Myytyäni RASAn viime syksynä tuli viime kausi tuli kuvattua Esprit 100 -linssiputkella, johon olen kyllä erittäin tyytyväinen, mutta galaksikauden pienempiä kohteita saa valottaa ylettömän pitkään. Alusta alkaen suunnitelmissa oli hankkia tilalle paremmin etäkäyttöön soveltuva vastaava isomman apertuurin vehje joka jaksaisi piirtää hyvin vähintään kinokoon kameralle. Selvittelin kovasti tarjontaa ns. premium-putkista, mutta vaihtoehdot tuntuivat olevan joko hieman pieniä (Takahashi E-180) tai erittäin kalliita (ASA, SkyVision, OfficinaStellare, jne). Tavoitteena oli saada n. 3-5 neliöasteen korjattu kuvakenttä, mekaanisesti 10Micron-jalustan arvoinen putki (en ajatellut alkaa guidaamaan), valovoima jossain f/3..f/4 välillä ja hyvä kuvanlaatu. Erityisesti en halunnut lähteä tekemään kompromissia kuvan tarkkuudessa valovoiman kustannuksella kuten RASAn kanssa vähän tapahtuu.
Asiaa selviteltyäni kävi selväksi, että custom-hommina tällainen olisi mahdollista saada aikaan. Laskelmat näyttivät, että itse tekemällä pääsisi premium-putkia halvemmalla, ja samaan budjettiin saisi mahdutettua monia hyviä ominaisuuksia. Toki yhtälössä on se mutta, että laadukas putki pitäisi osata tehdä, sillä itse kun tekee niin saa sellaisen kun tulee :cool:. Syksyn kestänyt suunnittelu eteni viime vuoden puolella siihen pisteeseen että sain CAD-mallit valmiiksi joulukuussa ja pääsin tilailemaan osia. Terveisiä muuten TS:n peilinpidike/spiderivalmistajalle, jonka toimitusajat ovat aika rouheita. Sain nimittäin odottaa vääränkokoiseksi tehtyä pääpeilin pidikettä ja spideria muutaman kuukauden, ja vielä tämän jälkeen kuukauden että tilanne saatiin korjattua. No, puoli vuotta myöhemmin kaikki osat olivat käsissä ja pääsin kesän aikana aloittamaan rakentelua.
Tärkeimmät tavoitellut perusputkista poikkeavat ominaisuudet:
- 10" f/3.8, korjaimen kanssa 950mm polttoväli ja 50mm piirtoympyrä
- Överiksi vedetty mekaniikka, ylimitoitettu foam-core hiilikuituputki 9mm seinämäpaksuudella ja tasaisella sivulla johon voi kiinnittää suoraan Losmandy-kiskon ja tarkentimen
- Conical-tyyppinen peili joka ruuvataan suoraan pidikkeeseen eli sen pitäisi olla mekaanisesti erittäin tukeva. Peili ei myöskään tarvitse kiinnitysklipsejä.
- Taatusti riittävän järeä GTD Integra85 rotaattorilla varustettu tarkennuslaite
- Automaattinen peilien lämpötilan hallinta
- Perfektionistinen asenne kaikkeen tekemiseen
Kirjoittelen tästä projektista ja sen yksityiskohdista tarkemmin lisää tässä kasauksen edetessä. Ihan kuvauskauden alkuun tämä ei ehtinyt, mutta tavoitteena olisi saada putki käyttökuntoon tässä syksyn aikana.
(https://www.dropbox.com/s/qc7n334j4jpf23q/newton-cutout.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/c9pi9edcs1mub3x/newton-rendered.jpg?dl=1)
Heips Jari,
Hyvältä näyttää.
Pilvisakosta kärsii sitten muutkin Komakalliolla kuvaajat...
Mikä korjain piirtää 50mm tuolla aukkosuhteella? Kiinnostaa myös millä kennolla ajattelit keräillä fotoneja?
Ja tuo TS-spider apupeilinpidin ei pysy liimauksissaan. Olen 3 kertaa joutunut liimailemaan irronneita hiilikuituliuskoja. Murtsilla muistaakseni myös irronnut.
-pasi
ASAn 3" Wynne-korjain (http://www.astrosysteme.com/shop/3-wynne-korrektor-0-95x/) lyhentää 0,95x eli f/4:stä tulee f/3,8. Vinjetoi kyllä kuvakentän reunalla ihan merkittävästi. Kilpailevina vaihtoehtoina TS:n 3" N-AGK3 (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p8258_TS-Optics-N-AGK3---3--Koma-Korrektor-fuer-Newton-Teleskope-bis-f-3.html) tai Televuen 3" Paracorr (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=61&Tab=_phot3) tuottavat paremmin valaistun piirtoympyrän, mutta ne myös pidentävät polttoväliä 1,15x. Tarkkasilmäiset huomaavat, että putken peräpäässä on tilaa siirtää peiliä kauemmas, jos sattuisi käymään niin että korrektoria pitäisi joskus vaihtaa.
Tulevaisuuden kamera-asia on aivan täysin auki. Tällä hetkellä ei tunnu mielekkäältä investoida isoon CCD:hen, kun CMOS-kameroita tulee niin rytinällä. Nykyisellä ASI1600:lla lähdetään liikkeelle.
Ja hyvä tietää tuosta spiderista, ylipäätään tuo apupeilin ripustus on tällä hetkellä projektissa se epäilyttävin lenkki.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 26.08.2018, 02:04:24
- Överiksi vedetty mekaniikka, ylimitoitettu foam-core hiilikuituputki 9mm seinämäpaksuudella ja tasaisella sivulla johon voi kiinnittää suoraan Losmandy-kiskon ja tarkentimen
Onko 9mm seinämässä osa foamia?
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 26.08.2018, 12:57:37
Tulevaisuuden kamera-asia on aivan täysin auki. Tällä hetkellä ei tunnu mielekkäältä investoida isoon CCD:hen, kun CMOS-kameroita tulee niin rytinällä. Nykyisellä ASI1600:lla lähdetään liikkeelle.
Laita vaikka FLI - Kepler KL400 back illuminated CMOS...
Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.08.2018, 15:19:51
Onko 9mm seinämässä osa foamia?
Joo, ydin jotain foamia (en tunne näitä konstruktioita tarkemmin) ja päällä hiilikuitukerrokset.
Lainaus käyttäjältä: tuunari
Laita vaikka FLI - Kepler KL400 back illuminated CMOS...
Näille polttoväleille turhan isot pikselit, ja vaan 4MP. Mutta kennotekniikkana varmaan parhaasta päästä mitä tällä hetkellä rahalla saa. Toisaalta jos tohon hintaluokkaan lähtee niin KL4040:ssä olisi iso 36x36mm kuva-ala ja 16MP. Se ei ole tosin darkkivirran suhteen ihan ideaali (vaikka kokonaisuutena KAF-16803:a parempi onkin), ja suodattimien kanssa hinta menee samalle kymmentuhatluvulle joka ei ala ykkösellä...
Tässä on mielenkiintoinen projekti seurata. Voiko budjettia tiedustella?
Lainaus käyttäjältä: tuunari - 26.08.2018, 07:14:54
Pilvisakosta kärsii sitten muutkin Komakalliolla kuvaajat...
Ei hätää, meidän torni on mitoitettu niin isoksi että pilvisakko toivottavasti vaivaa pelkkää itäpuolta tornista.
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 26.08.2018, 23:01:05
Tässä on mielenkiintoinen projekti seurata. Voiko budjettia tiedustella?
Toki, kyllä tähän rahaa jonkun verran uppoaa. Kokonaisbudjetti on siellä kuuden tonnin tietämillä ja kustannukset jakautuvat karkeasti neljään osaan putki+metallitavara/optiikka/tarkennuslaite/korrektori. Kuriositeettina 12" koossa projekti olisi ollut vain parisataa kalliimpi, mutta tällöin polttoväli karkaisi tavoitteisiin nähden turhan pitkäksi.
