Hei! olen kiinnostunut syvän taivaan kohteisiin ja ajattelin loppu kesästä ostaa orion skyquest xt8 teleskoopin. Uskon että sillä näkee kaikki messierit ja suurimman osan ngc luettelon kohteista budjettini kulkee siinä 400-500€ nurkilla. Tässä kyseisessä teleskoopissa vaikuttaa olevan hyvä okulaari vankka dobson malli ja 200mm peili jolla minun käsitykseni mukaan pitäisi pystyä havaitsemaan syvän taivaan kohteita ja nähdä yksityis kohtia.. olenko oikeassa? ja onko tuotevalintani hyvä? Jos ei niin otan vastaan ehdotuksia muista teleskoopeista kokeneemmat valaiskoon asiaa.
Tiedän myös sen että useat syvän taivaan kohteet näkyvät valko mustina tai harmaan sävyisinä. Etsin raktaisua ongelmaan filttereiden kautta.
Näkeekö kuu filtterillä sumut kauniimmin ja värillisinä olen joskus kuullut siitä huhuja siitä. Entä millaisia filttereitä te suosittelisitte syvän taivaan kohteiden värittömyyden parantamiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Robin.L - 25.01.2017, 15:34:56
Tiedän myös sen että useat syvän taivaan kohteet näkyvät valko mustina tai harmaan sävyisinä. Etsin raktaisua ongelmaan filttereiden kautta.
Näkeekö kuu filtterillä sumut kauniimmin ja värillisinä olen joskus kuullut siitä huhuja siitä. Entä millaisia filttereitä te suosittelisitte syvän taivaan kohteiden värittömyyden parantamiseksi.
Tämä värittömyys liittyy siihen, että ihmisen näköjärjestelmä ei erota värejä hämärässä.
Päivisin ihminen näkee silmässä olevien tappisolujen avulla. Tappisoluja on kolmenlaisia, ja ne ovat herkkiä valon eri aallonpituuksille. Tällä tavalla ne muodostavat eri väriaistimukset. Pimeässä sen sijaan silmä käyttää sauvasoluja, ja niitä on vain yhdenlaisia. Ihminen näkee hämärässä ainoastaan kirkkauseroja, mutta ei värejä. Tästä et valitettavasti pääse eroon minkään sortin filttereillä, vaan ainoastaan valon määrää lisäämällä (=kasvattamalla kaukoputkea hervottoman suureksi).
Filttereitä käytetään syvän taivaan havainnoissa tuomaan esiin kohteiden eri piirteitä ja torjumaan valosaasteen vaikutuksia. Monet kohteet säteilevät aivan tietyillä aallonpituuksilla, ja sopivilla filttereillä kaikki muu valo voidaan suodattaa pois. Tällöin jäljelle jäävä kohteesta tuleva valo erottuu paljon paremmin.
Kiitos tiedosta=)
Sinun pitäisi liittää kaukoputkeen järjestelmäkamera tai ccd (cmos) kamera ja kuvata sillä syvän taivaan kohteita jotta näet niitä syvän taivaan kohteita ja lisäksi se kuvaus vaatisi jalustan jossa on seuranta. Valokuvaus on taas vähän vaativampaa hommaa mitä visuaali katselu. Tuolla voi toki aloittaa harrastuksen jos lähinnä planeettoja visuaali katselee putkella. Tuolla kaukoputkella tuolla dobson jalustalla voi toki kuuta kuvata kun siihen tarvittava valotusaika on niin lyhyt. :smiley:
Suurin, ehdottomasti suurin tekijä, mikä vaikuttaa siihen mitä putkellasi näet, on havaintopaikan pimeys. Alle 100 m lähimmistä valoista (suuruusluokkaa) on vasta hämärää, pimeää on vasta yli 1 km lähimmistä valoista ja tosi pimeää vasta yli 10 km lähimmistä valoista. Samasta syystä täysikuu häiritsee syvän taivaan näkemistä.
Toinen tekijä on silmiesi adaptoituminen pimeään. Ekan 15 min aikana et näe juuri mitään heikompaa kohdetta, 15 min lisää ja alat jo nähdä heikkojakin kohteita. Ero on uskomattoman suuri, etkä tod.näk. usko sitä ennen kuin koet sen itse. Väittäisin eron olevan jopa 2-3 magnitudia suotuisissa olosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 25.01.2017, 17:44:49
Suurin, ehdottomasti suurin tekijä, mikä vaikuttaa siihen mitä putkellasi näet, on havaintopaikan pimeys. Alle 100 m lähimmistä valoista (suuruusluokkaa) on vasta hämärää, pimeää on vasta yli 1 km lähimmistä valoista ja tosi pimeää vasta yli 10 km lähimmistä valoista. Samasta syystä täysikuu häiritsee syvän taivaan näkemistä.
