Sain eilen vihdoin ja viimein equn ulos ja testiin. Suuntailin sen kochab clockilla navalle. Sitten testaamaan miten guidaus onnistuu. Ja eihän se onnistunut. Phd2 herjas että "calibration was too far from equator, recalibration is needed. Polar alignmentti oli kyllä mielestäni kohtuu hyvin asetettu mutta onko sillä tekemistä ton virheilmon kanssa että en tehnyt jalustalle star alignmenttia vaan asetin locaation ja ajan vain. Eli onko toi star alignment tehtävä ennenkuin phd2 osaa guidata?
Huomasin kanssa tällä että herjasi kalibroinnista kun jouduin tekemään sen pohjoistaivaalla.
Mutta mulla kyllä guidaus toimi siitä huolimatta.
Mutta jos mahdollista kannattaa tehdä se lähempänä ekvaattoria.
Siis mitä toi kalibrointi tarkoittaa? Pitääkö guideputki jotenkin kalibroida vai mitä kalibrointia tarkoitat?
Voisiko joku vääntää rautalangasta miten toi prosessi etenee? Mulla on siis kamera ja guideputki/kamera doublemountilla jalustassa kiinni. Eikö guidattava tähti voi olla missä päin taivasta tahansa koska jos kuvaan esim itään päin niin eikö guideputken pidä osoittaa myös sinne suuntaan eikä lähelle ekvaattoria?
Guideri pitää kalibroida ennen käyttöä, eli putki pitää osoittaa mieluusti etelätaivaalle kohtalaisen lähelle taivaanekvaattoria, ja käskeä PHD:ta kalibroimaan. Kalibraatio kääntää siis jalustan molempia akseleita tunnetun määrän ja katsoo guidekamerasta paljonko tähdet liikkuivat ja mihin suuntaan. Ilman kalibrointia guideri ei voi tietää mihin suuntaan ja minkä kokoisia korjauksia jalustalle pitää lähettää.
Kannattaa tutustua PHD2:n manuaaliin ja lukea läpi edes Basic Use -osuus: https://openphdguiding.org/manual/?section=Basic_use.htm
Näin säästyy pahimmilta tappeluilta softan kanssa.
Kiitoksia paljon! Lueskelen tuon vielä ajan kanssa kun Lontoon kieli ei oo vahvimpia osaamisalueitani. Semmoinen varmistus vielä että kun tämä kalibrointi on suoritettu niin voiko sen jälkeen valita guidattavan tähden ihan mistä päin tahansa taivaankantta?
Kyllä voi. Tosin tulee herjaa että liian kaukana ekvaattorista kalibroitu mutta toimii siitä huolimatta.
Lainaus käyttäjältä: hanva77 - 18.10.2017, 10:23:32
kun tämä kalibrointi on suoritettu niin voiko sen jälkeen valita guidattavan tähden ihan mistä päin tahansa taivaankantta?
Juuri näin, PHD tietää missä kohtaa taivasta kalibrointi tehtiin ja osaa itse kompensoida kalibrointia sen mukaan mihin putki osoittaa. PHD:han tekee tämän kalibroinnin guidausta aloittaessa ihan oma-aloitteisesti jos se sitä ei ole jo aiemmin tehnyt, mutta erityisesti jos kohde on korkealla pohjoisessa lähellä taivaannapaa niin kalibraation voi joutua / kannattaa tehdä erikseen etelätaivaalta.
Syynä tähän on että pohjoistaivaalla RA-akselin kääntäminen siirtää kuvaa kamerassa suhteessa vähemmän, jolloin kalibraatiosta tulee epätarkempi. Kärjistäen, jos guidetähti olisi täsmälleen taivaannavassa, niin RA-akselin kääntäminen ainoastaan kiertäisi kuvakenttää tähden ympäri, eikä PHD havaitsisi siitä liikettä josta päätellä että mihin suuntaan guidekamerassa tähti siirtyy RA-akselin kääntyessä.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 18.10.2017, 11:01:12
Juuri näin, PHD tietää missä kohtaa taivasta kalibrointi tehtiin ja osaa itse kompensoida kalibrointia sen mukaan mihin putki osoittaa.