Tuollaista mietin itsekin, kun omistan yhä sen käsiin jääneen 12" 1/10PV Newton peilini. Mutta sitten arvelin etten halua kumminkaan kuluttaa aikaani tässä vaiheessa ATM-rakenteluun. Mutta tästä tulee silti todella mielenkiintoinen projekti sivusta seurattavaksi... :cool:
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 26.08.2018, 02:04:24
Erityisesti en halunnut lähteä tekemään kompromissia kuvan tarkkuudessa valovoiman kustannuksella kuten RASAn kanssa vähän tapahtuu.
Taidan olla syyllinen tähän ajatteluun (vrt. https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=13327.msg134419#msg134419 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=13327.msg134419#msg134419))...
Pahoitteluni siis tältä suunnalta sinne päin tulevasta suuresta rahanmenosta, mutta mikä se sellainen harrastus on, mihin ei uppoa kaikki käyttävissä oleva raha ja vapaa-aika? :grin:
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 26.08.2018, 02:04:24
Toki yhtälössä on se mutta, että laadukas putki pitäisi osata tehdä, sillä itse kun tekee niin saa sellaisen kun tulee...
(clip)
- Perfektionistinen asenne kaikkeen tekemiseen
Mielenkiintoinen yhtälö, jonka olen omalla kohdallani todennut toimimattomaksi. Murtsilla tuo toimii, muttei ainakaan mulla... :tongue:
Tuossa tuli toinen syy, miksi hylkäsin omalla kohdallani ATM-rakentelun ja päädyn vähittäiseen eroon RCT-putkeni kanssa. Ja tuota pilvisakkoa tulee tuosta joka tapauksessa (ainakin koko Uudellemaalle), ja se alkaa noin kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.08.2018, 21:07:47
Mielenkiintoinen yhtälö, jonka olen omalla kohdallani todennut toimimattomaksi. Murtsilla tuo toimii, muttei ainakaan mulla... :tongue:
Enpä sanoisi ihan noinkaan, tuskin kukaan muu saa RC putken tuunattua samaan kuntoon, kuin sinä, hattua täytyy nostaa sille projektille...
Mitä Jarin projektiin tulee, niin näyttää erittäin mielenkiintoiselta projektilta, täytyy seurata sen edistymistä. Panin piirustuksista merkille spiderin tuplavanteen, mistä aiot moisen hommata? Itse ostin aikanaan muutama vuosi sitten tuollaisen TS:lta ja se kesti hyvin ainoastaan yhden kauden verran, toisella kaudella kiinnitykset alkoivat irtoilla liimauksistaan, voi tosin olla, että pidin spideriä liian tiukallakin. Toisaalta olen sittemmin väsännyt tuollaisen systeemin itse ja materiaalina käytin 0,5 mm peltiä, se on kestänyt nyt jo useamman vuoden, vaikka tiedän sen olevan liian tiukalla, on meinaan putken kylki lommolla kiinnityskohdistaan, pysyy kuitenkin varmasti paikoillaan, enkä ole tuota turhaan sittemmin irroitellut, kun ei ole ollut siihen tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 29.08.2018, 18:59:16
Panin piirustuksista merkille spiderin tuplavanteen, mistä aiot moisen hommata? Itse ostin aikanaan muutama vuosi sitten tuollaisen TS:lta ja se kesti hyvin ainoastaan yhden kauden verran, toisella kaudella kiinnitykset alkoivat irtoilla liimauksistaan
Juurikin tuo TS:n tuplaspideri on hankittuna. Alkaa kuulostaa siltä, että sen saattaa joskus joutua vaihtamaan. Tukevuuden kanssa ei varmaan kuitenkaan ollut ongelmaa?
Tuo tukevuus tuli enempikin juuri siitä, että sen kiristi tiukalle, muuten se oli melko löysän oloinen raskaan apupeilin johdosta. Kannattaa varmaan olla varovainen kiristämisen suhteen, ettei käy kuten minulle. Muistaakseni Tuunarikin on käyttänyt samaa kannatinta 12" newtonissaan, hän voinee itse kertoa minkälaisia kokemuksiahan hänellä on tuosta ollut.
Hyvää tuossa tuplavanteessa on se, että se kertoo heti, jos fokus on pielessä. Fokuksessa ollessaan difraktiopiikit ovat teräviä, mutta epäfokuksessa difraktiopiikit alkavat tuplaantumaan ja mitä enemmän pielessä, sitä suurempi piikkien rako. Tästä on hyötyä ainakin minulle, joka fokusoi vieläkin manuaalisesti aina tarvittaessa.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 29.08.2018, 21:48:25
Hyvää tuossa tuplavanteessa on se, että se kertoo heti, jos fokus on pielessä. Fokuksessa ollessaan difraktiopiikit ovat teräviä, mutta epäfokuksessa difraktiopiikit alkavat tuplaantumaan ja mitä enemmän pielessä, sitä suurempi piikkien rako. Tästä on hyötyä ainakin minulle, joka fokusoi vieläkin manuaalisesti aina tarvittaessa.
Joo, tätä itsekin funtsin hyödylliseksi esim. tilttiongelmia ratkoessa.
Mutta, nyt vähän kuvadumppia tuosta työpöydältä. Tällainen monsteri tosiaan on kyseessä, putkesta tilasin tarkoituksella sekä ylipitkän että ison (d=308mm). Pituudessa halusin jättää sekä peilin puolelle säätövaraa jos jostain syystä joutuu joskus vaihtamaan korrektoria, että etupuolelle jonkun verran putkea ettei ensimmäisenä tarvitse alkaa asentelemaan huurreputkea hajavaloa yms vastaan. Putki tuli valmiiksi sisältä mustaksi maalattuna, ja maali vaikuttaa olevan varsin asiallista mattamustaa tavaraa.
(https://www.dropbox.com/s/sxa0ry8te4edoxh/newton-poydalla.jpg?dl=1)
Losmandy-kisko on tosiaan pultattu suoraan kylkeen, putken sisäpuolelle jäävät kiinnikkeet spraymaalasin mattamustaksi. No, ei se läheskään niin mattamustaa ole kuin tuo sisäpinta, mutta jospa ne eivät pahasti heijastelisi.
(https://www.dropbox.com/s/dc170zzsv18qoqq/kiinnikkeet.jpg?dl=1)
Ensimmäinen urakka oli saada peilien kannattimet kiinnitettyä ja linjaan. Tilasin putken valmiiksi rei-itettynä, mutta yllätykseni oli varsin suuri kun pääpeilin kiinnike ei osunutkaan paikalleen. Kyseessä on kuitenkin valmistaja joka tekee hiilikuituhommia pääasiassa kaukoputkikäyttöön, joten ne tuskin olivat ihan ensimmäiset hänen tekemänsä reiät. Tarkemmin asiaa ihmetellessäni selvisi, että putki ei ole aivan pyöreä, vaan hieman soikea. En tiedä onko tuo soikeus ilmestynyt rakentamisen aikana vai sen jälkeen ja onko se vaikuttanut reikien tekoon. Mutta valmistajan kommentit olivat tasoa "I don't understand how that could happen".
No, tällaisen putken roudaaminen eestaas saksanmaalle on aikamoinen operaatio, joten otin sitten asiakseni vähän suurentaa reikiä että sain pidikkeen kiinnitettyä. Tätä foam-core hiilikuitua on onneksi helppo työstää poralla ja viilalla.
