nyt on pakko ottaa tämä asia esille ku vasta ikkään teslan isokiho julkisti suunnielmanssa marssin asuttamisesta vuonna 2024-2025.
että mitä mieltä ootta asiasta että tuleekohan onnistumaan vaan pääsemmekö taas näkemään tragedian mikä venyttää ihmiskunnann haavetta avaruuden asuttamisesta taas 30-40 vuojella. kuten kävi esimerksiki challengerin tuhon yhteyvessä. näkemykseni on et marsin asuttamiseen tai yeensäki sinne lähetettävän retkikuntaan liittyy kuiteski lukemattomia vaaroja.
Lainaus käyttäjältä: kurppa - 01.10.2016, 23:46:47
nyt on pakko ottaa tämä asia esille ku vasta ikkään teslan isokiho julkisti suunnielmanssa marssin asuttamisesta vuonna 2024-2025.
että mitä mieltä ootta asiasta että tuleekohan onnistumaan vaan pääsemmekö taas näkemään tragedian mikä venyttää ihmiskunnann haavetta avaruuden asuttamisesta taas 30-40 vuojella. kuten kävi esimerksiki challengerin tuhon yhteyvessä. näkemykseni on et marsin asuttamiseen tai yeensäki sinne lähetettävän retkikuntaan liittyy kuiteski lukemattomia vaaroja.
Eihän Challengerin tuho tehnyt viivytystä muistaakseni yhtä kymmenes osaa 30-40 vuodesta. Kun ainakin Elon Musk on tehnyt yli 10 miljardin omaisuuden vain sillä motivaatiolla, että Marsiin todellakin mennään, ja projekti on jo menossa, vastaiskut tuskin viivästyttävät noin pitkiä aikoja. Sitähän ei kukaan voi tietää mitä ja millaisia vastoinkäymisiä tulee, tuskin lukemattomia sentään.
Nyt jo vanhuuseläkkeellä sitä olisin halunnut olla nuorempi näkemään Marsiin meno. Jos testilento tapahtuu jo vuonna 2023, olisin silloin 72 vuotias, joten toiveita on hyvinkin.
ML
Suurin kysymys on se että ihmisen pitäisi mennä sinne niinkuin Robinson Crusoe yksinäiselle saarelle. Ei toki yksin mutta kuitenkin tekniikan ja ääriolosuhteiden armoille, kyllä kylmää jo ajatuksenakin.
Tuntuu käsittämättömältä lätinät Kuun ja Marsin asuttamisesta!
Kun nyt saataisiin asutettua edes oma mukava Maamme.
Täysin käyttämättömiä ovat meret ja aavikot !
KW
Elon Musk on varsin vakavasti otettava suunnitelmineen. Minusta Marssin miehittäminen pysyvällä asutuksella on loistava ja pähkähullu ajatus (hyvällä tavalla). Lisäksi Elonin ajatus siitä että, Mars ei ole pääteasema, kuulostaa kirkkaalta tulevaisuudelta.
Tekniset haasteet, Marssiin pääsemiseksi lienee melkomoiset, mutta Muskin edesottamuksia jonkinaikaa seuranneena uskon vakaasti että konseptista tulee toimiva. Muskin suunnitelma on myös siitä hyvällä pohjalla, että hän on idealisti jolla on missio - raha on toissijainen juttu, vaikka se pitääkin pyörät pyörimässä. Musk osaa toimia kuin Laihialainen, nuukasti. Jos Falcon9 raketin osat teetettäisiin ulkopuolisilla alihankkijoilla, niin hintalappu olisi jotain aivan muuta kuin 62 miljoonaa.
Marrssiin meniöitä, maksukykyisiä, mitä todennäköisemmin riittää, sillä vaikuttaa että on paljon porukkaa jonka mielestä Maapallo on niin nähty.
Tulevat Marssilaiset, heistä todennäköisesti kehkeytyy paljon ympäristötietoisempia, kun meistä maan matosista. Ainakin alkuun kaikki resurssit on minimaalisia, ja kaikki kulutus pitää harkita tarkoin. Homman alkuun saattaminen on hankalinta, ilman muuta - ensimmäisillä pioneereilla on vastassa hiekkaerämaa ilman ilmakehän suojaa.
Toisaalta jos omaa (suomen) tulevaisuuttaan ajattelee, niin nyt kannattaisi ehkä miettiä millaisia varusteita, työkaluja, koneita Marssissa tarvittaisiin - niille saattaa olla kysyntää 15-20 vuoden päästä oikeasti.
