Ursan tieteellinen yhteistyö -harrastusryhmä järjestää Tähtikallion havaintokeskuksessa kurssityyppisen fotometriatyöpajan 11.-12.3.2017. Työpajan vetäjiksi ovat suostuneet alustavasti Arto Oksanen ja Petri Kehusmaa.
Työpajassa on tarkoitus antaa harrastajille valmiuksia fotometristen mittausten tekemiseen ja mittaustulosten käsittelyyn.
Voitte esittää toiveita, mitä työpajassa voisi käsitellä.
Kurssi on hieno juttu, jota muistan joskus puoliääneen ajatelleeni. Toivottavasti kurssin näkökulmana on digijärkkärillä ilman suuria lisäinvestointeja kuvaavan harrastajan jokamiesfotometria. Kiinnostavinta on fotometrian perustana oleva fysiikka, teoria, matematiikka, virhelähteet ja niiden tarkoituksenmukainen käsittely. Siis perusasioita harrastajalle, joka arkistoi havaintonsa pöytälaatikkoonsa. Jatkokurssilla sitten kaukoputket, filtterisarjat, valokäyrät, AAVSO ja eksoplaneetat.
Omakohtaisia mielenkiinnon kohteita olisi pintakohteen (=komeetta) fotometria, viivamaiseksi piirtyneen kohteen fotometria ja periodisen muuttujan jakson määritys hajanaisesta havaintoaineistosta.
Hannu Määttänen
Hannu on varmaan jo tutustunut AAVSOn DSLR Observing Manualiin, joten laitetaan muillekkin tiedoksi:
https://www.aavso.org/dslr-observing-manual
Komeettafotometria onkin haastavaa puuhaa. Enkä minä ainakaan tiedä siihen viisasten kiveä.
Tai no jotkin komeetat on riittävän tähtimäisiä että onnistuu mutta useimmiten ei.
Mitenkäs esim. fotometriaa Jupiterin pienemmistä kuista? Seeing yleensä peittää ne pois näkyvistä, mutta kirkkauden luulisi muuttuvan ylikulkujen aikana.
-V
Lainaus käyttäjältä: hm - 26.12.2016, 00:50:20
Kurssi on hieno juttu, jota muistan joskus puoliääneen ajatelleeni. Toivottavasti kurssin näkökulmana on digijärkkärillä ilman suuria lisäinvestointeja kuvaavan harrastajan jokamiesfotometria. Kiinnostavinta on fotometrian perustana oleva fysiikka, teoria, matematiikka, virhelähteet ja niiden tarkoituksenmukainen käsittely. Siis perusasioita harrastajalle, joka arkistoi havaintonsa pöytälaatikkoonsa. Jatkokurssilla sitten kaukoputket, filtterisarjat, valokäyrät, AAVSO ja eksoplaneetat.
Omakohtaisia mielenkiinnon kohteita olisi pintakohteen (=komeetta) fotometria, viivamaiseksi piirtyneen kohteen fotometria ja periodisen muuttujan jakson määritys hajanaisesta havaintoaineistosta.
Hannu Määttänen
Fotometrian perusasiat on aivan samat digijärkkärille ja CCD-kameralle. Kummassakin tapauksessa mitataan kennolle rekisteröityneitä fotoneja mahdollisimman virheettömästi. Eli en lähtisi tuossa työpajassa rajaamaan mitään alueita tässä vaiheessa ulos. Osallistujajoukko on kuitenkin aika heterogeenistä.
Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 27.12.2016, 13:32:57
Fotometrian perusasiat on aivan samat digijärkkärille ja CCD-kameralle. Kummassakin tapauksessa mitataan kennolle rekisteröityneitä fotoneja mahdollisimman virheettömästi. Eli en lähtisi tuossa työpajassa rajaamaan mitään alueita tässä vaiheessa ulos. Osallistujajoukko on kuitenkin aika heterogeenistä.
