Aalto 2 -satelliitti (1998-067MJ, 42729) kiertää jo maapalloa ja myöhemmin joukkoon ilmestyy Aalto 1.
Aalto 2:n mitat ovat 10 x 10 x 20 cm, joten kyseessä on piensatelliitti.
Ratakorkeus on tällä hetkellä 401x405 km ja inklinaatio 51,661 astetta.
Mitäs arvioisitte tuollaisen visuaaliseksi kirkkaudeksi?
Hihasta vetäisten....+9,menikö sinnepäinkään?:)
Mahtaakohan Leo tietää vastauksen ?
Löysin muuten Aalto 2:n TLE-rataparametrit mutta enpä keksinyt miten satelliitteja saa näkyviin CdC:ssä.
Onko jollain kokemusta tästä ?
Siellä on kyllä Update - Artificial satellites joka hakee kovasti tietoa, mutta miten satelliitit saa näkymään, tai syötettyä manuaalisesti ?
Lainaus käyttäjältä: Leo - 08.06.2017, 22:25:16
Mitäs arvioisitte tuollaisen visuaaliseksi kirkkaudeksi?
Kesällä tätä ei varmasti voi visuaalisesti havaita, mutta radiosignaalin vastaanotto pitäisi olla mahdollista. Aalto-2:ssa on radiomajakka taajuudella 437,335 MHz CW-mode, lähettää minuutin välein Morse-tunnusta Aalto2: .- .- .-.. - --- ..---
http://spacecraft.aalto.fi/en/aalto2/aalto-2_ham_radio_beacon/ (http://spacecraft.aalto.fi/en/aalto2/aalto-2_ham_radio_beacon/)
Minulla on ollut parina päivänä Icom R8500 -vastaanotin taajuudella 437,335 MHz Heavens aboven laskemina aikoina, jolloin Aalto 2 nousee Kangasalla n. 10 asteen korkeudelle. Antenni on 10-elementtinen Uhf-Jagi etelään suunnattuna. Toistaiseksi on kuulunut vain kohinaa... Ilmeisesti tuo Yagi ei vahvista riittävästi? 10 asteen korkeus pitäisi riittää.
Onko Aalto kuultu muualla?
Jorma M.
Kangasala
Tänään uusi yritys klo 18.34-18.38. Laitoin vielä väliin 25 dB antenninvahvistimen - tulos: kohinaa.
Olen käyttänyt kansainvälisen avaruusaseman tietoja, koska Aalto-2 on hyvinkin lähellä sitä.
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 11.06.2017, 20:19:11
Olen käyttänyt kansainvälisen avaruusaseman tietoja, koska Aalto-2 on hyvinkin lähellä sitä.
Aalto-2 oli aluksi lähellä Kansainvälistä avaruusasemaa, mutta on ehtinyt erkaantua siitä jo merkittävästi. Tällä hetkellä Aalto-2 on noin 15 minuuttia Kansainvälistä avaruusasemaa edellä.
Meinasin jo aloittaa pitkäaikaisemman skannauksen, mutta lienee turhaa. Satelliitin majakka ei toimi enää:
http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-06-12/ (http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-06-12/)
Jorma M.
Kangasala
kellarissa olisi ollut itselläni 17 elementtinen jagi antenni (70cm radioamatööri alue). Jää vastaanottokokeilut tekemättä täällä(kin), tuon uutisten jälkeen...
Nyt uutta yritystä. Aalto-1 on onnistuneesti radallaan. Sen radiomajakka pitäisi olla mahdollista kuulla hyvällä vastaanottimella.
Taajuus on 437,220 MHz ja CW-modella lähtetetään Morse-koodia aalto1 .- .- .-.. - --- .----
https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio+Amateurs (https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio+Amateurs)
Kulkee Suomen yli tänään ensi kertaa 11.30 aikaan.
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 23.06.2017, 10:02:40
Nyt uutta yritystä. Aalto-1 on onnistuneesti radallaan. Sen radiomajakka pitäisi olla mahdollista kuulla hyvällä vastaanottimella.
Taajuus on 437,220 MHz ja CW-modella lähtetetään Morse-koodia aalto1 .- .- .-.. - --- .----
https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio+Amateurs (https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio+Amateurs)
Huomaa, että AALTO1 Morse-koodilla kuuluu vain kerran kolmessa minuutissa. Muun aikaa taajuudella tulee telemetriaa. Korjauksena, että telemetria tuleekin heti majakan jälkeen lyhyenä lähetyksenä. Muutoin taajuudella on hiljaista.