Toinen tekijä on silmiesi adaptoituminen pimeään. Ekan 15 min aikana et näe juuri mitään heikompaa kohdetta, 15 min lisää ja alat jo nähdä heikkojakin kohteita. Ero on uskomattoman suuri, etkä tod.näk. usko sitä ennen kuin koet sen itse. Väittäisin eron olevan jopa 2-3 magnitudia suotuisissa olosuhteissa.
Omalla takapihalla ajattelin tähyillä josta lähin hajavalo on noin 20m päässä ja omakotitalo peittää senkin onneksi. Onko se tarpeeksi jotta voin katsella 200mm kaukoputkella kaikkia messiereitä ja useita ngc luettelon kohteita? ja vaikuttaako tähtitaivaan alla oleminen 30 minuuttia jopa niin paljon että voin nähdä melkein 2 kertaa enemmän tähtiä :o ?
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 25.01.2017, 19:14:11
ja vaikuttaako tähtitaivaan alla oleminen 30 minuuttia jopa niin paljon että voin nähdä melkein 2 kertaa enemmän tähtiä :o ?
Ei sentään 2 kertaa enemmän, vaan (paikasta riippuen) jopa 10 kertaa enemmän! Kaupunkilaiset ei tätä yleensä usko, mutta suuntaapa matka edes kerta tähtikirkkaana yönä maaseudulle...
Saatan saada mahdollisuuksia mennä paikallisille pelloille missä hajavalo on noin 200m päässä mutta jos ostan putken 200mm peilillä niinkuin tuo orion skyquest xt8 classic niin pystynkö näkemään takapihaltani kaikki messierit kun lähin hajavalo on noin 20-30m päässä?? :undecided:
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 25.01.2017, 19:53:19
Saatan saada mahdollisuuksia mennä paikallisille pelloille missä hajavalo on noin 200m päässä mutta jos ostan putken 200mm peilillä niinkuin tuo orion skyquest xt8 classic niin pystynkö näkemään takapihaltani kaikki messierit kun lähin hajavalo on noin 20-30m päässä?? :undecided:
Varmasti monta kohdetta näet verrattuna katulampun alta tuijotteluun. Itse teen niin, että suunnittelen ensin kohteet tietyltä puolelta taivasta ja sitten katselen hyvän paikan josta on pimeää sekä näkyvyyttä siihen suuntaan.
Pimeänäön lisäksi vaikuttaa paljon myös havaintotekniikka. Jokaisella se on yksilöllistä miten paljon katsoo ohitse, mihin kohtaan kohde sijoitetaan okulaarissa jne. Itse teen sen niin että katson keskelle mutta siirrän kohteen aavistuksen vasemmalle puolelle keskilinjaa. Sekin tuntuu auttavan että katsoo kauemmas ensin ja antaa silmän pysyä siinä tarkennuksessa, sitten tarkentaa okulaarin siihen fokukseen sopivaksi.
Kokeilemalla selviää visuaalihavaitsemisenkin salat, ei muuta kuin katse taivaalle!
-V
Teoreettista arviointia siitä minkä kokoisella kaukoputkella näkisi kaikki messierin luettelon kohteet. Oletan että kaukoputkien koot on laskettu pimeälle havaintopaikalle. Näyttäisi siltä että talosi pihalla on liian valoisaa kaikkien messierin kohteiden näkymiseen 8" newton putkella.
http://gralfca.blogspot.fi/2012/02/telescope-apertures-to-see-all-messier.html
500 eurolla lohkeaa muuten 10" Newton dobson jalustalla. Riippuu aika paljon noista hajavaloista mitä ovat? Omalta takapihaltani ei varmasti näe kaikkia Messiereitä, koska minullakin hajavaloa on ihan vieressä, esim. katuvalot paistaa yön yli. Kaupungin valot häiritsevät muutenkin, koska asun kaupunkialueella.
Ja niinkuin tuossa jo taisi Naavis mainita, niin ei ne filtterit mitään ihmeitä tietysti tee, mutta kyllä vähän jeesaavat. Itselläni on kokemusta tuosta UHC versiosta ja kyllä sillä sumuista pikkasen yksityiskohtia erottuu enemmän kuin ilman. Värejä en muista havainneeni koskaan(paitsi planeetoissa :wink:)
Ja vaikka näkymät ei vastaa valitettavasti noita valokuvia mitenkään, mutta hienoja kohteita löytyy tosi paljon!
Kiitoksia paljon arvokkaasta tiedosta =)
Tosiaan tiedän mitään nasan kuvia niillä ei näe mutta se on hieno elämys nähdä sumu tai galaksi yksityiskohtineen :azn:
Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 25.01.2017, 21:12:10
Riippuu aika paljon noista hajavaloista mitä ovat? Omalta takapihaltani ei varmasti näe kaikkia Messiereitä, koska minullakin hajavaloa on ihan vieressä, esim. katuvalot paistaa yön yli. Kaupungin valot häiritsevät muutenkin, koska asun kaupunkialueella.
Itsekin asun kaupunki alueella paitsi että lähimmät talojen valot ovat paksun risuaidan peitossa joten niistä ei hajavaloa tule ja myöskin omakotitaloni peittää katulamput joten takapihallani on suht koht hämärää tietenkin maaseudulla missä valoa ei ole laisinkaan olisi parempi vaihtoehto.
Sitten olisi toinen kysymys tuohon orion skyquest xt8 kaukoputkeen minkä unohdin mainita aikaisemmin.
Kuinka isona näen esimerkiksi sombrero galaksin (m104). Tuossa orion skyquest xt8 kaukoputkessa tulee mukana sirius plösll okulaari joka on 25mm.Barlow linssi x2 minulta löytyykin jo. Näenkö sombrero galaksin pienenä läikkänä barlowilla(x2) ja 25mm okulaarilla vai näyttävän kokoisena??,Ja onko sirius plösll hyvä okulaari laadukas?
M104, kuten aika moni muukin galaksi, näkyy melko vaatimattomana. Visuaalihavaitsemisen karu totuus on se, ettei kohteet näytä niin hienoille kuin kuvissa. Mutta se on kuitenkin omin silmin nähtyä valoa, millään lailla kuvaajia väheksymättä.
Allaoleva kuva simuloi kaukoputkesi näkymää 25mm okulaarilla. Barloweja en suosittele, ne syövät runsaasti valoa ja et välttämäti erota koko galaksia enää. Toki kannattaa kokeilla mikä suurennus sopii millekkin kohteelle parhaiten.
Astronomy toolssilla, jolla siis tuokin kuva on luotu, voit mallailla kaikki Messierit kaukoputkeesi. Telescope valikosta ei välttämäti löydy putkeasi mutta voit syöttää polttovälin ja peilin koon käsin. Sama pätee okulaariin.
http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/ (http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/)
M104 ei välttämäti ole kovinkaan helppo aloituskohde. M42, M31, M13, M81 / M82 jne kirkkaat ja helpot kannattaa bongailla ensin. Kokemuksen karttuessa sitten himmeämpiä kohteita.
-V
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 25.01.2017, 21:32:16
Sitten olisi toinen kysymys tuohon orion skyquest xt8 kaukoputkeen minkä unohdin mainita aikaisemmin.
Kuinka isona näen esimerkiksi sombrero galaksin (m104). Tuossa orion skyquest xt8 kaukoputkessa tulee mukana sirius plösll okulaari joka on 25mm.Barlow linssi x2 minulta löytyykin jo. Näenkö sombrero galaksin pienenä läikkänä barlowilla(x2) ja 25mm okulaarilla vai näyttävän kokoisena??,Ja onko sirius plösll hyvä okulaari laadukas?
Kaikenlaisia laskureita löytyy kun kuuklaa telescope fov. Tässä yksi: http://www.12dstring.me.uk/fovcalc.php (http://www.12dstring.me.uk/fovcalc.php)
25 plössl on ihan hyvä perus okulaari. Okulaareja voi sitten päivitellä myöhemmin mielensä mukaan, kun siltä tuntuu...
Ville laittoikin jo kanssa tuollaisen laskurin :smiley:
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 25.01.2017, 21:40:00
M104, kuten aika moni muukin galaksi, näkyy melko vaatimattomana. Visuaalihavaitsemisen karu totuus on se, ettei kohteet näytä niin hienoille kuin kuvissa. Mutta se on kuitenkin omin silmin nähtyä valoa, millään lailla kuvaajia väheksymättä.
Allaoleva kuva simuloi kaukoputkesi näkymää 25mm okulaarilla. Barloweja en suosittele, ne syövät runsaasti valoa ja et välttämäti erota koko galaksia enää. Toki kannattaa kokeilla mikä suurennus sopii millekkin kohteelle parhaiten.
Astronomy toolssilla, jolla siis tuokin kuva on luotu, voit mallailla kaikki Messierit kaukoputkeesi. Telescope valikosta ei välttämäti löydy putkeasi mutta voit syöttää polttovälin ja peilin koon käsin. Sama pätee okulaariin.
http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/ (http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/)
M104 ei välttämäti ole kovinkaan helppo aloituskohde. M42, M31, M13, M81 / M82 jne kirkkaat ja helpot kannattaa bongailla ensin. Kokemuksen karttuessa sitten himmeämpiä kohteita.
-V
Kiitos tämä auttoi paljon (:
Omia odotuksia voi myös käydä kalibroimassa vaikka DS Archivessa http://www.deepsky-archive.com/search.php, jossa voi hakea piirroshavaintoja eri kohteista (esim. Designation: "Messier 104"). Havaintojen yhteydessä on tieto käytetystä havaintolaitteesta ja taivaan pimeydestä rajamagnitudin muodossa, mikä auttaa varmasti muodostamaan käsitystä että mitä suunnitellulla laitteella on mahdollista nähdä.
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 25.01.2017, 21:54:12
Kiitos tämä auttoi paljon (:
Oleppa hyvä, verrokiksi sombrerogalaksi Tähtikallion Astrofoxilla katsottuna. Putki on siis vajaan metrin peilillä varustettu. Tuolta blogistani löytyy myös paljon muita piirroshavaintoja joita voi verrokkina käyttää. Myös Juha Ojanperän celestial sphere blogia kannattaa vilkuilla jos kohdeideoita etsii.
https://taivaanpallo.files.wordpress.com/2016/04/mg_0698-edit.jpg
-V
Tarvitsen pikaista apua jos olen ollut vaikkapa 40 minuuttia tähtitaivaan alla ja silmäni ovat adaptoituneet pimeään niin näenkö myös enemmän kaukoputken läpi vai päteekö tämä vain paljaaseen silmään?
Kyllä myös kaukoputken läpi näkee silloin paremmin. Suurin tekijä kumminkin on se että lähtisi kauas kaupungista maaseudulle.
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 27.01.2017, 16:13:54
Tarvitsen pikaista apua jos olen ollut vaikkapa 40 minuuttia tähtitaivaan alla ja silmäni ovat adaptoituneet pimeään niin näenkö myös enemmän kaukoputken läpi vai päteekö tämä vain paljaaseen silmään?
Näet enemmän myös optisten apuvälineiden läpi, olivat ne sitten silmälasit tai kaukoputki.
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 27.01.2017, 16:13:54
Tarvitsen pikaista apua jos olen ollut vaikkapa 40 minuuttia tähtitaivaan alla ja silmäni ovat adaptoituneet pimeään niin näenkö myös enemmän kaukoputken läpi vai päteekö tämä vain paljaaseen silmään?
Olen käyttänyt tässä kotipihalla havainnoidessa perus merirosvolappua... Silloin ei toiseen silmään hajavalo vaikuta :wink:
Kiitoksia paljon on tulossa tähtiyö koti seudullani ja minulla sattuu olemaan tuo seben 700/76 teleskooppi minkä syksyllä sain sillä ei hirveästi syvän taivaan kohteita katsella mutta yritän nähdä tänään ensimmäistä kertaa m81 ja m82, Ja löytyy minulla onneksi myös 10x50 kiikarit.
Siksipä ostan kesällä tuon orion skyquest xt8 classicin (:
Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 27.01.2017, 16:43:02
Olen käyttänyt tässä kotipihalla havainnoidessa perus merirosvolappua... Silloin ei toiseen silmään hajavalo vaikuta :wink:
Mistä hankit sen?
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 29.01.2017, 15:41:54
Mistä hankit sen?
Itseasiassa taisin saada sen työkaverilta jolla sattui pienehkö silmävamma... Eli veikkaisin että apteekista saisi...
Edit: Muistelin, että jossain T & A lehdessä olisi ollut Markus Hotakaisen pikatesti. Ja muistin oiken eli 7/2014 numerossa. Lapun hinta oli 3,60 yliopiston apteekkissa...
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 25.01.2017, 21:40:00
M104, kuten aika moni muukin galaksi, näkyy melko vaatimattomana. Visuaalihavaitsemisen karu totuus on se, ettei kohteet näytä niin hienoille kuin kuvissa. Mutta se on kuitenkin omin silmin nähtyä valoa, millään lailla kuvaajia väheksymättä.
Kuvaajan ja entisen visuaalihavaitsijan kommentti tähän on se, että visuaalihavaittuna ds-kohteisiin kehittyy paljon "läheisempi suhde" kuin kuvaten. Kuvatessa huomio kiinnittyy usein laitteiden kanssa sähräämiseen (tai jos systeemi on 100% automatisoitu, niin sitten muihin aktiviteetteihin). Visuaalihavaitessa ollaan enemmän "läsnä" havaintotilanteessa ja keskitytään olennaiseen eli siihen mitä kaukoputkesta/okulaarista viimein näkyy tähtihyppelyn (tai goto-haun jälkeen ;) jälkeen. Visuaalihavaitseminen on siis pienten yksityiskohtien taidetta, jossa himmeä ututäplä aiheuttaa paremmat kicksit kuin se tietokoneella esiin loihdittu värikäs ds-valokuva. Joillekin tämä on vaatimattomasti näkymistä, toisille tämä minimalismi on juuri
se juttu! :wink:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.01.2017, 18:35:46
Kuvaajan ja entisen visuaalihavaitsijan kommentti tähän on se, että visuaalihavaittuna ds-kohteisiin kehittyy paljon "läheisempi suhde" kuin kuvaten. Kuvatessa huomio kiinnittyy usein laitteiden kanssa sähräämiseen (tai jos systeemi on 100% automatisoitu, niin sitten muihin aktiviteetteihin). Visuaalihavaitessa ollaan enemmän "läsnä" havaintotilanteessa ja keskitytään olennaiseen eli siihen mitä kaukoputkesta/okulaarista viimein näkyy tähtihyppelyn (tai goto-haun jälkeen ;) jälkeen. Visuaalihavaitseminen on siis pienten yksityiskohtien taidetta, jossa himmeä ututäplä aiheuttaa paremmat kicksit kuin se tietokoneella esiin loihdittu värikäs ds-valokuva. Joillekin tämä on vaatimattomasti näkymistä, toisille tämä minimalismi on juuri se juttu! :wink:
Juurikin näin. Muutamalle henkilölle olen näyttänyt omia tähtikuviani ja monen mielestä ne tuntuvat hirveän etäisiltä, ikään kuin kyse olisi keksitystä asiasta. Kirjaimellisesti toisesta maailmasta. Itselläni oli samantyyppiset kokemukset vielä ennen kuin aloitin harrastamaan astronomiaa. Kaikkihan lähti siitä että JVO meni näyttämään Jupiteria 120mm linssiputkella. Sittenpä se oli menoa eikä loppua näy. :cheesy:
-V
Hei taas!
Suunnittelen juuri ostavani skywatcher light pollution filtteriä siihen tarkoitukseen että takapihalta olisi helpompi havaita kohteita niin voisin viettää joitain havainto reissuja siellä. Takapihallani on suht koht hämärää ainoa haja valo on noin 30m kaukana oleva katuvalo.
Kenelläkään kokemuksia, ehdotuksia tai mielipiteitä kyseisestä hankkeesta?
Tässä sivu mistä tilaan ja itse tuote: https://www.firstlightoptics.com/light-pollution-reduction/skywatcher-light-pollution-filter.html
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 23.03.2017, 00:21:46
Hei taas!
Suunnittelen juuri ostavani skywatcher light pollution filtteriä siihen tarkoitukseen että takapihalta olisi helpompi havaita kohteita niin voisin viettää joitain havainto reissuja siellä. Takapihallani on suht koht hämärää ainoa haja valo on noin 30m kaukana oleva katuvalo.
Kenelläkään kokemuksia, ehdotuksia tai mielipiteitä kyseisestä hankkeesta?