(https://www.dropbox.com/s/4gw39ddx6e7yl2r/mirrorcell-holeproblem.jpg?dl=1)
Spiderin suhteen oli sama juttu, kiinnityksen jälkeen vanteet olivat kaikkea muuta kuin kohtisuorassa, joten eikun viilaamaan. Seuraava operaatio oli keskittää spideri pääpeilin suhteen, mikä tapahtui helposti katsomalla pääpeilin keskimerkkiä spiderin hubin keskellä olevan reiän lävitse. Kovin vinossahan se oli:
(https://www.dropbox.com/s/uafqb9yrcfua2q1/spiderhub-offset.jpg?dl=1)
Vähän lisää viilaa spiderin kiinnityksille ja lopputulos alkoi näyttää siltä miltä pitääkin.
(https://www.dropbox.com/s/8qm0o3a987vmyqi/spiderhub-kohdallaan.jpg?dl=1)
Lopuksi tarkastelin vielä vanteiden suoruutta linjalaserin avulla. Vanteet jäävät helposti vinoon kun tuo spideri on tosiaan "löysä" eli vanteet liikkuvat sivusuunnassa kunnes spideri on kiristetty paikalleen.
(https://www.dropbox.com/s/3a5l6y6d3iowb5k/spidervane-align.jpg?dl=1)
Sitten fokkarin kimppuun. Kyseessä on tosiaan italialaisen Gemini Telescopen Integra85, jossa on samassa paketissa myös rotaattori. Mukana tuli 5mm paksu mittoihin tehty alumiininen adapterilevy. Olin pyytänyt putkeen kiinnitysreiät valmiiksi, joten tein adapterilevyyn sopivan kokoisella poranterällä merkit reikien sijainnista ja kävin Kaitsun verstaalla tekemässä adapterilevyyn vastaavat M6-kierteistetyt reiät. Levy kiinnittyy siis putkeen sisäpuolelta ruuvaten, ja fokkari tulee levyn päälle kolmella kollimaatiomekanismin sisältävällä M5-ruuvilla.
(https://www.dropbox.com/s/czgcwyy4gqp6lqs/focuser-adapter.jpg?dl=1)
Tarkentimen kiinnitys on jännästi toteutettu, fokkarin adapterilevyyn kiinnittävien M5-ruuvien ympärillä on n. M10-kokoa olevat isommat ruuvit, joiden varassa fokkari lepää. Näiden korkeutta säätämällä saadaan säädettyä fokkarin asentoa, ja lopuksi se lukitaan paikalleen kääntämällä M5-ruuvit kiinni. Ainoa kääntöpuoli on, että näihin säätöihin käsiksi pääseminen vaatii fokkarin kuoren avaamista.
(https://www.dropbox.com/s/en28s5kvk7a8am7/focuser-adjustment.jpg?dl=1)
Tarkentimen akselin keskitin laserin ja viivoittimen avulla. Laseri fokuseriin, ja eikun mittailemaan. Pitkittäissuuntaisen asemoinnin laitoin kohdalleen mittaamalla sijainnin missä lasertäplä osuu viivoittimen päähän sekä putken päältä että pohjasta.
(https://www.dropbox.com/s/juta8thl927jrr5/focuser-squaring-1.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/b2h2l96chx2f23v/focuser-squaring-2.jpg?dl=1)
Poikittainen asemointi taas selvisi katsomalla spiderin hubin lävitse kohti pääpeilin keskimerkkiä, ja varmistamalla että laser leikkaa väliin asetetun viivoittimen sivusuunnassa oikeassa kohtaa.
(https://www.dropbox.com/s/zmrkt9vgkaikt25/focuser-squaring-3.jpg?dl=1)
Fokkarin täsmällinen asento ei kuitenkaan ole kollimoinnin kannalta merkityksellinen, sillä peilit asetetaan linjaan käyttäen fokkarin akselia referenssinä. Hyvä sen on kuitenkin olla vähintään sinnepäin kohdallaan. Seuraavaksi pitäisi uskaltaa liimata apupeili pidikkeeseensä, niin pääsee kokeilemaan Newtonin kollimointia ensimmäistä kertaa.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 01.09.2018, 00:47:46
Tilasin putken valmiiksi rei-itettynä, mutta yllätykseni oli varsin suuri kun pääpeilin kiinnike ei osunutkaan paikalleen. Kyseessä on kuitenkin valmistaja joka tekee hiilikuituhommia pääasiassa kaukoputkikäyttöön, joten ne tuskin olivat ihan ensimmäiset hänen tekemänsä reiät. Tarkemmin asiaa ihmetellessäni selvisi, että putki ei ole aivan pyöreä, vaan hieman soikea...
Jos oli Klaus Helmerichs, niin myös sen RCT:lle teettämäni paksumman hiilikuituputken reiät olivat vähän sinnepäin tehtyjä. Korjauskeinot olivat samat kuin Jarilla + lisäsin porausreiän reunoille hiukan lakkaa antamaan lujuutta hiilikuidun sekaan. Muutoin putki oli ok.
Hyvältä näyttää kaiken kaikkiaan! :cool:
Laitetaas tähänkin ketjuun vähän päivitystä. Myin kauden päätteeksi Esprit-linssikaukoputkeni Samulille, niin nyt on pakko saada tämä projekti valmiiksi kuvauskauden alkuun mennessä :cheesy:.
Putki oli keväällä esillä laitepäivillä, jolloin haasteena oli kollimaation vaihtelu putkea käännellessä mikä näkyi selkeästi Catseyen autokollimaattorilla. Osoittautui, että rakenne oli vähän turhan heppoinen isolle 4" apupeilille. Ratkaisuna päädyin hankkimaan järeämmän spiderin ja pidikkeen Astrosystemsiltä jenkeistä; spiderin vanteissa on tuplaruuvit ja pidike ympäröi peilin kokonaan sitä kuitenkaan puristamatta. Takana on siis joustavaa täytettä joka pitää peilin pidikkeen huulella. Järeysero on kuvassa aika konkreettinen!
Tämäkään ei taida olla kuitenkaan se tukevin tunnettu ratkaisu, Cloudy Nightsin puolella on viime aikoina ollut hyvää analyysiä eri spiderimalleista, ja tukevimmaksi tuntuu osoittautuvan malli jossa vanteet ovat epäsymmetrisesti >-< -muodossa (https://www.cloudynights.com/topic/576899-32-f33-sdmlockwood/page-8#entry8302860) mikä vahvistaa rakennetta erityisesti kiertoliikettä vastaan. Tämä on selkeästi käsikopelolla huomattavissa, spiderin kiertoliike aiheuttaa virhettä paljon vähemmällä voimalla kuin apupeilin työntäminen. Isojen dobsonien rakentajat ovat sellaisia tehneet jo kauan, mutta erillisiä kaupallisia ratkaisuja en ole nähnyt.
(https://www.dropbox.com/s/yjr0qd4fgytryzf/uusivanhaspideri.jpg?dl=1)
Kuriositeettina Astrosystemsin spiderin keskellä oleva reikä on pyöreän sijasta neliön muotoinen, johon apupeilipidikkeen keskitanko (3/8" kierretanko) juuri mahtuu. Laitoin tangon ympärille hieman roudarinteippiä ja hammastikkuja täytteeksi, nyt se on sovitukseltaan nafti. Koska putki ei ole muodoltaan ihan pyöreä, käytin spiderin asennuksessa apuna tulostamaani pidikettä joka pakotti vanteet kohtisuoraan. Reiät menivät kerralla ainakin melkein kohdalleen (=vain pienellä viilauksella) toista tulostettua muottia käyttäen.