Fotometriassa laitteiden huolellinen kalibrointi on asian lähtökohta, jonka huolelliseen esittelyyn viikko olisi sovelias aika. Sen verran laaja on aihepiiri, että kahdessa päivässä ei työpajanomaisesti työskennellen kovin syvällisesti kaikkea pysty omaksumaan.
Tätä näkemystäni ei tarvitse vakavasti ottaa, sillä todennäköisesti joudun olemaan olemaan kurssin aikaan aivan muualla. Mahtaako kurssista syntyä jotain kirjallista aineistoa tai videotallennetta? Havaintokeskuksen saliin asennettiin loppusyksyllä pari web-kameraa.
Ajatukseni komeetan kirkkauden määrittämisestä. Salliiko joku - mielellään ilmainen - ohjelma vapaamuotoisen mittausikkunan piirtämisen? Sitten mitataan komeetan alueelta kirkkauksia tyyliin magnitudia/neliökaarisekunti ja muodostetaan kirkkausprofiilit pituus- ja poikkisuuntaan, jonka jälkeen integroidaan arvoja ja miinustetaan ikkunaan jääneet taustatähdet.
Hannu Määttänen
Moi kaikki,
itse olisin kiinnostunut osallistumaan fotometriatyöpajaan, itse olisin kiinnostunut erityisesti muuttuvien tähtien fotometriasta. Aihe on minulle uusi, joten minun puolestani voitaisiin aika alkeista lähteä. Toki riippuen tietenkin muun osanottajakunnan kiinnostuksen kohteista ja toiveista sekä kokemustasosta.
Terveisin,
Juha
Moi!
Kannatan tuota Juhan näkemystä itsekin. Muuttuvien tähtien fotometrian alkeista voisi olla hyvä aloittaa ja edetä siitä sitten vaikka kameran käyttämiseen fotometrisissä havainnoissa. Voisi olla hyvä vaikka käydä, jokin hyvä fotometriaan tarkoitetun kuvankäsittelyohjelman perusteetkin läpi.
Jätän sisällön pitkälle ohjaajien eli Arton ja Petrin päätettäväksi. Varmaan kuitenkin tämän ketjun keskusteluissa tulee vinkkejä, mikä kiinnostaisi.
Omat ajatukseni sisällöstä ovat seuraavia:
Varmaan mitään CCD- ja digikuvauksen alkeiskurssia ei kannata pitää, mutta mielelläni kuulisin kuitenkin mitä fotometriaan keskittyvässä kuvauksessa tulee ottaa huomioon, niin digikameroilla kuin CCD-kameroilla. Käsittääkseni kalibrointikuvissa ei voi oikaista, vaikka tavallisessa kuvauksessa taidetaan välillä ja jotkut vähän tinkiä proseduureista. Varmaan valotusten valinta, ADU:jen määritys ja kennon lineaarisuusalueen testaus ovat toimenpiteitä, jotka liittyvät tähän. Digipuolella ehkä olisi kiva kuulla myös objektiivien valinnasta yms.
Mittauspuoli tai olla osin kuvaustekniikasta riippumaton proseduuri. Siihen varmaan tulee suurempi paino pajassa. Digikamerafotometriassa tietty voi sivuta värifotometriaa hyödyntäen kennon rakennetta.
Mutta kannattaa sitten lopultakin fokusoitua perusjuttuihin tällä kertaa. Pajallahan tavoittelemme sitä, että osanottajat saavat parempia valmiuksia harrastajien tieteellisen yhteistyön vaatimiin havaintomenetelmiin. Tämähän on harrastusryhmämme yksi tavoitteista.
Lainaus käyttäjältä: hm - 02.01.2017, 08:51:47
Mahtaako kurssista syntyä jotain kirjallista aineistoa tai videotallennetta? Havaintokeskuksen saliin asennettiin loppusyksyllä pari web-kameraa.
Mikäli se vain kurssinvetäjille sopii, niin tehdään tallennetta kurssista. Varmaan tarvittava materiaali saadaan jakoon.
Alkaako työpajan ohjelma mihin kellonaikaan? Mietin tässä kerkeänkö paikan päälle jos lähden lauantaina ajamaan aamusta (n. 4h ajomatka) vai pitääkö tulle jo perjantaina illasta.