EDIT: Tuohon loppukaneettiini sopivasti T&A laittoi aiheeseen liittyvän uutisen:
https://www.avaruus.fi/uutiset/miehitetyt-avaruuslennot/nasa-muskin-linjoilla-mars-lennolla-pitaa-elaa-maasta.html
Jos Maapallo on " Niin nähty " ?
Kuinka moni Maan asukkaista on nähnyt edes 50 % Maan pinta-alasta ?
Valtamerien pohjat !
Lainaus käyttäjältä: KEW - 02.10.2016, 23:05:05
Jos Maapallo on " Niin nähty " ?
Kuinka moni Maan asukkaista on nähnyt edes 50 % Maan pinta-alasta ?
Valtamerien pohjat !
En nyt tarkoittanut että ihan kirjaimellisesti pitäisi luupilla (ilman luuppia jää moni asia maapalloltakin näkemättä) jokainen neliö katsoa.
Asiat voi "nähdä" monella tapaa, riippuu havaitsijasta.
Minä ainakin olen tullut skeptiseksi vai miten ne hienosti ilmaisee...Seurasin mielenkiinnolla lapsuudessani ja nuoruudessani suunnitelmia kuun asuttamisesta. Silloin liki puolen vuosisataa sitten oli asia tapetilla paljonkin. No, aika rientää ja tuskin on päästy puuta pitemmälle. Tottakai näkisin Mars jutustakin jotain tulevan mutta varmasti vierähtää siinäkin useampi sukupolvi. Tämä on vain minun tulevaisuuden näkemys tai "näöttömyys" kun sellaista kysyttiin ja niitähän maailmaan mahtuu.
Lainaus käyttäjältä: KEW - 02.10.2016, 23:05:05
Jos Maapallo on " Niin nähty " ?
Kuinka moni Maan asukkaista on nähnyt edes 50 % Maan pinta-alasta ?
Valtamerien pohjat !
Eikö Marsin tai muiden taivaankappaleiden asuttamista kannata testata (tai jopa toteuttaa) ennen kuin tulee kiire esimerkiksi asteroidin takia? Toisena perusteena käyttäisin maapallon resursseja; Niiden rajallisuudesta on paasattu iät ja ajat, silti valtaosa ihmiskunnasta elää kuin huomista ei olisi.
Hei
COSPAR ylläpitää ohjeistuksia avaruusjärjestöille planeettojen suojelusta (Planetary Protection).
NASAn ja erityisesti SpaxeX:n miehitetyt lennot rikkovat näitä ohjeistuksia.
Miehitettyjen lentojen mukana Marsiin kulkeutuu väistämättä
Maapallon mikrobeja jotka voivat vahingoittaa tai syrjäyttää mahdollisen
Mars planeetan nykyisen elämän (forward contamination).
Vastaavasti jos Marsista kulkeutuu maapallolle Marsin nykyistä mikrobitason
elämää voi se vahingoittaa maapallon biosfääriä (backward contamination).
Nähdäkseni pitäisi varmistua että näitä kontaminaatioriskejä ei ole
ennen edestakaisen miehitetyn liikenteen aloittamista maan ja Marsin välillä.
Lisää aiheesta:
http://www.saunalahti.fi/~harrrab/mars.html
Terveisin - Harry
Lainaus käyttäjältä: hrabb - 03.10.2016, 16:46:18
COSPAR ylläpitää ohjeistuksia avaruusjärjestöille planeettojen suojelusta (Planetary Protection).
NASAn ja erityisesti SpaxeX:n miehitetyt lennot rikkovat näitä ohjeistuksia.
Millekäs planeetalle ihmiset ovat laskeutuneet ja "rikkoneet" ohjeistusta?
Lainaus ko. ohjeistuksesta:
Lainaa
that all practical steps should be taken to ensure that Mars be not biologically contaminated until such time as this search has been satisfactorily carried out
Jos tarpeelliseen varmuuteen pääsemiseksi tarvitaan ihmisiä paikan päälle, niin sitten lähetetään tutkijoita penkomaan kiviä.
Ja tarkemmin eri suojaustasoista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Planetary_protection#COSPAR_recommendations_and_categories
sitten olisi tosin jännä nähdä miten marssin maaperä soveltuu niinsanotusti viljelyyn.
nimittäin omavarsisuus tarkoittaa just sitä et on osattava viljellä. toisaalta se lihapuoli on asia erikseen.
Marsperä ei taida kovin soveltua viljelyyn kun siellä on perkloraatteja, eli BYOS (=bring your own soil).