(https://www.dropbox.com/s/r3l5extuzgt8lg7/spiderijigi.jpg?dl=1)
Lopputuloksena tässäkin on kyllä vielä autokollimaattorissa havaittavaa liikehdintää. Harmi ettei tähän vielä ole yhtään näppituntumaa että paljonko on vähän ja paljon. Aluksi ajattelin, että mun pöydällä tapahtuva testailu jossa fokkari osoittaa ylöspäin ja kieräytän putkea 90 astetta sivulle on varmaan pahin mahdollinen, eikä sellaista normikäytössä oikein ole. Mutta kun vein putken kalliolle ekoja testejä varten, niin kyllä se kollimaatio muuttuu kuvanlaatuun havaittavia määriä kun putkea kääntelee :(
No, jos kävisi läpi tähän mennessä tehtyjä muita ratkaisuja. Apupeilin taakse liimasin DS18B20-lämpötilasensorin sekä lämmityselementin, ja yhdistin nämä piuhat yhdeksi 5-pinniseksi JST XH-liittimeksi.
(https://www.dropbox.com/s/tskeeu7sde16vuh/apupeililammitin.jpg?dl=1)
Spiderin vanteen yli kulkee 0,1mm paksu (tai ohut) FFC-lattakaapeli. Lattakaapelin karvat ovat 1mm välein, mutta ketterällä kolvauksella tästäkin selvittiin. Lopuksi sprayasin kaapelin mattamustaksi ulkomaisilla foorumeilla kovasti hehkutetulla Krylon Ultra Flat Black -maalilla.
(https://www.dropbox.com/s/4lss3h92w6z0qly/ffckaapeli.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/pbfia0kns0p78li/apupeilikaapeli.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/0poud5a8x6du942/apupeilikaapeli2.jpg?dl=1)
Putken sisälle vedin 10-karvaisen mustaksi maalatun lattakaapelin jota pitkin kulkee lämmityssähkö, lämpötilasensorin tiedot ja jäljelle jäi vielä muutama karva tulevaisuuden kikkakolmosia varten.
(https://www.dropbox.com/s/3x2mcjg1xdorhss/lattakaapelijabaffle.jpg?dl=1)
Varsinainen elektroniikka on putken takana, pääpeilipidikkeessä on sopivasti M50-kierre peiliä varten, jonka toiselle puolelle saa näppärästi kiinnitettyä pyöreän piirilevyn. Piirilevyllä on tarvittavat liittimet pää- ja apupeilin lämmityselementeille ja lämpötilasensoreille, sekä näiden läpivienti eteenpäin Komahubille joka näitä ohjaa. Lisäksi kun lähdin teettämään levyä, niin tein siihen valmiiksi paikat steppereille ja mikrokontrollerille jos joskus innostun motorisoimaan pääpeilin kollimointia.
Niin, ja tärkeänä ominaisuutena levyn nurjalla puolella on valkoinen ledi, joka osoittaa kohti pääpeilin keskimerkkiä. Pääpeilissä oleva keskimerkki on käytännössä pinnoittamaton kohta, eli se näkyy kunnolla vain jos takaa paistaa valoa. Kirkkaan ledin kanssa kollimointi on aika juhlaa.
(https://www.dropbox.com/s/wxchjr0pw46egrk/piirilevytakaa.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/5tj7mb6fhsx6l5y/piirilevytasennettuna.jpg?dl=1)
Koska peilini ei ole vielä mitenkään hirveän iso, päädyin jäähdytystä miettiessä ratkaisuun jossa ns. boundary layer -tuulettimen sijaan ilma pakotetaan kiertämään peilin keskiosien kautta. Tulostin ilmanohjausbafflen kolmessa palassa, jotka teippasin kaksipuoleisella teipillä (kiinnitys luvattu -30C asti) runkoon hieman pääpeilin etupuolelle. Pääpeilin takana on myös DS18B20-lämpötilasensori.
(https://www.dropbox.com/s/3x2mcjg1xdorhss/lattakaapelijabaffle.jpg?dl=1)
Tuulettimet on kiinnitetty ohueen hiilikuituiseen takalevyyn, jonka leikkautin Puolassa varsin kohtuulliseen hintaan. Koska piirilevyt ovat nykyään varsin halpoja, niin päädyin tekemään tähänkin pienen piirilevyn joka vain yhdistää tuulettimet yhden ruuviliittimen taakse Komahub-ohjausta varten. Näin tuulettimet ovat tarvittaessa helposti vaihdettavissa. Tärkeä takalevyn ominaisuus on myös kollimointiledin virtakytkin! :cool:
Putken iso elektroniikka eli Startechin USB-hubi ja Komahub mahtuvat myös putken taakse. Tulostin näille sopivan pidikkeen.
(https://www.dropbox.com/s/gzsc9bxm3pzjfa5/takalevy.jpg?dl=1)
Integra85-tarkentimen ohjausboksi oli vähän turhan iso ja liian lyhyellä piuhalla varustettu. Valitettavasti piuha oli suoraan piirilevylle kolvattuna niin sen vaihtaminen pidempään oli oletettua isompi urakka. Tulostin myös alkuperäistä pienemmän kotelon, jossa on korvakkeet putkeen kiinnittämistä varten.
(https://www.dropbox.com/s/7hi50wfs3namtyr/focuser-arduino.jpg?dl=1)
Piuhat kulkevat putken etu- ja takapään välillä mukavasti johtokourussa, jonka sprayasin myös mustaksi. Lopputuloksesta tuli mielestäni erittäin tyylikäs!
(https://www.dropbox.com/s/jj679i77sovl103/johtokouru.jpg?dl=1)
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 30.07.2019, 22:13:49
Tämäkään ei taida olla kuitenkaan se tukevin tunnettu ratkaisu, Cloudy Nightsin puolella on viime aikoina ollut hyvää analyysiä eri spiderimalleista, ja tukevimmaksi tuntuu osoittautuvan malli jossa vanteet ovat epäsymmetrisesti >-< -muodossa (https://www.cloudynights.com/topic/576899-32-f33-sdmlockwood/page-8#entry8302860) mikä vahvistaa rakennetta erityisesti kiertoliikettä vastaan.
Vääntääkö apupeili spidereitä eri asennoissa? Ai niin se on vähän epäkeskeisesti jotta valokartio osuu optimaalisesti. Pienestä kiinni, ei montaa grammaa mutta kuitenkin heikentää kuvaa.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 30.07.2019, 23:56:57
Vääntääkö apupeili spidereitä eri asennoissa? Ai niin se on vähän epäkeskeisesti jotta valokartio osuu optimaalisesti.
Ei välttämättä, itselläni apupeili on keskellä ja epäkeskeisyys tehdään kollimoinnin yhteydessä pääpeiliä kallistamalla. Tällöin optinen akseli menee hieman vinoon putken fyysisestä aiheuttaen kartiovirhettä(?) (cone error), mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä. Tämän etuna on, että tuota offsettia ei tarvitse mitoittaa, ja peilien heijastukset pysyvät symmetrisinä. Itse tein apupeilin keskityksen ihan silmäpelinä, tulos tuli tarkistettua Samulin Catseye sight tubella ja näytti menneen kohdalleen.
Ja apupeili tosiaan aiheuttaa huomattavaa rasitusta, onhan siinä mulla n. 750g massaa jonka massakeskipiste on 13cm spiderin ulkopuolella.
Meinasi muuten ihan unohtua linkittää ensivalokuva jonka otin su-ma yönä vielä kovin vaalealta taivaalta. 300s kalibroimaton Ha-yksittäisvalotus, ilman guidausta. Kuvaskaala 0,83"/px, FWHM 2,13".
(https://astrob.in/418136/0/rawthumb/gallery/get.jpg?insecure) (https://astrob.in/full/418136/0/)
Lainaus:"Ja apupeili tosiaan aiheuttaa huomattavaa rasitusta, onhan siinä mulla n. 750g massaa jonka massakeskipiste on 13cm spiderin ulkopuolella."
Kokeilumielessä voisi yrittää kiinnittää vastapaino peilin pitimen varteen, jolloin massakeskipiste saataisiin keskelle. Tämä tuplaisi painon mutta voisi jeesata.