Tässä sivu mistä tilaan ja itse tuote: https://www.firstlightoptics.com/light-pollution-reduction/skywatcher-light-pollution-filter.html
Itselläni on sekä valosaastefiltteri (Orion Skyglow) että O-III -filtteri, ja käytän näistä ainoastaan jälkimmäistä. Valosaastefiltterillä en ole havainnut käytännössä mitään parannusta näkymiin, mutta O-III on tehokas tiettyihin kohteisiin (= monet sumut). Valosaastefiltterin tehokkuus riippunee aika paljon siitä, millaista valosaastetta ympäristössä on. Ilmeisesti pääkaupunkiseudun valot ovat sellaisilla aallonpituuksilla, että filtteri ei niihin pure.
Tuo linkkaamasi filtteri ei ole kovin kallis, joten kannattaa varmaan kokeilla sitä. Jos se tuntuu auttavan, voi jopa olla järkevää investoida kalliimpaan ja oletettavasti laadukkaampaan filtteriin. En silti odottaisi liikoja näistä.
Noista suotimista vielä sen verran kysyttävää että onko galakseille omia suotimia itseäni kiehtoo ne enemmän kuin sumut, ja valosaasteesta pikku kysymys: Olen ymmärtänyt että valotaaste haittaa että silmiäni jam myös kaukoputkeani eikö? ja kunnon filsun ostaminen neutraloisi haitan ainakin kaukoputken puolelta eikö?
Galakseille ei ole omia suodattimia koska galaksit ovat kaiken värisiä. Sumut ovat vain tietyn värisiä, siksi suodattimella voidaan vähentää valosaastetta ilman että sumun värit lähtevät pois.
Osa galaksista on saman väristä kuin valosaaste, siinä ongelma.
Silmilläsi ja kaukoputkella ei ole tämän asian kannalta mitään eroa. Ethän voi käyttää kaukoputkea ilman silmiä.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 12.06.2017, 20:41:41
Galakseille ei ole omia suodattimia koska galaksit ovat kaiken värisiä. Sumut ovat vain tietyn värisiä, siksi suodattimella voidaan vähentää valosaastetta ilman että sumun värit lähtevät pois.
Osa galaksista on saman väristä kuin valosaaste, siinä ongelma.
Silmilläsi ja kaukoputkella ei ole tämän asian kannalta mitään eroa. Ethän voi käyttää kaukoputkea ilman silmiä.
Kiitos vastauksesta tarkoitin vain tuolla valosaaste kysymyksellä että haittaako se erityisesti kaukoputken kanssa katselua pieni esimerkki: Olen katulamppujen ympäröimä mutta minulla on täydellinen hämäränäkö hajavalosta huolimatta haittaako se silti katselua vaikka minulla olisi täydellinen hämäränäkö mutta olisin katulamppujen ympäröimä kaukoputken kanssa?
Yhdessä vastauksessa kysymystä hieman sivuttiin.
Valokuvaamiseen liittyen. Jos kohteena on Orion nebula, niin mikä filtteri kannattaa olla putkessa kiinni?
H-alpha, OIII?
Kannattaako laittaa myös jokin värisuodatin?
Ha-suodin on ihan hyvä vaihtoehto.
Mikä kamera?
Orion in sumu on sen verran kirkas että toimii ihan värikamerallakin sellaisenaan, jopa vaikka ei ole modattu.
Nikon D- tai Z-sarja ja täyskenno.
Yleisesti kysyin sumuihin liittyen. Kassiopeia Nebulassa samat ohjeet?
Ha-suodin on varmaan yleiskäyttöisin.
En tiedä miten paljon Nikonin täyskennoiset päästää Ha-valoa mutta yleensä modaamattomat kamerat päästävät aika vähän jolloin suodattimien käyttö on aik tuskaista.
Tarkoititkohan Pacman-sumua tuolla Kassiopeia Nebulalla ?
Jos niin tässä yksi esimerkki siitä millainen on modaamattomalla kameralla:
https://astrobackyard.com/pacman-nebula-stock-dslr/
(tosin ihmettelen että aika hyvin näyttää punaista vaikka on vanha modaamaton järkkäri)
Kyselen, että tietää, minkä suuntaisia suodattimia kannattaa olla. Ja noi sumut on helposti löydettävissä, niin niistä lienee helpohko aloittaa.
Vehkeet tuli hommattua viime vuonna, mutta Suomen talvi on yleensä aika pilvinen ja jos taivas on auki, niin pakkastakin löytyy.