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/avaruus/haluatko-marsiin-tassa-7-tapaa-joilla-voit-menettaa-henkesi-matkalla-6587432
Lainaus käyttäjältä: kurppa - 03.10.2016, 20:55:32
sitten olisi tosin jännä nähdä miten marssin maaperä soveltuu niinsanotusti viljelyyn.
nimittäin omavarsisuus tarkoittaa just sitä et on osattava viljellä. toisaalta se lihapuoli on asia erikseen.
Kyllä lääketehtaidenkin rakentaminen vie hieman aikaa ja resursseja. Minkälaiset jalorotuiset valitaan marsilaisiksi? Kuinka paljon pakolaisia sinne lähetettäisiin? Ja miksi yleensä lähetettäisiin lopulta pieni populaatio Marsiin? Lajeja tulee ja menee, ihmisen sopii olla yksi sellaisista. Kaikilla asutussuunnitelmiin laitettavilla miljardeilla dollareilla/euroilla on käyttöä nykyisin käytössä olevalla planeetalla, joka on varsin kelvollinen, jos sitä vaan kohdellaan oikein.
Lainaus käyttäjältä: einari - 03.10.2016, 21:11:07
Marsperä ei taida kovin soveltua viljelyyn kun siellä on perkloraatteja, eli BYOS (=bring your own soil).
Nasan läpyskän mukaan marsperä voisi soveltua viljelyyn, perkloraatit saadaan eroteltua pois, lisäksi tarvitaan lisäravinteita.
http://www.nasa.gov/feature/can-plants-grow-with-mars-soil
Perustelut Marsin asuttamiseen ovat aina yhtä hassun romanttisia ja epäloogisia. Maapallolta suurimman osan elämästä tuhoava asteroidi iskee ehkä kerran 500 miljoonassa vuodessa. Samaten Aurinko nielaisee maapallon vasta miljardien vuosien kuluttua. Meillä on varmasti 100 vuotta aikaa odottaa tekniikan kehittymistä, jolloin saamme pienellä panostuksella siirtokunnan Marsiin ja "asteroidiongelman" haltuun. Spekuloiminen on tietysti kivaa. Ison Asteroidin/Marsin kuun suuntaaminen Marsiin voisi käynnistää kasvihuoneilmiön. Mutta luulempa että meillä on ensin tekniikka ringworld-tyyppiseen rakennelmaan miljoonine asukkaineen, ennenkuin Marsilla on hengityskelpoinen ilmakehä.
Muskin suunnitelmassa oli kyllä paljon mielenkiintoista. Muutaman vuoden päästä pitäisi olla käytössä raketti, jolla voisi ampua ISS:n kerralla radalle (kertakäyttöisenä versiona). Lisäksi lupaukset laukausujen hinnasta ovat kovia. Jos uudelleenkäytettävä monsteri toteutuu, niin luulempa että se tulee hyödyttämään enemmän tiedeyhteisöä ja tietoliikennettä (halvalla tavaraa taivaalle ja paljon isompia teleskooppeja), kuin Marsiin haikailevia. Raptorin ensimmäiset kokeet on tehty onnistuneesti. Toivottavasti uusi moottorityyppi saadaan tuotantoon asti. Falcon9 pärjäisi kolmella Raptorilla yhdeksän Merlinin sijaan. Se tekee jo n. 2t painoeroa. Lisäksi selkeästi parantunut SI toisi vielä isommat hyödyt. Uudelleenkäytettävyys yhdessä uuden moottorin kanssa toisi aivan uuden hintaluokan laukaisuille. Toivottavasti Musk onnistuu.
Lainaus käyttäjältä: Jaju - 05.10.2016, 23:09:14
Maapallolta suurimman osan elämästä tuhoava asteroidi iskee ehkä kerran 500 miljoonassa vuodessa. Samaten Aurinko nielaisee maapallon vasta miljardien vuosien kuluttua. Meillä on varmasti 100 vuotta aikaa odottaa tekniikan kehittymistä, jolloin saamme pienellä panostuksella siirtokunnan Marsiin ja "asteroidiongelman" haltuun.
