Hei! Lähestyn tässä muita cassegrain -kaukoputkista tietäviä. Hankin syksyllä Tori -palstan kautta ison (halkaisija 42cm) parabolisen peilin, jonka tausta on verhoiltu lyijykuorella. Peilissä on n. 5 cm:n reikä ja peilin pinnoitus on varsin hyvässä kunnossa. Haluaisin tietää millaisessa käytössä tälläinen peili on voinut olla (röntgen?) ja olisiko sen käyttämisessä cassegrain kaukoputken rakentamiseen mitään ideaa. Peilin polttoväli on n. 200mm (melkoisen lyhyt) ja se painaa n. 12 kg! Löysin netistä mm. Tydex yhtiön (optics@tydex.ru) "hypergraph" rakenneperiaatteen: iso parabolipeili, hyperbeli apupeili ja reikään sijoitettu korjauslinssistö. Jään odottamaan mahdollista lisätietoa. Kiitos etukäteen! :angel:
Ei voi olla niin lyhyt polttoväli, oisko 2000mm?
Hei! Mittasin em. peilin polttopisteen etäisyyden ja se oli todella niin pieni - peilin kaarevuus on tosi jyrkkä!
Ohessa kuva peilin kääntöpuolelta.
Oliskohan tuohon pikkureikään sopinut aikoinaan jokin valonlähde, mistä tulevan valon tuollainen peili keskittää sopivasti johonkin tarkoitukseen? Ei siis taida olla optiseen käyttöön tehty peili.
Muita arvauksia? Tuo itse esittämäsi röntgen-arvauskin on hyvä...
Lainaus käyttäjältä: Magellan - 02.01.2019, 22:43:13
Hei! Mittasin em. peilin polttopisteen etäisyyden ja se oli todella niin pieni - peilin kaarevuus on tosi jyrkkä!
Jyrkkyys ei oikein näkynyt kohtisuorasta kuvasta, saattaahan polttoväli olla tosi lyhyt mutta jo matka 42cm peilin reunalta ylittää 20cm. Mikä ihme se on? Valonheitin?
lisäys:
Jospa se on ollut röntgenvalonheitin, on antanut 40cm alueelle tasaisen säteilyn? Tosin meneekö säteily läpi alumiinista, jos menee niin röntgenin voi unohtaa.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 02.01.2019, 22:56:35
Tuo itse esittämäsi röntgen-arvauskin on hyvä...
Röntgen on pahasti metsään mennyt arvaus. Röntgen-säteily menee heittämällä läpi alumiinista, eikä muutenkaan käyttäydy optisen säteilyn tavoin millään muullakaan materiaalilla yli 1 asteen kohtauskulmilla (pintaan nähden). Selvästi alle 1asteen alkaa tapahtua muuta...
http://www.tydexoptics.com/products/high_presicion/astro_optics/ jonkilainen erikois astro peili tunttu olevan
Muistaakseni Lahden seudulla pyöri 80-luvulla vastaavanlainen peili. Se oli purettu röntgenkuvauslaitteesta.
Siihen liittyi metallinen kuorikin MV-kuvauskasettitelineellä. Ei tainnut soveltua tähtihommiin. Oli f-1,?? tai 0,??jotain.
En tiedä mihin sittemmin joutui.