Palaan tässä vielä alkuperäiseen kysymykseen että täytyykö jalustalle ollut tehtynä toi star alignment että phd tietää missä kohti taivasta mennään?
En ole itse (vielä) siirtynyt takaisin PHD:n käyttöön, mutta noin yleisellä tasolla: jos guideri on kalibroitu jossain muualla kuin kuvattavan kohteen luona, niin sen deklinaatiosuunnan kompensoimiseksi on tiedettävä sekä missä deklinaatiossa kalibrointi tehtiin että mihin deklinaatioon nyt osoitetaan.
Jos nämä tiedot tulevat goto-jalustan ajurilta niin kyllä, goton pitää olla edes jotenkin synkattu jotta jalusta tietää asentonsa.
Jos sulla on tietokoneyhteys pelkkään guideriin mutta ei goto-jalustaan, niin ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin kalibroida kohteen vieressä? (arvailen vain)
Mulla on guidekamera yhdistetty läppäriin ja kapulasta on yhteys läppäriin ja jalustaan. Kapulasta on valittuna pc direct ja ohjaus tapahtuu eqmodin kautta.
Varmaan sitten ajelet jalustaa tietokoneella ja synkkaat tähtikarttaohjelmalla ?
Ajelen kyllä mutta en oo synkannu mihinkään tähtikarttaan. Eilen oli ensimmäinen kerta vasta kun sain jalustan ulos ja tässä sitä ihmetellään mutta periksi ei anneta vaikka välillä tuntuu että jos alkais keräilemään vaikka postimerkkejä ennemmin :cheesy:
Edit: Star adventurerin kanssa oli helppoa kun ei tarvinnut kuin suunnata napaan ja laittaa "kello" tikittämään. Tässä goto ja guidaushomnassa onkin vähän enemmän muuttujia ja asioita mitä pitää ottaa huomioon ennenkuin alkaa homma toimimaan.
Kannattaa ladata sharpcap 2.9 versio(vielä ilmainen) ja sillä hoitaa napasuuntaus. Tietokoneen karttaohjelman pitää tietää mihin putkesi osoittaa.
Toi SharpCap vaikuttaa todella helpolta tavalta tehdä polar alignment. Kiitoksia vinkistä.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.10.2017, 11:37:36
En ole itse (vielä) siirtynyt takaisin PHD:n käyttöön, mutta noin yleisellä tasolla: jos guideri on kalibroitu jossain muualla kuin kuvattavan kohteen luona, niin sen deklinaatiosuunnan kompensoimiseksi on tiedettävä sekä missä deklinaatiossa kalibrointi tehtiin että mihin deklinaatioon nyt osoitetaan.
Jos nämä tiedot tulevat goto-jalustan ajurilta niin kyllä, goton pitää olla edes jotenkin synkattu jotta jalusta tietää asentonsa.
Jos sulla on tietokoneyhteys pelkkään guideriin mutta ei goto-jalustaan, niin ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin kalibroida kohteen vieressä? (arvailen vain)
Kun tätä asiaa tässä ketjussa nyt alettiin pohtia niin onko mitään perää sillä havainnolla että guidaus toimii paremmin jos kalibrointi on tehty ajatellulla guidaustähdellä?
Olin havaitsevinani tällaisen ilmiön kun viimeksi guidausta käytin. Kalibroinnin tein tähdelle jolla myös guidasin ja kun vaihdoin kohdetta ilman uudelleen kalibrointia niin seuranta heikkeni merkittävästi.
Olin tehnyt aluksi niin tarkan alignauksen kuin jalustalla pystyy/osaan tehdä.
Haa! tuota Laurin vastausta lukiessani hoaksin että mulla ei ollut tuossa sessiossa jalustaa yhdistettynä PHD2:seen eikä kuvaussoftaan. Tällä siis lienee osansa asiaan? Anyway vaikka yhteys jalustaan olisikin niin onko tuolla kalibrointitähden sijainnilla minkälainen merkitys kohdetta vaihdettaessa?
Jos käyttää ST-4 guidausta (siis guidekamerasta piuha jalustaan), niin ymmärtääkseni silloin on syytä tehdä uusi kalibrointi jos deklinaatio poikkeaa merkittävästi.
Eli jos kuvaa lähellä 0-deklinaatiota niin kalibrointi syytä tehdä siellä ja jos kuvaa vaikka 80-deklinaation kohteita niin kalibrointi siellä.
Ei siitä haittaa ole, että kohteen vaihtuessa tekee kalibroinnin uudestaan.
Lainaus käyttäjältä: einari - 19.10.2017, 10:40:13
Jos käyttää ST-4 guidausta (siis guidekamerasta piuha jalustaan), niin ymmärtääkseni silloin on syytä tehdä uusi kalibrointi jos deklinaatio poikkeaa merkittävästi.
Eli jos kuvaa lähellä 0-deklinaatiota niin kalibrointi syytä tehdä siellä ja jos kuvaa vaikka 80-deklinaation kohteita niin kalibrointi siellä.
Lainaus käyttäjältä: Miikka Sikkilä - 19.10.2017, 11:06:49
Ei siitä haittaa ole, että kohteen vaihtuessa tekee kalibroinnin uudestaan.
Kiitokset vastauksista tuohon minua askartaneeseen asiaan. Ainoa asia mikä tuossa vaivaa on se että tuo kalibrointi vie jonkin aikaa mutta PHD:n parametreja säätelemällä sitäkin pystynee nopeuttamaan.
Lainaus käyttäjältä: Jommeli - 19.10.2017, 09:53:30
Anyway vaikka yhteys jalustaan olisikin niin onko tuolla kalibrointitähden sijainnilla minkälainen merkitys kohdetta vaihdettaessa?
Kalibroinnissa selvitetään montako pikseliä guidetähti liikkuu sekunnin mittaisen guidauspulssin seurauksena. Rektaskensioakselilla liike on sitä hitaampaa, mitä korkeammalle deklinaatiolle putki osoittaa. Se hidastuskerroin ekvaattoriin verrattuna on yksinkertaisesti deklinaatiokulman kosini, joten kun tiedetään millä deklinaatiolla kalibrointi on tehty ja mihin osoitetaan tällä hetkellä, voidaan helposti laskea minkä pituisilla pulsseilla RA:ta pitää juuri nyt tökkiä, jotta saataisiin guidetähti tottelemaan ja pysymään täsmälleen keskellä.
Jos tuota deklinaatiotietoa ei ole (PHD ei juttele jalustan kanssa), pitää kalibrointi tehdä aina samalla deklinaatiolla kuin se guidetähti on, jota aiotaan seuraavaksi käyttää.
Lainaus käyttäjältä: Jommeli - 19.10.2017, 12:25:13
Kiitokset vastauksista tuohon minua askartaneeseen asiaan. Ainoa asia mikä tuossa vaivaa on se että tuo kalibrointi vie jonkin aikaa mutta PHD:n parametreja säätelemällä sitäkin pystynee nopeuttamaan.
Sieltä aivo-ikonin takaa löytyy ne arvot mitkä määrittelee kalibrointistepin.
10-20 kalibrointisteppiä on optimimäärä.
Anteeksi etukäteen jos en nyt aivan kaikkea ymmärrä, mutta joku tässä yhtälössä ei mahdu mun järkeen. Kalibrointiin käytetty tähti pitäisi olla lähellä deklinaatiota etelätaivaalla, mutta samalla kuitenkin olisi hyvä käyttää guidaamiseen samaa tähteä jolla kalibroitiin tai ainakin lähellä olevaa tähteä. Tämähän rajaa kuvaussuunnan pelkästään sinne eteläiselle taivaalle lähelle deklinaatiota.
Lohdukseni kuitenkin uskon, että en nyt vain hoksaa jotain ja ehkä joku viisaampi ohjaa aloittelijaa oikeille jäljille :)
Miten siis toimin jos haluan kuvata vaikka plejadeita?
Valitset kalibrointiin sellaisen tähden joka on suunnilleen samalla deklinaatiolla kuin plejadit.
Lainaus käyttäjältä: einari - 19.10.2017, 13:27:33
Valitset kalibrointiin sellaisen tähden joka on suunnilleen samalla deklinaatiolla kuin plejadit.