Olennaisempaa lienee se, miten ajoissa lähestyvä vaara havaitaan? Silloin ei välttämättä ole sitä sataa vuotta aikaa kehitellä pienellä panostuksella jotain. En ole aiheen asiantuntija, mutta uskallan veikata lähestyvistä asteroideista luotettavasti varoittavan järjestelmän kehittämisen olevan helpompaa kuin marsin asuttamisen. Silti en usko että pienen siirtokunnan perustamiseen panostaminen lähitulevaisuudessa aiheuttaisi mitään suurta vahinkoa tai veisi resursseja muilta hankkeilta. Suhtaudun itsekin aika skeptisesti ajatuksiin koko marsin muuttamisesta elinkelpoiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Prikka - 06.10.2016, 12:07:20
Olennaisempaa lienee se, miten ajoissa lähestyvä vaara havaitaan? Silloin ei välttämättä ole sitä sataa vuotta aikaa kehitellä pienellä panostuksella jotain.
Pointtini oli, että voimme nyt "ostaa" vakuutuksen asteroidien varalta 500 miljardilla. 100 vuoden päästä vakuutuksen hinta paremmilla ehdoilla onkin vain 500 miljoonaa, koska tekniikka on paljon kehittyneempää. Totta on, että on olemassa pientäkin pienempi mahdollisuus uhkan toteutumiselle jo lähivuosina ja iso todennäköisyys, että huonoehtoinen vakuutuksemme ei torju uhkaa (tekniikka ei vaan riitä). Tämä on vakuutusmatematiikkaa vähän isommassa mittakaavassa. Itse näkisin resursseille parempaa käyttöä avaruusalalla lähivuosikymmeninä. Tottakai asteroidien kartoitusta kannattaa jatkaa (ei maksa paljoa).
Toivottavasti Elon Muskin idea saa tuulta alleen.
Tämä on asia joka voi auttaa monessa asiassa tekniikan kehitystä ihan täällä meidän kotiaskareissakin. Aika turhaa verrata muihin käyttökohteisiin rahaa. Kyse on jostain perus tiedettä suuremmasta. Ilman Elon Muskin haavetta olisivat sähköautot ryhmä vielä aika paljon marginaalisempi koko maapallolla eikä rahoja olisi ehkä pennin pyörylää näistä rahoista avaruustutkimukseen.
Tällä tavoitellaan suurten massojen kiinnostusta avaruustieteeseen. Tämä saattaa johtaa Elon Muskin rahojen lisäksi monikymmen kertaisesti lisää rahaa kaikkeen muuhunkin avaruustieteeseen kun suuret massat kiinnostuvat taas uudelleen avaruudesta.
Lainaus käyttäjältä: Jaju - 06.10.2016, 19:43:17
Pointtini oli, että voimme nyt "ostaa" vakuutuksen asteroidien varalta 500 miljardilla. 100 vuoden päästä vakuutuksen hinta paremmilla ehdoilla onkin vain 500 miljoonaa, koska tekniikka on paljon kehittyneempää.
Ymmärrän pointtisi. Se kuitenkin rakentuu mielestäni aika optimistiin odotuksiin teknologian kehityksestä. Vaikka viimeisen sadan vuoden aikana teknologinen kehitys onkin ollut aika huimaa, taetta sen jatkumisesta samalla tai kiihtyvällä tahdilla ei ole. Esim. yhteiskunnalliset mullistukset voivat viedä resurssit tarvittavan teknologian kehittymiseltä. Oma epäluuloisuuteni tulevaisuuden suhteen on tietty ihan yhtä perusteltua kuin sinun optimismisi, joten tästä voidaan jossitella loputtomiin :cheesy:
Hieman pohdiskelin sitä että mitä sitten Marssissa...?
Tälläisiä tuli mieleen:
Pysyvä omavaraista asutusta varten pitää kehittää ruokatuotanto, jolla ruokkia kymmenet - sadattuhannet ihmiset.
kehityssuuntina esim: aeroponinen kasvatusmenetelmä, jossa vaikka perunoita kasvatetaan ilman multaa: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tyrnavan-ilmaperunat-on-saatu-tuotantoon/594727/
Pari vuotta sitten oli uutinen synteettisesti kasvatetusta lihasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keinoliha
Marssin olosuhteet pakottaisi keskittymään johonkin tuon kaltaiseen.
Marssin luonnonvaroista en tiedä, mutta satelliitteja ja raketteja sekä avaruusaluksia kannattaa ehdottomasti Marssissa rakentaa, pienemmän painovoiman takia Marssista pääsee kiertoradalle yksivaiheisella raketilla, toisin kuin Maasta. Rakettipolttoaine tehdashan sinne rakennetaan heti ensimmäiseksi muutenkin. Satelliitti tuotanto sitten myöhemmin.
