mars on aina itselle suosikki kun se on toinen kiviplaneetta ja siitä erottaa kuitenkin selkeästi enemmän yksityiskohtia kuin venuksesta joka muuten olisi se eniten maata vastaava murikka. Kokeilin pari päivää sitten heikohkossa kelissä TAL-2 kaukoputkeami Marsiin ja täytyy sanoa että se on erinomainen planeettaputki vaikka peili on pallo eikä paraboloidi, ehkä se F/8 auttaa siinä asiassa.

Piirroshavainnot ovat minulle yleensä pakkasten vuoksi vaikeita täällä pohjoisessa, yhden sellaisen taisin tuossa joku vuosi sitten marsista tehdä, mutta ei se minun piirrustus taidoillani kovin hieno ollut. Hankin viimeinkin goto jalustan laiskuuttani joten sekä kuvaamiseen että piirtelyyn voi olla siinä mielessä paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa. Toinen ehdoton suosikkikohteeni on kuu ja ne maisemat saavat minun piirtotaidoillani varustetun ihmisparan jo epätoivon valtaan.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 10.08.2020, 18:56:04

Tässä Maanantain täysin hatusta vedetty seeingteoria, jonka mukaan ikävä kyllä ensi yönäkin on surkeahko seeing, mutta parempi kuin viime yönä. Pitäähän tämä katsoa kuinka käy...

Onpa ilo olla oikeassa  :rolleyes:  Aavistuksen parempi seeing oli, mutta surkea edelleen. Toki surkeaa seeingiä on helppo ennustaa ja olla oikeassa sen suhteen, ilman että olisi oikeassa sen suhteen miksi se on surkea.

IR-RGB-kuva 11.8 klo 1.39.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_11082020_0139IRRGB1.jpg?img=full)

Olen kuvannut enimmäkseen mono kameralla ja aiempina vuosina käyttänyt akromaatti 150f8 kaukoputkella Saturnukselle fringe killerin lisäksi punasuodinta. Tänä kesänä huomasin sen auttavan myös Jupiterille ja kokeilin nyt testiä Marsille. Selvä ero punasuotimen hyväksi siinäkin vaikka planeetta on huomattavan korkealla noihin kahteen kaasujättiin verrattuna. Ihmeempiä yksityiskohtia en tule saavuttamaan kun olen päättänyt pysyä kuuden tuuman apertuurissa ja kuvaajan taidot kovin rajalliset. On maailmalla saatu hyviä, skarppeja yksityiskohtia sisältäviä Jupiter kuvia pienemmillä, neljänkin tuuman linssiputkilla(SW 100/900 ED) mutta Mars vaatii ja kestää suurennusta enemmän. Minunkin 3x barlow saa olla paljon pitemmällä, kauempana kennosta kuin isoilla planeetoilla, kuva pysyy kasassa eikä hajoa. Polttoväliä tulee noin 4-4.5 metriä (f30) ja jos siitä venytän niin hajoaa. Ehkä hyvällä seeingillä ja jollain laadukkaalla Televue 5x powermatella vielä f40 voi toimia mutta yleensä f30 riittää.

Lainaus käyttäjältä: Tane - 12.08.2020, 05:09:36
Olen kuvannut enimmäkseen mono kameralla ja aiempina vuosina käyttänyt akromaatti 150f8 kaukoputkella Saturnukselle fringe killerin lisäksi punasuodinta. Tänä kesänä huomasin sen auttavan myös Jupiterille ja kokeilin nyt testiä Marsille. Selvä ero punasuotimen hyväksi siinäkin vaikka planeetta on huomattavan korkealla noihin kahteen kaasujättiin verrattuna. Ihmeempiä yksityiskohtia en tule saavuttamaan kun olen päättänyt pysyä kuuden tuuman apertuurissa ja kuvaajan taidot kovin rajalliset. On maailmalla saatu hyviä, skarppeja yksityiskohtia sisältäviä Jupiter kuvia pienemmillä, neljänkin tuuman linssiputkilla(SW 100/900 ED) mutta Mars vaatii ja kestää suurennusta enemmän. Minunkin 3x barlow saa olla paljon pitemmällä, kauempana kennosta kuin isoilla planeetoilla, kuva pysyy kasassa eikä hajoa. Polttoväliä tulee noin 4-4.5 metriä (f30) ja jos siitä venytän niin hajoaa. Ehkä hyvällä seeingillä ja jollain laadukkaalla Televue 5x powermatella vielä f40 voi toimia mutta yleensä f30 riittää.

Itselläni tuntuu erinomaisella kelillä paras vaihtoehto olevan 4x TAL barlow joka minulla tuli aikoinaan tuon TAL-2 putken mukana. F-8 putkellani siis noin F/32 mutta koska kenno vähän etäämmällä ehkä vähän enemmän. Sillä kuvaskaalalla kyllä tulee yleensä binnattua vähän koska minun apertuureillani kaikkea tarkkuutta ei saisi käyttöön muutenkaan. Huonolla kelillä 2x barlow tuntuu olevan tarpeeksi. Nyt kun minulla on taas jalusta joka  jaksaa kantaa 20cm newtoniani riittävän vakaasti, yrittänen kuvausta sillä linssiputkieni sijasta, vaikka joka havaintokertainen kollimaatio rumba ei houkuttelekaan.

Karkeasti tuo skywatcherin 200p pysyy kollimaatiossa, mutta olen huomannut (tai olen huomaavinani) että kaikkein tarkin kollimaatio heittää jo, jos putken siirtää selkeästi eri asentoon, en tiedä onko tuo todellista vai kuvitelmaa mutta mielestäni uudelleen kollimoinnilla eri suuntaan on pieni positiivinen vaikutus. Joku joka on enemmän kuvaillut peiliputkella osannee sanoa kuvittelenko noita tarkimman kollimaation muutoksia, ehkä kiinalaisten mekaniikka ei ole noissa sinisissä skywatchereissa parhaalla tasolla, tai ehkä vain kuvittelen näkeväni pienen pientä eroa tähtitestissä. Voi myös olla että joudun hankkimaan 5x barlowin vielä että saisin aivan kaiken tuosta F/5 putkesta irti planeetta hommissa.

F5 putkelle on 5x barlow hyvä. Minulla oli GSO 200 f5 newton ja siinä sai kollimointi ruuvit senverran tiukaksi että peili piti paikkansa. En tosin tarvinnut muuta liikutella kuin mitä jalustassa pyörittelin kun oli kiinteä havaintoalusta.

Kuvaamista on yritetty sitkeästi, mutta kelit ovat olleet vähemmän hyvät. Jotain tosin irtoaa IR-alueelta.
10.8.2020 4.18, IR-RGB CPC1100,ASI224MC, IR-Pass 685nm.

Kuva on käännetty omaa silmää miellyttävään orientaatioon.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92729_af2eeba0e3b9bc564c75d338b7a44cd5.jpg)

14.8.2020 4.05
CPC1100, ASI224MC, IR-Pass 685nm, IR/UV-cut. kulmaprisma.
IR-RGB.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92811_957f1b40c9cbe4471240c8093061e6c2.jpg)

Nyt on kyllä yksityiskohtien määrä ja laatu kohdillaan, oliko seeing todella hyvä vai oliko tuo enemmän IR passin vaikutusta? (en ole minun apertuurillani moista filtteriä vielä kokeillut.)

Ei kyllä seeing oli edelleen aika kuraa, yläpilveä ja muutenkin. Pelkkä RGB on vielä kelvotonta, mutta IR leikkaa hieman läpi. Ruudulta katsottaessa ei juuri mitään yksityiskohtaa erottanut.

Viimeöinen (16.08.2020) kuvausyritys tuotti kelvollisen tuloksen. Parallaxilla on hieno kuva. Planeetan läpimitta on kasvanut edellisesta havaintokerrasta hyvin reippaasti!
IR-RGB kanavat..

Jurassicin kanssa kuvattu suunnilleen samoihin aikoihin.

Näkyy Sinus Sabaeus, Sinus Meridiani Syrtis Major.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92869_f810acfe799a0244b01f7f0cb7222b6e.jpg)

Hienoja kuvia! Paikoin pilvien välistä Mars näyttäytyi samanlaisena myös visuaalisesti, tosin ylösalaisin kun newtonilla katselin. Toiveissa olisi päästä tänä iltana myös kuvaamaan. Käytettynä hankittu ASI 120 on odotellut ensivaloa uudessa kodissa jo pian vuoden.

Lainaus käyttäjältä: T. Öhman - 09.08.2020, 23:52:27
Tämäpä mainio, kiitos! Näitä jossain ketjussa kaipail(ti)in, kun se vanha hyvä, jonka nimi on nyt hukassa, ei nykywintoosalla pelaa.

Teemu

Mars Previewer II on tarkoittamasi... sen korviketta on ollut vaikea löytää, totta. Tämä on hyvä! Jopa parempi, kuin se Sky and Telescopen Mars Profiler, koska näyttää myös vaiheen ja kartta on pyöreä. Vastaa enemmän sitä, mitä hyvällä tuurissa saattaa kaukoputkesta näkyä.

Itse olen korvannut Mars-kartan WinJUPOSiin nimetyllä versiolla ja olen tutkinut sitä vaihtoehtona. Mutta tämä on sellainen ilman mitään säätämistä toimiv versio. Hyvä sivu!

Lainaus käyttäjältä: einari - 16.08.2020, 11:36:56
Jurassicin kanssa kuvattu suunnilleen samoihin aikoihin.

Näkyy Sinus Sabaeus, Sinus Meridiani Syrtis Major.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92869_f810acfe799a0244b01f7f0cb7222b6e.jpg)

Hieno kuva! Tuosta erottaa jo yhtä sun toista. Huomaa, että kulmaläpimitta on kasvamaan päin. Itse havaitsin Marsia tuossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kutakuinkin samoja maisemia siellä näkyi. Sinus Meridianin ympäristö erottui selvästi tummempana, mutta seeing oli vähän kehnohko ja muuten näytti vähän mössömäiseltä muut manneralueet. Hellaksen tasangon erotti kuitenkin selvästi. Mutta enemmän tästä kuvasta näkee, kuin mitä visuaalisesti erotin.

17.8.2020 2.58.

CPC1100, ASI224MC, XCel 2x, IR-Pass, IR/UV-Cut, kulmaprisma.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92924_501ecd379e18463cde150dde820bf994.jpg)


(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92924_17ab8b53683693319c1495f4906cd6c9.jpg)

Oi, nyt on Parallaxilla kaunista, kertakaikkiaan! Todella hyvä. Verratkaapa vaikka tähän kötöstykseeni (selittelyjen kera)  :sad:


Olin siis itsekin viime yönä kuvaamassa jälleen, mutta seeing on täällä edelleen toivoton ja läpinäkyvyys todella huono.
Tämän otin heti session alussa, kun Mars oli vasta 17 asteen korkeudella. Siitä eteenpäin seeing vain huononi ja lopulta menin nukkumaan, kun tarkentaminen kävi mahdottomaksi.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_17082020_0100_irrgb1.jpg?img=full)

Arvelisin että Ke-To tietämillä tulee tännepäin parempaa seeingiä ja läpinäkyvyyttä, mutta täytyy se ensi yönkin keli katsastaa. Tämä hyvän kuvan metsästyshän alkaa käydä yhtä hankalaksi kuin hyvän peilin metsästys...

Onnittelut niin Einarille, Parallaxille ja Arille komeista kuvista. Kaikista näkee hienosti miten kulmaläpimitta ja yksityiskohtien määrä alkaa kasvaa keleistä huolimatta.

Itselläkin olisi nyt vanha sininen explorer-200p viriteltynä jonkinlaiseen kuvauskuntoon, toivottavasti seuraavan kahden viikon aikana on kelejä millä kuvata. Testasin huvikseni putkea ennen mekaniikan huoltoa ja pesua, hämähäkinseitit putkessa aiheuttivat jänniä kuvioita tähtitestiin, ja jopa marsilla itsellään oli diffraktiopiikit :p Huolellisen pesun ja mekaniikan huollon jälkeen tilanne on kuitenkin normaali.

