rupesin funtsimaan että onko kukaan propellipää tehnyt vastaavaa viritystä? googlen mukaan tuommoisia beamsplittereitä löytyy, siihen vaan kolme mustavalkokameraa perään ja säästyy ihan simona kuvausaikaa kun ei sumujen valosta mene hukkaan periaatteessa yhtään. kolmen kameran vaatimus tietysti tarkoittaa että syvät taskut on oltava ja jollain ne kiinnikin pitäisi saada.
Lainaus käyttäjältä: JVO - 08.10.2016, 18:34:51
säästyy ihan simona kuvausaikaa kun ei sumujen valosta mene hukkaan periaatteessa yhtään.
Jollen nyt ihan väärin tajunnut tuota ideaa, niin eikö tuossa valotusajat pitene kolminkertaiseksi per väri kuitenkin?
Edit. Eiku ei, tuli ajatuskatko, unohtakaa kaikki, mitä yllä sanoin :)
En ole kuullut, että kukaan kuvaisi tähtiä tällaisella virityksellä. Ennen vanhaan näitä käytettiin aika paljon videokameroissa, mutta nykyään valtaosa taitaa olla yhden kennon kameroita mosaiikkisuodattimilla.
Tiederintamalla beamsplitteriä ja kahta kameraa tiedän käytettävän. Toimii hienosti.
Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 09.10.2016, 10:18:01
Tiederintamalla beamsplitteriä ja kahta kameraa tiedän käytettävän. Toimii hienosti.
Joo, isojen poikien teleskoopeilla näin varmaan onkin. Ajattelin näin lähtökohtaisesti vielä harrastusvälineitä.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 08.10.2016, 18:42:52
Ennen vanhaan näitä käytettiin aika paljon videokameroissa
Eli vielä noita 3CCD-videokameroita voisi saada edullisesti jostain ebaystä, torifistä tai huutonetistä. Varsinkin nopealla putkella voi olla "kiva" homma kollimoida ja tarkentaa kamera yhdenkeskisiksi :-)
--Antti
Tätä ratkaisua olen odotellut digikameroihin jo pitkään. Aikoinaan videokameroissa oli ja innolla odotin Sonyn sellaisen laittavan tavalliseenkin...Voisi olla kaikenlaista hyötyä tästä mutta myös kalliimpi rakentaa.
Lainaus käyttäjältä: joni - 13.10.2016, 21:34:54
Voisi olla kaikenlaista hyötyä tästä mutta myös kalliimpi rakentaa.
Ja vie huomattavasti enemmän tilaa.
Hmmm.... Shortpass-Dichroic - peili, joka päästää visuaalisen kanavan läpi värikameraan (vaikkapa ASI224MC) ja heijastaa infrapunan sivulle monokameraan (vaikkapa ASI290MM), voisi olla aika kiva juttu planeettoja kuvatessa.
Tuommoinen yhden peilin systeemi olisi aika helppo rakentaa ja kollimoida. Tarvitsee vain kaksi kuvausläppäriä ja toiselle kameralle oman tarkentimen. Alkoi kiinnostamaan:
https://www.thorlabs.com/newgrouppage9.cfm?objectgroup_id=9240
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 13.10.2016, 23:34:19
Hmmm.... Shortpass-Dichroic - peili, joka päästää visuaalisen kanavan läpi värikameraan (vaikkapa ASI224MC) ja heijastaa infrapunan sivulle monokameraan (vaikkapa ASI290MM), voisi olla aika kiva juttu planeettoja kuvatessa.
Löytyy myös valmiina astrotuotteena nimellä On Axis Guider (ONAG). Melko harvinaisen oloinen peli, mutta silläkin on oma kannattajakuntansa.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 13.10.2016, 23:34:19
Hmmm.... Shortpass-Dichroic - peili, joka päästää visuaalisen kanavan läpi värikameraan (vaikkapa ASI224MC) ja heijastaa infrapunan sivulle monokameraan (vaikkapa ASI290MM), voisi olla aika kiva juttu planeettoja kuvatessa.
Tuommoinen yhden peilin systeemi olisi aika helppo rakentaa ja kollimoida. Tarvitsee vain kaksi kuvausläppäriä ja toiselle kameralle oman tarkentimen. Alkoi kiinnostamaan:
https://www.thorlabs.com/newgrouppage9.cfm?objectgroup_id=9240
tuo puoliläpäisevä peili näyttää lisäväänsä omat aberaationsa läpi menevään kuvaan eli kuvauskäytön mielekkyys on tuolla systeemillä ehkä niin ja näin.
Tasolasi valokartiossa aiheuttaa palloaberraatiota joka on sitä pahempi mitä jyrkempi kartio ja mitä paksumpi lasi. Arin aukkosuhteet on niin pitkiä ettei tuo aberraatio varmaan voi muodostua ongelmaksi.
Kun lasi on vinossa, niin läpimeneville säteille tapahtuu tietysti yhdensuuntaissiirtymä joka riippuu lasin paksuudesta ja on eri suuruinen eri väreille. Vaikea sanoa minkä suuruinen virhe on odotettavissa ja miten dispersiokorjain suhtautuu siihen.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 13.10.2016, 23:34:19
https://www.thorlabs.com/newgrouppage9.cfm?objectgroup_id=9240
nuo thorlabsilaiset näyttävät aika paksuilta.
mikroskoopeissa käytetään paljon dichroja ja ne ovat yleensä suorakaiteen muotoisia ja ohuita. valmistajia esim chroma ja semrock.
https://www.chroma.com/products
https://www.semrock.com/product-families.aspx
uudemmat mikroskooppi objektiivit ovat yleensä "infinity-corrected" eli sädekimppu objektiivin jälkeen (jossa filtterit ja dichrot ovat) on ainakin periaatteessa optisen akselin suuntainen.
kameran edessä käytetaan tube-linssiä joka fokusoi kuvan kameran kennolle.