-V
Ohjelman aikataulusta ei ole vielä sovittu. Yritän neuvotella vetäjien kanssa sopivasta aikataulusta. Helpommalla toki selviää, jos tulee perjantaina, varsinkin on selkeä keli odotettavissa. Voidaan jo harjoitella mittauksia silloin.
Yritämme laittaa ohjelmaa kokoon piakkoin. Viimeistään heti Hauhon jälkeen.
Mitäs tälle tapahtumalle kuuluu ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 07.03.2017, 10:31:02
Mitäs tälle tapahtumalle kuuluu ?
Paja toteutuu. On tarkoitus aloittaa
lauantaina klo 12 ja jatketaan niin pitkälle kuin luennoitsijamme on paikalla.
Pitkämatkalaiset voivat kyllä tulla jo perjantaina. Paikalla on joku jo iltapäivästä lähtien. Sään salliessa mahdollisuus tehdä havaintoja.
Lauantain ohjelman vetää pääasiassa Arto Oksanen. Petri Kehusmaa saattaa tulla paikalle myös, mutta se varmistuu vasta tässä viikon kuluessa. Luvassa on vähän teoriaa, infoa havaintokohteista ja ohjelmistoista sekä käytännön harjoituksia. Mahdollisuuksien mukaan yritämme vähän profiloida ohjelmaa osallistujien osaamistason ja toiveiden mukaan, mutta tämä riippuu paljon luennoitsijasta. Emme mene tiukalla minuuttiaikataululla.
Fotometrian lisäksi vähän tietoa Tieteellinen yhteistyö -ryhmän toiminnasta ja suunnitelmista sekä ensi syksynä Riikassa Latviassa järjestettävästä EPSC-konferenssista.
Jos ette ole jo aiemmin ilmoittautuneet, sähköpostia vaikkapa allekirjoittaneelle.
Ohjeita osallistujille
- Tähtikalliolla on majoitustiloja noin 30 hengelle. Makuupussi/oma peitto + lakana ja tyynyliina mukaan.
- Varatkaa sisätossut/kengät tai villasukat, alakerran lattiat voivat olla vähän kylmiä
- Ruokailut hoidetaan omin eväin, Tähtikallion keittiö ja kylmätilat on käytettävissä.
- Joka ilta on mahdollisuus saunoa, varaa pyyhe mukaan!
- Selkeällä säällä voidaan tehdä havaintoja omilla tai Tähtikallion havaintolaitteilla
- Ajo-ohje Tähtikalliolle:http://www.ursa.fi/tahtikallio/ajo-ohjeet.html. Tähtikallion mäki saattaa olla vielä hiukan jäinen, joskin sitä pitäisi olla huollettu edellisviikonlopun tapahtumaan
Tulen myös paikalle.
Esittelen oman tavan harrastaa fotometriaa ilmaisohjelmilla:
Aikasarjat ja usean yön havaintojen yhdistely Peransolla.
Karkeasti :
- kuvauskalusto
- pari sanaa kalibrointikuvien otosta
- MunWin softa kuvien kalibrointiin
https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12771.msg119330#msg119330
- kalibrointitähten tarkat magnitudit Cartes Du Ciel planetaario ohjelman ja VizieR webbipalvelun avulla.
http://vizier.u-strasbg.fr/viz-bin/VizieR
- Kuvien mittaus FotoDiff softalla, ja hieman siitä mikä kaikki vaikuttaa mittauksiin - omia kokemuksia
https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12771.msg119343#msg119343
- Mittausten formatointi Exselillä muotoon että tulokset saa Peranson ymmärtämään muotoon.
- valokäyrien yhdistäminen ja analysointi Peransolla (maksullinen, 30e softa) kevyt klikkaa tästä ja tästä show - ei kovin syvällistä.
http://www.peranso.com/
- Pari sanaa tuloksista ja projekteista.