Marssin ruuantuotanto ja vesitekniikalla ollaankin jo hyvin lähellä laitteistoa, jolla iso avaruusalus on mahdollista varustaa omavaraiseksi... Ison avaruusaluksen rakentaminen Marssin kietoradalle käy helpommin kuin Maan kiertoradalle, joka muuten nykyään rupeaa olemaan melko ruuhkainen.
Tulevaisuuden avaruusaluksen energianlähteeksi sopisi torium, joka on noin 300-400 kertaa yleisempi alkuaine maasssa, kuin nykyään ydinvoimaloissa käytetty235U
10min Ytube esittely Torium reaktorista.. https://www.youtube.com/watch?v=N2vzotsvvkw
Syvällisempi 45min dokkari MSR reaktorin historiasta. https://www.youtube.com/watch?v=knofNX7HCbg
Wikissä: https://en.wikipedia.org/wiki/Molten_salt_reactor
Lisää aiheesta: https://www.youtube.com/results?search_query=+thorium+molten-salt+reactor
Minusta Marssiin kannattaa mennä, jos suinkin on mahdollista, ja nyt on pientä toivoa että sinne tähdätään..
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 08.10.2016, 00:21:35
Hieman pohdiskelin sitä että mitä sitten Marssissa...?
Tälläisiä tuli mieleen:
Pysyvä omavaraista asutusta varten pitää kehittää ruokatuotanto, jolla ruokkia kymmenet - sadattuhannet ihmiset.
kehityssuuntina esim: aeroponinen kasvatusmenetelmä, jossa vaikka perunoita kasvatetaan ilman multaa: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tyrnavan-ilmaperunat-on-saatu-tuotantoon/594727/
Pari vuotta sitten oli uutinen synteettisesti kasvatetusta lihasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keinoliha
Marssin olosuhteet pakottaisi keskittymään johonkin tuon kaltaiseen.
Marssin luonnonvaroista en tiedä, mutta satelliitteja ja raketteja sekä avaruusaluksia kannattaa ehdottomasti Marssissa rakentaa, pienemmän painovoiman takia Marssista pääsee kiertoradalle yksivaiheisella raketilla, toisin kuin Maasta. Rakettipolttoaine tehdashan sinne rakennetaan heti ensimmäiseksi muutenkin. Satelliitti tuotanto sitten myöhemmin.
Marssin ruuantuotanto ja vesitekniikalla ollaankin jo hyvin lähellä laitteistoa, jolla iso avaruusalus on mahdollista varustaa omavaraiseksi... Ison avaruusaluksen rakentaminen Marssin kietoradalle käy helpommin kuin Maan kiertoradalle, joka muuten nykyään rupeaa olemaan melko ruuhkainen.
Tulevaisuuden avaruusaluksen energianlähteeksi sopisi torium, joka on noin 300-400 kertaa yleisempi alkuaine maasssa, kuin nykyään ydinvoimaloissa käytetty235U
10min Ytube esittely Torium reaktorista.. https://www.youtube.com/watch?v=N2vzotsvvkw
Syvällisempi 45min dokkari MSR reaktorin historiasta. https://www.youtube.com/watch?v=knofNX7HCbg
Wikissä: https://en.wikipedia.org/wiki/Molten_salt_reactor
Lisää aiheesta: https://www.youtube.com/results?search_query=+thorium+molten-salt+reactor
Minusta Marssiin kannattaa mennä, jos suinkin on mahdollista, ja nyt on pientä toivoa että sinne tähdätään..
Itse en usko ydinvoiman olevan kovin järkevä energianlähde itse raketteihin. Se tosin olisi varmasti todennäköinen energianlähde itse mars tukikohdassa. Ydinreaktorilla voisi tehdä tarvittavaa vetyä ja happea elektrolyysillä vedestä (jos sitä löytyy maaperästä riittävästi).
Lainaus käyttäjältä: Zalama - 08.10.2016, 19:34:11
Itse en usko ydinvoiman olevan kovin järkevä energianlähde itse raketteihin.
60-luvulla testeissä (50 vuotta sitten!!!) päästiin reiluun 2x hyötysuhteeseen (isp. 900+) testeissä verrattuna parhaisiin kemiallisiin (LOX+LH2) (isp 450)moottoreihin. https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_thermal_rocket
Sivuvaikutuksena jonkinverran radioaktiivisia päästöjä..
Vaihtoehtoissti ydinvoimalla tuotetulla sähköllä voi käyttää VASMIR moottoreita https://fi.wikipedia.org/wiki/VASIMR
tai ionimoottoreita https://fi.wikipedia.org/wiki/Ionimoottori . Nämä moottorit tarvitsevat murto osan ajoainetta, verrattuna perinteisiin kemiallisiin moottoreihin. Teho/paino suhde ydinvoimala + Vasmir (tai ionimoottori) on varsin onneton verrattuna kemiallisiin, mutta hyötysuhde on aivan eri kertaluokassa...
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 08.10.2016, 20:00:55
60-luvulla testeissä (50 vuotta sitten!!!) päästiin reiluun 2x hyötysuhteeseen (isp. 900+) testeissä verrattuna parhaisiin kemiallisiin (LOX+LH2) (isp 450)moottoreihin. https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_thermal_rocket
Sivuvaikutuksena jonkinverran radioaktiivisia päästöjä..
Vaihtoehtoissti ydinvoimalla tuotetulla sähköllä voi käyttää VASMIR moottoreita https://fi.wikipedia.org/wiki/VASIMR
tai ionimoottoreita https://fi.wikipedia.org/wiki/Ionimoottori . Nämä moottorit tarvitsevat murto osan ajoainetta, verrattuna perinteisiin kemiallisiin moottoreihin. Teho/paino suhde ydinvoimala + Vasmir (tai ionimoottori) on varsin onneton verrattuna kemiallisiin, mutta hyötysuhde on aivan eri kertaluokassa...
Olisihan tuossa kyllä puolensa kun kyse on maan ja marsin välisistä suuremmista kuljetuksista jotka eivät laskeutuisi lainkaan.
Rakettitekniikka ei itseasiassa ole niin merkittävästi kehittynyt 50 vuoteen. Kylmänsodan aikana siihen laitettiin älyttömästi paukkuja
Minusta on hyvä, että Marsiin menoa kehitellään. Siinä sivutuotteena tulee uutta teknikkaa ihmisten käyttöön maassa. Ja täältä maasta tulee melko pian lähtö. Jos heti aloittaisimme toden teolla luonnon säästämisen olisi vielä jotain tehtävissä. Rikkaat ihimiset kuitenkin ovat aivan liian raha-ahneita, koska rahaa pitää saada lisää. Eivätkä ne kuitenkaan ymmärrä, että haudassa sillä ei ole mitään käyttöä. Nekin teot joissa luontoa "pyritään suojelemaan" ovat kuitenkin 90 prosenttisesti rahan kiskomista. Pieni toivonkipinä ihmisten jatkuvuudelle on jos saatais rakennettua pikku kaupunkeja Marsiin. Ne harvat ihmiset, jotka ymmärtävät tämän tulevan kaaoksen on vaienettu rahalla tms. Merkkejä jo on olemassa ja kun painopiste siirtyy tarpeeksi, niin täällä ei voi kauaa asua ainakaan ilmaa hengittämässä vapaasti ilman lasikupoli kaupunkeja. Kiinassakin joissakin suurkaupungeissa on jo hengitys suojat ja näkyvyys todella kehno. Virukset, saasteet, rankkasateet, tulvat, hirmumyskyt ja muut luonnonmullistukset vahvistuvat ja jossain vaiheessa ne vahvistuvat räjähdymäisesti. Paluuta entiseen ei ole. Luin vuonna 2005 kirjan Kasvun rajat ja oli aika mielenkiintoinen kirja. Kasvun rajat kirja ja nykykyisiä uutisia luonnon muutoksista seuranneena pitää ennuste melkolailla kutinsa. Jokapuolella laitetaan suuret summat rahaa ihmisten tappamiseen. Parempi minusta on kehittää avaruustekniikkaa ja laittaa siihen rahaa. Ihmiset ihan arkielämässäkin ovat hyötyneet avaruustekniikan kehittelystä.
Aikoinaan yliopistolla tutkijana ollessa (1990- ja 2000-luvuilla) tapasin useita NASA:n ja ESA:n isojakin kihoja (mm. ESA:n Bernard Foing). He puhuivat jo silloin, että teknologia Kuun, Marsin, tms. asuttamiseen on kyllä ollut olemassa jo 1970-luvun alusta alkaen. Sen jälkeen kyse on oikeastaan ollut vain hintalapusta. Hyödyntämiskelpoisen veden löytyminen "sieltä" pudottaisi hintalapusta yhden tai kaksi nollaa pois. Samalla yhden rakettilaukaisun hinta (per tonni hyötykuormaa) putoaa noin puoleen per vuosikymmen. Tällä vauhdilla he arvioivat (silloin vuosituhannen vaihteessa) 2020-luvun olevan "se vuosikymmen" Kuun asuttamiseen, ja 2030-luvun olevan "avaruusmatkailun vuosikymmen".