T.Astroile
Mahdollinen pääpeilin liike voisi hyvin selittää ne pienet erot kollimoinnissa eri puolille taivasta, joten onko sulla kuvia tuosta pääpeilinpitimestä ja siitä, kuinka se tukee peiliä sivuttais/pystysuunnassa? Ja onpahan hienon näköistä ja rakkaudella tehtyä ATM-jälkeä tuossa yllä :cool:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 31.07.2019, 15:57:47
Mahdollinen pääpeilin liike voisi hyvin selittää ne pienet erot kollimoinnissa eri puolille taivasta, joten onko sulla kuvia tuosta pääpeilinpitimestä ja siitä, kuinka se tukee peiliä sivuttais/pystysuunnassa? Ja onpahan hienon näköistä ja rakkaudella tehtyä ATM-jälkeä tuossa yllä :cool:
Pääpeili näkyy tässä kuvassa (https://www.dropbox.com/s/5tj7mb6fhsx6l5y/piirilevytasennettuna.jpg) joka tuossa ylempänäkin jo oli. Kyseessä on siis reunoja kohti oheneva kevyt (vain 2,65kg!) conical-peili, jonka perässä on M50-kierre millä se on ruuvattu kiinni peilipidikkeeseen. Pääpeilin kollimointiruuveista on kelattu ylimääräiset tyhjät pois eli jouset on melko tiukalla, ja kollimointi on vielä lukittu paikalleen isohkoilla lukitusruuveilla. Vaikuttaa siis erittäin kiinteältä paketilta.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 31.07.2019, 18:51:58
Pääpeili näkyy tässä kuvassa (https://www.dropbox.com/s/5tj7mb6fhsx6l5y/piirilevytasennettuna.jpg) joka tuossa ylempänäkin jo oli. Kyseessä on siis reunoja kohti oheneva kevyt (vain 2,65kg!) conical-peili, jonka perässä on M50-kierre millä se on ruuvattu kiinni peilipidikkeeseen. Pääpeilin kollimointiruuveista on kelattu ylimääräiset tyhjät pois eli jouset on melko tiukalla, ja kollimointi on vielä lukittu paikalleen isohkoilla lukitusruuveilla. Vaikuttaa siis erittäin kiinteältä paketilta.
Ainakin meikäläisen SW conical peileissä tuo kierreputki on liimattu lasiin styrox-palleroiden ja jonkin sinisen silikonin seoksella, joka sallii peilin hemppua akseliin nähden. SW 500P:n peilissä tuo hemppa oli oikein huomattava. Mutta se onkin Synta se... Olet varmaan kokeillut peilin reunasta käsin hemputtaa peilin ollessa pitimessä.
Tuo peilin jäähdytyksen ilmanohjausbaffle on hieno. Minulla on omaan putkeen mielessä samasta ideasta oma hiukan erikoinen muunnelma, mutta suunnitelmat ehtii jalostua moneen kertaan ennenkuin siihen asti pääsen...
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 31.07.2019, 19:08:25
Ainakin meikäläisen SW conical peileissä tuo kierreputki on liimattu lasiin styrox-palleroiden ja jonkin sinisen silikonin seoksella, joka sallii peilin hemppua akseliin nähden. SW 500P:n peilissä tuo hemppa oli oikein huomattava. Mutta se onkin Synta se... Olet varmaan kokeillut peilin reunasta käsin hemputtaa peilin ollessa pitimessä.
Mekaanisesti se ainakin tuntui tukevalta, pitää vielä testata kollimaatiovälineiden kanssa kun tulee seuraavan kerran availtua putken peräpäätä, pitää purkaa hubit ja takalevy pois jotta itse peiliin pääsee käsiksi.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 31.07.2019, 19:08:25
Tuo peilin jäähdytyksen ilmanohjausbaffle on hieno. Minulla on omaan putkeen mielessä samasta ideasta oma hiukan erikoinen muunnelma, mutta suunnitelmat ehtii jalostua moneen kertaan ennenkuin siihen asti pääsen...
Jos multa kysytään, niin näin jälkikäteen tekisin puhaltavan järjestelmän siten että kovera baffle syöttää takaa puhallettavan ilmavirran suoraan peilipinnan päälle. Ei sillä että nykyisessä järjestelyssä olisi jotain vikaa (tuskin näin pienellä peilillä onkaan), mutta näin saadaan aikaan tehokkaampi laminaaripuhallus eikä sitä varten tarvita omia tuulettimia. Tuulettimilla on tosin syytä olla HEPA-filtterit ettei kaikki ryönä kasaudu suoraan peilipinnalle. CN:ssä tällaisesta ratkaisusta on juttua "Elvira"-dobsonin rakenteluprojektin yhteydessä, voin kaivaa myöhemmin linkin jos ei ole tuttu projekti.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 31.07.2019, 20:36:34
Jos multa kysytään, niin näin jälkikäteen tekisin puhaltavan järjestelmän siten että kovera baffle syöttää takaa puhallettavan ilmavirran suoraan peilipinnan päälle. Ei sillä että nykyisessä järjestelyssä olisi jotain vikaa (tuskin näin pienellä peilillä onkaan), mutta näin saadaan aikaan tehokkaampi laminaaripuhallus eikä sitä varten tarvita omia tuulettimia. Tuulettimilla on tosin syytä olla HEPA-filtterit ettei kaikki ryönä kasaudu suoraan peilipinnalle. CN:ssä tällaisesta ratkaisusta on juttua "Elvira"-dobsonin rakenteluprojektin yhteydessä, voin kaivaa myöhemmin linkin jos ei ole tuttu projekti.
Ai, minä jotenkin käsitin että tuo systeemisi olisi nimenomaan ollut sellainen "Elvira" - mallinen, mutta ei siis ollutkaan? Oliko sinulla siis putkesta imevät puhaltimet puhaltavien sijaan vai jotain muuta eroa? En oikein osannut noista kuvista älytä.
Minulla oli mielessä takaa suodatettua ilmaa puhaltava malli tyyliin "Elvira" ja kartiomainen baffle peilin etupuolelle, johon sijoitettu sekundääripuhaltimet boostaamaan sitä samaa peilin ohi kulkevaa ilmavirtaa peilin etupinnalle ja siitä sitten etukautta ulos.
Muillekin tietämättömille linkki "Elviran" kuviin: https://www.cloudynights.com/topic/585390-24-f275/?p=8012060 (https://www.cloudynights.com/topic/585390-24-f275/?p=8012060)
(Taisin jo linkittääkin (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=17638.msg164843#msg164843) tuon Elvira-järkäleen kuljetustela-laitteiston Arin omaan "Niin mikäs nimi sille Arin valosaaville keksitään?" -ketjuun :laugh:)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 31.07.2019, 21:56:24
Ai, minä jotenkin käsitin että tuo systeemisi olisi nimenomaan ollut sellainen "Elvira" - mallinen, mutta ei siis ollutkaan? Oliko sinulla siis putkesta imevät puhaltimet puhaltavien sijaan vai jotain muuta eroa? En oikein osannut noista kuvista älytä.
Joo, putken läpi imetään ilmaa ja baffle ohjaa sen kulkemaan keskemmälle kohti peilin pintaa ettei ilma pääse kulkemaan vapaasti peilin ohi. Uskon, että tämä on pienemmällä ja kevyemmällä peilillä ihan hyvä ratkaisu.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 31.07.2019, 20:36:34
Mekaanisesti se ainakin tuntui tukevalta, pitää vielä testata kollimaatiovälineiden kanssa kun tulee seuraavan kerran availtua putken peräpäätä, pitää purkaa hubit ja takalevy pois jotta itse peiliin pääsee käsiksi.