Täytyy kyllä sanoa että odotukset eivät ole kovin kovat kuvien laadun suhteen koska keli tuntuu lähes aina olevan nyt huono. Ilmamassat tuntuvat olevan liikkeellä koko ajan, ja se aiheuttaa todella pahaa hyppimistä kuvaan lähes joka yö. Pari kertaa on ollut niin hyvä tuuri että se on parantunut kun on odotellut lähes auringon nousuun saakka, mutta esim. viimeyönä ei niin ollut ja keli oli tasaisen surkea koko yön ainakin täällä.

Havaitsin kuitenkin 17.8 aamuyöllä Marsia pienellä akromaatillani, keli oli liian huono jopa sille eikä marsista erottanut kuin napakalotin ja sen että lähes puoli planeettaa oli hieman tummempaa aluetta. Esimerkkinä seeingistä kerrottakoon että tarkennusta säätäessä valorinki planeetan ympärillä liikkui ja lepatti niin paljon että näytti siltä että planeetalla oli satunnaiseen tahtiin lepattavat siivet, joten ei harmittanut ollenkaan ettei kuvaus systeemi ehtinyt vielä ulos.

Kävin tässä paremmalla ajalla edellistä (16.08.2020) kuvausdataa läpi, ja sain planeetan yksityiskohtia näkyviin vähän paremmin kuin edellisenä kertana..
Vertailuksi edellinen/jälkimmäinen muokkaus.

On hienoja kuvia Arilla&Parallaxilla sekä muillakin..

No on kyllä hyviä kuvia teillä. Näitä katselee ilolla, vaikka ei jokaista tule kommentoitua. Laittakaahan jatkossakin näkyville niin saa ihastella.

Viime yönä sanoisin että Jyväskylässä ainakin ilmakehä oli kohtuu tasainen ainakin IR-pass filterillä. Kunnon värikanavia en saanut aikaiseksi. Siksipä ainoastaan IR-pass kuva. Tallennettu klo 1.50 aikoihin. Mars näkyi niin mukavasti ettei olisi malttanut lopettaa ja mennä nukkumaan, mutta klo2 jälkeen piti luovuttaa.

18.8.2020 3.17.
CPC1100, ASI224MC, IR-Pass 685nm, IR/UV-Cut, XCel 2x, kulmaprisma.

IR-RGB Mars peilikuvana.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92957_33e473ad4591f94312c54ad1f9c87e7b.jpg)


(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/92957_e0116cd0837ed7bfac199f0b59fc209a.jpg)

Zeniitti 3/2020 ilmestyi hieman myöhässä, tänään. Marsin havaitsijoille ja Marsista kiinnostuneille siellä on artikkeli "Kaukoputki kohti punaista planeettaa", https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2020/07/01/kaukoputki-kohti-punaista-planeettaa/

Artikkelissa on myös linkkejä Mars-karttoihin ja mukanakin yksi. Niiden avulla voi opetella pinnan tuntemista ja tässäkin ketjusssa olevien loistavien kuvien näkyviä pinnanmuotoja. Hieman täydennystä aiheesta oli Cygnuksella, mutta tuo tallenne tulee Cygnuksen sivuille myöhemmin.

Marsin valokuvaamisesta lehdessö on Ari Haaviston kirjoittama "Marsin yksityiskohtien kuvaaminen", https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2020/07/17/marsin-yksityiskohtien-kuvaaminen/ , joka on lukemisen arvoinen ja jonka periaatteet soveltuvat planeettakuvaukseen noin ylipäätänsä.

Virtuaali-Cygnuksella oleva esitykseni loppuvuoden planeetoista, sisältää melkoisesti Mars-asiaa: https://www.youtube.com/watch?v=F0W1g57RYwU

Sitten vähän sumeampaa marsia viimeyöltä, joskus ei vaan irtoa enempää... live videota katsoessani ajattelin jo että ei tule näkymään mitään mutta jotakin sentään. Kamerana wanha ASI120MC ja kaukoputkena SW Explorer 200 ryyditettynä ikivanhalla 4x TAL barlowilla. Kellonaika oli 21:55:59 UT ja planeetan korkeus havaintopaikalla noin 17 astetta.

Kun vertaa siihen miltä stellariumin mukaan planeetan piti tuohon aikaan näyttää, sitä ei kyllä huipputarkaksi voi ainakaan marsin pinnanmuotojen ajoituksen osalta sanoa.

(https://live.staticflickr.com/65535/50244868477_e239216f32_w.jpg) (https://flic.kr/p/2jxY5TP)Mars_190820_215559UT (https://flic.kr/p/2jxY5TP) by lithos2k (https://www.flickr.com/photos/31499038@N03/), on Flickr

Viime yönä läpinäkyvyys lopultakin oli parempi ja puoli kahden aikaan viimeisten pilvenhahtuvien välissä vääntelehtivä Mars näytti siltä, että yön edetessä seeing voisi olla hyvä. Napsin parit videot Marsin ollessa vielä matalalla, seeingin koko ajan parantuessa. Ja sitten yhtäkkiä histogrammi alkoi taas tyrskytä ja katsoessani ylös taivaalle syntyi tyhjästä pilvihaituvia, pari suoraan Marsin eteen. Ajattelin, että liikkuvat tuosta kohta pois, mutta eivät liikkuneet mihinkään, vaan puolen tunnin kuluessa taivaalle syntyi puolen taivaan kokoinen liikkumaton pilvilautta, joka ei hievahtanutkaan. Tunnin odoteltuani totesin, että eipä kuvata tänä yönä ja menin lopulta nukkumaan. Satelliittikuva-animaatioissa olen monesti nähnyt pilvimuodostelmien syntymistä, mutta eipä ole ennen osunut kohdalle, että suoraan yläpuolelle syntyy kirkkaalle taivaalle liikkumaton muodostelma. Sumu toki asia erikseen.

No niistä parista koesarjasta sai nyt sitten jotain irti:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_19082020_0140-irrgb1.jpg?img=full)

Mutta ensi yönä onnistuu!

Olin aamuyöllä kahden aikoihin bongailemassa. Visuaalisesti näkyi paremmin kuin tämä kuvaus yritys. No ilman seurantaa ei hirveästi jaksa säpeltää kuvaa. Napakalotti näkyi mainiosti. En sitä aiemmin ole nähnytkään. Yllättävän kauan jaksoinkin ihmetellä. Kartta seuraavaksi mukaan.

Tänä aamuinen Mars (20.08.2020).. Seeing tosin oli vähän huono. Mutta sainpas testattua minulle uutta kalustoa (Celestron Edge 800)

Edelleen oli jotain pilviryyniä taivaalla, jolloin seeing ei vaan ihan asettunut. Samoin läpinäkyvyys oli taas hiukan huonompi. Vaan kun sitkeästi kuvasi, ajoittain ir hiukan puri läpi ja siitä IR-RGB-kuva klo 3.52. Aika sitkeässä se hyvä keli nyt on. Kertaakaan Mars ei ole vielä ollut liveruudulla terävä, eli aika kaukana edelleen ollaan.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_20082020_0352_IRRGB1.jpg?img=full)

Hyvältä näyttää!!

Näyttää todella hyvältä, minkä aukkoisella putkella tuollaista IR pass filtteriä kannattaa kokeilla?

Hieno kuva Arilla. Meteoblue on luvannut Lpr 5 seeingiä. Harmi kun ei ole barlowia, muuten olisi voinut koittaa kuvata.

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 20.08.2020, 18:46:57
Näyttää todella hyvältä, minkä aukkoisella putkella tuollaista IR pass filtteriä kannattaa kokeilla?

Tämä oli IR planet pro 742 suotimella, jota kait suositellaan 150mm ja ylöspäin, mutta en näe mitään ongelmaa nykypäivän herkillä kameroilla pienemmilläkin putkilla. On Marsiin hyvä suodin.

Sitten Baaderin 685 ir pass on jo tosi lähellä punaista suodinta ja on hyvä putkelle kuin putkelle, mutta ei tällä huonolla kelillä oikein purrut Marsiin. Hyvällä kelillä on parempi kuin tuo 742 ja antaa paremman resoluution. On mielestäni edelleen paras ir yleissuodin ja etenkin Kuuhun.

IR planet pro 807 on sitten oikeasti isoille putkille, mutta en ole oikein keksinyt sille käyttöä. Resoluutio putoaa ja jos keli on niin huono, että se on ainoa joka puree, niin oikeastaan on turha kuvata ollenkaan.

Viime yönä oli taas sellaista epämääräistä hiiiitaaasti liikkuvaa pilvisuttua, jonka takana olisi ollut kelvollinen seeing, mutta pilvissä ei vaan ollut riittävän suurta reikää sen hyödyntämiseen. Klo 3.48 pilvihuntu kävi hetken niin ohuena, että sain tuikittua jonkinlaisen kuvan. Ehkä seuraavalla selkeän jaksolla saadaan jo keliäkin, Marshan sen kuin suurenee kun Syyskuulle mennään.

87% IR-luminanssi -RGB
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_21082020_0348_irrgb1.jpg?img=full)

Mars viime yönä.

Ja taas viime yöltä.

Viime yönä satuin heräämään kolmen maissa ja siellähän Mars loisti- ja kun 76mm Tak oli valmiiksi pystyssä ikkunalla niin katselin sitä hetken.  Tanen kuva on varmaan otettu samoihin aikoihin, aina kun kuva sekunniksi vakautui (ikkuna tosiaan ei ole planeettahavaintoihin paras paikka) niin nuo Syrtis Major ja eteläinen napalakki erottuivat.  Hitusen myös Hellas, vaikka siinä sai jo vakuutella itselleen ettei se ollut pelkkää kontrastiharhaa.  Napajäätikkö on kutistunut kesän mittaan vauhdilla.

-Mikko

Viime yönä satuin heräämään vähän kahden jälkeen ja siellähän karmea pilvi taivahalla peitti Marsin. Vähemmän sattumalta olin kuitenkin jättänyt putken terassille. No siitä se pilvi sitten väistyi kuitenkin reippaasti. Kovin kauaa en jaksanut katsella kun ei kärsinyt barlowta käytellä. Napajäätikkö näkyi huonosti eikä nyt kauheasti muutakaan erottunut, paitsi väreilyä. Piti nyt joku kuvakin kokeilla. 

Kokeilin myös viime yönä kuvailla. Seeing oli huonohko ja sitkeä pilvi roikkui etelätaivaalla häiriten entisestään. Vaan pari kertaa keli hiukan tasoittui ja sain pariin kuvaan ainekset.

IR-RGB-kuva klo 2.06.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27082020_0206_irrgb1.jpg?img=full)


Kymmenisen minuuttia myöhemmin, 2.16, sain hiukan paremmat värikanavat, jolloin luminanssissa nyt IR:n lisäksi reilusti RGB:tä ja siten luonnollisempi näkymä.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27082020_0216_irrgb1.jpg?img=full)

Mare Cimmerium tuossa aika lailla keskellä, jossa näkyy noita tummia "sarvia". Alareunassa sinertää Utopia planitia, olisiko siellä pilviä?

Nyt oli ainakin täällä pohjoisessa pilvien välistä varsin hyvä seeing. En muista monesti katsoneeni liki 200 kertaisella suurennoksella niin että ei näy juurikaan kiehumista. Hyvän seeingin ikkuna kesti ehkä noin puoli tuntia, noin 1:45 - 2:15. Kun oli luvattu puolipilvistä ja töihinkin pitää vielä mennä, en ollut viritellyt kuvauskamppeita joten visuaaliseksi nautiskeluksi meni. Napakalotti on pienentynyt todella paljon muutamassa viikossa.

