Lieksasta on löytynyt Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. Ei näitä kovin usein täältä löydy (edellinen 1974 Orimattilasta), joten todella kova juttu!
Lisätietoa: http://www.lieksanlehti.fi/uutiset/item/1287-vuosikymmenten-odotus-paattyi-lieksasta-on-loytynyt-suomen-ensimmainen-rautameteoriitti
Ja T&A:n uutinen:
http://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/43-vuoden-odotus-ohi-suomesta-loytyi-viimeinkin-uusi-meteoriitti.html
Ja vielä GTK:n uutinen: http://spinelli.gtk.fi/lieksan-rautameteoriitti/
Uskomatonta! Kylläpäs on hienoa että vihdoin saamme jotain tällaista! Onnittelut kaikille asiaan osallistuneille!
Heps,
kun tuon pnuun linkki vie GTK:n Spinellin puolelle, niin laitetaanpa tähän varulta se varsinainen GTK:n uutinen aiheesta, joka ainakin ennen oletettavasti huomista T+A:ta kertoo asiasta eniten, etenkin yhdessä tuon uutisessa viimeisenä linkatun PDF:n kanssa:
http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2017&number=796&newsType=PressReleases (http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2017&number=796&newsType=PressReleases)
Mutta joo, erittäin kova tapaus. Onnittelut asianosaisille.
Teemu
Woohoo!
Mahtava löytö kiviharrastajalta. Onnittelut.
Onko tuo meteoriitti yhdistettävissä johonkin sillä alueella havaittuun tähdenlentoon?
Meteoriitti ilmeisesti löytyi maan pinnalta 30.05.2017. Siis se ei ole voinut olla kovinkaan kauan siinä. Muuten se olisi peittynyt kasvuston alle. Putosiko meteoriitti talvella, jolloin lumikerros esti sitä uppoamasta syvemmälle?
Jos tuo oli yksi osanen hajonnutta meteoriittia, olisiko siltä alueelta löydettävissä lisää meteoriitteja? Kun se vielä oli erittäin rautapitoinen, luulisi kappaleiden ottavan herkästi esimerkiksi miinaharavaan.
Lainaus käyttäjältä: a3xbgjw8 - 08.09.2017, 13:59:40
Meteoriitti ilmeisesti löytyi maan pinnalta 30.05.2017. Siis se ei ole voinut olla kovinkaan kauan siinä. Muuten se olisi peittynyt kasvuston alle. Putosiko meteoriitti talvella, jolloin lumikerros esti sitä uppoamasta syvemmälle?
Kuten tämän päivän T+a-lehdestä selviää, maata on myllätty metsäkoneella ja meteoriitti on sen takia kulkeutunut takaisin pinnalle. Rapautumiskuoren perusteella kivi on maannut maassa pitkään, mahdollisesti viime jääkaudella.
Lainaus käyttäjältä: a3xbgjw8 - 08.09.2017, 13:59:40
Onko tuo meteoriitti yhdistettävissä johonkin sillä alueella havaittuun tähdenlentoon?
Meteoriitti ilmeisesti löytyi maan pinnalta 30.05.2017. Siis se ei ole voinut olla kovinkaan kauan siinä. Muuten se olisi peittynyt kasvuston alle. Putosiko meteoriitti talvella, jolloin lumikerros esti sitä uppoamasta syvemmälle?
Jos tuo oli yksi osanen hajonnutta meteoriittia, olisiko siltä alueelta löydettävissä lisää meteoriitteja? Kun se vielä oli erittäin rautapitoinen, luulisi kappaleiden ottavan herkästi esimerkiksi miinaharavaan.
Kuten naavis tuossa jo totesi, Lieksan rautameteoriitti ei ole ihan äskettäin pudonnut vaan on ollut maanpinnalla jo pitempää. Pinnan rapautumisaste kertoo sen selvästi. Siksi se ei voi liittyä mihinkään tunnettuun tulipallohavaintoonkaan kun niitä ei ole kuin 1700-luvun lopulta asti tiedossa.
Meteoriitin putoamisajankohdasta ei siis voida sanoa kovin paljoa tällä hetkellä. Luultavasti se on tapahtunut viimeisen jääkauden jälkeen tai jääkauden aikana jäätikölle. Ennen viime jääkautta tapahtunut putoaminen on ehkä epätodennäköistä, koska moreenin seassa kulkeutuneena kappaleessa pitäisi olla jäätikkökuljetuksen jälkiä eikä niitä oikein näy siinä. Löytäjä tosin putsasi pintaruostetta pois aika tehokkaasti, joten on mahdollista että joitain jälkiä olisi voinut näkyä ruostekuoressa. On olemassa isotooppianalyysejä joilla asiaan saataisiin selvyyttä, mutta niitä ei ole tehty koska Suomessa ei ole tarvittavaa laitteistoa.
Se että meteoriitti oli maanpinnalla näkyvillä oli vain sattumaa. Hyvin onnekas sellainen. Paikka on hakkuuaukea jota on äestetty ja muutenkin myllätty metsätyökoneilla viimeksi joitain vuosia sitten. Siellä on niiden jäljiltä paljon kiviä ja kuivaa hiekkamaata ihan pinnassa. Meidän onneksi meteoriitin kappale oli yksi pinnalle tulleista kivistä. Hyvää korvasienimaastoa siis ja niiden perässähän löytäjäkin oli.
Aluetta on tullut etsittyä metallinpaljastimella aika paljon kesän aikana. Mutta uusia kappaleita ei ole valitettavasti löytynyt. Sitäkin enemmän on löytynyt erinäköistä metalliromua nauloista, rautalangoista, alumiinifolioista ja hylsyistä aina jakoavaimeen, vasaraan, ja lampaankelloon.
Mehän emme voi mitenkään tietää miten tiheässä kappaleita on, paljonko niitä on ja missä päin niitä on. Löytyneen kappaleen hiukan kulmikas muoto on tyyppillisempää meteoriittisateen kappaleille kuin yksittäiselle meteoriitille. Silti seuraavan kappaleen löytyminen voi odotuttaa jopa vuosia vaikka alueella etsittäisiinkin ahkerasti metallinpaljastimilla. Sekin on mahdollista että nyt kun löytö on tullut julki että joku muistaa ja kaivaa lipaston pohjalta isoisän löytämän rautamötikän joka osoittautuukin meteoriitinkappaleeksi. Toivotaan että jossain vaiheessa joku löytää toisen ja mieluummin hiukan isomman kappaleen.
Valitettavasti sekin on mahdollista että nyt löytynyt kappale jää ainoaksi.
Lieksasta löytynyt lisää meteoriitteja. Onnittelut Jarmolle ja sille toisellekin löytäjälle.
https://yle.fi/uutiset/3-10042628
Kiitos kiitos. :smiley:
Syksyn löydöistä on tosiaan tarinaa tänään ilmestyneessä Tähdet ja avaruus lehdessä (1/2018).
Tähdet ja avaruuden nettiuutinen jos ette jo huomanneet...
https://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/meteoriitteja-loytyi-lisaa-lieksan-putoamista-epaillaan-nyt-suomen-ensimmaiseksi-rautasateeksi.html
Lieksan lehti:
http://www.lieksanlehti.fi/uutiset/item/1355-rautameteoriitin-kappaleita-jo-kolme-loponvaaralta-loytyi-lisaa-avaruusrautaa
YLE
YLEn nettijuttu: https://yle.fi/uutiset/3-10042628
Iltalehti
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801262200699243_u0.shtml
saako löytäjä pitää kivet, vai meneekö ne gtk:n tms kaappeihin?
Lainaus käyttäjältä: JVO - 27.01.2018, 09:21:42
saako löytäjä pitää kivet, vai meneekö ne gtk:n tms kaappeihin?
Paljastetaan sen verran että GTK on palauttanut kappaleet löytäjille. Sitä mihin syksyllä löytyneet kappaleet lopulta päätyvät ei ole vielä sovittu. Niistä sahatut ja mikroanalysaattoria varten valmistetut palat jäävät GTKlle tutkimusarkistoon. Jo niissä riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa.
Suomen kansallinen meteoriittikokoelmahan on Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kivimuseossa Kumpulassa. Muun muassa toukokuussa löydetty ensimmäinen kappale on menossa sinne. Se on myös ainoa kriteerit täyttävä suomalainen museo joka voi toimia meteoriittien tyyppinäytteiden säilytyspaikkana.
Valitettavasti tuo Luomuksen kivimuseo ja sielä oleva meteoriittikokoelma oli viime vuonna avoinna yleisölle kai vain neljä (4) päivää. Ja se ei ole mietenkään kiva juttu.
Kiitokset onnitteluista. Välillä tuntui että etsintä on kuin marjanpoimintaa, mutta ei sentään. Osa löydöistä (2) oli ihmistekoisia vaikka pintapuolisesti vaikuttivatkin samantyyppisiltä kuin oikeat mateoriitit. Tutkittavaa Lieksassa riittää varmasti lähivuosikymmeniksi. Kaikki löydöt vaan pitää saada rekisteröidyksi että saadaan hahmotettua putoamisalue.
T. Pekka
https://www.lieksanlehti.fi/uutiset/item/1490-gtk-n-paapalkinnot-lieksan-kansannaytteille
Oliko näiden meteoriittien löytöpaikan koordinaatit jostain saatavilla tarkemmin? Jarmon yhteenvedossa on koordinaatit mutta pitääkö se kuinka tarkasti paikkansa ja entäs ne kaksi muuta, mistä päin ne löytyi?
Onnea palkituille :smiley:. Toivotaan että Lieksasta löytyisi vielä lisääkin meteoriitin kappaleita.
Markus
Lainaus käyttäjältä: Temppu_ - 09.09.2019, 18:11:05
Oliko näiden meteoriittien löytöpaikan koordinaatit jostain saatavilla tarkemmin? Jarmon yhteenvedossa on koordinaatit mutta pitääkö se kuinka tarkasti paikkansa ja entäs ne kaksi muuta, mistä päin ne löytyi?
Mainitsemasi koordinaatit eivät ole kovin tarkkoja. Mm. Tähdet ja avaruus lehden jälkimmäisessä jutussa mainitut kappaleet ovat kaikki käytännössä löytyneet Löpönvaaran itärinteen hakkuuaukealta noista koordinaateista hiukan pohjoiseen. Kyseinen hakkuuaukea on kuitenkin tutkittu niin tarkoin että siltä tuskin löytyy enää uusia kappaleita.
Jos joku käy Lieksaa etsimässä ja löytää ei-ihmisen tekemiltä vaikuttavia epämääräisiä rautakappaleita niin toivoisin että ilmoitatte niistä löytöpaikan koordinaatit ja paino sekä kuva kappaleesta. Tiedot voi lähettää vaikka minulle. Tarvitsemme tietoja kyseisen meteoriitin putoamisalueen tarkempaan selvittämiseen.
Nyt on Lieksaa haravoitu ja kolme lupaavaa löytöä tehty. Kaksi selvästi metallista, jotka reagoivat magneettiin ja yksi kevyempi, jonka metallin paljastin löytää, mutta ei reagoi magneettiin. Laitamme tarkemmat tiedot ja koordinaatit Jarmolle maililla.
Tässä kuva yhdestä löydöstä.
Taisin teidät nähdä perjantaina?
Torstaista sunnuntaihin siellä pyörittiin eli jos kävit paikalla niin saatoit nähdä. Itse huomattiin siellä yksi auto mutta ei nähty henkilöä.
Onnea löydöistä!
Tiedot löytöpaikan koordinaateista, painosta ja valokuva pari kappaleista ovat tervetulleita. Näin pysymme kärryillä löydöistä ja löytöalueesta. On mahdollista että Lieksan raudoista alkaa kattavampi tutkimus joten voi olla että kappaleita saatetaan pyytää nähtäväksi tarkistusta varten. Etu siitä jos saa kappaleen tarkistettua on se että kappale saa silloin hiukan virallisemman statuksen.
Ongelmahan Lieksan rautojen kanssa on että ne ei oikein sovi nykyluokitteluun. Lieksaan pudonnut kappale on ollut koostumukseltaan hyvin vaihteleva. Koska Lieksa ei ole ainoa vaikea vastaava tapaus tutkijoille, joten saa nähdä saadaanko rautojen luokittelu uudelle mallille joskus.
Magneettiin reagoimattomat löydöt tuskin ovat meteoriitteja. Kuva siitäkin tokin kiinnostaa kaiken varalta. Löpönvaaran alueelta on löytynyt mm. mustaliusketta joka on peräisin Sotkamon Talvivaaran esiintymästä ja alueelta on löydetty myös pitoisuuksiltaan rikkaitakin malmilohkareita. Onhan 4 km Löpönvaaran eteläpuolella Tainiovaaran NiCu-esiintymä josta malmia on jopa louhittu. Hyvä paljastin reagoi näihin. Magneetti ei niinkään. Löysin itse kaksi Talvivaaran monimetallimalmin lohkaretta paljastimella vaikka paljastin oli diskriminointi-moodissa. Silti ne antoivat hyvin selvän signaalin.
Hei,
laitetaanpa tiedoksi tännekin, että Lieksan ensimmäisestä ja neljännestä rautakappaleesta julkaistiin viime vuonna opinnäytetyöt ja nelosesta myös pari kokousabstraktia. Kumpaakaan ei saatu sovitettua meteoriittiluokitukseen, mutta ensimmäisen yhteyttä pääryhmän pallasiitteihin ei saatu myöskään suljettua pois (mikä on äärimmäisen jännää). Nelosesta löytyi Neumannin viivoja, mikä tukee meteoriittitulkintaa. Virallista hyväksyntää meteoriitiksi kummallakaan ei edelleenkään silti ole (eli niitä ei vieläkään ole soveliasta kutsua meteoriiteiksi). Enemmälti tarinaa on Ursan blogissani (https://www.ursa.fi/blogi/kraatterin-reunalta/2023/04/28/uutisia-lieksasta/).
Teemu
Jospa nämä tutkimukset herättäs "virallisemmatkin tahot" tekemään omat tutkimukset niin että virallinen meteoriittistatus saatas. Ja tämä prosessi myös alleviivaa kaikkia "meteoriitti" löytöjä. Mikään ei ole meteoriitti ennen kuin se on virallisesti meteoriitiksi tunnustettu. Kaikki ne kaapissa olevat löydöt on arvottomia siellä kaapissa. Siksi olen omanikin tutkittavaksi antanut. Ja onnea Laura ja Emily.
Joo, näin meteoriiteista kiinnostuneena sitä tosiaankin toivoisi, että Pekan linjaa noudattaisivat muutkin. Ja sehän se on ongelma, että noita "virallisia tahoja", jotka ihan oikeasti meteoriitteja tutkisivat, ei Suomessa enää ole, meteoriitteja aikoinaan jopa osa-aikatöikseen satunnaisesti tutkineet ihmiset kun ovat kuolleet tai eläkkeellä. Tiedotuskin on aika olematonta, sillä ainakaan minun silmiini ei ole Luomukselta osunut mitään tietoa noista Marylandin tutkimuksista, vaikka Suomen "kansallisaarteesta" kyse onkin. No, uskotaan ja toivotaan että Turussa homma jatkuu mallikkaasti, sillä ainakin noiden kokousabstraktien muodossa uusista tuloksista kerrottiin tuoreeltaan. Jospa se ennen pitkää johtaisi jopa siihen, että saataisiin sen myötä ihan uusi "virallinen taho", jossa meteoriiteista ymmärrettäisiin ja niitä pidettäisiin tutkimisen arvoisina.
Teemu
Peukku!
Polttelee taas Lieksassa käynti mutta koko ajan tuntuu olevan jotain muuta kiireellisempää.... :realmad: