Havainto tehtiin perjantaina 4.11.2016 klo 19.05 - 23.56 Orimattilan Artjärven Ursan ry havaintokeskuksessa Tähtikalliolla ,talkoo/ toimintaviikonloppuna.
Idean sain MPL (Minor planet center) sähköpostilistan " http://www.minorplanetcenter.net/daily-minor-planet " tiedotteesta, ns. Holleween asteroidista. Asteroidi on vaaralliseksi maapallon kannalta luokiteltu ns.Apollo ja NEO ryhmään kuuluviksi. Kokoa on sillä n.1.7km ja pyörimisjakso n. 2.5h . Yrityksenä oli kuvata sitä kaikkiaan 2 jaksoa jolloin siitä olisi mahdollista fotometrisesti päätellä jotain sen muodosta. Ainakin se olisi hyvää harjoitusmateriaalia fotometrian opiskeluun . Etäisyyttä siihen oli käsittääkseni kuvaushetkellä yli 10 milj.km.
Tässä listan otsikkotietoa: Tämä tuli listalla 1.11.2016.
Kuvaus aloitettiin L5x120s valotuksella Luminanssi filtterillä. Totesimme että emme voi käyttää näin pitkiä valotuksia ,kohteen nopean liikkeen takia. Lyhensimme valotusajan L5x30s ,tämäkin oli liikaa ja kohde oli edelleenkin soikea. Lyhensimme ajan 15s joka oli sopiva kompromissi ,jolla jatkoimme koko kuvauksen ajan.
Tarkoituksena oli jatkuva 5 tunnin valotus. Kohdetta ei olisi tarvinnut kuvata näin tiheään jos tarkoituksena olisi ollut vain muodon selville saaminen. Kuvia tuli n.22s välein kun valotus oli 15s. Selkeää säätä kesti n. 4 tuntia ja hyviä kuvia tuli yli 600kpl. Laitoin kuvat ja materiaalin vapaasti käytettäväksi ,ainakin toistaiseksi.https://onedrive.live.com/?id=31F59FE54342ECE9%21105&cid=31F59FE54342ECE9 (https://onedrive.live.com/?id=31F59FE54342ECE9%21105&cid=31F59FE54342ECE9)
Hakemistossa 2003_YT1 on kaikki materiaali. Halukkaat voivat käyttää materiaalia fotometrian opiskeluun esimerkiksi.
Miten tastä saisi fotometriaa aikaiseksi. Kuka osaa opastaa?
Hmm. Mitenkähän fotometria onnistuu kun kohde liikkuu noin nopeasti? Verrokkitähdet taitaa vaihtua aika tiuhaan.
-V
Kokeilen..
Lataamassasi 15sek darkissa taitaa olla bias mukana (darkista ei ole kalibroitu biassia?)
Ainakin näyttävät kovasti samanlaisilta. Vertailuksi laitoin Atik 314L+ kameran biassin sekä 12sek darkin josta on bias vähennetty. Eipä se haittaa kokeilen ilman darkkia.
Lisäksi tarvitsisin koordinaatit , vaikka ensimmäisen kuvan suunnilleen keskipisteesseen, ja kuvakentän koko - noin kaariminuutteina ( jos vaikka löydän referenssi tähdelle kirkkauksia..)
Kyllä siellä jonkinlaista kirkkauden muutosta olisi tarjolla.
kokeilu valokäyrät väliltä klo 18:15-18:35 sekä 18:35-19:30 ja viellä 19:40 - 20:42.
Ja viellä 20:42-21:05
Lainaus käyttäjältä: Kari Laihia - 23.12.2016, 14:57:00
Miten tastä saisi fotometriaa aikaiseksi. Kuka osaa opastaa?
Jos kuvat kalibroitu, niin FotoDiffillä käy aika vaivattomasti:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12771.msg119343#msg119343
Variable tähdeksi valitset vain kyseisen asteroidin - Fotodif seuraa sitä automaattisesti, kunnes kuvajono katkeaa ja asteroidi tekee liian suuren "hyppäyksen".
Kokosin pätkittäisistä valokäyristä yhden yhteneväisen valokäyrän Peransoon aikaväliltä 17:22 - 21:04 (UT?). Magnitudin määräsin mielivaltaisesti 11mag hujakoille.
Peransolla sain pyörähdysajaksi 2.319h. Ilmeisesti valokäyrä ei pysy perioidista toiseen yhteneväisenä, syynä lienee se että emme näe asteroidin pyörimistä suoraan sivulta, tai sitten valokäyrän teossa on jotain häikkää... Lisäksi kirkkaus himmenee kokoajan kohteen etääntyessä.
Vastaisen varalle: Kuvat oli ok, valokäyrän teon kannalta parasta olisi, kun asteroidin antaa kuvasarjassa vaeltaa mahdollisimman reunalta toiselle (reunoihin saa jäädä "5mm" marginaalit että fotometrian saa tehtyä) ja sitten kuvakentän siirto ja taas antaa asteroidin vaeltaa mahdollisimman reunalta toiselle... . Tällöin saa valokäyrään mahdollisimman pitkiä yhtenäisiä "vetoja". Helpottaa jälkikäsittelyä
Liitteenä viellä tekstimuodossa aika/kirkkaus kuvista 0-582
Ehditpä ensin (latasin kanssa sarjan - joka muuten kesti...).
Mielenkiintoisen näköinen käyrä.