Pientä nurinaa aiheutti ilmankosteus joka sai aikaan sen että joka osa oli märkä jo siinä vaiheessa kun oli aika palata takaisin sisälle. 

Putkena oli Celestron 80ED, ja noinkin pieni apertuuri tarjosi todella mukavasti yksityiskohtia. Olen liki valmis lyömään vetoa että tallainen keli loistaa poissaolollaan sitten kun tulee kuvauskamppeet taas viriteltyä.

(https://i.imgur.com/lrjJEMT.png)
(https://i.imgur.com/IH946iV.png)

Tämän päivän saalista. ASI290MM, CPC1100, baader 2.25x barlow, baader RGB, 0.63x focal reducer

Hienosti on uutta kuvaa ilmestynyt aihealueelle. Arin järkälemäiset jättiläisen silmällä otetut kuvat jatkavat tutulla linjallaan ja Parallax jatkaa rutinoituneella otteella kuten ennenkin. Uusiakin heppuja on tullut mukaan ja kuvat näyttävät erittäin lupaavilta. Hienoa! Itsekin foorumin innostamana kaivelin vermeet naftaliinista, päivitin softat ja marssin yöhön.

Viime yönä oli vähän kaksijakoinen keli. Havaintojen alussa puolenyön tienoilla oli parempi läpinäkyvyys ja voimakkaampaa lepatusta ilman jäähtyessä kun taas session loppuessa oli sumuisempaa ja seeingin puolesta rauhallisempaa, mutta Marsin pienet yksityiskohdat katosivat utuun ja objektiivin huurtumiseen...

Mars 28.8.2020 n. klo. 02.27, C9.25, 2 x barlow loitonnettuna ja Q h y 5IIL


(https://i.postimg.cc/SK51mzrq/02-18-44-002.jpg)

Vähän parempi seeing kuin edellisellä kerralla. Klo.04,15 aamuyöllä.

Noin pari viikkoa edellisestä kuvauksesta.
Marsin koko kasvanut pari kaarisekuntia.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/93226_65ee73d00eac072ef33de2e6135bbc44.jpg)

Seeing on tosiaan paranemaan päin, seassa on jo hyviäkin ruutuja. Tässä yksi viime yöltä klo 1.43:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_29082020_0143.jpg?img=full)

28.8.2020 3.00.
IR-RGB CPC1100, ASI224MC, XCel 2x, IR-Pass 685nm, IR/UV-cut, kulmaprisma.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/93239_8513f07ee447e771abf2c9f5235354ea.jpg)

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202008/93239_d438e78c8c5be9eca0ef7c4ba97a1c5e.jpg)

Näköjään muuallakin ollut kohtuu hyvää IR-seeingiä. Edelleen seeingissä on paljon realistista parantumispotentiaalia oppositiota kohden mennessä, sillä pinoon saattoi kelpuutta vain 10% ruuduista ja värikanavilla oli edelleen aika heikkoa.

Tältä näytti 2.00
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_29082020_0200.jpg?img=full)


2.22
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_29082020_0222.jpg?img=full)


2.28
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_29082020_0228.jpg?img=full)


Ja 2.40
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_29082020_0240.jpg?img=full)

Tuon jälkeen keli alkoi taas heittelehtimään enemmän ja unikin alkoi painaa silmää, niin lopettelin kuvaamisen. Vedin kuvat käsittelyssä hiukan ylikokoiseksi, niin unisempikin silmä näkee.

Hienoja, ai sulla on 10% stackit, en oo vielä päässyt 3n yli.

Vielä kuvapari 28.8. aamuyöltä, jossa nähtävissä planeetan rotaatio reilun tunnin aikana. Hellas Planitia on kiertymässä näkösälle.

(https://i.postimg.cc/wBKSGfQ8/02-38-25-03-21-44-RESIZE.jpg)

Jälkimmäinen skarpimpi - luonnollista kun korkeammalla.

Lasketaan taas tasoa normaalikuvaajan tasolle eli tässä Mars 2.8.2020 aamuyöstä klo 02:08 kuvattuna puolihuolimattomasti TMB152/1200 + 2.5x PowerMate yhdistelmällä ja ASI 183MM Pro luminanssisuotimella varustettuna. Gain 111 ja 16ms, tarkennus visuaalisesti (pitäisi ajaa FocusMax profiilit noille käyttämilleni jatkeille). Lienee kyse myös kuvankäsittelytaidoista, muttei nyt jaksa enempää ähertää kun tämä on selvästi parempi kuin aiempi (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_01082020_02_36_57_TMB_152_1200_Powermate25_ASI183MMPro_1280x1024_bin2_20ms_200_out_of_5000_frames.jpg) kuvani 1.8. aamuyöstä. Pitää seuraavaksi kokeilla Baaderin IR Pass suotimella, kun jaksan valvoa noin aamuyölle.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_02092020_02_08_44_TMB152_1200mm_25xPowerMate_ASI183MMPro_16ms_160_4002_frames.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_02092020_02_08_44_TMB152_1200mm_25xPowerMate_ASI183MMPro_16ms_160_4002_frames.jpg/_full.jpg)

Katsoin Marsia myös visuaalisesti TS 102/F11 ED putkella ja on se vain hyvä peli kestämään suurennuksia :rolleyes: Käytössä oli sama 2,5x PowerMate jatke Pentax SW 7.5mm okulaarin kanssa, mistä tulee 374x suurennus ja 0,27 mm lähtöpupilli 102/1122mm putkessa. Ei voi oikein enempää 4" ED linssiputkelta vaatia, kun tuollakin suurennuksella kuvassa oli vain vähäinen alku värivirhettä planeetan yläreunassa. Näin ajoittain suunnilleen saman verran yksityiskohtia kuin liitteenä olevassa kuvassa, mutta paljon heikommalla kontrastillla (ts. tuo tumma alue välähteli satunnaisesti näkyville ja napakalottia sai hakemalla hakea).

EDIT: Taivaanvahtikin heräsi koomastaan, joten tässä linkki sinne: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93366 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93366)

Kuvausharjoittelua viimeyöltä noin klo.4

Ja vielä siihen kolmanteen kuvien yhdistämisharjoittelua...

PS. Ise itseään tukistaen ja itseään neuvoen lopulta alkaa löytä väri säädöt. Hyvä ettei ole helppoa...

Tässä Mars 8.9.2020 aamuyöstä klo 01:54. Kuvattu tällä kertaa 4x Powermaten avulla hiukan keskimääräistä paremmassa seeingissä (kuvasin neljä videota ja yhteen niistä tuli selvempi hetki).
TMB 152/1200 APO linssiputki ja Baader IR-Pass suodin ASI 183MM Pro:n edessä. 14ms 8-bit SER-video pienellä ROI-asetuksella tuotti tällaisen kuvan, jossa tuli itselleni ensihavainto myös Olympus Monsista  :smiley:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_08092020_01_54_08_TMB152_1200mm_4xPowerMate_IR-Pass_ASI183MMPro_14ms_240_8010_frames.jpg/_full.jpg)

Taivaanvahdissa tarkemmin: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93551 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93551)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 09.09.2020, 22:00:55
Tässä Mars 8.9.2020 aamuyöstä klo 01:54. Kuvattu tällä kertaa 4x Powermaten avulla hiukan keskimääräistä paremmassa seeingissä (kuvasin neljä videota ja yhteen niistä tuli selvempi hetki).
TMB 152/1200 APO linssiputki ja Baader IR-Pass suodin ASI 183MM Pro:n edessä. 14ms 8-bit SER-video pienellä ROI-asetuksella tuotti tällaisen kuvan, jossa tuli itselleni ensihavainto myös Olympus Monsista  :smiley:

Taivaanvahdissa tarkemmin: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93551 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93551)

Onnea Olympoksen lumien saamiselle kuvaan :)

EDIT: Moderointia, poistettu lainauksesta IMG tägi...

Kiitos!
Tällä kertaa tuli sähellettyä se paremman seeingin aika lyhyellä kuvauspolttovälillä eli TMB 152/1200 (LZOS) APO:n natiivipolttovälillä. ASI 183MM Pro -18 C:ssa ja Gain 111, 800x600 pikseliä, luminanssi-suodin ja lopputuloksena 4 ms valotusaika ja hyvin nopea (yli 100) fps-lukema kamerasta.

Aurorae Sinus ja Thaumasia ovat tumminta aluetta kuvassa, siitä oikealle alas erottuvat Solis Lacus ja Tithononius Lacus (+"syrjäsilmällä" näistä eteenpäin vielä Phoenicis Lacus). Nämä tiedot Mars Mapper 2020-2021 sivulta.  Mars oli kuvaushetkellä vain 21 asteen korkeudella, mutta sainpahan taas uusia Mars pinnanmuotoja kuvaani  :smiley:


(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars+10092020+23+57+47+TMB152+1200mm+Lum+ASI183MMPro+4ms+200+10005+frames.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars+10092020+23+57+47+TMB152+1200mm+Lum+ASI183MMPro+4ms+200+10005+frames.jpg/_full.jpg)

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93587 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93587)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.09.2020, 22:28:09
Aurorae Sinus ja Thaumasia ovat tumminta aluetta kuvassa, siitä oikealle alas erottuvat Solis Lacus ja Tithononius Lacus (+"syrjäsilmällä" näistä eteenpäin vielä Phoenicis Lacus). Nämä tiedot Mars Mapper 2020-2021 sivulta.  Mars oli kuvaushetkellä vain 21 asteen korkeudella, mutta sainpahan taas uusia Mars pinnanmuotoja kuvaani  :smiley:

Hieno kuva! Solis Lacus tosiaan erottuu hyvinkin selvästi. Tuo tunnetaan myös nimellä "Marsin silmä", sehän on kuin pupilli ympäröivän vaaleiden alueiden muodostaessa vaalean alueen. Alueen tummuus jonkin verran vaihtelee myös, joka tapauksessa hienosti kuvassa.

Mars Mapper on kätevä, koska näyttää hyvin sellaisen kuvan Marsista, mitä voi odottaa näkevänsä. Se ei karttana ole kuitenkaan hirmuisen tarkka eli pinnanmuotojen nimistö kannattaa aina katsoa "kunnon" kartasta. Zeniitti-lehdessä 3/2020 oli Mars-artikkelin yhteydessä mukana linkki Damian Peachin valokuviin pohjautuvaan karttaan, http://www.damianpeach.com/images/mars/mars_2005dp_labeled.jpg ja vaihtoehtoisesti konservatiivisemman, piirretyn kartan ystäville Frassatin kartta, http://pianeti.uai.it/images/MappaUAI.jpg

Kun vertaat tuohon, huomaat, että olet tunnistanut kohteet kutakuinkin oikein, mutta Thaumasian alue on vaalea, ei tumma. MarsMapperin kartta on tässä kieltämättä hieman epäselvä. Thaumasia on vähän kuin sitä silmämunaa sen pupillin ympärillä. Noo, itse havainto on pääasia ja nämä muodot tulevat vähitellen tutuksi uusien havaintojen kautta.

Joka tapauksessa hieno havainto – ja on oikeasti kivaa nähdä uusia maisemia Marsista.

Itse käytän ensi yön sateen ropinan kuuntelemiseen, mutta kenties sunnuntain ja maanantain välisenä yönä pääsee taas tutkimaan taivaita. Ennuste lupaa varovaisesti kuitenkin selkenevää.

 Seitsemän metrin puuskittaisessa sivutuulessa 12" newton tempoili EQ-6 jalustassa kummasti, yhden puolentoista tuhannen kuvan videon ehdin napata kun myräkkä kiidätti pilven resut eteen. Piti testata barlowin pituutta ja siihen se riitti. Muutenkin Marsissa on näköjään vähitellen muuttuvaa nähtävää mielenkiinnon ylläpitäjäksi. Kuva noin klo. 2.30 viime yöltä.