Sitten kun saan kuvatuksi jotain, niin Affinity Photolla saa jonkin verran raakakuvasta irti, niin sittempähän näkee mitä siitä syntyy. Kuulemma Affinity Photo on myös pätevä työkalu pinoamiseen...
Lainaus käyttäjältä: Octopus - 22.09.2019, 18:36:45
Sitten kun saan kuvatuksi jotain, niin Affinity Photolla saa jonkin verran raakakuvasta irti, niin sittempähän näkee mitä siitä syntyy. Kuulemma Affinity Photo on myös pätevä työkalu pinoamiseen...
Pikaisella googletuksella tarkoittaa tasojen avulla tapahtuvaa pinoamista.
Suosittelen kyllä hankkimaan varta vasten tähtikuvien pinoamiseen tarkoitettua softaa jos homma kiinnostaa.
Rupesi itteäkin kiinnostamaan valosaastefiltterin hankkiminen. Pääasiassa tulee kumminkin havainnoitia harrasteltua valosaasteen keskellä. Tähtitaivas oikeasti saasteettomalla alueella on aivan erilainen vs kaupungin lähitienoo. Ajan junia työkseni ja tonne ku lasauttaa sivuraiteelle säkkipimeään jollain tavarajunalla odottelemaan vastaantulijoita niin on komiaa. Linnunrata piirtyy aivan selkeästi esiin. Tähtiä pomppaa esiin noin 99% enemmän.
Mutta taas sama homma... Valosaastefilttereitä yritin ettiä sopevan hintaisia mutta viidakko tiheni hetkessä ja huomasin olevani altaan syvässä päässä. Ei sitten niin mitään käryä mikä kannattaisi hankkia. Ehkäpä perus saastefiltteri?
Ilmeisesti oiii nyppäisee sen pahimman valosaastekalvon pois. Luultavammin hankin tuon oiii-filtterin.
Lainaus käyttäjältä: Juova - 31.10.2019, 07:29:22
Rupesi itteäkin kiinnostamaan valosaastefiltterin hankkiminen. Pääasiassa tulee kumminkin havainnoitia harrasteltua valosaasteen keskellä.
Baaderilta löytyy pari hyvää valosaaste-filsua:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p511_Baader-2--Skyglow-Neodymium-Moon-Filter-and-Planet-Filter.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p511_Baader-2--Skyglow-Neodymium-Moon-Filter-and-Planet-Filter.html)
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p488_Baader-UHC-S---L-Booster-Filter-2--mounted.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p488_Baader-UHC-S---L-Booster-Filter-2--mounted.html)
Tsekkaa noiden päästökäyrät, niin huomaat että kumpikin jättää sopivasti tärkeitä aallonpituuksia katsojalle, mutta blokkaa tehokkaasti keltaisen Na-katuvalohunnun pois.
Onko IR 665nm suodin sama kuin H-alpha-suodin?
Lainaus käyttäjältä: Robin L - 12.06.2017, 22:06:54
Olen katulamppujen ympäröimä mutta minulla on täydellinen hämäränäkö hajavalosta huolimatta haittaako se silti katselua vaikka minulla olisi täydellinen hämäränäkö mutta olisin katulamppujen ympäröimä kaukoputken kanssa?
Tämä on nyt vähän pilkunviilaamista, mutta sen verran sanon, että liika hajavalo tuhoaa valitettavasti myös hämäränäön.
Lainaus käyttäjältä: Octopus - 03.11.2019, 01:40:17
Onko IR 665nm suodin sama kuin H-alpha-suodin?
Viittaatko johonkin tiettyyn suodattimeen? En löytänyt ketjusta mainintaa tuosta. Nimi kuitenkin viittaa suodattimeen, joka päästää lävitseen kaiken 665 nanometrin tuolla puolen olevan infrapunavalon. H-alfan aallonpituus on 656 nm, ja kapeakaistasuodattimet päästävät nimensä mukaisesti vain muutaman nanometrin levyisen kaistan läpi.
Esimerkkinä olisi ollut Kolari Vision IR 665 nm.
Lainaus käyttäjältä: Octopus - 03.11.2019, 01:40:17
Onko IR 665nm suodin sama kuin H-alpha-suodin?
Ei. H-alpha päästää lävitse kapean kaistan 656 nm ympärillä. IR-665 päästää lävitseen kaiken 665 nm yläpuolella, eikä siis yleensä sitä 656 nm H-alphaa.