Tulipa mieleen viellä..MunWin ja FotoDiff ei toimi Digijärkkärin kuviin. Eli vain ccd juttuja käsittelen.
Noi softat voi valmiiksi ladata koneelleen (ei oo pakko jos ei taho).
Tuon setin harjottelukuvia (valot, flät, dark ja bias)
Kalibroidaan kuvat, tehdään käppyrä ja käpistellään Peransolla.
Peransolla on 14 päivän ilmainen kokeilu mahdollisuus, tosin 10min aikarajotuksella, eli toimii 10min, sulkeutuu itsestään ja kaikki joutuu aloittamaan alusta.
Mistäs toi MunWin löytyy kun Googlella vähän huonosti löytää ?
Ja kai järkkärikuvillakin periaatteessa voi tehdä kun ottaa vaikka vihreän kanavan ja tallentaa fitsiksi ?
Kokeile googlella C-MuniPack Project
Tai suora lataussivusto https://sourceforge.net/projects/c-munipack/files/
Katsoin että mulla on käytössä melko vanha 9.3.2014 cmunipack-2.0.10-win32.exe (10.4 MB)
Kokeilen päivittää uusimpaan versioon - kerron kuinka kävi.
Noihin järkkärijuttuihin en osaa sanoa mitään.
Villi ehdotus, mutta jos keli sallii niin Allunalla (kuvun toimiessa) voitaisiin tehdä fotometriaa? Katselin hiukan niin Haumea olisi aika hyvin hollilla lähellä Arcturusta (joskin aika himmeä). Myöskin periodi ei ole ihan kauhean pitkä (nelisen tuntia) niin yössä kerkeäisi muutakin tekemään.
Mitäs sanoo raati, onko magnitudin 14.5 kohde liian himmeä? Haumea on kyllä melko elliptinen ja sillä on kaksi kuutakin.
4 Vesta on myöskin hyvin näkyvissä mutta se on todella kirkas. Härkämäeltä koitettiin ja fokusoitua kuvaa ei oikein voi edes käyttää, 30s valotuksissa paloi jo puhki. Alluna kerää vielä enemmän valoa, joten kuvia tulisi aika kauhea määrä.
-V
Cartes keroo:
Asteroid (136108) Haumea Magnitude: 17.3
Taustatähtien osalta yö 11/12 on ok, mutta onko liian himmeä kun täysikuu möllöttää parin kolmenkymmenen asteen päässä? Muuten olisi mielenkiintoinen kohde.
Hmm. Stellarium antaa magnitudiksi 14.46? Alluna on kyllä melkoinen valoimuri, jos guiderin saisi päälle voisi ottaa pidempiä valotuksiakin.
Edit: taitaa kyllä Stellarium näyttää mitä lystää. theskylive.com kertoo magnitudiksi 17.3 myöskin.
-V
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 09.03.2017, 19:01:49
Katsoin että mulla on käytössä melko vanha 9.3.2014 cmunipack-2.0.10-win32.exe (10.4 MB)
Kokeilen päivittää uusimpaan versioon - kerron kuinka kävi.
Huh! Hyvin kävi
Latasin tuon cmunipack-2.1.17 version, toimii ok, ja näyttää samalta kuin pari vuotta vanhempikin versio.
Ok, täytyypä hakea.
Muistinkin että olin kuvannut Makemakea (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/52449), joka myös on mag 17 luokkaa.
Parin minuutin valotuksilla onnistui mutta luultavasti SN oli aika vaatimatonta luokkaa - tuskin olisi fotometriaan kelvannut.
Mutta kaipa joku asteroidi löytyisi siihen tarkoitukseen.
Tai vaihtoehtoisesti Delta Scuti -tähti GSC 3004-0870
Muutama aste itään komeetasta 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak (12.3.2017 klo 00:25)
RA 10 21 35.3 Dec +40 31 41
mag 13.8 - 14.3
Perioidi 1.97h
Tuolla on aika kattava lista asteroideista: https://theskylive.com/asteroids-and-dwarf-planets (https://theskylive.com/asteroids-and-dwarf-planets)
Paikka on oletuksena Greenwich, sen kun laittaa oikein niin löytyy aika paljonkin tuollaisia magnitudin ~10 asteroideja.