Lainaus käyttäjältä: PCW - 12.09.2020, 20:58:55
Mars Mapper on kätevä, koska näyttää hyvin sellaisen kuvan Marsista, mitä voi odottaa näkevänsä. Se ei karttana ole kuitenkaan hirmuisen tarkka eli pinnanmuotojen nimistö kannattaa aina katsoa "kunnon" kartasta. Zeniitti-lehdessä 3/2020 oli Mars-artikkelin yhteydessä mukana linkki Damian Peachin valokuviin pohjautuvaan karttaan, http://www.damianpeach.com/images/mars/mars_2005dp_labeled.jpg ja vaihtoehtoisesti konservatiivisemman, piirretyn kartan ystäville Frassatin kartta, http://pianeti.uai.it/images/MappaUAI.jpg
Kun vertaat tuohon, huomaat, että olet tunnistanut kohteet kutakuinkin oikein, mutta Thaumasian alue on vaalea, ei tumma. MarsMapperin kartta on tässä kieltämättä hieman epäselvä. Thaumasia on vähän kuin sitä silmämunaa sen pupillin ympärillä. Noo, itse havainto on pääasia ja nämä muodot tulevat vähitellen tutuksi uusien havaintojen kautta.

Kiitos oikaisusta, aina sitä oppii jotain uutta ja tuo DP:n kantta on näemmä kertaluokkaa tarkempi kuin Mars Mapperin antama kuva.  :smiley:

Lisää Marsia kuvattuna taas kertaalleen eri aikaan kuin aiemmin (13.9. klo 23:43). Laatu on meikäläiseltä taattua eli ei niin huipputerävää, mutta enemminkin luomukuvan tasoista jälkeä  :tongue:
Tekniset tiedot ja pinnanmuotojen kohdenimet yms. löytyvät Taivaanvahdista (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93642) eli tässä on taas hiukan erilainen iteraatio Marsista TMB 152/1200:lla (2400mm polttovälillä kehnossa seeingissä). Mars oli kuvatessa vain noin 20 asteen korkeudessa, mitä komppasin käyttämällä 102 fps 640/480 pikselin videota Astrodon Gen2 Tru-Balance R-suotimen läpi.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_13092020_23_43_31_TMB152_2400mm_R_ASI183MMPro_10ms_300_15023_frames.jpg/_full.jpg)
 

Kuvattu 14.09.2020 aamuneljän ja niiden väliltä.
Seeing oli aivan holtiton, suttasi kaikki pienet detaljit pois...

Kuvasin kanssa viime yönä.
Keli näytti aika heikolta videon perusteella mutta kun 13000 ruudusta pinosi 30% ja käytti IR pass-filsua niin tulos oli tämä.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202009/93638_3cbfbb1f5abc7674ac690d3f3853ea1a.png)

Tähtiretken jälkeen kuvasin Marsia parvekkeelta.
Näkyy aavistus sinertäviä pilviä pohjoisella napa-alueella.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202009/93653_953c92890a0e1ee70e2db7c0c2ba304a.jpg)

Einarilta selvästi tarkempaa jälkeä Marsista kuin omani, joten pitääpä taas kokeilla Baader IR-Pass:lla kuvaamista seuraavan kerran kun satun pääsemään puolilta öin kaukoputken ääreen! (Tuo filsu on nyt putkessani ASI:n suodinkiekossa viidentenä sen tavallisen Ha:n tilalla.)

Kuvasin kahdella putkella rinnakkain. Newton 12"f4 ja SW akromaatti 150f8. Huonohkossa seeingissä puolet pienempi halkaisijaltaan oleva linssiputki antoi hiukan terävemmän kuvan.

Kuvauspainotteiseksi tämä ketju on mennyt mutta mainittakoon että tulin syvän taivaan kohteiden jälkeen katselleeksi myös Marsia tänä yönä 250mm f/5 dobsonillani.  Hyperion Zoom + 2.25x barlow antavat 350x, ja vaikkei Mars vielä lopetellessani sessiota yhden aikoihin ollut lähimainkaan korkeimmillaan niin hetkittäin siitä sai "valokuvamaisia" välähdyksiä (enimmäkseen oli kyllä suttua ja näytti paremmalta vähän vähemmällä zoomauksella).  Laitoin filtteriksi Baader Neodymiumin ja perään polarisaatiosuodattimen hieman leikkaamaan häikäisyä.  Aika tiuhaan saa dobsonia tökkiä noilla suurennuksilla kun planeetta viuhahtaa näkökentän halki 30 sekunnissa.

-Mikko

Kokeilin myös katsoa Marsia omalla 200mm Newtonilla. Väsytti sen verran, ettei näin aamuyöstä jaksanut lähteä kaueammas, joten katselin vain parvekkeelta, mikä tuskin ainakaan paransi seeingiä. Siitä huolimatta välillä näki häivähdyksiä Marsin tummien alueiden muodoista, ja napakalotti loisti selkeänä valkoisena pisteenä, tosin selkeästi pienempänä kuin täällä olevissa kesällä otetuissa kuvissa. Enimmäkseen näkymä oli kyllä isoilla suurennoksilla melkoista suttua.

Näkyi tuosta silti selvästi enemmän, kuin aiemmilla ennen puolta yötä tehdyillä katseluyrityksillä.

Hieman pettyneenä illalla kattelin mökille tullessa noita myrskyn tuhoja mettänomistajan puolella... tai tuhojen puutetta siis. Mars oli myös täällä 250mm f/5 dobsonin tähtäimessä jahka se kiipusti puiden yläpuolelle. Nyt ei vaivanut huurtuminen. Sitten edelliskerran olin pessyt peilit, flokannut putken kokonaan, apupeilille tuli lämmitys ja kollimointinupit. Mielestäni maisemat olivat paremmat remontin jälkeen.

Yrittelin ensin 330x suurennoksella jonkin aikaa mutta oli liikaa. Jätin 2x barlowin pois niin sain ajoittan skarppia kuvaa. Baaderin contrast booster oli käytössä. Napakalotti näkyi selkeästi. En noita pinnanmuotoja oikein tunne, mutta selkeä vaaleampi niemimäinen alue näkyi. Voiskohan olla Iani Fretum? Mars Mapper antaa Margaritifier Sinus tuhon kohtaan mutta taitaa olla kyseessä tummemman alueen nimi. Tuosta suunnilleen pohjoiseen, Newtonin kuvakentässä alaspäin erottui erillinen tumma alue, Niliacus Lacus?

Jotain kuvaakin koitin hätäseen räpätä. Akku loppui. Laitoin lataukseen mutta sitten loppui innostus. Melko sähellystä ilman seurantaa.

Tässä värikuva C11 ja ASI224 yhdistelmällä. Pitkästä aikaa pääsee kokeilemaan planeettakuvaustakin kotipihalta.

Tyhmä kysymys, kuinka tarkkaa seurantaa tarvitsee jos yrittää ottaa kuvaa planeetasta video & pinoaminen -menetelmällä? Osaavatko pinoamissoftat hoitaa homman, jos planeetta vain pysyy kennolla?

Nimimerkillä en omista seurantajalustaa, mutta videokuvaukseen kykenevä digijärkkäri (D810) kyllä löytyy.  :smiley:

Seurannan ei tarvitse olla tarkka eikä guidausta tarvita, kuten muussa tähtikuvauksessa. Äkilliset planeetan siirtymiset lienevät kuitenkin myrkkyä. Minulla oli viime yönä  video, jossa Mars liikkui runsaasti, vaikka pysyikin kuvaruudulla, ja sitä AS!2 ei osannut hanskata.

Kyllä ne osaa. Kuvasin kesällä NEOWISEa ilman seurantaa ja pinosin Autostakkert3:lla.  Pitkällä polttovälillä tarvii sitten tietenkin ison kennon josta seuraa pienempi fps, joten ruutujen määrä on rajallinen.  Vrt. USB3 planeettakameralla, seurannalla  ja cropatulla kuva-alalla (esim 320x240) saa jo yli 200fps RAW videoita nin pitkään kuin jaksaa ottaa.

-Mikko

Putki vaan kohdistetaan niin että planeetta on juuri näytön reunalla tai vähän ulkonakin. Sitten video päälle ja näpit irti. Video seis kun planeetta on seilannut ruudun poikki. Melko sähläystä kyllä näin... PIPP poistaa ne framet missä ei näy mitään tai näkyy vain osittain. Loput se kohdistaa framen keskelle. Sitten se tuotos Autostakkertiin.

Aamuyön kuvasaldo (20.09.2020). Harmitti kun seeing muuttui yhtäkkiä erittäin levottomaksi, ja sen huomaa kuvista. Mutta hyvin näkyy planeetan pohjoispuoliskolla sinertävä pilviutu.
Putkena Celestron Edge 800 ja Televuee3x barlov. Kamerana ZWO ASI174MMC. Ir-rgb  suodattimien läpi

On kyllä hyviä kuvia. :)

Jaksoin viime yönä ottaa kolmen tunnin sarjan josta tein jopa animaation.
Tänne kuitenkin laitan sarjan viimeisen yksittäisruudun.
Animaatio ja lisätiedot Taivaanvahdissa (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93759).

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202009/93759_b8e5df9969f2859ff78548531ff28302.jpg)

Hieno havainto Einarilla, piti ihan laittaa kavereille linkit SP:llä noista niin näkevät.

Hienoa jälkeä täällä taas.
Katselinkin että ikään kuin olisi sinertävää pilveä. Nythän täällä on kuvista hyvin nähtävissä että pilviä ne oli.

Lainaus käyttäjältä: Jurassic - 20.09.2020, 16:58:34
Aamuyön kuvasaldo (20.09.2020). Harmitti kun seeing muuttui yhtäkkiä erittäin levottomaksi, ja sen huomaa kuvista. Mutta hyvin näkyy planeetan pohjoispuoliskolla sinertävä pilviutu.
Putkena Celestron Edge 800 ja Televuee3x barlov. Kamerana ZWO ASI174MMC. Ir-rgb  suodattimien läpi

Lainaus käyttäjältä: einari - 20.09.2020, 19:15:32
Jaksoin viime yönä ottaa kolmen tunnin sarjan josta tein jopa animaation.

Kummallakin herralla vallan erinomaista jälkeä Marsista, kannatti valvoa ja kuvata nuo!  :cool:

Lainaus käyttäjältä: Hessu - 19.09.2020, 09:47:05
Yrittelin ensin 330x suurennoksella jonkin aikaa mutta oli liikaa. Jätin 2x barlowin pois niin sain ajoittan skarppia kuvaa. Baaderin contrast booster oli käytössä. Napakalotti näkyi selkeästi. En noita pinnanmuotoja oikein tunne, mutta selkeä vaaleampi niemimäinen alue näkyi. Voiskohan olla Iani Fretum? Mars Mapper antaa Margaritifier Sinus tuhon kohtaan mutta taitaa olla kyseessä tummemman alueen nimi. Tuosta suunnilleen pohjoiseen, Newtonin kuvakentässä alaspäin erottui erillinen tumma alue, Niliacus Lacus?

Huh, ilman havaintoajankohtasi tietämistä menee hieman arvailuksi, mutta niistä pinnanmuodoista ja tunnistamistasi voi päätellä jo melko paljon. Ensiksi, Margaritifier Sinus on todella tummempi alue. Sinus takoittaa lahtea. Noin pääsääntöisesti klassinen Marsin nimistö on ollut samantapaista kuin Kuulla eli tummat alueet on meriä, järviä tai lahtia ja vaaleammat alueet sitten ylänköä (tai Marsin tapauksessa aavikkoa). Nilicus Lacus ("Niilinjärvi") on kyllä erittäin selvästi erottuva tummempi alue kanssa, sen varmasti oletkin nähnyt.

Tuo Iani Fretum ("Januksen salmi") on sellainen nauhamainen vyö Sinus Meridianin ja Margaritifer Sinuksen välissä.