Kyseessä on ns. pienoisröntgen kamera jolla tehtiin keuhkokuvauksia ympäri Suomea aina 80 luvulle asti. Näitä on ollut Suomessa ns. Tubi-toimistoissa ja myös siirrettäviä laitteistoja jotka kulkivat eri paikkakunnilla. Kamerat ovat Delfi Odelca merkkisiä ns. Super Smith rakenteita. Suuri lyhytpolttovälinen pääpeili-Maksutov meniskus-Smith korrektori, joskus myös suuri paksu nelikulmainen tasopeili ja lähellä kuvattavaa potilasta ns.vahvistuslevy joka muutti kuvattavan potilaan lävitse tulleen Röntgensäteilyn valoksi joka taas meni systeemin kautta kaarevaksi taivutetulle filmille pääpeilin edessä, kuten Jyrki jo totesikin. Olen joutunut työni puolesta niitä huoltamaan ja lopuksi purkamaankin. Osia löytyy nurkista vieläkin :)). Kameran optisen systeemin valovoima on yleensä F 0.75 luokkaa. Kuvausetäisyys on suunniteltu n. 1m päähän pääpeilistä. Ei sovellu tähtikuvaukseen ainakaan sellaisenaan. Peilin keskireikä ja ehkä 3 muuta reikää ovat peilin kiinnitystä varten. Peilistä saa kiinnittämällä sen seinään hienon kasvopeilin josta erottaa takuulla jokaisen partakarvankin. ha. hahaa. :rotfl:
Lainaus käyttäjältä: Kari Laihia - 03.01.2019, 15:57:54
Kyseessä on ns. pienoisröntgen kamera jolla tehtiin keuhkokuvauksia ympäri Suomea aina 80 luvulle asti. Näitä on ollut Suomessa ns. Tubi-toimistoissa ja myös siirrettäviä laitteistoja jotka kulkivat eri paikkakunnilla. Kamerat ovat Delfi Odelca merkkisiä ns. Super Smith rakenteita. Suuri lyhytpolttovälinen pääpeili-Maksutov meniskus-Smith korrektori, joskus myös suuri paksu nelikulmainen tasopeili ja lähellä kuvattavaa potilasta ns.vahvistuslevy joka muutti kuvattavan potilaan lävitse tulleen Röntgensäteilyn valoksi joka taas meni systeemin kautta kaarevaksi taivutetulle filmille pääpeilin edessä, kuten Jyrki jo totesikin. Olen joutunut työni puolesta niitä huoltamaan ja lopuksi purkamaankin. Osia löytyy nurkista vieläkin :)). Kameran optisen systeemin valovoima on yleensä F 0.75 luokkaa. Kuvausetäisyys on suunniteltu n. 1m päähän pääpeilistä. Ei sovellu tähtikuvaukseen ainakaan sellaisenaan. Peilin keskireikä ja ehkä 3 muuta reikää ovat peilin kiinnitystä varten. Peilistä saa kiinnittämällä sen seinään hienon kasvopeilin josta erottaa takuulla jokaisen partakarvankin. ha. hahaa. :rotfl:
Eli tuo peili käsitteli sitä optista valoa, ei röntgen-säteitä.
Jos ottaisi lyijyn pois, saisi uniikin kattolampun tai työpöytävalon. Astrokäytössä ei välttämättä tule terävää kuvaa kun reikäkiinnitys vääntää lasia ja onko edes mahdollista käyttää normaalikameralle kun filmi on aiemmin mennyt kaarevalla pinnalla.
Hei! Kiitos kaikista viesteistä - pidän todennäköisimpänä peilin alkuperänä Delfi Odelca kameraa. Kiinnostaisi nähdä kyseisen laitteen rakennepiirustus - en löytänyt sellaista netistä hakemalla. Olettaisin, että peili olisi mahdollista muuntaa kaukoputkikäyttöön, mutta ehkä sopivan optisen ratkaisun löytäminen olisi "kiven alla". :angel:
Tervehdys.
Löysin yhden kuvan, jossa tuo Odelca pienoisröntgenlaitteisto näkyy: https://www.superstock.com/stock-photos-images/1848-12374448 (https://www.superstock.com/stock-photos-images/1848-12374448) . "Kaukoputki" on tuo oikeassa reunassa näkyvä valkoinen möhkäle. Peili on paksussa osassa putken oikeassa päässä. Vasemmassa ohuemmassa päässä on meniskus-linssi kupera puoli eteenpäin (vasemmalle) ja lähes tasomainen korjauslasi. Optinen kaaviokuva kuvan etualalla. Filmirata kulkee näiden optisten elementtien välissä. Filminä noin 10cm leveä rullafilmi, joka painetaan kehykseen kuperaksi.
