Juu, eli mitenkähän mahtaa onnistua digiscoping digijärkkärillä?
Putkikalustona on SW80ED (linssi) ja Celestron NexStar 6 SE (Schmitd-Cassegrain).
Kameran virkaa toimittaa Canon 400D.
Kameran saa tosin kiinni kumpaankin putkeen T2-sovittimella, mutta tarkennus on ihan saakelin hankalaa (kas kummaa).
Senpä vuoksi ajattelin kokeilla okuläärin läpi kuvaamista kameran autofokusta hyväksikäyttäen.
Onnistuneko tuo ollenkaan esim. villenkellon pokkarisovittimen kanssa? Eli saako siihen järkkäriä linsseineen kiinni?
Toinen juttu onkin sitten se linssi. Minkälainen objektiivi sen pitäisi olla? Sellainen joka tarkentuu mahd. lähelle vai onko sillä tarkennusetäisyydellä väliä?
Kysymyksistä voi varmaan päätellä, että allekirjoittaneen harrastus on alkumetreillä - vaan jostakinhan sitä on aloitettava :)
Eli jos joku on moista kokeillut, niin olisin kiinnostunut kuulemaan, jotta millä kalustolla se onnistuu (vai onnistuuko ollenkaan).
Kaikenlaisia vinkkejä otetaan vastaan myös muista kuvausvaihtoehdoista.
Tässä vinkki: Unohda tuo ja treenaile sitä tarkennusta. ;D
No on sitä treenattu.
Useampi ilta meni turhautuessa, kun ei saanut tarkkoja kuvia edes kuusta :-\
400D:n etsin on tähtikuvausta ajatellen ihan liian pieni ja himmeä. Ei sen avulla tarkenna edes MacGyver!
Onhan toki tälläkin foorumilla ammattilaiset ottaneet järkkäreillä aivan uskomattoman hienoja kuvia, joten kyllä sen onnistua pitäisi - vaan enpä vaan tunnu osaavan...
Etsimellä about siihen suuntaan ja sitten kuvia ottamalla ja niistä katsomalla haetaan fokus kohdilleen. Siinä välillä menee tovi ennenkuin osuu kohdalle. Mikäs putki muuten kyseessä? Onko kuvat metrin pois fokuksesta vai jotain siltä väliltä. Minulla käytössä Nikon D50 (Tulossa D300 8)) ja JS-Dobson melkein menee fokukseen ilman lisälinssiä mikä on M42 sovitteessa.
Lainaus käyttäjältä: marvin - 01.10.2007, 18:00:09
Useampi ilta meni turhautuessa, kun ei saanut tarkkoja kuvia edes kuusta :-\
Kannattaa myös huomioida, että vaikka kuva täydessä koossaan (100%) näyttäisi hieman epätarkalta niin varsinaisesta valokuvasta (10x15 cm tai jopa A4) voi silti tulla hyvinkin terävä. Myös ilmakehän häiriöt aiheuttavat oman ongelmansa erityisesti Kuu ja planeettakuviin.
Parhaiten kuvan lopullinen terävyys selviää kun pienentää kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa suunnilleen siihen kokoon kuin siitä valokuvan haluaa ja katsoo, miltä se näyttää.
Digiscopingiin järkkäriä käyttäen kannattanee harkita Teknofokuksen okulaarisuurennussovitetta (http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm)...
Lainaus käyttäjältä: Uppo - 01.10.2007, 19:08:33
Etsimellä about siihen suuntaan ja sitten kuvia ottamalla ja niistä katsomalla haetaan fokus kohdilleen. Siinä välillä menee tovi ennenkuin osuu kohdalle. Mikäs putki muuten kyseessä? Onko kuvat metrin pois fokuksesta vai jotain siltä väliltä. Minulla käytössä Nikon D50 (Tulossa D300 8)) ja JS-Dobson melkein menee fokukseen ilman lisälinssiä mikä on M42 sovitteessa.
Jep. Tuolla tavalla hakemalla olen yrittänyt saada fokusoitua, mutta huonolla menestyksellä. Putkina mulla on SW80ED-linssi ja Celestronin NexStar SE 6 Cassegrain.
80ED:llä kuvista tulee hieman tarkempia, johtuen pienemmästä polttovälistä, mutta Celestronin kanssa on homma paljon vaikeampaa. Kollimoinnissa ei ole vikaa
ja kuva piirtyy todella tarkkana okulaarin läpi pällisteltäessä.
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 01.10.2007, 23:35:36
Kannattaa myös huomioida, että vaikka kuva täydessä koossaan (100%) näyttäisi hieman epätarkalta niin varsinaisesta valokuvasta (10x15 cm tai jopa A4) voi silti tulla hyvinkin terävä. Myös ilmakehän häiriöt aiheuttavat oman ongelmansa erityisesti Kuu ja planeettakuviin.
Parhaiten kuvan lopullinen terävyys selviää kun pienentää kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa suunnilleen siihen kokoon kuin siitä valokuvan haluaa ja katsoo, miltä se näyttää.
Digiscopingiin järkkäriä käyttäen kannattanee harkita Teknofokuksen okulaarisuurennussovitetta (http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm)...
Pienemmässä koossa kuvat on melkein miellyttävän teräviä, mutta ei ihan kuitenkaan. Onko siis niin, että noi kuvat mitä tälläkin foorumilla on tullut mykkänä ihasteltua, on reilusti pienennetty
alkuperäisestä koostaan?
Lisäkysymys tuosta okulaarisuurennossovitteesta: Tuleeko tuo mokkula siis okuläärin ja kameran väliin T-sovitteella? Jos siihen tulee kamera kiinni T-sovitteella, niin silloinhan kameran oma
linssi ja autofokus ei tietenkään ole käytössä??
Järkkäri sopii digiscopingiin aivan yhtä hyvin (tai huonosti) kuin muutkin kamerat.
Tuo sovite on vain mekaaninen kiinnitysrengas okulaarin silmäsuppilon tilalle, johon kameran suodinkierre kiinnittyy samaan tasoon silmälinssin kanssa. Toinen vastaava rekkuli on jalustan tapaa toimiva kamerateline okulaarin kohdistamiseksi suoraan.
Hommaa kannattaa kokeilla ensin esimerkiksi niin että laitat okulaarin sojottamaan sivulle ja pistät kameran jalustalle katselemaan okulaarin tuottamaa valokimppua. Ota kuva ja päätä sitten jatkatko kokeilua. Kuuta voit koittaa kuvata myös testimielessä käsivaralta, koska valotusajat jäävät lyhyiksi.
Mikä sulla on kännönin obiskana?
jk
Kuvaathan RAW-muodossa? Viimeistely koneella, terävöitystä voi vähän korostaa kokeilumielessä...
Kari
Lainaus käyttäjältä: marvin - 02.10.2007, 08:15:51
Pienemmässä koossa kuvat on melkein miellyttävän teräviä, mutta ei ihan kuitenkaan. Onko siis niin, että noi kuvat mitä tälläkin foorumilla on tullut mykkänä ihasteltua, on reilusti pienennetty alkuperäisestä koostaan?
Kyllä se useimmiten näin on, että kuvat ovat pienennettyjä alkuperäisestä resoluutiostaan, olisi aikamoista kaistantuhlausta lykätä tänne täysresoluutioisia kuvia (ei ensinnäkään mahdu raameihin ja toisekseen tiedostokoko voi helposti olla 3Mb->...). Itse esimerkiksi käytän nettigalleriassa 640*427px kuvakokoa eli se on noin viisi kertaa pienempi kuin 30D:n tuottama 3504*2336px kuvakoko...
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 02.10.2007, 09:35:44
Järkkäri sopii digiscopingiin aivan yhtä hyvin (tai huonosti) kuin muutkin kamerat.
Tuo sovite on vain mekaaninen kiinnitysrengas okulaarin silmäsuppilon tilalle, johon kameran suodinkierre kiinnittyy samaan tasoon silmälinssin kanssa. Toinen vastaava rekkuli on jalustan tapaa toimiva kamerateline okulaarin kohdistamiseksi suoraan.
Hommaa kannattaa kokeilla ensin esimerkiksi niin että laitat okulaarin sojottamaan sivulle ja pistät kameran jalustalle katselemaan okulaarin tuottamaa valokimppua. Ota kuva ja päätä sitten jatkatko kokeilua. Kuuta voit koittaa kuvata myös testimielessä käsivaralta, koska valotusajat jäävät lyhyiksi.
Mikä sulla on kännönin obiskana?
jk
Ahaa. Toi sovite vois olla siis ihan ok vaihtoehto...
Joo, Canonin objektiiveina mulla on tällä hetkellä Tokinan 12-24 laajakulma ja canonin 50mm prime (sekä muuan sigman tele, mitä en suostu käyttämään edes maksusta).
Kumpikaan noista ei kovin lähelle tarkennu, mutta toimisko noi sitten scopingissa kuitenkin?
Pitääkö objektiivin tarkentua siihen okulaarin lasipinnan etäisyydelle, vai onko se tarkennustaso jossakin kaukoputken sisällä vaiko onko se lähellä ääretöntä (vai miten tuo oikein menee)?
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 02.10.2007, 10:21:43
Kuvaathan RAW-muodossa? Viimeistely koneella, terävöitystä voi vähän korostaa kokeilumielessä...
Kari
Joo, RAWwina mennään, ja terävöitystä olen neat-imagella harrastanut jonkin verran.
En kuitenkaan mielellään terävöittäisi kuvia jälkikäteen, jos sen vaan voi jotenkin välttää.
Nää on näitä puolittaisia periaatekysymyksiä tms...
Homma toimii karkeasti niin että tarkennat okulaariin kuvan teräväksi. Aloita vaikka 50mm kiinteällä obiskalla ja tarkenna se ensin äärettömään. Vie kamera okulaarin keskelle ja lähelle. Katso mitä näkyy. Voit tehdä kokeilun myös päivällä.
Vaihda kameran tarkennus lyhimmälle etäisyydelle ja vertaa tuloksia.
Vaihda obiskaa ja toista kokeilut eri zoom asetuksilla.
jk
Jees. Kiitoksia kaikille vastauksista :)
Nyt alan päästä jo jyvälle asioista, joten pitää aloittaa harjoittelu tältä pohjalta.
Tavoitteena olisi päästä postailemaan tänne omia astrokuvia, jahka ne alkaa onnistumaan sen verran hyvin, että viitsii muillekin esitellä.
Näillä ohjeilla mennään ja katsotaan miten homma etenee...
Kiitoksia vielä kerran kaikille.
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 01.10.2007, 23:35:36
Digiscopingiin järkkäriä käyttäen kannattanee harkita Teknofokuksen okulaarisuurennussovitetta (http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm)...
Oman ymmärrykseni mukaan digiscopingilla tarkoitetaan afokaalista kuvausta, eli kuvataan sekä kameran obiskan että putken okulaarin läpi. Tuolla värkillähän kuvaa projisoidaan okulaarilla kameran kennolle.
Jos tarkennus ei onnistu suoraan polttotasolla, niin ei kyllä onnistu tuollakaan.
Digiscopingiin järkkäri sopii huomattavasti huonommin kuin lähes mikä tahansa pokkarikamera. Järkkäreiden yleensä isokokoisen etulinssin ja okulaarin lähtöpupillin sovitus on optisesti epäsuotuisampi kuin pokkareilla. Järkkärin paino aiheuttaa mekaanisia ongelmia, joita ei kevyempien kameroiden kanssa juuri ole. Tuhoisimmin järkkäreiden käyttökelpoisuutta rajoittaa peilin ja sulkimen liikkuvien massojen aiheuttama potku kuvaussysteemille. Järkkäreillä on järkevintä kuvata optiikan fokuksessa ilman haittavaikutuksia mukanaan tuovia okulaareja ja objektiiveja. Jos polttoväliä tarvitaan lisää, sitä saadaan optisesti laadukkaimmin telejatkeella, barlowilla sekä loitolla, joiden avulla saadaan helposti mielivaltaisen suuria efektiivisiä polttovälejä.
Tähtikuvauksessa tärkein elementti on jalusta. Järkkäriä käytettäessä tärkein elementti on järkyttävän tukeva jalusta. Jalustan tukevuutta voidaan arvioida laserin tai peilin avulla. Kiinnitetään laserosoitin putkeen ja katsotaan säteen käyttäytymistä parinkymmenen metrin päässä kameran laukeamishetkellä. (Kamera tietysti laukaistaan vitkalaukaisulla käyttäen peilin ylösnostotoimintoa, jos kamerassa sellainen on.) Jos laserin säde saa vähäisenkin horkan laukaisun hetkellä, on syytä suureen huoleen. Laserin puuttuessa voidaan asia hoitaa putken kylkeen laitetulla peilillä ja kapeakeilaisella taskulampulla. Tämä varsin nopeasti suoritettava testi varmistaa laukaisuepäterävyyden tähtiharrastajan pahimmaksi haastajaksi.
Digiscoping on afokaalista kuvausta, jossa periaatteessa kamera ja kaukoputki ovat äärettömään tarkennettuja. Jos kamera on tarkennettu hieman ääretöntä lähemmäksi, voidaan kuva saattaa teräväksi kaukoputken okulaaria hieman sisäänpäin työntämällä. Tämä on suositeltava lähtötapa käytettäessä pokkarikameran automaattista tarkennusta, joka on mahdollista esim. Kuuta kuvattaessa. Jos kaukoputken okulaari on liiaksi ulkona ei kamera pysty tarkentamaan kuvaa, sillä se edellyttäisi objektiivilta säätövaraa ohi äärettömän.
Terävöinnin karttamisesta tähtikuvien yhteydessä ei ole syytä tehdä opinkappaletta. Kuvattaessa kamerasta asetetaan terävöinti vähäisimpään vaihtoehtoon. Sitten tietokoneen ääressä tehdään kuvasarja terävöintiä kasvattaen. Rauhallisesti nukutun yön jälkeen haetaan lopulliseen kokoon muutetuista kuvista omaa katsantoa parhaiten tukeva terävöinnin taso.
Minä tunnen nämä asiat - minulla on satoja epäteräviä kuvia. ;D
Hannu Määttänen
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.10.2007, 23:13:51
Oman ymmärrykseni mukaan digiscopingilla tarkoitetaan afokaalista kuvausta, eli kuvataan sekä kameran obiskan että putken okulaarin läpi. Tuolla värkillähän kuvaa projisoidaan okulaarilla kameran kennolle.
Jos tarkennus ei onnistu suoraan polttotasolla, niin ei kyllä onnistu tuollakaan.
Ai jaa.
Ymmärsin tuosta meade-madin vastauksesta, että suo sovitin tulisi kiinni okulaarin kierteeseen ja toinen pää kameran objektiivin suodinkierteeseen.
Tällöin siinä siis olisi kameran AF-käytössä. Mitenkähän tuo nyt sitten oikein on?
...juuri niin kirjoitin. Kameran objektiivi kiinnitetään okulaariin sen silmäsuppilon tilalle ja kuvaus tapahtuu siis koko systeemin läpi: kaukoputki, okulaari, kameran objektiivi, runko. Autofokusta et tarvitse.
Määttäsen Hannun juttu on täyttä asiaa.
Aloita kokeilut päivällä. Laitteiston testaus on silloin helpointa.
jk
Lainaus käyttäjältä: marvin - 03.10.2007, 07:56:46
Ai jaa.
Ymmärsin tuosta meade-madin vastauksesta, että suo sovitin tulisi kiinni okulaarin kierteeseen ja toinen pää kameran objektiivin suodinkierteeseen.
Tällöin siinä siis olisi kameran AF-käytössä. Mitenkähän tuo nyt sitten oikein on?
Okulaariprojektori on tommoinen möllykkä, joka 1) menee kaukoputken tarkennuslaitteeseen/okulaariholkkiin 2) syö sisäänsä okulaarin 3) kiinnittyy T-kierteellä suoraan kameran runkoon. Väliin ei siis tule objektiivia. Digiscopingiin sitä voi käyttää, jos onnistuu jollain lisäosilla loihtimaan T-naaraskierteen jonkin pokkarin objektiivin eteen.
Jos keksit jonkun tavan jolla muuntaa järkkärin objektiivin suodinkierre T-kierteeksi ja ruuvaat hökötyksen siihen, koko systeemi taitaa joko romahtaa tai ainakin vääntyä pois keskiakseliltaan.
Meade-mad ei kuvaillut okulaariprojektoria, vaan tuommoista adapteria joka kiertyy kiinni okulaariin, jossa on valmiiksi kierteet. Normaalin okulaariprojektorin kanssa voi käyttää mitä vaan kierteettömiä okulaareja, jos ne vaan mahtuvat projektorin sisään. Lisäksi projektorissa voi (yleensä) muuttaa okulaarin etäisyyttä kamerasta ja saavuttaa eri suurennoksia.
...ja alkuperäinen kysymyshän koski digiscopingia, ei puhdasta okulaariprojektiota.
jk
PS.
Siis, digijärkkärillä voi kuvata tähtiä ainakin seuraavilla menetelmillä:
Primefokus kuvaus ilman muita optisia lisälaitteita, kuin objektiivi:
Runko + kameraoptiikka
Runko + kaukoputki
Kuvan mittasuhteisiin ei voi vaikuttaa sen jälkeen kun objektiivin polttoväli on valittu
Lisälaitteena barlow tai telejatke:
Runko + telejatke + kameraobjektiivi
Runko + barlow (tai telejatke) + kaukoputki
Kuvan mittasuhteita voidaan muuttaa eri optisten osien etäisyyksiä muuttamalla. Kuvaus on muutoin samanlaista kuin muukin primefokus kuvaus
Okulaariprojektio tai -projektorikuvaus
Runko + okulaari + kaukoputki
Runko + okulaari + barlow + kaukoputki
Kuvan mittasuhteita voidaan muuttaa eri optisten osien etäisyyksiä muuttamalla.
Digiscoping okulaarisuurennosta käyttäen
Runko + kameraoptiikka + okulaari + kaukoputki
Kuvan mittasuhteita voidaan muuttaa eri optisten osien etäisyyksiä muuttamalla.
Tässä versiossa tähden valo kulkee lukuisten optisten elementtien läpi, jotka kaikki huonontavat kuvan lopullista laatua. Laitteiston kokonaispaino on myös huomattava. Tämä on toisaalta myös lähes ainoa tapa kuvata digipokkarilla tai tavallisilla digivideokameroilla kaukoputken läpi.