Lainaus käyttäjältä: PCW - 21.09.2020, 22:16:42
Huh, ilman havaintoajankohtasi tietämistä menee hieman arvailuksi, mutta niistä pinnanmuodoista ja tunnistamistasi voi päätellä jo melko paljon. Ensiksi, Margaritifier Sinus on todella tummempi alue. Sinus takoittaa lahtea. Noin pääsääntöisesti klassinen Marsin nimistö on ollut samantapaista kuin Kuulla eli tummat alueet on meriä, järviä tai lahtia ja vaaleammat alueet sitten ylänköä (tai Marsin tapauksessa aavikkoa). Nilicus Lacus ("Niilinjärvi") on kyllä erittäin selvästi erottuva tummempi alue kanssa, sen varmasti oletkin nähnyt.

Tuo Iani Fretum ("Januksen salmi") on sellainen nauhamainen vyö Sinus Meridianin ja Margaritifer Sinuksen välissä.

No sain kuvankin tuolta Perjantai-Lauantai yöltä aikaan. Samalle kartalle näyttäisi että ollaan päästy.
Taivaanvahdissa Jerry Jantusen havainto johdattelikin jo Sinus Meridianin jäljille.
MarsMapperin kartan nimet jotenkin hämäsi. Sen perusteella luulin tuota vaaleampaa niemeä Margaritifier Sinukseksi.

Perjantaina erottui tuosta Chrysen eteläreunalta useampia peräkkäisiä nimiä.
Lauantaina niitä taas ei enää erottunut, mutta olisiko silloin tullut esiin tuo Januksen salmi. Itä-Länsisuuntainen kapea pitkä vaalea nauha Sinus Medianin eteläpuolella.

Oli parempi seeing niin newton antoi puolestaan enemmän yksityiskohtia kuin puolet pienempi akromaatti.

Lainaus käyttäjältä: Hessu - 22.09.2020, 22:30:05
Perjantaina erottui tuosta Chrysen eteläreunalta useampia peräkkäisiä nimiä.
Lauantaina niitä taas ei enää erottunut, mutta olisiko silloin tullut esiin tuo Januksen salmi. Itä-Länsisuuntainen kapea pitkä vaalea nauha Sinus Medianin eteläpuolella.

Vaalea nauha on nimeltään Deucalionis Regio. Iani Fretum kuulosti sen verran eksoottiselta, että piti kaivella karttoja esiin. Sitä ei löytynyt Schiaparellin eikä Antoniadin kartoista, mutta ALPO:n vuoden 1954 karttaan se on merkitty:
https://planetarymapping.wordpress.com/2019/04/08/alpo-map-of-mars/

Tuon kokoluokan yksityiskohdissa tapahtuu aika paljon muutoksia vuosikymmenten varrella. Onhan siinä nykyisinkin hyvin heikosti erottuva tummentuma.

Tanella ovat kuvat onnistuneet hyvin viime yönä. Täällä Helsingissä pilvet valtasivat taivaan.

Lainaus käyttäjältä: Hessu - 22.09.2020, 22:30:05
No sain kuvankin tuolta Perjantai-Lauantai yöltä aikaan. Samalle kartalle näyttäisi että ollaan päästy.
Taivaanvahdissa Jerry Jantusen havainto johdattelikin jo Sinus Meridianin jäljille.
MarsMapperin kartan nimet jotenkin hämäsi. Sen perusteella luulin tuota vaaleampaa niemeä Margaritifier Sinukseksi.

Perjantaina erottui tuosta Chrysen eteläreunalta useampia peräkkäisiä nimiä.
Lauantaina niitä taas ei enää erottunut, mutta olisiko silloin tullut esiin tuo Januksen salmi. Itä-Länsisuuntainen kapea pitkä vaalea nauha Sinus Medianin eteläpuolella.

Terminaattori täsmensikin jo... ja linkkasi mainioon karttaan! Kaukoputkihavaitsijalle vanhat kartat ajalta ennen avaruusluotaimia ovat varsin päteviä, kun Marsista on kuitenkin nähty kaukoputkilla se, minkä siitä voi Maan päältä nähdä. Pakostikin monia karttoja yksinkertaistetaan, kuten Mars Mapperin tapauksessa on tehty. Se näyttää ihan nämä tärkeimmät, mutta kovin pitkälle sen perusteella ei voi nimetä yksityiskohtia, tarkempi kartta tarvitaan rinnalle.

Voisin vielä tarjota tälläista: https://planetarymapping.wordpress.com/2016/01/29/albedo-map-of-mars-ebisawa-1957/ - tuossa on merkitty kyllä kutakuinkin kaikki, mitä voi kaukoputkella nähdä. Siis ei harrastajalaitteella, vaan myös todella suurilla. Tuossa karttasarjassa tuo Iani Fr. esiintyy myös keskimmäisessä kartassa - ja kuten huomaat, kyseessä on varsin pieni yksityiskohta. Sen verran eksoottinen, että ei yleensä ole ihan ensimmäisiä kohteita, joita Marsista nähdään tai johon ei välttämättä monikaan ole edes reagoinut. Tuo vaalea alue on, kuten kerrottiinkin, Deucalionis Regio ja sen näkee kyllä oikein hyvin Marsin pinnalta.

Suomeksi tuo Deucalionis Regio on sitten melkein sama: kyseessä on Deucalioniksen alue. Deucalion on henkilö suoraan Kreikan vanhasta mytologiasta. Hän oli Prometheuksen poika ja hänen elinaikanaan kertomusten mukaan tapahtui vedenpaisumus, jossa Deucalion ja muutama muu pelastui rakentamalla aluksen (kyllä, tämä muistuttaa paljon Vanhassa Testamentissa ja Gilgamesissa mainittua kertomusta vedenpaisumuksesta). Ne tummat alueet siinä ympärillä ovat selvästi erottuva tumma Sinus Sabaeus (eli "Saban lahti", Saba oli muinainen kuningaskunta, joka sijaitsi luultavasti nykyisen Jemenin alueella) ja Pandorae Fretum ("Pandoran salmi", viitaten Kreikan taruston Pandoraan, ei siihen 90-luvun artistiin; nämä vapaasti suomennetut nimet eivät ole sitten mitenkään virallisia saati vakiintuneita, virallinen nimistö on latinaksi). Toisinaan nämä näkyvät yhtenä alueena.

Viime yönä oli sumua. Mietin jopa, kannattaako edes roudata putkea pihalle sen takia, mutta seeinghän oli tämän syksyn paras tähän mennessä... Taivaanvahti kertoo lisää: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/93824

Joo, en ole itse tuota Iani Fretumia siis nähnyt... mutta tuo Deucalionis Regio erottui. Siellä kelpaa Saban kuningattaren kuivatella itseään.

Ja kun nyt tuohon nimistön purkamiseen päästiin, on tässä mainittava vielä Syrtis Major eli Iso-Syrtti. Se on vesialue välimerellä, Libyan pohjoisrannikolla. Mare Erythareum on tietenkin Punainen meri ja Mare Hadriaticum taas Adrianmeri. Marsin kartta on mielikuvituksellinen sekoitus maanpäällisiä, raamatullisia ja Kreikan mytologiasta napattuja nimiä.

Onnistuin viimeyönä ottamaan yhden 500 ruudun videon pilvien välistä, tällä kertaa onnisti, sillä Mars peittyi pilvien taakse melkein heti videokaappauksen päätyttyä.  :cheesy:

Pinnanmuodoista ainakin Syrtis Major oli hienosti näkyvissä. Seeing oli hyvä, mutta en pilvisyyden takia päässyt ottamaan kuvaa Barlowin kanssa. Onneksi Celikassa tuota polttoväliä riittää kyllä ilman Barlowiakin. Kuva otettu 25.9.2020 klo 00:07 Suomen aikaa.

CPC 800, ZWO ASI 120MC-S, kulmapeili.

Mitä näkee pienelläkin putkella, Tak FC-76 + ES 2x Tele-extender, ASI120MC-S.  Ei ihan huono minusta, kun apertuuria on vain 3 tuumaa.

-Mikko

Kuvasin jälleen Marsia, tällä kertaa putkena oli Porin Karhunvartijoiden Celestron C11. Hauska vertailla tätä kuvaa oman C8:n tuloksiin. Syrtis Major oli jälleen hyvin näkyvillä.

Kevyt pilvikatto viime yönä, niin ei seeing vieläkään asettunut kunnolliseksi. Läpinäkyvyys leikkaa kaikki pienen kontrastin detaljit pois, mutta pinoaminen kaivaa ison kontrastin kohteet väkisin esiin, niin tulee tällaisia hassuja kuvia joissa puuttuu häiritsevästi punaisen alueen detaljeja. Vaan tällä mennään, ensi yönä ehkä sitten on jo se "ikkunakeli".

27.9.2020
Klo 00.39
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27092020_0039_irrgb1.jpg?img=full)

Klo 1.05
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27092020_0105_irrgb1.jpg?img=full)

Klo 1.27
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27092020_0127_irrgb1.jpg?img=full)

Klo 1.34
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27092020_0134_irrgb1.jpg?img=full)

Ja vielä hätäinen animaatio

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27092020.gif?img=full)

Kohtuullista keliä ajoittain nyt. Tässä Mars reilu tunti sitten. Kuvailen parhaillaan lisää.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0031_irrgb1.jpg?img=full)

Keli sen kuin paranee, kolmelta näytti tältä:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0300_irrgb1.jpg?img=full)

Tämä näyttää jo hyvältä, ellei suorastaan loistavalta.

Mahtavan näköinen Ari!

Ajatko deconvolutiota planeetoille ja miten se tapahtuu? Olisi ihan mielenkiintoinen koittaa esim ihan pixinsightin puolella jos sinulla on psf kuva miten optiikka piirtää?

Hienoja, siellä sisemmällä näyttävät kelit olevan aivan toiselta planeetalta. Täällä ei voi edes barlowia heittää kehiin kaiken ilmamössön keskellä.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 28.09.2020, 04:09:21
Keli sen kuin paranee, kolmelta näytti tältä:

Huipputason kuva.

Nyt on kyllä priimaa. Harvinaista, että Suomesta näkee näin terävää jälkeä

No nyt ilmeisesti alkaa ne Lempäälän normaalit seeingit :smiley:
Onko nämä edelleen IrRGB-kuvia? Voisi olla kiva nähdä myös, miltä pelkkä RGB näyttää tuommoisessa kelissä.

Helsingissä keli oli ihan kelvollinen, aika kauas kyllä jäätiin noitten Arin kuvien tasosta.

Aikamoista! Seeing on tasaisen kehnohkoa ja sitten aina silloin tällöin mennään suoraan sinne toiseen päätyyn. Aika lupaavaa kuvaajien kannalta, että silloin joskus kun seeing on parempi, se on sitten ihan kunnollinen. Hiukan vaan harmittaa, ettei ollut nyt tuota 600-millistä peiliä vielä...

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 28.09.2020, 10:47:07
Mahtavan näköinen Ari!

Ajatko deconvolutiota planeetoille ja miten se tapahtuu? Olisi ihan mielenkiintoinen koittaa esim ihan pixinsightin puolella jos sinulla on psf kuva miten optiikka piirtää?

Nämä on nyt AS3.1:n omalla terävöityksellä ja Photarin älykäs terävöinti siihen päälle. Kokeilin myös Drizzlata ja terävöittää Registaxin waveleteillä, mutta huonompi tuli. Jotain erillisiä deconvoluutio-ohjelmia ja plug-inejä löytyy myös, mutta niiden aika sitten, kun ensin saan perattua koko kuvasadosta parhaat videot esiin. Vaan melkein aina on käynyt niin, että AS3:n terävöitys ensimmäisellä hätäisellä ajolla tuottaa parhaan tuloksen.

Ajattelin näistäkin laittaa jossain välissä raakamatskun jakoon, niin saa halukkaat kokeilla mitä saa irti.

Tässä aamun viimeinen sarja puoli viiden maista. Nämä ir-rgb kuvia joo, laitan R,G,B kanaviakin esiin jahka kerkiän.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0426_irrgb1.jpg?img=full)

Tästä vielä klo 3.18 kanavat ja yhdistetty värikuva

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0318_channels.jpg?img=full)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 28.09.2020, 04:09:21
Keli sen kuin paranee, kolmelta näytti tältä...

Jopas jotakin, ketjun terävin ja erottelukykyisin kuva tuossa  :shocked:
En tiedä miten saat Mars-kuvastasi tuollaisen "marmoripallon", sillä jostain syystä se näyttää tällä monitorilla oikeasti kolmiulotteiselta himmeästi kiiltävältä pallolta.
Upeaa jälkeä kumminkin  :cool:

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 27.09.2020, 11:25:14
Kevyt pilvikatto viime yönä, niin ei seeing vieläkään asettunut kunnolliseksi. Läpinäkyvyys leikkaa kaikki pienen kontrastin detaljit pois, mutta pinoaminen kaivaa ison kontrastin kohteet väkisin esiin, niin tulee tällaisia hassuja kuvia joissa puuttuu häiritsevästi punaisen alueen detaljeja. Vaan tällä mennään, ensi yönä ehkä sitten on jo se "ikkunakeli".
Klo 1.05

Koodi [Valitse] Laajenna

https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_27092020_0105_irrgb1.jpg?img=full

Vertailun vuoksi tähän samalta ajalta TMB 152/4800 (4x Televue) + Baader IR-Pass yhdistelmän 99 fps videosta pinottu loppukuva.
Klo 1.13

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_27092020_01_13_11_TMB152_4800mm_IR_Pass_ASI183MMPro_10ms_400_10000_frames.jpg/_full.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Planeetat/Mars_27092020_01_13_11_TMB152_4800mm_IR_Pass_ASI183MMPro_10ms_400_10000_frames.jpg/_full.jpg/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.09.2020, 20:17:35
Jopas jotakin, ketjun terävin ja erottelukykyisin kuva tuossa  :shocked:
En tiedä miten saat Mars-kuvastasi tuollaisen "marmoripallon", sillä jostain syystä se näyttää tällä monitorilla oikeasti kolmiulotteiselta himmeästi kiiltävältä pallolta.
Upeaa jälkeä kumminkin  :cool:

Kiitos. Tuohon marmoriefektiin voi vaikuttaa se, että tarkoituksella ajoin valotusaikaa totutusta pidemmäksi (jopa 5 ms:iin asti... ajatella mihin on kameratekniikassa tultu) ja gainia alas, jotta saisin hennompia detaljeja esiin. Pinosin videoita läppärillä taustalla samalla kun kuvasin ja säädin sitä mukaa ja selkeästi snr:n nosto auttoi. Kelin paranemista odotellessa pesin myös peilit paikallaan suihkepullon ja puhdistetun veden avulla kaikesta sirottavasta pölystä. Yö oli niin lämmin, että peilit kuivuivat samantien. Ja kolmantena jippona olen aloittanut kuvauksenaikaisen tarkentamisen, eli kun nytkin seeing kuitenkin sen verran riepotti, että aivan absoluuttisen tarkka fokuksen kohta oli hiukan epävarma, sahasin fokusta aivan aavistuksen verran parhaan fokuksen kohdalla taltioinnin aikana ajoittain uudelleenfokusoiden. Näin ainakin osa pitkästä videosta osuisi parhaaseen fokukseen, mitä ei raakaruudusta pysty näkemään vaan vasta pinotusta kuvasta.

Näin muuten tässä kävi kuten Jupiterilla käy, että kun noita monta tuntia käsittelee ja kuvia tuijottaa, alkaa koko Mars näyttää ihan hassulta ja feikiltä ja kauhealta.  :laugh: Joku ihmeen kuvasokeus iskee.

Eipä ole tullut kaukoputkea käytettyä sitten vuoden 2016, joten pitihän se testata miten CPC sekoilee GPS kanssa. Jostain syystä päivämäärä ei sekoillut vaikka oletin, että sekoilisi. Päätinpä sitten ottaa matskua käytännössä tyypillisessä nollaseeingissä usvan lävitse. Kaiken lisäksi myös IC capture sekoili, kameran ajuri sekoili ja focusointi oli jotakuinkin täysin mahdotonta. Siinäpä ne tärkeimmät sitten varmaan olivatkin, jonkinlaista materiaalia sai kuitenkin otettua, pitää katsella herättyä vähän tarkemmin.

(https://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/29.9.2020/mars_a.jpg?img=full)

Kyllähän tämä on hyvä muistutus siitä, miksi tämä harrastus on valitettavasti jäänyt viime vuosina vähemmälle.

Nyt on ollut Arilla myöskin kelit kohdillaan. Sanat loppuvat kesken - voisi sanoa vaikka että aaaa... ja oooo... Osaatko nimetä harvemmin maan päältä kuvattuja yksityiskohtia? Minkälaisella kalustolla kuvasit? Arvelen ettet RET-45:lla mutta rusakko oli takuuvarmasti nurkilla...

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 29.09.2020, 05:04:45
Eipä ole tullut kaukoputkea käytettyä sitten vuoden 2016, joten pitihän se testata miten CPC sekoilee GPS kanssa. Jostain syystä päivämäärä ei sekoillut vaikka oletin, että sekoilisi. Päätinpä sitten ottaa matskua käytännössä tyypillisessä nollaseeingissä usvan lävitse. Kaiken lisäksi myös IC capture sekoili, kameran ajuri sekoili ja focusointi oli jotakuinkin täysin mahdotonta. Siinäpä ne tärkeimmät sitten varmaan olivatkin, jonkinlaista materiaalia sai kuitenkin otettua, pitää katsella herättyä vähän tarkemmin.

Onko cpc:n kollimointi tarkastettu?

Lainaus käyttäjältä: RL - 29.09.2020, 13:41:08
Onko cpc:n kollimointi tarkastettu?

Kollimaatio on ihan yhtä hyvässä kuosissa kuin silloin aikanaan, tarkistin sen altairista okulaarin läpi ja lisäksi kameran avulla ennen kuvaamista. CPC800 kanssa apupeilin takia kollimointi heitti jopa eri lämpötiloissa, koska apupeilin takaosa, jossa kollimointiruuvit olivat oli muovinen. CPC1100 apupeilin takaosa on täysin metallia, joten sen kollimaatio ei ole koskaan vaeltanut omiaan, ei edes kuljetuksen aikana/jäljiltä.

Joka tapauksessa kävin materiaalia läpi ja päivittelin liittämäni kuvan toiseen, siellä oli materiaalissa aika isojakin eroja. Tosin kuten jo aikaisemmassa postauksessa mainitsinkin, seeing oli todella heikko ja lepatus oli sen mukaista, joten parempaa jälkeä en kyllä saa viimeyön materiaalista.

CPC1100 on ihan samanlainen kuin Nexstar8i, se tarvitsee vain kerran kollimoida ja siinä se sitten pysyy seuraavat 10-15 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: Hippasos - 29.09.2020, 07:12:41
Nyt on ollut Arilla myöskin kelit kohdillaan. Sanat loppuvat kesken - voisi sanoa vaikka että aaaa... ja oooo... Osaatko nimetä harvemmin maan päältä kuvattuja yksityiskohtia? Minkälaisella kalustolla kuvasit? Arvelen ettet RET-45:lla mutta rusakko oli takuuvarmasti nurkilla...

Rusakko oli tietenkin ja kalustona vanhan uskollisen SW400P Goto Dobin jatkeena APM 2,7x komakorjaava barlow, Pierro Astron ADC-korjain, Baaderin ir,r,g,b filsut ja ASI290MM kamera.

Alla nyt ensimmäinen tutkielma mitä harvinaisempaa näkyy, eli muutaman kraatterin ja yhden rotkoston tunnistin. Muutakin on paljon, mutta osalla ei ole nimeä ja osa on rykelmä eri kohteita. Järkyttävin on ehkä kuitenkin Huygensin reunavallit. Raatelin kuvaa isommaksi ja rumemmaksi, että jotenkin näkyisi. Täytyy vain etsiä parempia vertailuaineistoja. Nasan Mars-trekissä on osa väreistä ja eri alueiden kirkkauksista ties mistä väärävärikuvista ja siten osa alueista on siinä ihan inverttejä.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0426_annotated.gif?img=full)

Tässä vielä sama staattisena kuvana annotaatioilla ja ilman:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0426_irrgb1_annotated.jpg?img=full)

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0426_irrgb1_annotatedbase.jpg?img=full)

Avot sie. Helpompihan se on isompaa kiekkoa näytöllä tuijotella kun yksityiskohtia on esillä. Ja joo, noiden NASA:n hd-kuvien/karttojen yksityiskohtia saa hiukan 'maanläheisimmiksi' vaikka hiukan epäterävoittämällä, jotta näkymää olisi helpompi tulkata vastaamaan ilmakehän läpi taltioitua näkymää.

Laitetaanpas tämä vielä tänne, kun en löytänyt sopivaa seeing-ketjuakaan. Tässä tuon yön kaikki ir-videopinot animaationa, näkee miten seeing yön aikana kehittyy. Haluaisinpa tosiaan tietää mitä ilmakehässä tuossa oikein tapahtuu.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020-rotation.gif?img=full)

Riman laskua ketjuun.

Viime yönä tuli kokeiltua kuvausta TaUrsan 11" EdgeHD-putkella.
Livekuvan katselu ei herättänyt korkeita toiveita ja pinoamisen jälkeen tulos oli tämä.
Vasemman reunan tumma rantu herätti/herättää kysymyksiä. Näkyi livekuvassakin.
Myös kysymys putken kollimoinnista heräsi yön aikana.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202010/94078_2ff7b6538b68237dbc921764752aeca8.jpg)

Hieno animaatio Arilla, kuin myös kuvat.
Tässä edellisen (3.10.2020) yön kuvia. Seeing vaihteli satunnaisesti, mutta oli välillä hyviäkin hetkiä.
Kuvattu 8-tuumaisella sct-putkella.

Tässä ensimmäinen yritys kuvata Marsia ottamalla video digijärkkärillä ja pinoamalla framet PPIP:llä ja Autostakkertilla. 200mm f/6 putken perässä oli Nikon D810, ja välissä Televuen 2x Barlow sekä Nikonin 2x telejatke. Varmaan seuraavalla kerralla kannattaa koittaa okulaarisuurennosta suuremman suurennoksen saamiseksi?

Melkoisen pieni tuo napakalotti, kun vertaa tässä ketjussa oleviin heinäkuussa otettuihin kuviin. Visuaalisestikin kalotti näkyi selvästi heikommin kuin syyskuussa.

Tässä oma eka säälittävä yritys...
Skymax 127, 3x barlow, olympus pen e-pm1
Noin 30sek videosta pinottu noin 900 framea.

Miten te saatte noin hienoja kuvia 😰
En tahdo saada mitään yksityiskohtia esiin...

Keli on tärkein.
Sitten että on tarpeeksi 'raakaruutuja' - mulla viimeksi oli jotain 15000.
Sitten pinoaminen Autostakkertilla ja terävöitys Registaxilla.

Ok kiitos!! Tosiaan lisää mittaa videolle siis! Ja mulla videon alku tärähtää kun painan videon päälle, samoin lopussa. Varmaan haittaa kuvanlaatua, vai tajuaako softat suodattaa nämä alku ja loppupään heilaumhdukset pois.

Tiedän, amatöörimäistä, mutta en oo saanu vielä hankittua lankalaukaisinta tai vastaavaa...

Noiden softien pitäisi juurikin jättää pois tärähtäneet tai seeinging pahemmin puurouttamat framet, joten ei tuolla pitäisi olla väliä.

Einari on oikeassa.
Paljon ruutuja, kunhan ei liikaa  :laugh:
Muuten planeetta (Mars) ehtii pyörähtää videon oton aikana.
Itse otin edellisissä kuvissa ir-pass suodattimella 50000 framea ja rgb- suodattimilla 25000/suodatin.