Omasta mielestäni tilanne näyttää nyt siltä, että ei tuo ennuste niin kovin pahasti pielessä ole. Ja toteutuminenkin on jo aikataulussa tai myöhästyy siitä korkeintaan yhden vuosikymmenen. Käytännössä kyse on nyt enää rahasta (kuka maksaa), ja joistakin käytännön teknisen toteutuksen yksityiskohdista.
Mitä aikaisemmin sen parempi, sellaista rulettia kun joka päivä vedetään että siellä on se mahdollisuus olemassa jotta joku kiven murikka tänne maahan posahtaa. Tottakai hyvin marginaalista.
Pidän ideaa "henkivakuutuksena" ihmiskunnalle, ja henkivakuutushan ei ole ollenkaan hullumpi ajatus ottaa mahdollisimman aikaisin.
Asuttamiseen liittyy populaation vähimmäiskoko sisäsiittoisuuden vättämiseksi. Jos vähimmäiskoko on kovin suuri niin vievätkö ensimmäiset asuttajat sperma- ja munasolupankin mukanaan ja onko jokaisen naisen suostuttava useisiin keinohedelmöitettyihin raskauksiin ja lapsiin? :embarrassed:
Lainaus käyttäjältä: blaatu - 11.12.2016, 13:06:30
Asuttamiseen liittyy populaation vähimmäiskoko sisäsiittoisuuden vättämiseksi. Jos vähimmäiskoko on kovin suuri niin vievätkö ensimmäiset asuttajat sperma- ja munasolupankin mukanaan ja onko jokaisen naisen suostuttava useisiin keinohedelmöitettyihin raskauksiin ja lapsiin? :embarrassed:
Oletus varmaankaan ei ole, että mars asutettaisiin siten, että sen pitäisi pystyä kokonaan itsenäisesti toimimaan. Uskoisin, että lisääntymistä täytyisi radikaalisti rajoittaa mars:ssa varsinkin alkuun. Ympäristö olisi kovin karu lapselle tai raskaana olevalle naiselle eikä siellä olisi resursseja pitää henkilöitä, jotka eivät pysty osallistumaan ylläpitoon.
Mitä tulee "henkivakutuukseen" niin siitä ollaan vielä erittäin kaukana, jotta mars siirtokunta pystyisi edes jotenkuten toimimaan itsenäisesti. Sinne tarvittaisiin niin merkittävät tuotantolaitokset että vastaavien pystyttäminen edes maahan maksaisi varmaankin vähintäänin kymmeniä miljardeja ja luvun voisi kertoa vähintään tuhannella marsia ajatellessa. Olemme kuitenkin menossa niitä mahdollisuuksia esim 3d tulostamisen avulla. Ehkä 10 vuoden päästä pystymme tulostamaan puolijohteilla suoraan tietokonepiirejä yms.
Onko vieläkään keksitty ratkaisua sille vaaralliselle säteily määrälle, minkä saisi vuoden kestävällä mars matkalla? Luin joskus astronomica tms. ettei 10 metriä paksut alumiini seinätkään estäisi tuota kosmista säteilyä.
Lainaus käyttäjältä: Roope - 11.12.2016, 13:31:00
Onko vieläkään keksitty ratkaisua sille vaaralliselle säteily määrälle, minkä saisi vuoden kestävällä mars matkalla? Luin joskus astronomica tms. ettei 10 metriä paksut alumiini seinätkään estäisi tuota kosmista säteilyä.
Ei tuohon taida olla lopullista vastausta. Alumiini ei liene kuitenkaan muutenkaan parhaimpia materiaaleja suojaamaan säteilyltä. Vesi lienee melko hyvä säteilysuoja ja tällöin vesivarastot voisivat toimia myös suojana. NASA taitaa tutkia matkustamisen helpottamiseksi yhtenä vaihtoehtona elokuvistakin tuttua horrostamista. Jos matkalaiset olisivat kapselissa horrostilassa voisivat ne olla melko pienessä tilassa jolloin sätelysuojauksen toteuttaminen riittäisi melko rajatulle alueelle. Tällä olisi muitakin etuja kuten neste ja ruokavarastojen määrä voisi olla pienempi eikä tarvitsisi kokea pitkää raskasta matkaa odottaen.