Tämä siis pätee vain jos PHD ei ole yhteydessä jalustaan, vaan guidekäskyt menevät pelkästään ST-4-piuhalla kameralta suoraan jalustalle. Jos kamera ja jalusta ovat kiinni tietokoneessa, voi guidauskäskyt lähettää jalustalle tietokoneelta, jolloin PHD tietää myös jalustan senhetkisen deklinaation, eikä kalibrointia tarvitse tehdä samalla deklinaatiolla jolla kohde on.
Jos olet tietokoneella yhteydessä guidekameraan ja jalustaan, ja pystyt kääntelemään jalustaa tietokoneelta, riittää että kalibroit guiderin etelätaivaalla verrattain lähellä taivaanekvaattoria, sitten käännät kaukoputken kohti kohdetta ja alat guidata. PHD hoitaa loput.
Kiitoksia. Se vielä askarruttaa, että ohjeita lukiessani ymmärsin, että PHD suorittaisi automaattisesti kalibroinnin aina guidauksen alussa. Saako tuota pois päältä, koska jos ensin kalibroin siellä etelätaivaalla lähellä ekvaattoria ja käännän kohti plejadeita ja aloita guidaamisen niin phd ottaakin uuden kalibroinnin ja alkaa herjaamaan että liian kaukana ekvaattorista.
edit: joo mulla on quideri ja jalusta läppäriin yhdistetty.
Lainaus käyttäjältä: hanva77 - 19.10.2017, 13:25:02
Anteeksi etukäteen jos en nyt aivan kaikkea ymmärrä, mutta joku tässä yhtälössä ei mahdu mun järkeen. Kalibrointiin käytetty tähti pitäisi olla lähellä deklinaatiota etelätaivaalla, mutta samalla kuitenkin olisi hyvä käyttää guidaamiseen samaa tähteä jolla kalibroitiin tai ainakin lähellä olevaa tähteä. Tämähän rajaa kuvaussuunnan pelkästään sinne eteläiselle taivaalle lähelle deklinaatiota.
1) jos PHD ei tiedä jalustasi deklinaatiota, guideri on pakko kalibroida samalla deklinaatiolla kuin kohde. Muuten rektaskension suuntaiset korjauskomennot ovat väärän mittaisia.
2) jos PHD tietää jalustasi deklinaation, voit kalibroida muuallakin kuin kohteen deklinaatiolla. Paras paikka on ekvaattori eli nolladeklinaatio. Paras paikka kalibroida ekvaattorilla on eteläatsimuutissa, koska siellä se ekvaattori on korkeimmillaan horisontista.
Huomautus ykköskohtaan: Vaikka rektaskension korjauskerroin olisi vähän pielessä, PHD saattaa silti onnistua pitämään tähden paikallaan jos seurantavirhe on tarpeeksi rauhallinen. Väärällä deklinaatiolla kalibroitu guideri ei siis ole niin kauhistuttava ongelma kuin miltä kuulostaa.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.10.2017, 14:04:49
1) jos PHD ei tiedä jalustasi deklinaatiota, guideri on pakko kalibroida samalla deklinaatiolla kuin kohde. Muuten rektaskension suuntaiset korjauskomennot ovat väärän mittaisia.
2) jos PHD tietää jalustasi deklinaation, voit kalibroida muuallakin kuin kohteen deklinaatiolla. Paras paikka on ekvaattori eli nolladeklinaatio. Paras paikka kalibroida ekvaattorilla on eteläatsimuutissa, koska siellä se ekvaattori on korkeimmillaan horisontista.
Huomautus ykköskohtaan: Vaikka rektaskension korjauskerroin olisi vähän pielessä, PHD saattaa silti onnistua pitämään tähden paikallaan jos seurantavirhe on tarpeeksi rauhallinen. Väärällä deklinaatiolla kalibroitu guideri ei siis ole niin kauhistuttava ongelma kuin miltä kuulostaa.
Kiitoksia Lauri ja muut, nyt alkaa tietämättömyyden sumu pikkuhiljaa hälvetä. Vielä jos joku viitsii tohon automaattikalibrointikysymykseen vastata, jonka esitin viimeiseksi.
edit: Onko muuten olemassa jonkinlaista simulaattorisysteemiä jossa voisi testata tuota omaa jalustaa ja guidausta näin sisätiloissa?
Lainaus käyttäjältä: hanva77 - 19.10.2017, 13:47:46
ymmärsin, että PHD suorittaisi automaattisesti kalibroinnin aina guidauksen alussa.
Aina tarvittaessa. Kerran tehty kalibrointi säilyy kunnes PHD sammutetaan, eli guidausta voi käynnistellä tai pysäytellä miten haluaa. Tarvittaessa kalibroinnin saa talteen myös käyttökertojen välille jos laitat asetuksista Auto restore calibration -täpän päälle. Tämän edellytyksenä on toki ettet ole välissä purkanut laitteistoa.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 19.10.2017, 14:17:42
Aina tarvittaessa. Kerran tehty kalibrointi säilyy kunnes PHD sammutetaan, eli guidausta voi käynnistellä tai pysäytellä miten haluaa. Tarvittaessa kalibroinnin saa talteen myös käyttökertojen välille jos laitat asetuksista Auto restore calibration -täpän päälle. Tämän edellytyksenä on toki ettet ole välissä purkanut laitteistoa.
Juuri näin. Eli jos kalibrointi on mennyt ihan loppuun asti niin phd ei kysele toista kertaa kalibrointia.
Ei vain meinaa onnistua. Nyt oli suunnattu napaan, tehty oikeaoppisesti 2-star alignment ja testattu että jalusta on kartalla. Silti vaikka ajelin gotolla tähteen joka on just ekvaattorilla niin phd herjas että liian kaukana ekvaattorista.
Taisi löytyä syy kun kävin läpi asetuksia. Siellä oli täppä tuossa auto restore kohdassa josta vehnae mainitsi. Eli phd yritti guidata kalibroinnilla joka oli tehty toissapäivänä kun ensimmäisen kerran testailin. Silloinhan tietämättömänä kalibrointi tapahtui ihan random suunnalla eikä jalustaa oltu edes alignattu ja jalusta oli vielä tässä välissä purettu pois.
Katsoin vielä viimeistä kalibrointi tietoa ja siellä luki että viimeisin kalibrointi tehty 17.10. mikä sopii tähän logiikkaan.
Lainaus käyttäjältä: hanva77 - 19.10.2017, 14:13:47
edit: Onko muuten olemassa jonkinlaista simulaattorisysteemiä jossa voisi testata tuota omaa jalustaa ja guidausta näin sisätiloissa?
PHD:ssä on simulaattori laiteprofiilina ja lisäksi erikseen kullekin laitteelle oma simulaattori, jos haluaa esim. käyttää omaa jalustaa simuloidessa. Noilla voi sisätiloissa harjoitella käyttöä.
Vielä varmistus illan testeihin. Käytössä on siis Orionin Starshoot Autoguider ja kun valitsen kameraa PHD:ssä niin listassa on kaksikin eri vaihtoehtoa. Toinen on Orion SSAG Camera (ASCOM) ja toinen Starshoot Autoguider. Kumpi noista pitää valita ja mitä eroa noilla on? Tähän saakka olen käyttänyt tuota Starshoot Autoguideria.
Eipä tuon pitäisi vaikuttaa guidaukseen kumpaa ajuria käyttää.
Ok. Kiitoksia. Entäs toi kun mounttia valitsee niin siinä on guidespeed oletusasetuksena 0.50 mutta kun painaa detectiä niin se väläyttää eqmodia ja lukema muuttuu 0.20. Onko toi ok?
Lainaus käyttäjältä: hanva77 - 20.10.2017, 18:36:00
Ok. Kiitoksia. Entäs toi kun mounttia valitsee niin siinä on guidespeed oletusasetuksena 0.50 mutta kun painaa detectiä niin se väläyttää eqmodia ja lukema muuttuu 0.20. Onko toi ok?
Varmaan ... aika usein näkee suositeltavan <1.0 guidespeedejä, ite oon enimmäkseen guidannu täysillä, ja kun olen jotain ongelmaa koettanut ratkaista nopeutta muuttelemalla niin ei se siitä ole ratkennut. Mut nämä on parametrejä, joissa on ensi alkuun vaan valittava jotain, ja tuumittava sitten kun homma ei toimi. Jalustat on yksilöitä. Anna mennä oletuksilla siihen asti että epäilys herää.