Pikkuputken Rubinar 500 f5.6 näkemys marsista 12.09.2020.
Skywatcher Merlin SynScan GoTo.
Tele 2x, Ir-pass filter.
Zwo Asi 120mc.

Lainaus käyttäjältä: Slaya83 - 04.10.2020, 13:30:36
Tässä oma eka säälittävä yritys...
Skymax 127, 3x barlow, olympus pen e-pm1
Noin 30sek videosta pinottu noin 900 framea.

Miten te saatte noin hienoja kuvia 😰
En tahdo saada mitään yksityiskohtia esiin...

Ei lainkaan säälittävä. Tässä paras mitä sain aikaan, kun juuri palasin ulkoa kuvaamasta. Ja systeemit ja proceduurit olivat tasan tarkkaan samat, millä napsin viikko sitten parhaat Mars-kuvani ikinä. Tätä se vaan on 18 kertaa 20:sta ja joskus 18 kertaa 17:sta.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_05102020_rgb1.jpg?img=full)

Joo, ei kannata masentua jos tuntuu että yksityiskohtia näkyy vähän omissa kuvissa. Ei tänne foorumille aina pistetä niitä "huonon sään kuvia." Itsekin olin eilen kuvaamassa, keli oli umpisurkea täällä Oulussa. Tietokoneen ruudulla vain punainen kanava näytti mitään yksityiskohtia kun taas vihreä ja sininen oli käytännössä pelkkä valkoinen pallo ja heitin datan käytännössä samantien roskiin.

Esimerkkinä, 5-6.10 paras yksittäinen ruutu ja taltioinnin laatugraafi:

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202010/94138_3e07bea09519b7fb9473cda2a582ed1d.jpg)

Pinosin huvikseni 10.3. ensimmäisenkin IRPass-filsulla otetutun videon ja kumma kyllä se taisi kuitenkin olla paras vaikka keli näytti paranevan yön aikana.

Laitoin tulille vanhan Deconvolution Station -  DStation - Ohjelman, löytyy https://github.com/blackhaz/DStation (https://github.com/blackhaz/DStation) ja rääkkäsin sillä noiden 28.9. Mars kuvien AS!3 raakapinoja eri asetuksin, kunnes yhtäkkiä asetukset loksahtivat kohdalleen ja mielestäni jälki on parempaa kuin Registaxin tai AS!3:n terävöitys, pientä detaljia tuli lisää. Hyvin harvoin olen deconvoluutiolla saanut parempaa jälkeä kuin AS!3:n terävöityksellä tai Registaxilla, mutta tällä matskulla kenties kyllä, tai ainakin erilaista jälkeä...

Vasemmanpuoleinen ir-pino on AS!3-terävöitys. Registaxilla tulee hiukan vielä huonompi. Oikeanpuoleinen on AS!3:n raakapino deconvolvoitu DStationilla. Molempiin tehty päälle samankaltaiset lisäsäädöt photarissa.


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_030839_c_lapl3_ap86_conv-as3.jpg?img=full)  (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_030839_c_lapl3_ap86-deconvolved.jpg?img=full)


Toinen vastaava pari:


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_042646_lapl3_ap58_conv-as3.jpg?img=full)  (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_042646_c_lapl4_ap43-deconvolved.jpg?img=full)

Siis voihan jehna!  :shocked:




No, noista sitten väänsin uudet värikuvat ja samalla hiukan rukkasin värimaailmaa punaisemmaksi, toivotavasti ei mennyt liikaa.

28.9.2020 klo 03.18
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0318_irrgb3.jpg?img=full)


ja klo 04.26
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/Mars_28092020_0426_irrgb3.jpg?img=full)

Nyt sitten odottelemaan tuloillansa olevaa AS!4:sta, josko pinoamisestakin saisi vielä jotain irti.

On se kova. Noista vielä WinJuposilla(?) projisointi, niin ei satu ihan niin paljon aivoon kun yrittää tunnistella paikkoja?

Teemu

Kovaa on jälki kyllä. Ehkä hieman liikaa ruuvattu ir-kuvia omiin silmiin, mutta superhienoja kyllä nämä koostetut värilliset ja Suomesta ja meidän keleillä!

Onko Ari kokeillut planeettakuviin auringon kuvaamisessa itse käyttämääni Imppg-nimistä ohjelmaa? https://greatattractor.github.io/imppg/  (https://greatattractor.github.io/imppg/)

Lainaus käyttäjältä: T. Öhman - 06.10.2020, 23:47:36
On se kova. Noista vielä WinJuposilla(?) projisointi, niin ei satu ihan niin paljon aivoon kun yrittää tunnistella paikkoja?

Teemu

Tässäpä näitä projektioita. Mitä katselin ja vertailin, niin löytyi vielä muutama kraatteri lisää ja jopa yksi tai kaksi haamukraatteria, jotka näyttäisivät vastaavan parin tasangon paikkaa. Ja Huygensistä näkyy jopa yksityiskohtia. Mistähän saisi rykäistyä Winjuposiin jonkun luotainkartan, jolla ajaisi samat projektiot, niin voisi sovitella kuvia päällekkäin?

Napaprojektiot:

https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0008polar.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0008polar.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0126polar.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0126polar.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0018c.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0018c.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0127c.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0127c.png?img=full)


Lieriöprojektiot:

https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0008.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0008.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0126.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0126.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0018c3.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0018c3.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0127c3.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0127c3.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0018c1.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0018c1.png?img=full)
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0127c1.png?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeetat_2020/2020-09-28-0127c1.png?img=full)

Lainaus käyttäjältä: cmas - 07.10.2020, 14:41:25
Kovaa on jälki kyllä. Ehkä hieman liikaa ruuvattu ir-kuvia omiin silmiin, mutta superhienoja kyllä nämä koostetut värilliset ja Suomesta ja meidän keleillä!

Onko Ari kokeillut planeettakuviin auringon kuvaamisessa itse käyttämääni Imppg-nimistä ohjelmaa? https://greatattractor.github.io/imppg/  (https://greatattractor.github.io/imppg/)

Asensin tuon nyt ja kokeilin, mielenkiintoinen ohjelma. Mutta tuossa taitaa olla tarjolla vain Lucy-Richardson - metodi, joka ei tuohon Marsiin oikein pure. Tuossa DStationissa saa valita muutamasta eri deconvoluutiosta ja Wiener oli se, joka toimi ylivoimaisesti parhaiten. Ja muutenkin löytyy paljon säätöja vielä itse metodien sisälläkin. Mutta tämä on siis historiassani toinen kerta, kun deconvoluutio toimii paremmin kuin perus terävöitys.

Jos teet samaa kuin mä tein sun kuukuvillekin, niin Marsin DEM löytyy täältä: https://astrogeology.usgs.gov/search/map/Mars/Topography/HRSC_MOLA_Blend/Mars_HRSC_MOLA_BlendDEM_Global_200mp_v2 (https://astrogeology.usgs.gov/search/map/Mars/Topography/HRSC_MOLA_Blend/Mars_HRSC_MOLA_BlendDEM_Global_200mp_v2).
En tiedä uppoaako tuo Winjuposiin, mutta QGISillä voi ainakin georeferencoida kuvasi alueet korkeusmallin päälle ja hahmottaa siitä helpommin(?) piirteitä. Testasin aikanaan tuon DEMin toimivuuden jonkun Nasa/Esa-kuvan kanssa. Toki kuvat on sen verran pieniä, että DEMin visualisointia (korkeuserot) täytyy korostaa vähintään 10-kertaiseksi, jotta siitä saa jotain selvää. Ja ehkäpä tuo on vaan turhaa kikkailua, tuli vaan mieleen. Tietty Teemulla voisi olla joku ässä hihassa tämänkin suhteen.

IMPPG:ssä ei tosiaan ole kuin tuo yksi. Se puree hienosti vetyalfaan. Mietin joskus soveltuuko se muihin kohteisiin, mutta itsellä ei planeettakuvia ole ollut edes testattavana. Hyvä kun testasit, niin onpa selvillä tuokin nyt :)

Lopetan offtopicin tähän, kun ei ole mitään kuvamateriaalia antaa. Nostan vaan vielä hattua kuvanlaadullesi!

Lainaus käyttäjältä: cmas - 07.10.2020, 20:52:24

IMPPG:ssä ei tosiaan ole kuin tuo yksi. Se puree hienosti vetyalfaan. Mietin joskus soveltuuko se muihin kohteisiin, mutta itsellä ei planeettakuvia ole ollut edes testattavana. Hyvä kun testasit, niin onpa selvillä tuokin nyt :)

Niin, jäi korostamatta että Lucy-Richardson ei toiminut hyvin näihin Mars-kuviin. Kannustan kaikkia aika ajoin kokeilemaan läpi koko temppuarsenaalin ja selvittämään mikä toimii itselle. Ja erityisesti kun saa hyvää materiaalia, sitä kannattaa aika ajoin käsitellä uudelleen kun ohjelmat ja tekniikat ja taidot kehittyvät. Ja enpä minäkään tähän olisi nyt herännyt, ellei wm-x olisi puhunut deconvoluutiosta, joten kiitos siitä!

Mikä eteen, kun suuntaa 10-tuumaisen newtoninsa Marsiin, mutta mukana ei ole yhtään neutraalifiltteriä tai muutakaan planeettakäyttöön sopivaa, ainoastaan OIII ja UHC... ilman suodatusta häikäisy estää minkään yksityiskohdan näkemisen ja lisäksi apupeilinpitimen diffraktiopiikit ovat putkessani todella häiritsevät.  Yrittänyttä ei laiteta, Explore Scientificin UHC-filtterissä kun on sekä vihreä (OIII + H-beta) että punainen (H-alfa) päästökaista...

Yllättävän hyvä kontrasti! Filtteri tietenkin leikkaa kirkkautta, mutta lisäksi sen väriyhdistelmä toimii hyvin Marsiin.  Luonnollisuus kuvasta tietysti oli kaukana, ikäänkuin olisi katsellut punavihreää anaglyfikuvaa yhdellä silmällä, mutta värit eivät ihan pielessä olleet. Monikerrospinnoitettu interferenssifiltteri tietenkin sirottaa valoa mutta eipä vaalenneesta taustasta ollut haittaa.

Seeing oli tiistai-iltana välillä huippuhyvä, sain kyllä parhaat Mars-näkymäni ikinä, UHC pelasti!

(Jos koko valikoimani olisi ollut mukana niin olisin laittanut säädettävän polarisaatiosuodattimen + Baader Neodymiumin.)

-Mikko

Uskaltaudun lisäämään viime yön kuvani Turun Ursan Iso-Heikkilän tähtitornilta korkeatasoisen ketjun joukkoon...
Kaukoputkena professori Yrjö Väisälän valmistama linssikaukoputki 150/2063 mm.

Tämä on ollut ensimmäinen "oikea" vuosi planeettakuvauksen kera. Keväällä aloittelin vähäisin välinein Venuksen kanssa. Uutteran ostosvimman myötä nyt löytyy suodattimet, barlowit ja muut tykötarpeet. Vielä on ADC, suodatinpyörä yms. hankinnassa. Kuvien jälkikäsittely on niin ikään vielä hakusessa.

Mars infrapunaherkällä ZWO ASI462MC kameralla ja Astronomik 807 IR pass suodattimella. 22 000 ruudun pino, terävöitys registax6. Televue powermate barlow 2,5x.

Mars näkyvän valon alueella ZWO ASI178MC kameralla. 1000 ruudun pino. Televue powermater barlow 5x.

Kuvapari kuvattu edellisenä yönä (16.10.2020) Seeing oli aika huono, vaikka läpinäkyvyys hyvä. Kuvista voi ainakin erottaa -Valles Marineris- kanjoonin sekä Olympus Monsin- tulivuoren.
Kuvattu 8-tuuman CelestronEdgellä..
(Edit. Lisätty vielä yksi kuva).