Yrjö
Lainaus käyttäjältä: Magellan - 04.01.2019, 14:31:44
Olettaisin, että peili olisi mahdollista muuntaa kaukoputkikäyttöön, mutta ehkä sopivan optisen ratkaisun löytäminen olisi "kiven alla". :angel:
Epäilen ettei rakenne salli tarkennusta äärettömyyteen, tuossahan tarkennus on jonkun metrin päähän, siitä tuhansien metrien päähän muuttaa tilanteen eli kannattaa ainakin se varmistaa. Ja tosiaan onko optiikka ensinkään kelvollista astrokäyttöön, jo pelkästään iso kamera voi tehdä hurjan diffraktiopiikin puhumattakaan peilin tarkkuudesta jos se on suunniteltu vain utuisiin röntgenkuviin. Tietysti jos sen pystyy testaamaan puurakenteisessa jigissä jollain lainakameralla, saisi käsityksen peilin laadusta...
Hei! Tutkin Odelca -kamerasta esitettyä periaatekuvaa seuraavin ajatuksin:
1) Mikäli löytyisi em. kameran alkuperäisiä osia olisi mahdollista saada aikaan uudenlainen cassegrain.
2) Kameran halkileikkauskuvasta voi päätellä, että edessä olevan meniskus -linssin voisi kääntää toisin päin. Mikäli sen kaarevuus vastaa pääpeilin kaarevuutta, se voisi toimia maksutov -korjauslinssinä.
3) Sen keskelle voisi tehdä hopeioidun alueen, joka toimisi kääntöpeilinä kohti pääpeiliä.
4) Pääpeilin keskelle voisi laittaa hajavaloputken.
5) Pääpeilin taakse voisi sijoittaa oikealle etäisyydelle ccd -kameran.
Lisäajatuksia kaukoputkesta:
1) Optiset osat pitäisi suojata hajavalolta umpinaisella rakenteella - pitäisi olla hyvin tukeva optiikan suuren painon vuoksi.
2) Pääpeilin tuennan pitäisi olla tukevan - varmaankin monipistetuennalla.
3) Kaukoputken suuntauksen voisi aluksi toteuttaa Dobson -tyyppisenä - myöhemmin ehkä tietokoneohjattuna.
Hei! Onko kenelläkään tiedossa puretun Odelca -kameran osia? Kiinnostaisi yrittää saada aikaan edellisessä viestissäni kuvattu kaukoputkikonstruktio. :angel:
Aika moinen projekti sinulla. Hienoa jos yrität viedä loppuun vaikka onnistumis projekti on vähän heikonlainen.
Jos selvität mikä lääke firma näitä on myynyt niin voin laittaa kyselyä. Nään monia edustajia työssäni.
Lainaus käyttäjältä: Magellan - 06.01.2019, 19:14:32
Hei! Onko kenelläkään tiedossa puretun Odelca -kameran osia? Kiinnostaisi yrittää saada aikaan edellisessä viestissäni kuvattu kaukoputkikonstruktio. :angel:
(//)
Lahden Ursalla on Odelca-kameran optiset osat:
Pääpeili
Takapuolella merkintä 1091 tai 1601, tarra 12/8 65
ulko Ø 460
optinen Ø 452
syvyys 57,5
kokonaispaksuus 99
lasin paksuus keskellä 41
lasin paksuus reunassa 30
keskellä reikä Ø 20 syv 29, upotus etupuolelta Ø34 syv 12
kiinnitysreijät 3kpl Ø12 etäisyys reunasta 100
Meniskus
ulko Ø214, sisä Ø201
reunan paksuus 43
syvyys 43,5
kokonaispaksuus 79
Korjauslasi (onkohan lyijylasia filmin suojelemiseksi aäteilyltä?)
Ø210
paksuus 10
toinen puoli taso
toinen puoli hiukan kupera/epämääräinen muoto
puulaatikko 570x570x200
meniskuslinssin pidin
kameran runko on ilmeisesti romutettu vuosikymmenien saatossa
Koska Lahden Ursa ei ole kiinnostunut ottamaan näitä haltuunsa, tarjoan osat noutajalle, sijainti Hollolassa.
Ajattelin itse joskus aikanaan, että:
Pääpeilille voisi hioa korjauslasin ja saada aikaan valovoimaisen Schmidt-kameran.
Meniskukselle voisi hioa pääpeilin, jolloin tulisi Maksutov.
Korjauslasille hioa pääpeilin, josta saisi toisen Schmidt-kameran.