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 23.06.2017, 10:02:40
Nyt uutta yritystä. Aalto-1 on onnistuneesti radallaan. Sen radiomajakka pitäisi olla mahdollista kuulla hyvällä vastaanottimella.
Taajuus on 437,220 MHz ja CW-modella lähtetetään Morse-koodia aalto1 .- .- .-.. - --- .----
https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio+Amateurs (https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio+Amateurs)
Kulkee Suomen yli tänään ensi kertaa 11.30 aikaan.
mitä seuranta softaa itse käytit ? Voisi kokeilla kuunnella seuraavien päivien aikana...
Hyvin kuului Aalto-1 Kangasalan Sahalahdella juhannusaattona 23.6. klo 11.36. Olin jo vähällä kyllästyä kohinaan, kunnes 6 minuuttia yli puolen aalto1 -Morse-koodi pomppasi yllättävän selkeästi esiin. Otin sen talteen ja sähkötys on MP3-formaatissa nettisivullani:
http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/MP3/Aalto1-230617.mp3 (http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/MP3/Aalto1-230617.mp3)
Vastaanotinlaitteisto oli siis Icom IC-R8500 sekä 10-elementtinen Uhf-yagi ja 25 dB antennivahvistin.
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Icom8500.JPG)
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/AntUhf.JPG)
Hyvää juhannusta kaikille ja erityisesti Aalto-yliopiston satelliittitiimille!
Jorma Mäntylä
Kangasala
Olipa hienosti bongattu!
Kiitos tästä kuunteluelämyksestä: olin liian nuori voidakseni kokea Sputnikin salaperäiset piipitykset, mutta tämä kyllä nosti ihon kananlihalle, kun se kuulokkeista tuli!
Mistähän telemetria mahtaa tulla? Tuleeko ylänauhasta (USB) vai mistä?
Löysin Aleksi Marttisen vuonna 2010 Aalto-yliopiston Teknilliselle korkeakoululle tekemän diplomityön (pdf) "Satelliittimaa-aseman paikanvalinta" (http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100354.pdf), jossa on kiinnostavaa tietoa ilmakehän vaikutuksesta vastaanottoon.
Meikäläinenkin sai aamupäivän ylityksen vastaanotettua, kirjoittelen aiheesta vähän lisää myöhemmin.
Ehdin mukaan vasta iltapuoliylityksille. Ja sain signaalin esille noin 20:53. Vastaanottimena on AR 8200. Täällä kesäpaikalla ei ole UHF-antennia muuta kuin pikkupiiskaa käytän. Ja sekin on sisällä ikkunan edessä talon luoteispuolella ja muut suunnat peittää aika hyvin talon peltikatto. Mutta sen verran on kokemusta satellittivastaanotosta että noin matalalla lentävällä satelliitilla on runsaan Watin lähetysteho aika hyvä kun hyvin hollilla on. Pikkupiiskallakin jo kuuluu, jos on hyvä vastaanotin. Tosin vain ajoittain tulee selvästi kuuluviin ja ajoittain häviää kohinaan.
Vastaanoton graafikuva on FFTAnalyzerillä ja näyttää tässä USB audiokaistaa 0 - 4 kHz.
Kuvat ovat seuaraavalta ylitykseltä joka oli kait vähän parempi.
Ekassa taajuus-graafikuvan hitaahkolla vastaanotolla n 11 pix/ sekunti. Ja se on ajallisesti 22.28.15 - 22.30.46 (tietokonekellon mukaan mikä n sekunnin jäljessä GPS-aikaan manuaalisesti verratessa; kuvanimessä UT-ajat).
Toisessa kuvassa on vaaka-akselilla noin 43 pikseliä /sekunti ja esittää jälkimmäistä (korjaan edellistä) noista ekan kuvan kuuluvuusjaksoista.
Laskeva taajuus johtuu radiotaajuuden doppler-siirtymästä. Nuo "koukut" noiden alussa johtunevat jostain "taajuusheitosta" lähetysmoden muuttuessa (?) Samanlainen näkyi myös edellisellä kierroksella.
Linkin https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio+Amateurs
2-rivielementtejä manuaalisesti tulkitsemalla ajat huomenna olisivat n 19 minuuttia tämänpäiväisiä aikaisempia.