Pitääkö putkessa olla joku filtteri että Mars (tai mikä tahansa muu planeetta) näkyy noin? Mun putkessa näkyy vain kirkas pallo. Sama valokuvatessa, kirkas pallo. Joo toki olen aloittelija joten sitä ei saa millään filtterillä korjattua :D

Vastaan visuaalipuolen osalta: himmennys auttaa. Itse olen käyttänyt säädettävää polarisaatiosuodinta (kaksi suodinta, joita voi pyörittää suhteessa toisiinsa), jolloin sopivaa kirkkautta voi etsiä rauhassa. Harmaasuodinsarjalla pääsisi varmaan parempaan optiseen laatun, mutta tälläkin systeemillä 107mm linssiputki näyttää tummemmat alueet ja napakalotin. Ei toki valokuvatasoa ole näkymät.
Kuvatessa suotimilla on merkitystä, mutta ei kirkkauden takia. Sen saa sopivaksi lyhentämällä valotusaikaa. Tämä järkkärillä kokeilevan kuvaajan vaatimattomasta näkökulmasta.

-Matti

Planeetan korkeus horisontista on oleellinen asia. Seeing on kelvollinen sitä todennäköisemmin, mitä korkeammalla planeetta on. 10 asteen korkeudelta ei voi odottaakaan näkevänsä mitään, 30 asteen korkeudelta voi jo joka toinen kerta jotain näkyäkin. Toistaiseksi on pitänyt valvoa öitä nähdäkseen Marsin kunnolla. Viikon päästä, kun ollaan normaaliajassa, Mars näkyy hyvin parhaaseen katseluaikaan.

Osa huonosta seeingistä voi tulla myös kaukoputken sisältä tai lähiympäristöstä. Kun putki viedään huoneenlämmöstä ulos, se on vasta 1,5-2 tunnin päästä jäähtynyt riittävästi planeettahavaintoja varten (linssiputkelle voi riittää huomattavasti lyhyempikin aika).

Suodattimien vaikutus on kohtalaisen pieni. Joku voi tykätä harmaasuodattimesta, itse en ole sellaisesta kokenut olevan hyötyä. Oranssin suodattimen olen huomannut vähän parantavan kontrastia visuaalikatselussa.

SW akromaatti 150/1200. ASI 120 mono, Televue 3x barlow ja fringe killer suodin.

Kokeilin kuvata vaihteeksi Marsia Celestron C11-A XLT Schmidt-Cassegrain putkella.
Putkessa oli lisänä 2 X Canon telejatke + Canon 60D. Josta vielä cropattu 5 kerainen video suurennos.

Toistakymmentä videoruutua ehdin kuvata ennen puoltayötä, sitten alkoi tulla pilveä.

Video näkyy tuolla. Täytyy vielä jossain vaiheessa pakata.
https://avaruus.kuvat.fi/kuvat/2020/Avaruuskuvat+2020/Mars-23-10-2020.MP4

(https://avaruus.kuvat.fi/kuvat/2020/Avaruuskuvat%202020/Marskuvat-23-10-2020.tif?img=medium)
Veijo T

Kokeilin kanssa kuvata Marsia uudestaan, seeing valitettavasti vain oli tuubaa ainakin silloin kun olin pihalla...

Laitetaan nämä stereokuvat tännekin, kun niitä kukaan tuskin ehti Taivaanvahdissa näkeä.
23.10.2020 23.22-23.40.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202010/94449_6b1de71d00ed9936ce37aeeacea670cc.jpg)

ilman värejä

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202010/94449_22359d0c7982263a925fe567d29d29dd.jpg)

Aika surkea keli oli kuvata Marssia, kun piti kokoajan noita pilviä väistellä. Mutta toisaalta sain hienosäätää samalla napa suuntausta. Tällä kertaa ei näkynyt kunnolla edes tuo eteläinen napajäätikkö live kuvassa.

https://avaruus.kuvat.fi/kuvat/2020/Avaruuskuvat+2020/Mars_3-11-2020_22-00.jpg

(http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2020/slides/Mars_3-11-2020_22-00.jpg)

CN palstalla havaittu Marsissa kirkkaampi täplä, mahdollisesti pölymyrsky tai sellaisen alku. Harmi vaan, että me ei nyt oikein nähdä tuota samaa puolta kuin ameriikoissa. Vaan jospa meidänkin puoliskolla alkaisi tapahtua vastaavaa?

CN:n juttua aiheesta: https://www.cloudynights.com/topic/738349-anyone-image-mars-on-november-5-at-530-utc/ (https://www.cloudynights.com/topic/738349-anyone-image-mars-on-november-5-at-530-utc/)

Hei taas pitkästä aikaa!


SW 150 ED  Evostar , tässä taitaa olla ilman Barlowia . eli ZWO ASI 224 MC Color . First Light ! Seeing oli ihan valtavan huono mutta jotain tästä sai rypisteltyä. Firecapture, Autostakkert ja Registax.  On kyllä ohjelmat parantuneet viime kerroista ja tukevammalla jalustalla on mukavampi kuvata. Kuvattu 5.11.2020..


T:AP

Hurjan kovat tuulenpuuskat tekivat kuvaamista lähes mahdottomaksi (05.11.2020) ja seeing aivan "puuroa"
Kuvattu Edgellä 800, bar3x ja kamerana ASI120MC

Jännä tämä Arin laittama linkki, olisi kyllä mielenkiintoista seurata mahdollisesti kehittyvää pölymyrskyä täältäkin käsin..

Viime torstaina seeing oli tosiaan surkea, Marsista ei visuaalisesti näkynyt juuri mitään, ja kuva väreili selvästi jo pienehkölläkin suurennoksella (92x tai 133x, en muista kumpi).

Tänään oli selvästi parempi keli, visuaalisestikin Marsista näki jopa joitain yksityiskohtia. Olin näkevinäni molemmilla navoilla jotain valkoista, onkohan se sitä samaa, mitä näkyy Jurassicinkin kuvissa toisella navalla?  :huh:

Kuvattu 09.11.2020 Seeing rauhoittui edellisestä kerrasta, ja tarttui muutakin kuin suttua kuvaan.
Kokeilin huvikseen kahdella eri kameralla asi120mc ja asi174mmc.
(samalla putkella, Edge 800 ja 3x- barlovilla)

Nyt lentää Valles Marineris -kanjonissa pöly oikein kunnolla.
https://www.cloudynights.com/topic/739707-mars-13-nov-2020-927-utc/

Tuo alue olisi lähipäivinä jotenkuten nähtävissä Suomessa aikaisin alkuillasta, jos pilvet rakoilisivat. Sääennusteet kyllä näyttävät aika karuilta.

Tänään seeing oli surkea, mutta jotain muutakin näyttäisi muuttuneen sen jälkeen, kun edellisen kerran kuvasin samaa Marsin puolta kuukausi sitten. Varsinkin idässä (vasemmalla) ovat alueet vaalentuneet. Pölymyrsky taitaa olla liikkeessä itään päin.

(https://i.imgur.com/CwhWvRd.jpg)

Porin Karhunvartijat kutsuvat minut vieraaksi Arcturus-tapahtumaansa marraskuun loppupuolella. En monestakaan eri syystä päässyt paikan päälle fyysisesti, mutta onneksi virtuaalisesti Zoomin kautta pääsin kertomaan tämän syksyn Mars-havainnoista. Esittelen siinä suomalaisten harrastajien Mars-havaintoja ja mitä niistä voidaan päätellä. Lopullinen raportti ja tarkempi analyysi julkaistaan ensi vuoden puolella Zeniitissä. Tämä nyt melken kuitenkin toimikoon vähän johdantona sille.

Esitykseni on nyt myös YouTubessa Ursan harrastustoimintakanavalla, sen voi katsoa osoitteesta

https://youtu.be/DgzczsvAhBc

Ruudulla näytettävä esitysmateriaali on PDF-muotoisena:
https://www.ursa.fi/fileadmin/ursa2010/Harrastus/Jaostot/Kuu-planeetat/mars2020_paulaw_arcturus2020.pdf

Alkusyksy ja aika ennen oppositiota saatiin onneksi nauttia melko mainioissa syyssäissä. Nyt loka- ja marraskuu ovat olleet vihtelevampia. Vielä on onneksi aikaa selkeän sään tullessa ihailla Marsia, vaikka se paras ajankohta tältä kerralta alkaakin olla ohitse. Mars on korkealla taivaalla jo alkuillasta... kenties tässä joulukuussakin saadaan vielä mainio, pidempi selkeä jakso.

Käsittelin tuossa tulevia oppositioita. Kaavio, joka esityksessä oli, päättyi vuoteen 2027 aphelioppositioon. Jäin vähän ihmettelemään niitä seuraavia oppositioita ja mainitsin seuraavan yhtä hyvän opposition olevan 2030-luvulla, mikä onkin aivan totta. Uteliaana kuitenkin katsoin vähän lisää tietoa noista jo erittäin hyvissä ajoin etukäteen.

Vuoden 2027 opposition jälkeen seuraava on vuonna 2029, maaliskuun lopussa. Marsin korkeus tulee olemaan kohtuullinen, kulmaläpimitta jää pieneksi. Sitä seuraava oppositio on 2031. Se ei ole juurikaan parempi. Kulmaläpimitta kyllä alkaa olla kohtuullinen, mutta Suomesta nähtynä korkeus jää parhaimmillaan viiteentoista asteeseen. Vähän huono oppositio suomalaisittain.

Vuonna 2033 alkaa sitten tapahtua. Silloin oppositio on heinäkuun alussa ja kulmaläpimitta kasvaa yli 22" - samoihin lukemiin, kuin tämänkertaisessa oppositiossa. Mutta suomalaisten kannalta Mars on todella huonosti havaittavissa. Se nousee Helsinginkin horisontistakin parhaimmillaan vain muutaman asteen korkeudelle. Kovin matalalle jää.

Vuonna 2035 sitten voidaan juhlia seuraavaa todella hyvää ja mahtavaa Mars-oppositiota! Marsin oppositio on syyskuussa ja kokona on 24". Sijainti on Vesimiehen tähdistössä. Korkeus on kohtuullinen, Mars nousee eteläisessä Suomessa kahdenkymmenen asteen korkeudelle. Sitä seuraavakin oppositio marraskuussa 2037 on varsin mainio.

Näin. Onneksi meillä on vielä yksi varsin hyvä oppositio ennen pitkää odottelua, vaikka vuoden 2022 oppositiossa Marsin kulmaläpimitta tuleekin jäämään hieman vaatimattomammaksi kuin tänä syksynä.

Saisi nyt vain taivas aueta ja tulla pitkä selkeä jakso joulukuulle, niin tästä havaintojaksosta voisi vielä nautiskella kunnolla.

Vieläkös se etääntyvä Mars jaksaa kiinnostaa?

Kulmaläpimitta on nyt laskenut alle kymmenen kaarisekunnin, mutta suuremmilla kaukoputkilla siitä voi vielä hyvin yrittää erottaa jotain. Erityisesti kiinnostaa mahdollisen napakalotin saaminen kuvaan. Visuaalisesti sitä tuskin näkee enää mitenkään, mutta valokuvissa voisi hyvän sään tullen (joo, niitä ei ole oikein ollut vähään aikaan) saada varmistuksen.

Taivaanvahdissa viimeisin havainto on ollut 11.1. Lasse Ekblomilta ja tuossa ainakaan eteläistä napakalottia ei enää näy! Mutta mahdollisuuksien mukaan olisi toivottavaa saada vielä lisää havaintoja tuosta ja mielellään suurehkoilla putkilla. BAA:n tietojen perusteella yli 35 cm:n objektiivin laitteilla napakalottia on saatu vielä hyvissä oloissa kuvattua, eli se ei kenties ole aivan kokonaan kadonnut.

Toivottavasti vielä havaintointoa ja säitä riittää tässä tammikuulla!