Viellä hieman viilasin.. varsinkin sarja 0-60.Saattaa olla etta alku niiasi hieman liian alas.. Uusissa käyrissä näkyy eriväreissä millaisista sarjoista valokäyrä on rakennettu.
Perioidi "täsmentyi" 2.309469 tuntiin eli sellainen 2.31h on aika lähellä totuutta - näillä mittauksilla.
Hienot käyrät sai Timo aikaiseksi. Myös opettavaisia kommentteja. Fotometriakin selveni aikalailla , Timon linkistä. Kun aloimme kuvata olimme niin innoissamme että riitti kun sai ruutuun tulevaa aineistoa . Täytyy ottaa opiksi jos pääsee joskus uusimaan tälläisen kuvauksen. Tutkiskelin vähän nettiä ja videotakin löytyi. Asteroidilla on pieni 100m kuukin! .Videosta sai käsityksen että kohde on melkoisen pyöreä ja siinä on suuri tumma kraatteri ? Löytyisiköhän kuun vaihe käyristä?
Tässä ehkä viimenen ja toistaiseksi paras yhdistelmä. Sain käytettyä samoja vertailutähtiä useammassa sarjassa, ja kalibroin valokäyrän yhtenäiseksi. Nyt pitäisi vastata melkohyvin valonvaihteluita 17:22 - 21:04 väliseltä ajalta.
Kirkkauden nopea putoaminen kiusasi Peranson perioidin määritystä, niin että manuaalisesti arvoin perioidin 2.40 tunniksi. tarkasti manuaalisesti mittaamalla perioid on 2.35h.
Viellä vinkkinä vastaisuuden varalle: Tälläinen sarja jossa on kuvia otettu ilman pidempiä taukoja on erinomainen. Jos ajattelee että kuvia tulee "liikaa" ja ottaa kuvia vaikka minuutin välein, niin nopeasti liikkuva kohde voi liikkua kuvien välillä niinpaljon että fotometria softa saattaa hukata asteroidin joka kuvan jälkeen, homma käy silloin lähes mahdottomaksi. Eli vastaavalla syklillä kuvaten hyvä tulee.
Viellä lisää vinkkiä: Ekasta postauksesta luin että kokeilitte ensin 120sek valotusta, sitten 30sek valotusta... Yksi olennainen juttu on se että kohde ei saturoidu, eli kohteen max ADU arvo olisi hyvä olla jotain 25000 - 35000 hujakoilla (jos kameran max on 65000ADUA)
Mikäli kohde kesken kuvauksen näyttäisi kirkastuvan niin että ADU:t lähentelee 50000 + lukemaa, niin (mielestäni) suositeltavin keino pudottaa ADUa on hieman defokusoida "lennossa" sillä saa ADUt alas helposti, eikä vaikuta mittaustuloksiin - jos siis defokusoi maltilla.
En ole koskaan ennemmin asteroidista valokäyrää tehnyt, että silltä pohjalla tässä neuvoja jakelen..
EDIT: Viellä mittaukset teksti liitteenä. Viimeisessä kuvassa on viimeinen maksimi liimattu ensimmäisen maksimin päälle (kun eka maksimi oli epäyhtenäinen ja maksimi ajankohta hieman huonosti määrittyi). Muoto täsmää hienosti yhteen.
Hienoa työtä pojjaat. Joulun jatkoja!
Mahtava lopputulos! Onnittelut Kari ja Timo :cool:
Havainto analyyseineen on erinomainen esimerkki siitä mihin harrastajat laitteineen nykyään pystyvät, erityisen hienoa tässä on että yhteistyöllä datasta saatiin Timon avulla nopeasti rakennettua valokäyrä. Data jakoon maailmalle, ei näitä varmaan maailmanlaajuisesti kovin paljon tästä kohteesta tehty.
Tämä oli kyllä mielenkiintoinen havainto, ja kiva että Kari laittoi datan jakoon.
Viellä kerran mittasin kuvat. Otin myös loppupäästä muutamat yksittäiset kuvat pilvien välistä. Nyt sai taas Peransolla mitattua automaattisesti perioidin 2.31h Manuaalisesti mittaamalla 2.305h. Eli kivasti elää mittaukset jatkuvaan, toisaalta erot on ollut pahimmillaan max +/- 3min.
Laitetaan viellä "virallinen" pyörähdysaika on näillä mittauksilla 2h 18min 36sek +/-1.5min
Eiköhän se ole tässä. Kari voi tiiminsä kanssa käyttää tuloksia miten parhaaksi näkee.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 26.12.2016, 16:55:52
Tämä oli kyllä mielenkiintoinen havainto, ja kiva että Kari laittoi datan jakoon.
Viellä kerran mittasin kuvat. Otin myös loppupäästä muutamat yksittäiset kuvat pilvien välistä. Nyt sai taas Peransolla mitattua automaattisesti perioidin 2.31h Manuaalisesti mittaamalla 2.305h. Eli kivasti elää mittaukset jatkuvaan, toisaalta erot on ollut pahimmillaan max +/- 3min.
Eiköhän se ole tässä. Kari voi tiiminsä kanssa käyttää tuloksia miten parhaaksi näkee.
Erittäin hyvinhän tämä onnistui, muutama minuutti sinne tänne tuskin ratkaisee juuri mitään kun kuitenkin harrastuksesta on kyse.
-V
Pari pientä tutkimusta 2003YT1 asteroidista
http://www.lpi.usra.edu/meetings/lpsc2012/pdf/1559.pdf
http://echo.jpl.nasa.gov/asteroids/2003TL4/2003TL4_planning.html