Kävin tänään Komakalliolla tekemässä lisäselvityksiä. Kollimoin putken zeniitissä just eikä melkein kohdalleen, ja katselin autokollimaattoria kun laskin putken vaakasuoraan. Pientä liikettä, mutta ei ollenkaan paha. Sen sijaan kun käänsin putken toiseen suuntaan, niin kollimaatiossa tapahtui hyppäys ja se huononi reilusti. Korjaaminen vaati pääpeilin säätöä eli siellä siis todellakin tapahtuu jotakin.
Testasin myös vastapainoajatusta laittamalla 2kg painon spiderin etupuolelle, jossa tarjolla oli viitisen senttiä tankoa. Vaaka-asennossa lisäpainolla ei ollut mitään vaikutusta kollimaatioon edes kädellä avittaessa.
Kyselin JP Astrocraftilta tuollaisen offset-vane spiderin valmistuksesta, mutta sain vastauksen että kädet ovat kovin täynnä projekteja. Seuraava vaihe onkin varmaankin siis tehdä spideriin lisätuki ja selvittää mikä pääpeilissä lonksuu.
Hommat jatkuivat tänään, purin putken takapaneelin että pääsin pääpeiliin käsiksi. Ei se ollut erityisen löysällä, mutta kiristin pääpeilin uudestaan ja se tuntuu nyt todella jämäkältä. Koitin heilutella moneen suuntaan, mutta en saanut Glatterin laseriin käytännössä mitään muutosta aikaan. Eiköhän se ole kunnossa jos ei aikaisemmin ollut, apupeiliin pitää kuitenkin vielä keksiä ratkaisu.
Noin muuten otin pari kuvaa johdotuksesta. Tarkentimessa on myös rotaattori, mikä mutkistaa kuviota jonkun verran koska tällöin pitää huolehtia piuhojen riittävyydestä kamerapaketin pyöriessä. Itse piuhat on niputettu Tech-Lacen nauhalla "suitable for aerospace/NASA applications" :cool:, mikä antaa piuhanipulle yllättävän paljon jäykkyyttä ja estää etteivät yksittäiset piuhat jää ottamaan mihinkään kiinni. Kameran ympärillä on pätkä velcro-nauhaa antamassa vedonpoistoa ja tarjoamassa nipulle kiinteän lähtöpisteen. Oleellista on myös valita rotaattorin nollakulma siten, että piuhat kiertyvät tasaisesti kummallekin puolelle. Vaikka mekaanisesti Integra85:n rotaattori voi pyöriä rajattomasti ympäri, rajoittaa ajuri mahdolliset kiertokulmat +- 180 asteeseen. Ohessa kuvat -179, 0 ja +180 asteen asennoista.
(https://www.dropbox.com/s/esnkvbz6zz9xwnq/rotaattori-179deg.jpg?dl=1)(https://www.dropbox.com/s/kd5xefd31sk7khd/rotaattori-0deg.jpg?dl=1)(https://www.dropbox.com/s/zv03mhtun6rv6k3/rotaattori-180deg.jpg?dl=1)
Ainakin tuo vanhempi versio Integra 85:sta ei ollut ihan pomminvarma noiden rotaatio-rajojen suhteen. Muutaman kerran kaapelit oli pinkeällä pullapitkolla kun rotaattori oli hakenut mieleistään sommitelmaa useamman kerran. Vissiin asiaan on tehty nykyisellään joitain parannuksia.
On kyllä hieno projekti kokonaisuudesaaan! mielenkiinnolla odotan mitä sieltä tuleekaan tulevaisuudessa.
3D-tulostin puksutti toissayön aikana hieman vahvikkeita, jotka puristavat spideria joka puolelta jäykistäen sitä kiertoliikettä vastaan. Samalla kun jouduin irrottamaan apupeilin näiden asennusta varten paikallistin myös aiemmin mainitun klapin lähteen. Apupeili pääsi liikkumaan pidikkeessään hieman, minkä tunsi kädellä apupeiliä kallistaessa tai heilutellessa. Laitoin apupeilin kylkiin hieman sähköteippiä viemään tyhjän tilan pois ja tämä ongelma katosi. Nyt kollimaatio näyttäisi pysyvän erittäin hyvin kun putkea kallistaa sivuttain (ts. putki zeniittiin ja deklinaatiota kääntäen vaakaan). Sen sijaan pystysuuntainen kallistus (ts. putki kohti pohjantähteä) aiheuttaa vielä selkeää autokollimaattorissa näkyvää muutosta; tämän tuntee apupeiliä kädellä töniessä kun samalla voimalla syntyy paljon enemmän liikettä peilin pitkittäissuuntaisessa kallistuksessa.
Mutta näillä säädöillä saataneen kuvauskausi käyntiin. Koska tässä projektissa ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä kompromisseja, niin jämäkämpi apupeiliratkaisu on jo mietintämyssyssä.
(https://www.dropbox.com/s/w1iorfc7gbgxppx/spiderituki.jpg?dl=1)
Hoonasin eilen yöllä kameran kennoa suoraan, tuntuu että se on ihan oikeasti vinossa kun Espritin kanssa piti tehdä sama operaatio. Yllätyksekseni huomasin että kuvissa oli runsaasti astigmaattisuutta, eli fokuksen ulkopuolella tähdet litistyivät suunnan mukaan joko pystyyn tai vaakaan. Tätä ei mielestäni ollut aiemmin, joten veikkaan syylliseksi apupeilin täytteeksi laittamaani sähköteippiä. Tänään sitten purin apupeilin ulos kotelostaan, poistin sähköteipit ja lisäsin sitä yksi liuska kerrallaan kunnes liikettä kotelossa ei enää tuntunut. Lopputuloksena neljä liuskaa (kaksi kummassakin kyljessä) väheni kolmeen eli isoa muutosta ei tullut, mutta katsotaan seuraavilla selkeillä poistuiko ongelma.
Toisaalta astigmaattisuudesta oli se hyöty, että kameran kennon suoristus helpottui sillä tähtien muodoista näki suoraan mihin suuntaan kuvakentässä oli kallistusta. Mutta taisi mennä suoristusoperaatio hukkaan, sillä tajusin että kun joudun purkamaan tilttikorjaimen levy kerrallaan saadakseni korrektorin ulos ja kollimointivälineet tilalle, niin käytännössä menetän tarkat asetukset. Pitänee vähän rukata kuvausjunaa uudestaan..
Nostin myös flattipaneelin seinällä korkeammalle sillä katto ei mahdu kiinni jos putki on parkkeerattu vaakaan. Hyvänä kikkana laserilla näki helposti mihin putki seinällä osoittaa.
Niin ja facepalm-osastolla mulla on peilin takana kytkimellä toimiva ledi joka valaisee peilin keskimerkkiä kollimointia varten. Tietysti unohdin sen kotiin lähtiessä päälle.. ei sitten oteta flatteja etänä :rotfl:.
(https://www.dropbox.com/s/e2fyeyc0pw2ses8/flattipaneeli.jpg?dl=1)
Astigmaattisuuden syyksi paljastui pääpeilin tiukka kiristys. Kiinnitin peilin uudestaan siten että se ottaa pidikkeeseen kiinni mutta ei puristu, ja nyt on tähdet priimaa. CCDI-analyysissä putki on kollimoitu kuvaussuuntaan eli kaiken pitäisi olla just eikä melkein. Kennon pystysuuntaista tilttiä voisi ehkä vielä säätää, mutta kuva-ala on kokonaisuutena niin hyvä että parempi varmaan olla koskematta. Tähtikuvaa ei valitettavasti ole juuri tästä tilanteesta tarjota. Mutta vielä kun tuon apupeilin heilumisen saa haltuun eli kollimoinnin pitämään paremmin eri suuntiin niin bueno.
Noin muuten pääsin jo vähän kuvailemaankin kapeakaistaa, alla 5,5h Ha-valotusta pinossa venytettynä, terävöitettynä ja runsaasti cropattuna. Kelpaa mulle! :cool:
Ja irtopisteitä on tarjolla, jos tietää kuvan tiedostonimeä lunttaamatta minkä kohteen reunalta tämä löytyy!
(https://www.dropbox.com/s/qpeb7zonpq1hxn1/kollimointi.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/uwe95jgva0x1u91/ngc7000-stretch-sharpen-detail.jpg?dl=1)
Noniin, nyt alkaa vähitellen uuden spiderin suunnitelmat hahmottua. Kyseessä siis ns. offset spider jossa vanteet ovat sivussa toisistaan, mikä vahvistaa rakennetta huomattavasti. Kollimointilevy keikkuu hattumutterin päällä, jossa sitä säädetään sormiruuveilla. Myös hattumutterin takana on ruuvi kiristämistä varten, eli käytännössä säädetään aina yhtä kollimointiruuvia ja kiristysruuvia.
Peilin kohdistusta tarkentimen alla voi säätää kiertosuunnassa löysäämällä kahta pulttia joiden varassa apupeili pääsee hieman pyörimään. Putken suuntaisesti säätövaraa on +/- 5mm siirtämällä koko konstruktiota vanteissa olevien kolojen varassa. Menee siis aika tarkalle spideriruuvien sijoittelun kannalta. Mutta kuitenkin jos tämä ei riitä, niin improvisoimalla putken ja pidikkeen väliin lisäpalikoita saa lisää säätövaraa.
Vanteet teetän laserleikkauspuljussa 0,5mm rosterista, samoin kuin osan alumiiniosien aihioista. Varsinainen iso työstöhomma on tuossa apupeiliä kannattelevassa pidikkeessä. Astrosystemsin apupeilikotelon käytän lähes sellaisenaan, lähinnä teen siihen uuden päätylevyn johon pidike kiinnittyy.
(https://www.dropbox.com/s/8vws9e4vsn62pl3/offsetspider-1.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/mawuwvv91p47xof/offsetspider-2.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/uxvcxr15r95cbrr/offsetspider-3.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/78au2y26k2v7wuj/offsetspider-4.jpg?dl=1)
Hienot kuvat. Omassa newtonissa säätöruuvit on optisen akselin suunnassa, tässä ovelasti poikittain.
Päivitetäänpäs hieman tilannetta. Spideri tuli uusittua muuten yllä olevan designin mukaiseksi, mutta päädyin hieman erilaiseen ratkaisuun apupeilin osalta. Lähdin liikkeelle 3D-tulostetuilla koteloratkaisuilla, mutta en saanut (niitäkään) koteloita pitämään peiliä linjassa vaan peili tuppasi aina hieman muuttamaan asentoa putkea käännellessä, joten teetin 6mm alumiinilevystä taitetun 45 asteen kulman jonka ruuvasin kiinni peilin taakse kiinnitettyyn toiseen 6mm alumiinilattaan. Kerran liimasin peilin silikonilla, mutta se oli ilmeisesti vanhaa sillä apupeili tipahti putken sisälle – onneksi työpöydällä vaaka-asennossa ollessaan :shocked:). Seuraavaan iteraatioon käytin TESAn 1mm paksua vaahtoteippiä, joka on tarkoitettu erityisesti välikappaleeksi kahden eri lämpölaajenemiskertoimien omaavan materiaalin välillä. Vaarana liian jämäkässä kiinnityksessä nimittäin on, että taustalevy vääntää peiliä mutkalle ja tuottaa astigmaattisuutta. Ratkaisu osoittautui kuitenkin varsin toimivaksi, mitä varmasti edesauttoi peilin huomattava paksuus (1").
Kollimointimekaniikka osoittautui hyväksi, tilasin Spinea Oy:ltä kolme sormiruuvia joiden päät hioin pyöreäksi. Toiseen suuntaan vedon tarjoaa tavallinen pultti, jonka alla on nivelenä toimivat kupera ja kovera prikka. Viimeisen säädön kun tekee kiintoavaimella pulttia kiristämällä, niin peili on aika hyvin paikallaan kun sormivoimat eivät meinaa riittää kollimaationuppien liikuttamiseen. Autokollimaattori on kuitenkin armoton ja siellä liikettä näkyy putkea käännellessä noin pyöreän keskimerkin renkaan paksuuden (muutamia millejä, pitäis mitata) verran. Autokollimaattori suurentaa virheitä joten todellinen virhe on pienempi.
Maailmalla on laskettu kollimaatiotoleransseiksi +-0,1 aallonpituuden virheellä Paracorr -komakorjaimen kanssa pääpeilille 0.005mm * f^3 ja tarkentimen akselille 0.005 * pääpeilin halkaisija. Omalla putkella näistä saadaan toleranssilukemiksi 0,32mm ja 1,25mm.
Vuodenvaihteessa taloon saapui myös uunituore ASI6200MM -kamera, Atik EFW3 -suodatinpyörä (7x50mm unmounted) ja Gerd Neumannin CTU Camera Tilting Unit. Nopealla aukkosuhteella mekaaninen vinjetointi tulee yllättävän helposti vastaan, joten porasin suodatinpyörän kanteen reiät jotta sain kameran ruuvattua siihen suoraan ilman kierreadapteria (5mm säästö). Toiseen suuntaan en myöskään voinut käyttää suodatinpyörän M54-kierrettä koska siihen ruuvattu M54-M68 -adapteri olisi aiheuttanut vinjetointia, joten päädyin poraamaan ja kierteistämään reiät myös CTU:hun. Kamera-fillari-ctu -paketti on siis kokonaan ruuveilla kiinni toisissaan, ja se ruuvataan korrektoriin M68-kierteellä.
Odottamattomana yllätyksenä käyttämäni Chroman suodattimet ovat halkaisijaltaan tasan 50mm, kun taas suodatinpyörässä on 50,8mm taskut ja 49,3mm vapaa apertuuri. Tästä seurasi, että valoa pääsi vuotamaan suodattimien ohi. Ratkaisuna tulostin sekä 150mm x 3mm x 0,2mm nauhat täyttämään tilan suodattimen ympäriltä sekä suodattimien reiät peittävät maskit (kuva alla).
Voin muuten sanoa, että pienet pikselit isolla kennolla ja nopealla optiikalla on hassunhauska eli kovin armoton yhdistelmä. Pari iltaa säädin kuvakenttää ja nyt näyttää aika hyvältä, mutta ei täydelliseltä. Vielä on ehkä mahdollista parantaa viilaamalla kameran ja korrektorin etäisyyttä.
Muita parannuksia:
- Losmandy-kiskon alle 5mm alumiinilatta jotta putki ei törmää zeniitissä mun hieman vinoon tolppaan
- Laserleikattu pääpeilimaski siivoamaan tähtien halot; vielä on tosin yksi diffraktiopiikki jonka lähde pitää etsiä
- 3D-tulostetut päädyt irtoilevien hiilikuitujen tilalle
Alla pari kuvaa uusitusta etupäästä ja kokonaisuudesta, sekä kovin myöhään aamuyöstä kuvattu 10min yksittäisvalotus pelikaanisumusta :cool:.