-V
Lainaus käyttäjältä: einari - 09.03.2017, 19:55:41
Muistinkin että olin kuvannut Makemakea (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/52449), joka myös on mag 17 luokkaa.
Kun ei ole kokemusta isoista putkista, niin menee vähän arpomiseksi ja Kuu sotkee äkkiä hyvätkin suunnitelmat.
Jos alluna nyt oli 50cm putki, niin se kerää saman määrän fotoneita 19.2 sekunnissa kuin tuo Tapion C8 putki 120 sekunnissa. Tapion Makemake kuvassa SNR on niin kehno että ehkä stäkkäämällä 2 - 4 kuvaa voisi saada kohtuullista mitattavaa. Allunalla se tietäisi 40..75sek valotuksia. Millaista taustan kirkkautta Allunan kuviin on odotettavissa 75sek valotuksella noin 30 asteen päässä täyskuusta?
Voidaan myös pyytää ehdotuksia pajan vetäjältä/vetäjiltä hyviksi kokeilukohteiksi. Sovitaan yhteisesti lauantaina.
Tämmöiset käppyrät saatiin aikaan aamulla. :smiley:
-V
Taivaanvahdissa pyydeltiin jakoon dataa, tässä V416 UMa + kaikki kalibrointikuvat: https://drive.google.com/drive/folders/0B50hvBv794WXcVA0WjNCbmx4OTg?usp=sharing (https://drive.google.com/drive/folders/0B50hvBv794WXcVA0WjNCbmx4OTg?usp=sharing)
Siinä on hyvä alku! Tosta se lähtee.
Artolla Ja Petrillä hyvät, ja paljon asiaa, esitelmät. Oma "tästä - eikun tästä, oho, nyt se jumittu... ei ku ..." ei ollut oikein antoisa. Koitan saada omat asiani foorumille vähän paremmin jäsenneltynä tässä lähipäivinä.
Linkissä 1mim 22s mykkäfilmi - kopterikuvaa Tähtikalliolta.
https://www.youtube.com/watch?v=RLxy1aehg-I
Äläs nyt Timo, tällainen amatööri sai paljon enemmän irti sinun esitelmästä kun joku näyttää workflown ns. kädestä pitäen (ja jopa viitsii tulostaa ohjeet!). Vaikka Arton ja Petrin esitelmät olivatkin yhtälailla kattavia. :wink:
-V
Timo antoi hyviä vinkkejä myös CCD fotomeria topicin alla
https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15578.msg146062#msg146062
Kiitos Villelle myös datan jaosta! Olet Timo siis värkännyt aiheesta opuksen? Olisiko mahdollista saada jakoon? Vaikkapa tänne?
T. Jarkko
Joo, ihan hyvää asiaa oli Timolla, ei tarvi nolostella.
Vanhempaa tarinaa oli täällä (https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12771.0) vuodelta 2014, josta itsekin aikanaan opiskelin.
W1lleM
Käsittelittekö nuo kuvat tuolla MunWinillä ja Fotodiffillä?
Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 14.03.2017, 09:37:21
W1lleM
Käsittelittekö nuo kuvat tuolla MunWinillä ja Fotodiffillä?
Juu.
Kiitos, hieman mieltä piristi.
Noihin 2014 MunWin ohjeisiin pitää tehdä jokunen muutos, nyt ei taida olla aivan oikein.. Koitan tänään muutella.
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.03.2017, 08:26:43
täällä (https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12771.0) vuodelta 2014, josta itsekin aikanaan opiskelin.
Laitoin tonne olemassa olevaan ketjuun pari tekemääni tutoriaalia MunWin ohjelman käytöstä kuvien kalibrointiin.
Teen lähiaikoina viellä FotoDiddistä ja Peransosta jotain vastaavaa.
https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12771.msg151811#msg151811
Kiitos! :cool: Täytyy katsoa tänään vielä... Kunhan täältä koulun penkiltä pääsen kotiin!
No niin, melkein kaikki pajan materiaali on kasassa. Pieniä päivityksiä on vielä luvassam joten seuratkaa sivustoja.
Pajan ohjelma, tallenteet ja materiaali: https://www.ursa.fi/fotometria2017
Tallenteet Youtube-soittolistana:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLVPtXBb5FTXyh-Jhv_oARX-kjSEjxgOBh
Samalla alustavat Tieteellisen yhteistyö harrastusryhmän sivut:
https://www.ursa.fi/proam
Kiitokset Petrille ja Timolle ohjeista.
Fotometriatyöpajassa puhuttiin eri kataloogien tarkkuuksista (ehkä se jäi johonkin videoonkin muttei nyt jaksa tarkistaa).
Mutta mitkäs kataloogeista olisivat kelvollisimpia fotometriaa (tai astrometriaan) ? Oliko APASS yksi niistä hyvistä ?
Katsoin AstroArt5:n osaamat kataloogit ja niissä on vaan mainittu astrometriset tarkkuudet ja aika vanhoja kataloogeja).
Eli missäs järjestyksessä nämä : USNO-SA, UCAC, USNO-A, USNO-B ?
Astrometriset tarkkuudet noissa parhaimmissa on 0.1 USNO-B ja 0.07 UCAC2 (uudemmissa UCAC4 kai parempi ja sen saa kai AA6:n kanssa käyttöön).
Edit: Uhrasinpa vähän aikaa fotometrialle ja huomasin että CdC:een saa kataloogeihin kaikennäköistä Vizierin kautta. VO Catalog. Esim APASS.
Löysin tänään puolivahingossa ratkaisun jolla sain FotoDiffin syömään mukisemati PI:llä kalibroidut kuvat. Ennen tätä star selection kohdassa on näkynyt vain harmaa kuva. Johtuikin ilmeisesti siitä, ettei FotoDiff osaa aukoa 32bit .fitsejä. Muunsin kuvat PI:n BatchFormatConversion työkalulla alkuperäisestä 16 bittiseksi .fts muotoon. Nyt aukeavat ja näinollen MuniWin ohjelma jää ainakin itselleni tarpeettomaksi, sillä PI:n BatchPreProcessing on todella paljon näppärämpi käyttää. :grin:
-V
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 14.09.2017, 02:52:48
Löysin tänään puolivahingossa ratkaisun jolla sain FotoDiffin syömään mukisemati PI:llä kalibroidut kuvat. Ennen tätä star selection kohdassa on näkynyt vain harmaa kuva. Johtuikin ilmeisesti siitä, ettei FotoDiff osaa aukoa 32bit .fitsejä. Muunsin kuvat PI:n BatchFormatConversion työkalulla alkuperäisestä 16 bittiseksi .fts muotoon. Nyt aukeavat ja näinollen MuniWin ohjelma jää ainakin itselleni tarpeettomaksi, sillä PI:n BatchPreProcessing on todella paljon näppärämpi käyttää. :grin:
-V
Kiitoksia tiedosta! Tarvinnee hetimmiten testata tämä! 😎
olikohan täällä fotometriatyöpajassa kun taisi oksasen arto tai joku muu mainita jonkun tähden mysteerikirkastumisen jonka syytä ei silloin tiedetty, mutta oli arveluita että kyseessä olisi gravitaatiolinssi-ilmiö. no, sattumalta törmäsin tämmöiseen tapaukseen kuin gaia16aye: https://en.wikipedia.org/wiki/Gaia16aye joten oliko se tuo vai jokin muu ilmiö joka ei vielä ole selvinnyt?
Gaia 16aye kirkastui 5 kertaa parin vuoden aikana, jos oikein ymmärsin. Eikö gravitaatiolinssi toimi vain kerran ja kun tähti on ohittanut linjan, se ei enää tapahdu? Vai kiertäisikö Gaia raskasta kohdetta ja sen ratataso olisi maasta nähden juuri linjassa?