Lainaus käyttäjältä: blaatu - 11.12.2016, 13:06:30
Asuttamiseen liittyy populaation vähimmäiskoko sisäsiittoisuuden vättämiseksi. Jos vähimmäiskoko on kovin suuri niin vievätkö ensimmäiset asuttajat sperma- ja munasolupankin mukanaan ja onko jokaisen naisen suostuttava useisiin keinohedelmöitettyihin raskauksiin ja lapsiin? :embarrassed:
Eri lähteissä tämän populaation minimikooksi on arvioitu n. 5 000 - 25 000 ihmistä. Tuota määrää ei raijata noin vain planeetalta toiselle...
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 11.12.2016, 14:30:00
Eri lähteissä tämän populaation minimikooksi on arvioitu n. 5 000 - 25 000 ihmistä. Tuota määrää ei raijata noin vain planeetalta toiselle...
Nuo määrät ovat reilusti ylimitoitettuja. Vielä maapallolla on ollut useita heimoja jotka asunut erittäin eristyksissä jopa satoja vuosia joissa on ollut pienempiä populaatioita.
Tuollainen monien (kymmenien)tuhansien ihmismäärä takaisi nykyisen tason geneettisen varianssin, mutta se ei välttämättä olisi tarpeen. Tulee ottaa huomioon, että he olisivat myös suurimmalta osalta maapallolla olevilta tartunta taudeilta suojassa. Vain ne mitkä he kantaisivat mukanaan sinne. Tärkeää olisi riittävä karanteeni ja seulonta, jotta niiden määrä minimoitaisiin. Tämä pätee myös geneettisiin sairauksiin joiden takia riittävä varianssi on tärkeää. Jo nyt pystytään monia geneettisiä sairauksia tunnistamaan ja asia lienee aivan toista luokkaa jo 10 vuoden kuluessa.
Geenimanipuolointi olisi myös mahdollista. Välttämättä ei tarvittaessa varianssia voitaisiin luoda keinotekoisesti. Riittäisi, että mukaan otettaisiin vain informaatiota. Sekä toki mukaan voitaisiin ottaa sperma pankki mukaan. Eihän keinohedelmöityksellä tarvitsisi jokaista lasta laittaa alulle vaan ehkä muutama prosentti riittäisi ja äitihän voisi olla ihan biologinen vanhempi. Näissä olosuhteissa esimerkiksi toinen lapsi sallittaisiin vain keinohedelmöityksellä.
Lainaus käyttäjältä: blaatu - 11.12.2016, 13:06:30
Asuttamiseen liittyy populaation vähimmäiskoko sisäsiittoisuuden vättämiseksi. Jos vähimmäiskoko on kovin suuri niin vievätkö ensimmäiset asuttajat sperma- ja munasolupankin mukanaan ja onko jokaisen naisen suostuttava useisiin keinohedelmöitettyihin raskauksiin ja lapsiin? :embarrassed:
Vähän epäilen että
ensimmäiset asuttajat eivät ole asemassa jossa raskausajan ja synnytyksen terveysriskit olisivat mitenkään hallittavissa. Jotta synnyttäminen olisi järkevää tälläisessä missiossa, tulisi mielestäni planeetalla olla jo käytännössä toimiva yhteiskunta terveyspalveluineen. Siihen asti (kuinka monta vuosikymmentä siihen sitten meneekään) populaation kasvattaminen lienee planeettaanmuuton varassa :smiley:
Uusi suunnitelma 50% pienemmässä mittakaavassa. Mutta onhan tuo edelleen monsteri 150t uudelleenkäytettävällä kapasiteetilla. Vähän epäilyttää tuo 31 moottorin käyttö...yksikin paukahtaa ja se on siinä. Uutta Raptor-moottoria on testattu vasta maassa ja tehoa on Merliniin verrattuna 3x enemmän, vaikka koko on sama. Osittain tuohon isoon moottorimäärään kaatui neukkujen isot raketit 60-70 luvulla. Luotettavuuden pitää olla erinomaisella tasolla ja sitten vielä uudelleenkäytettävyys. Parasta systeemissä on tuo halpa ja iso LEO-kapasiteetti, vaikka Mars-hörhöys puskeekin edelleen pinnalle. Toivottavasti tekevät myös pienemmän version raketista kaupalliseen käyttöön. Falcon vaatisi aika paljon muutoksia, koska uusi moottori ja eri polttoaine.
Elonin esiintymistä on muuten aika tuskaista katsoa. Mielenkiintoinen avaus maapallon sisäisiin lentoihin. Jotenkin vaikutti koomiselta ehdotukselta nykypäivänä. Ei varsinaisesti kovin ekologinen vaihtoehto.