Minulla Orbitron ohjelma ei hyväksynyt kun kopioin nuo elementit. Sen verran selvitin että oli osin väärillä kohdilla eli välilyöntipaikat eivät olleet oikean levyisiä. Ne sai aika helposti kodalleen, mutta sitten näytti puuttuvan rivien lopusta tarkistusnumerot. Kaikki ohjelmat ei niitä vaadi, mutta tämä kai vaatii.
Ei löytynyt vielä HvAb:ltä tätä, mutta kaippa pian tulee.
Arvelin myös että doppleria esiintyy, määrä riippunee satelliitin radasta/nopeudesta jolla kohde liikkuu havaitsijaan nähden. Esko - jäikö alle 10kHz doppler siirtymä ? Eilen kuunnellessa (klo 11:30 jälkeen), meni nopeasti heikohko "vinoraita" spektrillä ohi - saattoi olla etsitty signaali. Muistaakseni noin 437.214 MHz kohdalla oli. En saanut sitä talteen...
Alkuperäiseen viestiin viitaten, onkohan aikaisintaan syksyllä mahdollista nähdä kohde pimeällä taivaalla - kirkkaudeksi oli annettu tiettyjä arvioita tämän ketjun alussa...?
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 24.06.2017, 10:00:45
Arvelin myös että doppleria esiintyy, määrä riippunee satelliitin radasta/nopeudesta jolla kohde liikkuu havaitsijaan nähden. Esko - jäikö alle 10kHz doppler siirtymä ?
Minä en kuuntelun aikana säätänyt taajuutta. Mutta pikalaskutarkistuksen mukaan on kokonaisuudessaan päälle 10 kHz, noin +- * se eli ihan maksimissaan parikymmentäkin.
Dopplerkäyrästä oli minulla ilmeisesti alku kaistan yläpuolella, oli tosin tällöin myös peltikaton takana.
Itse kuulin ensimmäisen majakkasekvenssin 24.6.2017 klo 11:16:53. Merkit "**LTO1", 437.2260 MHz. Kuultu toinen majakkalähetys klo 11:18:54 merkit "A**TO1" taajuus 437.2155 MHz. Tähdellä merkityt oli epäselviä, jäi kohinaan.
Minulla oli Espoossa kerrostalon ulkoseinällä miljoonalaatikosta poimittu piiska, tuskimpa oli edes vireessä taajuudelle :-) SDR radiona oli Ettus B100.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 24.06.2017, 10:00:45
Alkuperäiseen viestiin viitaten, onkohan aikaisintaan syksyllä mahdollista nähdä kohde pimeällä taivaalla - kirkkaudeksi oli annettu tiettyjä arvioita tämän ketjun alussa...?
Iltaylitys voi tapahtua noin kello 19 UT ja koska on aurinkosynkronisella radalla niin tämä suunnilleen pysyy, joskin itse ylitykset eri päivinä eri aikoina. Eli kun noihin kelloaikoihin on pimeätä niin voi yrittää havaita optisesti. Auringon pitää myös paistaa kohteeseen eli sillä kohtaa ei saa olla (maanpinnalta) enempää kuin n 22 astetta horisontin alapuolella.
Satelliitissa on kai tasopintoja joten hetkittäin voi kirkastua huomattavasti, mutta yleensä melkoisen himmeä.
Mikähän tuollaisen kirkkaus voisi olla ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 24.06.2017, 21:30:59
Mikähän tuollaisen kirkkaus voisi olla ?
Minulla on muistikuva, että metrin läpimittainen peilipallo olisi auringossa ollessaan 1000 km päästä n. mag 6.
Jos tuolta löytyvät mitat pitävät paikkansa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto-1
niin sivuttain ollessaan sen pinta-ala vastaisi n 3.4 magnitudia himmeämpää. Lähimmillään puolta lyhymepi matka (jolloin kylläkin aurinko "sivusta" eikä ihan yhtä kirkas)
kirkastaisi 1.5 mag. Sen mukaan voisi olla n mag 8, jos täysin heijastava ja tasaisesti joka suuntaan. Kuitenkin suorakulmiona (eikä täysin heijastavana) olisi ilmeisesti suurimman osan ajasta tuosta ainakin muutama magnitudi himmeämpi, eli ei juuri havaittavissa. Sitten kun tulisi tasopinnasta kohdistunut heijastus niin kirkastuisi hetkeksi ilmeisen havaittavaksi ainakin kiikareilla ja luulisin paljain silminkin. Siitä voisi yrittää tehdä tason pinta-alan perusteella omaa arviota, mutta ei ole minulla tehtynä. Tuskin olisi ennustettavissa koska niitä heijastuksia tulee (?) En tiedä kuinka hyvin on hallinnassa tai tiedossa satelliitin asento tai pyörimisakseli.
No niin, sain viimein kirjoitettua hieman ajatuksia ylös Aalto-1:n vastaanottamisesta: https://astronaavis.wordpress.com/2017/06/25/aalto-1-toiminnassa/
Onnistuin tosiaan vastaanottamaan majakkasignaalia jo heti 11:30 juhannusaattona, mutta omien mokailujen vuoksi signaalin tallentaminen meni hieman pieleen. Eilen sain kuitenkin hyvän tallenteen ylityksestä. Signaali kuului hyvin myös tänään klo 11:00 jälkeen.
Aalto-1 lentorataa voi seurata täältä:
http://www.lizard-tail.com/isana/tracking/?catalog_number=19022&tle=Aalto-1%20(OH2A1S),1_19022U_19022A___17174.18206759_0.00000000__00000-0__00000-0_0__9996,2_19022__97.4623_233.9994_0006943_254.9292_338.4518_15.21410193____00
Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 28.06.2017, 11:26:19
Aalto-1 lentorataa voi seurata täältä:
http://www.lizard-tail.com/isana/tracking/?catalog_number=19022&tle=Aalto-1%20(OH2A1S),1_19022U_19022A___17174.18206759_0.00000000__00000-0__00000-0_0__9996,2_19022__97.4623_233.9994_0006943_254.9292_338.4518_15.21410193____00
Tuossa linkissä on ennen satelliitin laukaisua arvioidut rataelementit, jotka eivät pidä enää paikkaansa. Tämän linkin takana on seuranta uudemmilla elementeillä: http://www.lizard-tail.com/isana/tracking/?catalog_number=19022&tle=AALTO_1,1_19022U_19022A___17174.18205694_0.00000000__00000-0__00000-0_0__9993,2_19022__97.4478_233.9452_0012904_234.9449_358.4190_15.19888354____06
Lainaus käyttäjältä: naavis - 28.06.2017, 11:41:41
Tuossa linkissä on ennen satelliitin laukaisua arvioidut rataelementit, jotka eivät pidä enää paikkaansa. Tämän linkin takana on seuranta uudemmilla elementeillä: http://www.lizard-tail.com/isana/tracking/?catalog_number=19022&tle=AALTO_1,1_19022U_19022A___17174.18205694_0.00000000__00000-0__00000-0_0__9993,2_19022__97.4478_233.9452_0012904_234.9449_358.4190_15.19888354____06
Kiitoksia!
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 24.06.2017, 10:00:45
Arvelin myös että doppleria esiintyy, määrä riippunee satelliitin radasta/nopeudesta jolla kohde liikkuu havaitsijaan nähden. Esko - jäikö alle 10kHz doppler siirtymä ? Eilen kuunnellessa (klo 11:30 jälkeen), meni nopeasti heikohko "vinoraita" spektrillä ohi - saattoi olla etsitty signaali. Muistaakseni noin 437.214 MHz kohdalla oli. En saanut sitä talteen...
Stellarium ohjelmaan voi manuaalisesti lisätä Aalto-1:sen lähetystaajuuden muokkamalla satellites.json tiedostoa jonka jälkeen kun käynnistää stellariumin niin se näyttää dopler siirtymä arvon reaaliajassa. :wink:
Se tapahtuu näin lisäämällä comss kohtaan näin:
"comms": [
{
"description": "S-Band Science Data Downlink",
"frequency": 2402.000
},
{
"description": "Telemetry downlink",
"frequency": 437.220
}],
voisihan tuota(kin) kokeilla aluksi.
Jos aikooo telemetriaa purkaa eri ohjelmilla, ymmärtääkseni tarvitsi jonkinlaisen järjestelmän taajuuden seurantaan. Pitänee tutustua jo omassa käytössä oleviin ohjelmiin tarkemmin, kun ne osaisi tarvittaessa kääntää antenneja oikeaan suuntaan sekä todennäköisesti myös korjata vastaanottimen taajuuden, tarvittavalla doppler korjauksella.
PS:
huomasin että pian tulevalla radioamatöörien kesäleirillä olisi yksi aalto-satelliitti aiheinen esitelmä (AALTO-3). Täytyypä selvitellä kulkua sinne...
Heippa Timo,
Siellä sitten tavataan
Terveisin Antti
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 01.07.2017, 15:56:02
voisihan tuota(kin) kokeilla aluksi.