(https://www.dropbox.com/s/bo5m64nspt845ky/fillari.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/l77xs2ql5kmia3t/spideri1.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/khqzq4fglzelied/spideri2.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/2n8rd6h52oc5mxf/putkiasi6200.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/4i6ykthmj9f8dq4/pelican.jpg?dl=1)
Mainittakoon vielä, että 3D-tulostin on osoittautunut tässä hommassa yllättävän hyödylliseksi työkaluksi. Tämän >o< -muotoisen spiderin yksi ominaisuus on, että vanteet eivät ole suorassa kulmassa pyöreän putken seinämään nähden, joten normaalilla ruuvi + prikka -kiristyksellä ruuvi päätyisi vääntämään vannetta vinoon. 3D-tulostimella oli triviaalia tehdä ruuvien alle kiilan muotoinen palikka, joka on toiselta puolelta vielä pyöreä putken ulkoseinän mukaisesti. Laitoin tosin varmuudeksi päälle vielä palan alumiinilattaa etteivät ruuvit kiristyessään halkaise muovia (näkyy ylläolevassa kuvassa). Mutta tuollaisen vinon palikan tehtailu käsipelillä olisi varmasti ollut kovin mukavaa.
Huikee projekti, huikeaa jälkeä tuo kuva! Tuolla laitteistolla on kyllä varmaan ilo kuvailla! Onnittelut! :cheesy:
Oliko tällä kameralla fits tiedostot jo yli 100MB kokoluokkaa?
Kiitos! Ja joo, 61 miljoonaa pikseliä * 16-bit = 122 megatavua per ruutu. Kovin lyhyitä osavalotuksia tällä ei mielellään ota, viiden minuutin osavaloilla tunnissa tulee jo vajaat 1,5GB dataa :-).
Siinä on jo siirtovaatimukset korkeat etäkalustolle. Onneksi on nopea netti nykyään kaikkialla.
Todella hyvää työtä kaluston kanssa. Saatan hieman katsoa sinusta mallia jossain vaiheessa. Tosin pienemmällä budjetilla :).
Kiitos kun jaksat jakaa tänne tarkasti miten rakentaminen edennyt.
Peilimaskista ei tainnut olla vielä kuvaa niin tässäpä niitä. Jotkut maskaavat peileistä reunoja pois välttääkseen usein peilin reunoilla ilmenevän hiontavirheen (turned down edge), minä laitoin maskin siivotakseni tähtien haloista ylimääräisiä diffraktiohäröjä. Luulen nimittäin löytäneeni pitkissä valotuksissa hieman erottuvan ylimääräisen diffraktiopiikin syyn, joka on peilin valmistuksen tai mittauksen aikaisessa tuennassa reunaan tullut pieni aluminoinnin raapaisu.
Itse maski on laserleikattu rosterista ja maalattu mustaksi. Se lepää 3D-tulostettujen tukien päällä, jotka nostavat sen pari milliä peilin pinnan yläpuolelle.
(https://www.dropbox.com/s/6xa1ekqh29pito7/peilimaski1.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/l6xf4hl440ulbg7/peilimaski2.jpg?dl=1)
Optimaaliset nuo tulostetut tuet. On aika helppo ymmärtää tulostimen tekemät "siivut" jos se latoo kappaleen siivuista mutta kuinka liimaus tapahtuu? Eikö kappale rakennu liimatuista osista?
3D-tulostin työntää suuttimestaan sulaa muovia, joka tarraa aina edelliseen muovikerrokseen kiinni ja jäähtyessään muodostaa yhtenäisen kappaleen. Mitään erillistä 'liimausta' siinä ei siis tapahdu.
Sitä epäilinkin mutta oikean muodon synnyttäminen jää arvoitukseksi. Esim kierteiden muodon pitää olla tarkka jotta toimii.
Hei,
3d tulostuksessa voi printata reikään kierteet, jos ne on harvoja. Joskus riittää plekkä reikä, johon ruuvin omat kierteet "Poraavat" oman kolonsa. Yleensä käytetään ruuvikiinnittämiseen samoja keinoja, mitä puurakentamisessa eli laitetaan kierremetalli holkki (kuumentamalla, liimaamalla tai ankkuroimalla) tulostettuun reikään. Tavalliselle mutterille voidaan printata oma pesä, johon vastaruuvi saadaan kiinni.
t.Astroile
Kyllä, ainakin muoviin syntyy kierteet pultista kun vaan paina ja kiertää alkuun. Katsoin Wikistä miten tulostus tapahtuu:
Tulostintekniikkaa
Taulukko kolmiulotteisten kappaleiden pikavalmistusmenetelmien nimityksistä ja tekniikoista:
Pikavalmistusmenetelmät Materiaalit
Selective laser sintering (SLS) Termoplastinen muovi, metallijauhe
Direct metal laser sintering (DMLS) lähes kaikki metalliseokset
Fused deposition modeling (FDM) Termoplastinen muovi, Eutektinen metalliseos
Stereolithography (SLA) Photo-polymeeri
Laminated object manufacturing (LOM) Paperi, muovi, metallit
Electron beam melting (EBM) Titaani-metalliseos
3D tulostin, 3D printing (3DP) metallit, muovit, kipsi, betoni, ym.
Näköjään monenlaista tekniikkaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiulotteinen_tulostus
Anteeksi jos meni liikaa asian sivuun :)
Hei,
Jos okein tulkitsin uusinta7/2020 Tähdet ja Avaruus lehden Lokakuun numeron lukijoiden ottamia kuvia ja niiden kuvatekstejä niin koma kallion sijaan tämä on Chilessä. Mitä ihmettä :shocked:
Olisi kiva kuulla tarinaa tästä käänteestä ja millanen koti sillä on.
T.Astroile
Tuosta löytyy perustiedot: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18924.0 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18924.0)
Mutta kertokoon Jari, miksi putki vaihtoi maata... (arvaan syyn, mutta jääköön se Jarin kerrottavaksi)
t. "Yks toinen, joka siirtyi pois DS kuvauksesta..." :grin:
Kiitoksia, Timpe
Jostain syystä tuo keskusteluketju oli mennyt meikäläisetä ohi. Tämä selvensi aika hyvin.
Nyyh eikö suomen taivaat olekkaan parhaat :azn:.
T.Astroile
Hieno on projekti, ja Chilessä kaukoputki saa enemmän havaintoaikaa.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 28.04.2020, 08:50:49
Kiitos! Ja joo, 61 miljoonaa pikseliä * 16-bit = 122 megatavua per ruutu. Kovin lyhyitä osavalotuksia tällä ei mielellään ota, viiden minuutin osavaloilla tunnissa tulee jo vajaat 1,5GB dataa :-).
Nopea kysymys, paljonko tietokoneessa pitää olla keskusmuistia että kuvien käsittely on sujuvaa? Varmasti prosessoritehoakin pitää olla.
Kaikki on kotiinpäin, joskin jos kotoa löytyy pelikone niin se täyttänee tarvittavat kriteerit aika helposti. SSD-levy ja 16+ gigatavua muistia on iso apu. Levytilaakin tosiaan palaa aika reippaasti, esiprosessoinnin ajan voi tarvita kalibroiduille ja rekisteröidyille ruuduille projektin koosta riippuen sen parisataa gigaa. Niitä ei toki tarvitse enää pinoamisen jälkeen säilöä, mutta kovin montaa keskeneräistä projektia ei viitsi levyllä pitää kerrallaan.
Mutta kyllä työkalutkin voisivat olla parempia, PixInsightillä ison projektin esikäsittelyyn ja pinoamiseen hurahtaa helposti useampi tunti etenkin jos kuville laskee painotuksen tähtien terävyyden ja kuvan kontrastin perusteella. Vain osa rutiineista pystyy hyödyntämään täysimääräisesti kaikki prosessorin ytimet.
Ja putken postittelun taustalla ei tosiaan ole turhautuminen tai epätoivo Suomen kelien kanssa, vaan mahdollisuus päästä kuvaamaan myös eteläisiä kohteita. Toki huippuolosuhteet tulevat paketissa mukana ja ovat myös tekijä, mikä mahdollistaa paremmin sellaiset projektit mitkä täältä ovat niitä haastavimpia ja mihin koko kuvauslaitteisto oikeastaan on optimoitu (laajat kaikista pimeimmät sumut).