Yrjö
Tämä kulkeutuu viikonloppuna laitepäiville jos vastaanottaja ilmoittautuu.
:angel:Palaan uudelleen keväällä kirjoittamaani viestiketjuun "tuntematon peili". Olen myöhemmin saanut toisen vastaavanlaisen peilin (Kuva 8534) Yrjö Pulliselta - kiitos! Erona on aikaismpaa suurempi paino (14 kg), läpimitta (45 cm) ja reikien määrä (keskireikä ja kolme kiinnitysreikää). Lisäksi sain siihen kuuluvan korjauslinssistön (Kuva 8542), jossa on paksu (4,5 cm) meniskus ja ohut (1,5 cm) tasolinssi. Laitan liitteeksi myös kaksi pienemmällä (42 cm) otettua kuvaa: päivällä (kuva 8314, rajattu kameran kuvamittaan) ja yöllä (kuva 8335, f 4, 30 s, ISO1600). Kuvien laatu vaikuttaa hyvältä, mutta en ole tehnyt mitään erillistä testiä. Olen myös löytänyt netistä alkuperäisen Odelca 100 -röntgenkameran rakennepiirroksen (Kuva 8533), johon olen lisännyt tiedot osista ja kameran valmistetiedot.
Jatkossa minua kiinnostavat seuraavat asiat:
1) Onko mahdollista tehdä em. osia käyttäen cassegrain tyyppinen laajakulmateleskooppi ?
2) Rakennepiirroksen mukaan vain osa peilin läpimitasta tulisi hyödynnettyä, koska korjauslinssistön läpimitta on 21 cm. Silloinkin valovoima olisi melkoinen: 1,0 !
3) Mitä vaikuttaisi korjauslinssistön kääntäminen 180 o ? Silloin meniskuksen takapinnalle voisi tehdä pyöreän sekundaaripeilin, josta valo ohjattaisiin pääpeilin taakse sijoitettuun ccd -kameraan (tai järjestelmäkameraan).
4) Miten alkuperäisen kameran filmin (10x10 cm) kaarevuus otettaisiin huomioon? Voisiko sitä korjata linssillä ?
5) Millaisen jalustan laite vaatisi ottaen huomioon sen melkoisen painon: peili 14 kg, korjauslinssistö 7 kg, jäähdytyslaite 6 kg ( 6 isoa tuuletinta), messinkinen peilin kiinnityskehikko 2 kg - näistä kertyy jo 29 kg ! Tämän lisäksi tulisivat peilin tuentaosat, kaukoputken kääntöosat, ohjausmoottorit yms. Tässä tämänhetkinen suunnittelutilanne. Ehkä lukijoilla on ehdotuksia hankkeen eteenpäin viemiseksi.
Muistelin että Kevolan observatoriossa olisi kaarevatasoinen kamera mutta taitaakin olla suora:
Havaintovälineet
Kevolan tähtitornissa on nykyään 50 cm:n anastigmaattinen Schmidt-Väisälä-kaukoputki, joka oli aikoinaan maailmankuulu laajan, mutta vääristymättömän kuvakenttänsä ansiosta. Korjauslasin halkaisija on 50 cm ja pääpeilin 60 cm. Filmitasosta 3 mm:n etäisyydellä on lisäksi 12 cm:n kaksoiskonveksi korjauslasi. Optiikka mahdollistaa 6,7 asteen kuvakentän 12x12 cm:n laakafilmillä. Kaukoputken polttoväli on 103,1 cm.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevolan_observatorio
Auttaisko tämä? Itse en tunne optiikkaa tältä kantilta ollenkaan...
Kiitos kommentistasi. Oli mukava saada tietoa samankaltaisesta laitteesta. Arvatenkin ison korjauslinssin saaminen on "kiven alla". Tällä hetkellä olisi mukava tietää laitteen optisista mahdollisuuksista. Varsinaisen laitteen rakentaminen onkin varmaan oma lukunsa - tuskin onnistuu omilla resursseillani. Yritän vielä lisätä kuvat, jotka eivät jostain syystä siirtyneet eillisessä kirjoituksessani. :angel: