Kuinka monia syväntaivaan kohteita (ngc,ic,messierit) on mahdollista nähdä ja erottaa tähtitaivaalta kuun valossa ja ilman kuun valoa.
Pohjoisamerikka sumun(ngc 7000) haluaisin todellä nähdä. Olen kuullut että sen voi nähdä kiikareilla hyvin.
takapihallani ja täysikuun valossa yritin löytää 10x50 kiikareilla pohjoisamerikka sumua mutta en nähnyt sitä. Katsoin oikeaan paikkaan ja kiikarit ovat laadukkaat mutta en erottanut muuta kuin himmeitä tähtiä. Kykenisin menemään maaseudulle missä lähin hajavalo olisi yli 200m kaukana joka auttaisi ehkä mutta auttaako pimeään ympäristöön meneminen täysikuulla?
P.S ehdottakaa hyviä syväntaivaan esimerkkejä mitä olisi mahdollista nähdä kiikareilla (miellellään galakseja ja sumuja).
Sen mitä kiikareilla näkee, riippuu melkolailla täysin taustataivaan pimeydestä ja seeingistä.
Tämä johtuu siitä, että esim. tyypillisille 7-10x50 kiikareille rajamagnitudi on tähdille periaatteessa n. 9-10. Laajemmille kohteille (sumut, galaksit, yms.) kohteesta riippuen rajamagnitudi on "vain" 6-9, koska niiden pintakirkkaus on niin heikko. Tähdillä pintakirkkaus on suuri ja yleensä käytännössä sama kuin absoluuttinen kirkkaus, koska ne ovat niin pieniä kohteitä. Silmä reagoi taas paremmin pintakirkkauteen, siksi heikon pintakirkkauden kohteet näkyvät absoluuttista kirkkauttaan heikommin. Harjoittele ensin helpommilla kohteilla (esim. M42), ja tiiraile sitä erilaisissa olosuhteissa (hajavalo, seeingin vaihtelu, yms.), niin opit vähitellen, mitä kiikareilla voi oikeasti nähdä.
Tuo M42 on siitä hyvä kohde, että mäkään en ole tainnut koskaan nähdä sitä selvästi sumuna kaupungista käsin, muutta maalla sen sumuluonteesta on normaalistikin vaikea erehtyä, jos tähtiä vaan näkyy taivaalla muuten "riittävästi".
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.02.2017, 20:31:47
Tuo M42 on siitä hyvä kohde, että mäkään en ole tainnut koskaan nähdä sitä selvästi sumuna kaupungista käsin, muutta maalla sen sumuluonteesta on normaalistikin vaikea erehtyä, jos tähtiä vaan näkyy taivaalla muuten "riittävästi".
Olen jo katsonut monia kertoja m42 takapihaltani käsin mutta en ole maaseudulle mennyt vielä ja olisin menossa heti seuraavana kunnolisena yönä mutta tuo kuutamo.. pystynkö näkemään pimeällä maaseudullla mutta kuutamolla m42 ihan kunnollisena sumuna vai pitääkö odottaa kuunsirppiä ja uusikuuta???
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 20:38:02
Olen jo katsonut monia kertoja m42 takapihaltani käsin mutta en ole maaseudulle mennyt vielä ja olisin menossa heti seuraavana kunnolisena yönä mutta tuo kuutamo.. pystynkö näkemään pimeällä maaseudullla mutta kuutamolla m42 ihan kunnollisena sumuna vai pitääkö odottaa kuunsirppiä ja uusikuuta???
Riippuu seeingistä: Jos ilmassa on liikaa kosteutta, pölyä, tms. niin Kuun "kajo" leviää kauemmaksi Kuusta. Peukalosääntönä taidetaan pitää, että syvä taivas Kuun suunnalla on yleensä tukossa ilman kapeakaistasuotimia.
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.02.2017, 20:46:25
Peukalosääntönä taidetaan pitää, että syvä taivas Kuun suunnalla on yleensä tukossa ilman kapeakaistasuotimia.
Eli siis pimeälle maaseudulle meneminen ei hyödytä yhtään jos on kuutamo ?
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.02.2017, 20:46:25
Peukalosääntönä taidetaan pitää, että syvä taivas Kuun suunnalla on yleensä tukossa ilman kapeakaistasuotimia.
Kuun suunnalla? tarkoitatko sitä että kuun lähistöllä olevat kohteet ovat näkymättömiä vaiko sitä että jos kuu on taivaalla niin kaikki syvän taivaan kohteet ovat tukossa??
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 20:53:21
Kiitos tämä oli tieto mitä tarvitsin ehdotuksiä hyvisät sumuista ja galakseista mitä voisi helposti havainnoida ja katsella 10x50 kiikareilla?
Tuossa olisi jotain juttua kiikareille:
http://www.cloudynights.com/documents/binocular.pdf (http://www.cloudynights.com/documents/binocular.pdf)
Äkkiä kun listaa katsoin niin esim. Pohjois-Amerikka ei näkynyt 15x70 kiikareilla rajamagnitudin ollessa 5,5 tai vähemmän... Eli taitaa taajamassa Suomen kelissä vaikea nähdä noilla sinun 10x50 kiikareilla.
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 20:53:21
Kiitos tämä oli tieto mitä tarvitsin ehdotuksiä hyvisät sumuista ja galakseista mitä voisi helposti havainnoida ja katsella 10x50 kiikareilla?
M31 eli andromedan galaksi näkyy hyvin noilla kiikareilla...
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 20:53:21
Eli siis pimeälle maaseudulle meneminen ei hyödytä yhtään jos on kuutamo ?
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 20:58:26
Kuun suunnalla? tarkoitatko sitä että kuun lähistöllä olevat kohteet ovat näkymättömiä vaiko sitä että jos kuu on taivaalla niin kaikki syvän taivaan kohteet ovat tukossa??
Näihin kysymyksiin kaipaisin kipestä vastausta:/
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 21:26:00
Näihin kysymyksiin kaipaisin kipestä vastausta:/
Siis itse en harrasta kiikareilla havainnointia, mutta kun linssin koko on 50mm ja kuun vaihe 70%+ väittäisin, että ei maaseutukaan pelasta. Ja kuu kyllä tappaa koko taivaan tehokkaasti...
Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 06.02.2017, 21:32:52
Siis itse en harrasta kiikareilla havainnointia, mutta kun linssin koko on 50mm ja kuun vaihe 70%+ väittäisin, että ei maaseutukaan pelasta. Ja kuu kyllä tappaa koko taivaan tehokkaasti...
Kiitos paljon tätä vastausta olen kaivannut^^
Mutta tokihan kirkkaimmat kohteet erottaa kuutamollakin, eli eikun kiikaroimaan :wink:
Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 06.02.2017, 21:56:50
Mutta tokihan kirkkaimmat kohteet erottaa kuutamollakin, eli eikun kiikaroimaan :wink:
Pystytkö antamaan esimerkkejä syvän taivaan kohteista jotka näkyy kuutamolla helposti muita kuin andromedan galaksi ja orionin sumu (jotka näkyvät kuutamolla myös)
Käyttökelpoinen kiikarilista veskulta, panin talteen!
Menee kyllä jo kaukoputki kysymyksiin mutta näkeekö orion xt8 classic(200mm peili) dobsonian kaukoputkella suht koht hyvin maaseudulla ja kuutamolla näkeekö sillä edes m81, m81 ja pohjoisamerikka sumun?
Entäpä jos kuusta on näkyvillä vain 25% kuinka paljon se haittaa syvän taivaan havainnointiin?
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 19:11:06
Pohjoisamerikka sumun(ngc 7000) haluaisin todellä nähdä. Olen kuullut että sen voi nähdä kiikareilla hyvin.
takapihallani ja täysikuun valossa yritin löytää 10x50 kiikareilla pohjoisamerikka sumua mutta en nähnyt sitä. Katsoin oikeaan paikkaan ja kiikarit ovat laadukkaat mutta en erottanut muuta kuin himmeitä tähtiä. Kykenisin menemään maaseudulle missä lähin hajavalo olisi yli 200m kaukana joka auttaisi ehkä mutta auttaako pimeään ympäristöön meneminen täysikuulla?
P.S ehdottakaa hyviä syväntaivaan esimerkkejä mitä olisi mahdollista nähdä kiikareilla (miellellään galakseja ja sumuja).
Itse havaitsin NGC 7000:n 15x70 kiikareilla (Helios Quantum-4) jokin aika sitten varsin pimeällä taivaalla (ei kuuta, etäällä valosaasteesta). Linnunrata näkyi todella selvästi niissä olosuhteissa. Silloinkin kyllä auttoi, kun tiesi mitä etsi, koska olin katsellut sumua jo aiemmin 12" kaukoputkella (jonka näkökenttään se ei mitenkään mahtunut kokonaan). Sumuissahan tosin ei katseluvärkin koko vaikuta kontrastiin, ja mikään (paitsi valonvahvistin) ei saa sumua kirkkaammaksi kuin se näkyy paljaallakin silmällä, mutta isompi laite toki saa kohteen näkymään isompana.
Mutta vastauksena siis, en usko että tuota sumua saa näkyviin valosaasteisessa ympäristössä tai jos kuu on taivaalla. Jo pienikin sirppi valaisee aika mukavasti (eikä se silloin tietysti ole kovin kaukana auringosta, eli tuskin on muutenkaan kovin pimeää).
Galaksit tuppaavat olemaan melko pieniä kiikarin näkökenttään, poislukien Andromedan galaksi. Kiikareilla kyllä löytää M81 ja M82 melko helposti (vaikka olisi valosaastettakin), mutta aika vähän niistä saa irti. Mielestäni kiikarille kiinnostavimpia kohteita ovat avonaiset tähtijoukot, joissa riittää kyllä aika paljonkin katseltavaa. Samoin tietysti aurinkokunnan kohteet (Kuu, planeetat ja komeetat). Näissä ei myöskään tarvitse olla täysin pimeää taivasta, toisin kuin useimmissa galakseissa ja sumuissa.
Lainaus käyttäjältä: arik - 09.02.2017, 00:00:18
Sumuissahan tosin ei katseluvärkin koko vaikuta kontrastiin, ja mikään (paitsi valonvahvistin) ei saa sumua kirkkaammaksi kuin se näkyy paljaallakin silmällä, mutta isompi laite toki saa kohteen näkymään isompana.
Ei pidä paikkaansa, isompi peili kerää enemmän valoa kuin ihmissilmä. Sumuihin pätee ihan samat lainalaisuudet kuin tähtiin ja kaikkeen muuhun mitä katsellaan kaukoputkella.
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 22:20:06
Menee kyllä jo kaukoputki kysymyksiin mutta näkeekö orion xt8 classic(200mm peili) dobsonian kaukoputkella suht koht hyvin maaseudulla ja kuutamolla näkeekö sillä edes m81, m81 ja pohjoisamerikka sumun?
Kyllä näkee, mainitsemasi galaksit ovat helpoimmasta päästä. NGC7000 on melko laaja-alainen ja käyttäisin siihen todella pientä suurennusta tai sitten vaikkapa kiikareita. Itse olen katsellut sitä 100mm akromaatilla 15x suurennuksella, kaiken A ja O on se että kohde on sopivan kokoinen kuva-alalla. Kyseinen sumu on kuitenkin melko hankala huomata, harjoitus tekee mestarin.
-V
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 09.02.2017, 10:39:23
Ei pidä paikkaansa, isompi peili kerää enemmän valoa kuin ihmissilmä. Sumuihin pätee ihan samat lainalaisuudet kuin tähtiin ja kaikkeen muuhun mitä katsellaan kaukoputkella.
Menee vähän off-topiciksi, mutta eikös se ole niin että isompi apertuuri kyllä kerää valoa tehokkaammin, mutta jos kuvaa ei suurenna, niin silmään siitä ei päädy yhtään sen enempää vaan suurin osa menee ohi (exit pupil 5-7 mm). Jos sitä taas suurentaa, niin pinnan kirkkaus himmenee vastaavasti. Tähdissä suurentaminen ei himmennä (tiettyyn rajaan asti), koska ne ovat pisteitä, jolloin tosiaan saa merkittävän hyödyn isommasta peilistä tms.
Lainaus käyttäjältä: arik - 09.02.2017, 11:49:54
Menee vähän off-topiciksi, mutta eikös se ole niin että isompi apertuuri kyllä kerää valoa tehokkaammin, mutta jos kuvaa ei suurenna, niin silmään siitä ei päädy yhtään sen enempää vaan suurin osa menee ohi (exit pupil 5-7 mm). Jos sitä taas suurentaa, niin pinnan kirkkaus himmenee vastaavasti. Tähdissä suurentaminen ei himmennä (tiettyyn rajaan asti), koska ne ovat pisteitä, jolloin tosiaan saa merkittävän hyödyn isommasta peilistä tms.
Eli kaliforniasumu, M31 kierteishaaroineen, M33, M81/82 näkyvät sinun mukaan helposti paljain silmin? Kaukoputkella ne on helppoja havaita, jopa kaupunkiolosuhteista.
Kaukoputkihan kohdistaa valoa tiettyyn pisteeseen. Silmä katsoo valoa joka on jo "kirkastettu" okulaariin saapuessaan.
-V
Juuri näin se on kuten arik sanoo. Kaukoputken tuottama kuva pintakohteesta ei ikinä voi olla pintakirkkaudeltaan suurempi kuin kohteen pintakirkkaus.
Kaukoputkessa näkyvän kohteen kokonaiskirkkaus, siis se yhteenlaskettu määrä fotoneita joka kohteesta saapuu silmään, on tietysti suurempi kuin paljain silmin katsottuna, koska ne kerätään silmää isommalla objektiivilla. Mutta kun kuva suurennetaan, niin tiettyä kulmaa (tai siis avaruuskulmaa) kohden jää enintään yhtä paljon pintakirkkautta kuin alunperinkin oli.
Pienentämällä suurennusta pintakirkkaus kasvaisi, mutta silloin myös lähtöpupilli kasvaa ja osa valosta menee harakoille, silmän ohi.
Lisätietoa http://www.rocketmime.com/astronomy/Telescope/SurfaceBrightness.html
Edit:
Villen ajatusvirhe on tässä:
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 09.02.2017, 16:03:57
Kaukoputkihan kohdistaa valoa tiettyyn pisteeseen.
Kaukoputki kohdistaa vain tietystä suunnasta tulevan valon yhteen pisteeseen. Siis esimerkiksi tähden valon. Galaksista tuleva valo tulee useasta suunnasta, siksi se ei kohdistu yhteen pisteeseen, vaan tietylle alueelle. Tämä tietty alue on galaksin kuva, joka muodostuu esim. kameran kennolle.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.02.2017, 16:17:31
Kaukoputken tuottama kuva pintakohteesta ei ikinä voi olla pintakirkkaudeltaan suurempi kuin kohteen pintakirkkaus.
Ja tämä on syy miksi otin asian alunperin esille, jotta ei synny käsitystä että investoimalla isoihin laitteisiin, saisi kohteet maagisesti esiin valosaasteen / kuun valon takaa, erityisesti kun puhutaan laajahkoista sumuista. Jos iso P-A -sumu näkyy kaukoputkella, näkyy se myös kiikarilla, jopa paremmin (varsinkin jos kiikariinkin virittää suotimia). Sen sijaan joillain kaukoputkilla ei välttämättä näy, jos niissä ei hitaan aukkosuhteen takia saada niin pientä suurennosta, että kuvasta tulisi riittävän kirkas. Kiikareissa lähtöpupilli taitaa olla yleisesti noin 5 mm luokkaa.
Galakseissa ja pienemmissä sumuissa suurentaminen tuo ne paremmin esille ja havaittavaksi, siinä isommista peileistä on toki hyötyä. Eipä tuo omakaan galaksimme silti kovin hyvin kuunvalon takaa loista, vaikka onkin taivaalla jättimäinen.
Lainaus käyttäjältä: arik - 09.02.2017, 22:53:13
Eipä tuo omakaan galaksimme silti kovin hyvin kuunvalon takaa loista, vaikka onkin taivaalla jättimäinen.
Universumin keskitiheys on hyvin pieni, maapallon tilavuudessa on keskimäärin vain 1/4 hiekanjyvää näkyvää ainetta. Ei ihme että esimerkiksi Andromedakin näkyy paljaalla silmällä vain aavistuksenomaisesti.
Suoraan ketjun aiheeseen liittyen, virittelin hiljattain kiikariin (Helios Quantum-4 15x70) okulaaripäähän 1,25" UHC-suodattimen. Pikkuisen teippiä suodattimen ympärille, ja suodatin sopi nätisti silmäsuojuksen sisään, joka tuossa mallissa on kierrettävää mallia.
Havaintomuistiinpanoista ilmenee, että onnistuin tuolloin kiikarilla havaitsemaan Pohjois-Amerikka -sumun lisäksi Harsosumun koillisen kaaren, vaikka se onkin aika kapoinen. (Kaukoputkellahan se kyllä näkyy suhteellisen selvästi, kun on suurempi.) Ainakin kaukoputkella O-III -suodatin on selkeästi parantanut sumujen näkyvyyttä, joten sellainen kannattaa tavalla tai toisella virittää ainakin koemielessä kiikariinkin. (Suodatinten toimivuudesta eri sumuille on hyvänä lähteenä varmaan täälläkin mainittu: http://www.prairieastronomyclub.org/filter-performance-comparisons-for-some-common-nebulae/)
Kiitoksia paljon tiedoista ^^
Lainaus käyttäjältä: arik - 09.02.2017, 22:53:13
Ja tämä on syy miksi otin asian alunperin esille, jotta ei synny käsitystä että investoimalla isoihin laitteisiin, saisi kohteet maagisesti esiin valosaasteen / kuun valon takaa, erityisesti kun puhutaan laajahkoista sumuista. Jos iso P-A -sumu näkyy kaukoputkella, näkyy se myös kiikarilla, jopa paremmin (varsinkin jos kiikariinkin virittää suotimia). Sen sijaan joillain kaukoputkilla ei välttämättä näy, jos niissä ei hitaan aukkosuhteen takia saada niin pientä suurennosta, että kuvasta tulisi riittävän kirkas. Kiikareissa lähtöpupilli taitaa olla yleisesti noin 5 mm luokkaa.
Tuon 5mm lähtöpupillin saan kun laitan putkeeni 50mm okulaarin, jolloin suurennosta on huimat 24x. Jos laitan kaukoputkeen okulaarin joka tuottaa isomman lähtöpupillin kuin 5mm mikä on kiikareissa, hommahan meni silloin uusiksi :tongue:
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 06.02.2017, 19:11:06
Kuinka monia syväntaivaan kohteita (ngc,ic,messierit) on mahdollista nähdä ja erottaa tähtitaivaalta kuun valossa ja ilman kuun valoa.
Pohjoisamerikka sumun(ngc 7000) haluaisin todellä nähdä. Olen kuullut että sen voi nähdä kiikareilla hyvin.
takapihallani ja täysikuun valossa yritin löytää 10x50 kiikareilla pohjoisamerikka sumua mutta en nähnyt sitä. Katsoin oikeaan paikkaan ja kiikarit ovat laadukkaat mutta en erottanut muuta kuin himmeitä tähtiä. Kykenisin menemään maaseudulle missä lähin hajavalo olisi yli 200m kaukana joka auttaisi ehkä mutta auttaako pimeään ympäristöön meneminen täysikuulla?
P.S ehdottakaa hyviä syväntaivaan esimerkkejä mitä olisi mahdollista nähdä kiikareilla (miellellään galakseja ja sumuja).
Moi,
Kuutamoöinä kannattaa investoida aikansa nukkumiseen, syvää taivasta kannattaa tutkia pimeinä, kuuttomina öinä. 7 x 50 tai 10 x 50 kiikareilla näkee jo useita syvän taivaan kohteita, tässä muutamia:
-Messier 42 (Orionin sumu)
-Messier 31 (Andromedan galaksi)
-Messier 44 (Mehiläispesäjoukko)
-Messier 45 (Seulaset)
-Messier 33 (Kolmion galaksi, hyvin himmeä!)
-Messier 13 (Herkuleen suuri joukko)
-Messier 5 (Pallomainen joukko Käärmeessä)
-Perseuksen kaksoistähtijoukko
Kiikareita kannattaa käyttää jalustalla mahdollisuuksien mukaan. Ilman jalustaa kädet tärisevät, eikä kuva ole vakaa ja katselunautinto kärsii.
Pohjois-Amerikkasumu ei suinkaan ole helpoimpia kohteita kiikareille. Se on hyvin himmeä, ja vaatii näkyäkseen erittäin pimeän taivaan. Lisäksi täytyy osata katsoa oikealla tekniikalla, jotta sumu tulisi näkyviin. Kannattaa aloittaa esim. yllä luettelemistani kohteista!
Terveisin,
Juha
Olin toissailtana katselemassa tähtiä Porkkalanniemellä. Vajaa puolikuu oli vielä noin 10 asteen korkeudella, ja kyllähän se noin pimeässä paikassa loimotti aika tavalla. Tosin veikkaisin että myös lumipeite valaisi taivasta, koska taivas näytti normaalia valoisammalta vielä silloinkin kun kuu oli jo laskenut.
Oli mielenkiintoista havaita, että haettuani M81:n summittaisen sijainnin ensin Telradilla, sain sen näkymään hyvin heikosti myös 6x30 etsimessä.