Jos aikooo telemetriaa purkaa eri ohjelmilla, ymmärtääkseni tarvitsi jonkinlaisen järjestelmän taajuuden seurantaan. Pitänee tutustua jo omassa käytössä oleviin ohjelmiin tarkemmin, kun ne osaisi tarvittaessa kääntää antenneja oikeaan suuntaan sekä todennäköisesti myös korjata vastaanottimen taajuuden, tarvittavalla doppler korjauksella.
PS:
huomasin että pian tulevalla radioamatöörien kesäleirillä olisi yksi aalto-satelliitti aiheinen esitelmä (AALTO-3). Täytyypä selvitellä kulkua sinne...
Nuo rataparametrit on jo vanhentuneita, latasin uusimman seurantaan tähän: http://www.lizard-tail.com/isana/tracking/?catalog_number=42775&tle=AALTO-1,1_42775U_17036L___17188.88637884__.00000687__00000-0__35110-4_0__9994,2_42775__97.4490_248.4653_0014423_181.8147_178.3038_15.19937070__2189 (http://www.lizard-tail.com/isana/tracking/?catalog_number=42775&tle=AALTO-1,1_42775U_17036L___17188.88637884__.00000687__00000-0__35110-4_0__9994,2_42775__97.4490_248.4653_0014423_181.8147_178.3038_15.19937070__2189)
Doppler siirtymä Stellariumissa myös täsmää tähän uusimpaan, ainakin äsken täsmäsi. :smiley:
Edit 3.7.2017 16:17: taas on muuttunut rataparametrit, päivitin linkin uusimpaan
Taas päivittynyt rataparametrit, kanattaa katsoa tältä http://www.celestrak.com/NORAD/elements/tle-new.txt (http://www.celestrak.com/NORAD/elements/tle-new.txt) sivulta uusimmat ja onko päivittynyt, on kohdassa 2017-036L.
Tuli kokeiltua saako Aalto-1 satelliitista signaalia. Vastaanottopaikka on Hyrynsalmi kainuussa.
Antenni pikaisesti kyhätty parvekkeen lattialle :cheesy:
Vastaanottimena sdr-tikku tavallisella tv-antennivahvistimella.
Kartassa näkyy satelliitin sijainti kun signaali saapui.
Näin maallikolle nuo kuvat ei kovin paljon kerro.
Mikä tuossa käppyrässä/kuvassa kertoo Aalto-1:stä ?
Kuinkahan korkealle satelliitti mahtoi nousta kun kuvan mukaan korkeus on ollut vain 10 astetta ?
Että hyvin antenni on bongannut parvekkeen nurkasta.
Lainaus käyttäjältä: einari - 19.05.2018, 12:16:09
Näin maallikolle nuo kuvat ei kovin paljon kerro.
Mikä tuossa käppyrässä/kuvassa kertoo Aalto-1:stä ?
Kuinkahan korkealle satelliitti mahtoi nousta kun kuvan mukaan korkeus on ollut vain 10 astetta ?
Että hyvin antenni on bongannut parvekkeen nurkasta.
Tuossa on vesiputousdiagrammi, jossa pystyakselilla on aika ja vaaka-akselilla taajuus. Aalto-1 lähettää Morse-koodilla omaa nimeään muutaman minuutin välein. Tuo Morse-koodi näkyy vesiputousdiagrammissa. Kirjoitin aiheesta viime vuonna jonkin verran, täältä löytyy kanssa selitystä: https://astronaavis.wordpress.com/2017/06/25/aalto-1-toiminnassa/
mikä toi antenni on jota käytit?
Edellisestä blogikirjoituksesta löytyy lisätietoa: https://astronaavis.wordpress.com/2017/06/20/saasatelliittien-vastaanotto-ohjelmistoradiolla/
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 24.06.2017, 12:20:41
Itse kuulin ensimmäisen majakkasekvenssin 24.6.2017 klo 11:16:53. Merkit "**LTO1", 437.2260 MHz. Kuultu toinen majakkalähetys klo 11:18:54 merkit "A**TO1" taajuus 437.2155 MHz. Tähdellä merkityt oli epäselviä, jäi kohinaan.
Minulla oli Espoossa kerrostalon ulkoseinällä miljoonalaatikosta poimittu piiska, tuskimpa oli edes vireessä taajuudelle :-) SDR radiona oli Ettus B100.
tiedoksi... nykyisin vastaaviin kokeiluhin on minulla käytössä oheinen 6-elementtinen yagi. Antenni painaa vain 0.45kg. Puomilla on mittaa vajaat metri.