Avaruus.fi - keskustelualue

Suomi 100 vuotta -henkisesti koko havaintokauden kestävän havaintoprojektin aiheena ovat suomalaiset Kuussa. Suomalaisten, tai ainakin suomalaisesta näkökulmasta suomalaisiksi laskettavien tutkijoiden mukaan on virallisesti nimetty yhteensä 37 Kuun kraatteria. Näistä 30 on isäntäkraatterinsa satelliitteja. Vain A. I. Virtasen mukaan nimetyt viisi kraatteria ovat täysin Kuun etäpuolella suotuisimmankin libraation ulottumattomissa. Lopuistakin osa, etenkin Anders Donnerin yhdeksän kraatterin ryhmä, vaatii erittäin hyviä olosuhteita näkyäkseen. Toisaalta Argelander, Gyldén, Lexell ja Väisälä ovat mainiosti näkyvissä.

Kraattereiden läpimitat vaihtelevat Lexellin 64 km:sta Argelander C:n vajaaseen neljään kilometriin. Pienimmät kohteet vaativat siis ehdottomasti kunnon karttaa ja putkeltakin jo hieman kokoa, ja tietenkin suotuisaa valaistusta.

Kokonaisuudessaan kohdelista on tällainen:
Nimi   Halkaisija   Leveys   Pituus
Argelander   33,72   -16,55   5,80
Argelander A   8,65   -16,54   6,75
Argelander B   5,60   -15,60   5,10
Argelander C   3,87   -16,28   5,72
Argelander D   10,69   -17,64   4,44
Argelander W   18,63   -16,75   4,18
Donner   55,05   -31,35   97,99
Donner N   19,91   -33,17   97,19
Donner P   40,72   -33,51   96,39
Donner Q   15,61   -34,29   95,63
Donner R   14,90   -34,34   92,28
Donner S   23,39   -32,02   93,55
Donner T   46,21   -31,15   94,77
Donner V   18,84   -30,56   95,59
Donner Z   11,40   -29,76   98,09
Gyldén   48,15   -5,37   0,23
Gyldén C   5,88   -5,90   0,99
Gyldén K   4,25   -5,46   0,60
Lexell   63,70   -35,78   -4,27
Lexell A   33,59   -36,92   -1,39
Lexell B   21,63   -37,27   -3,41
Lexell D   18,47   -36,18   -0,75
Lexell E   13,00   -37,23   -0,42
Lexell F   7,46   -36,56   -5,38
Lexell G   9,26   -37,30   -4,94
Lexell H   8,98   -36,58   -4,88
Lexell K   10,39   -35,98   -6,48
Lexell L   7,18   -36,04   -6,12
Sundman   41,04   10,76   -91,69
Sundman J   10,34   8,84   -90,24
Sundman V   17,93   11,96   -93,56
Väisälä   8,12   25,90   -47,90

Pelkkien kraattereiden lisäksi kannattaa havaita niiden ympäristöä. Väisälä on tuliperäisellä Aristarchuksen ylängöllä, jossa on mm. Schröterin laakso ja lukuisia muita laavauomia. Gyldénin länsi- ja lounaispuolilla on upeita Imbriumin heitteleen uurtamia laaksoja. Myös Argelanderin länsipuoli on saanut niistä osansa. Tychon heitteleen murjoman vanhan Lexellin länsireunan ja pohjan alue taas on varsin kummallisen näköinen.

Sundmanin ja Donnerin ryhmien näkeminen vaatii siis suotuisaa libraatiota. Hankalamman eli Donnerin ryhmän läntisimpiä kohteita voinee yrittää vaikkapa illalla 11. ja 12.3.2017 tai 8.–10.4.2017. Sundmanin ryhmä taitaa olla aika hankala tavoitettava pimeältä taivaalta. Libraation puolesta Sundmaneja voisi yritellä aamuisin esim. 23.–25.3.2017, 19.–22.4.2017 tai 19.–22.5.2017, joskin Kuu on varsin matalalla eikä taivas ole pimeä.

Veikkaisin, ettei kukaan suomalainen ole ainakaan tietoisesti kaikkia teoreettisesti havaittavissa olevia suomalaiskraattereita havainnut, joten haastetta projektissa pitäisi olla, mutta toisaalta helppojen kohteiden myötä myös aloittelija pääsee hommaan kivuttomasti mukaan. Kuvista ja muista havainnoista kasaillaan tuttuun tapaan juttu jonnekin loppukesäiseen tai syksyiseen Zeniittiin.

Teemu
P.S. Tämä koko kauden projekti siis rullaa tavallisten äänestyskohteiden rinnalla. Syksyn ensimmäistä kohdetta ehtii vielä äänestämään (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15614.0).

Väisälää olisi hyvä katsoa Väisälän tekemällä putkella. Ainakin Kuopiosta semmoisia löytyy, osina tosin. Eri asia, vaan että näkyykö 8 kilometrin kraatteri noin kuusituumaisella linssillä...

Lainaus käyttäjältä: JVO - 01.10.2016, 21:20:14
Väisälää olisi hyvä katsoa Väisälän tekemällä putkella. Ainakin Kuopiosta semmoisia löytyy, osina tosin. Eri asia, vaan että näkyykö 8 kilometrin kraatteri noin kuusituumaisella linssillä...

Ellei keli ole ihan hirveää puuroa, Väisälä näkyy helposti kuusituumaisella väisälällä, kun se näkyy paljon pienemmillä ja huonommillakin putkilla. Sehän tuossa Kuussa niin hauska puoli onkin, että kiinnostavia yksityisikohtia riittää loputtomasti ihan havaintolaitteen koosta riippumatta. Mutta juu, Väisälä väisälällä olis kyllä kommeeta...

Teemu 

Hei,
tämän projektin tiimoilta tein LRO WAC -mosaiikin Gyldénistä, ja kirjoittelin hieman taustaa Gyldénistä, Gyldénin upeasta laaksosta ja vähän Hugo Gyldénistäkin. Eli tarina löytyy täältä (http://kuusta.blogspot.fi/2016/12/suomalaiset-kuussa-osa-1-gylden.html) blogistani (http://kuusta.blogspot.fi/).
Teemu

Lainaus käyttäjältä: JVO - 01.10.2016, 21:20:14
Väisälää olisi hyvä katsoa Väisälän tekemällä putkella. Ainakin Kuopiosta semmoisia löytyy, osina tosin. Eri asia, vaan että näkyykö 8 kilometrin kraatteri noin kuusituumaisella linssillä...

Kyllähän se kasaan saadaan kun vain olisi tekijöitä ja järkevä jalusta. Itse kasaaminen on arviolta tunnin homma ellei osia ole hukkaantunut vuosien saatossa.

Onko muuten kukaan koittanut GoTolla ajella kuun kraatereihin? Ainakin Virtual Moon Atlas tarjoaa jonkinlaisen käyttöliittymän, jos saisi sen toimimaan luotettavasti saisi vasta-alkajatkin helposti oikean kraaterin okulaariin.

-V

Mielenkiintoinen projekti tulossa! Täytyy laitta korvan taakse, vaikkakin luovuin planeettaputkesta, mutta kai tuolla Newtonillakin jotakin näkyy :shocked:

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 13.12.2016, 20:40:49
Onko muuten kukaan koittanut GoTolla ajella kuun kraatereihin? Ainakin Virtual Moon Atlas tarjoaa jonkinlaisen käyttöliittymän, jos saisi sen toimimaan luotettavasti saisi vasta-alkajatkin helposti oikean kraaterin okulaariin.

-V

Ajankäytön ja systeemin helppouden vuoksi olen päätynyt ratkaisuun, missä jalustaa pystyy ohjaamaan suoraan kännykän karttaohjelmalla, jos niin haluaa. Kyseisessä ohjelmassa on myös kuun kraaterit viimeistä piirtoa myöten, eli joudun varmaan ainakin testaamaan miten tuo toimii :wink:

Hei,
tämän koko kauden projektin tiimoilta tein taas pari luotainkuvaa, nyt Väisälästä (http://kuusta.blogspot.fi/2016/12/suomalaiset-kuussa-osa-2-vaisala.html).

Kannattaa muistaa myös keskitalven havaintokohteen äänestys (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15860.0), joka on auki vuoden loppuun saakka.

Teemu

Argelanderit ja Gyldénit ovat huomenillalla mukavasti terminaattorin läheisyydessä ja Perjantai-iltana esiin lipuu Lexellien klaani. Kuvaus/katselukeliksikin luvattu avaruudellisen kylmään tunnelmaan hyvin johdattavaa säätä, lempikeliäni!

Keli ei taaskaan suosinut tänäänkään, niinpä pudotin suurennosta; testasin ensimmäistä kertaa APM 1,6x komakorjaavaa barlowia. Kiinnitin siihen suoraan ASI178mm kameran, väliin vain ir-pass suodin. Siltikin kuva aaltoili liikaa, joten laitoin kameran vielä bin2 moodiin ja loppukuvankin skaalasin 70 prosenttiin. Aika erikoista hommaa kuvata puolen metrin Newtonilla tässä skaalassa  :huh:

No, tästä syntyi sitten kahden ruudun mosaiikkina yleiskuva Ptolemaioksen seudulta johon merkitsin myös Argelanderin, Gyldenin ja Lexellin vähän niin kuin etsintäkartaksi.






Sitten kaivelin arkistoista lähempiä osumia; Gylden on lähellä Ptolemaiusta, Argelander Albategniusta ja Lexell Deslandresia. Kaikista löytyi sivuosuma, yleensä pinoamisprosessin runtelemilta reuna-alueilta. Linkin takana koostekuva näistä. Albategnius kuvattu 12.3.2011, Deslandres 29.4.2012 ja Ptolemaius 19.8.2011.  Koostekuva täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Gylden_Argelander_Lexell_06012017_162808b.jpg/_full.jpg)

Selailin vanhoja kuvia josko olis sattunut kuvaan näitä... Gylden näkyi, jotenkin  :cheesy: Vähän on turhan varjoisassa  :rolleyes:

(kuva liitteenä)

Nojoo surkeita yrityksiä, mutta laitetaan nyt sitten nämäkin tänne, kun ihan varta vasten 5. päivä havaitsin. Kiitos vaan Ari muistutuksesta! :cheesy:

Gyldén http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/60124 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/60124)


Argelander http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/60125 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/60125)

Hyvinhän nuo Oskarilla ja Ellulla näkyy.

Kaivelin arkistoja lisää josko Sundman ja/tai Donner löytyisi, mutta eipä ole libraatio suosinut kertaakaan noita reunaseutuja kuvatessa. Väisälä sen sijaan toki löytyi, esim. tästä 6.3.2012 kuvasta Aristarchuksen liepeiltä. Täysikokoinen kuva löytyy täältä linkin takaa (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2012/Maalis-Huhtikuu+2012/Aristarchus-6-3-2012a.jpg/_full.jpg)

Jösses mikä kuva Väisälästä Arilta! :cool:

Minäpä laitan vastapainoksi tällaisen sutun :grin: Eli rajaus Albategnius-kuvastani (5.3.2017), jossa pelkästään Argelanderin alue. Merkitsin siihen myös satelliittikraatterien paikat. Argelander C tosin jää tässä valaistuksessa isäntäkraatterin varjoon, mutta merkitsin senkin kuvaan. :azn:

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/61836 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/61836)

Ensi viikolla saattaisi olla mahdollisuus Donnereihin Kuun itäreunalla 4.5. alkuillalla ja illalla, libraation ollessa suosiollinen. Donnerit ovat aivan reunalla suunnilleen Humboldt - kraatterin eteläreunan taustalla. Sääennuste siinä ja siinä taas kerran...

Kannattaa muistaa, että vaikka kesä rajoittaa visuaalihavainnointia, Kuuta voi kuvata erinomaisesti myös kesällä ja ihan kirkkaalla päivätaivaalla. Nykyiset planeettakamerat ja ir-päästösuodatin (esim. Baader 685 ir-pass tai Astronomikin ir-pro sarja) toimivat hyvin, suodattaen pois sironnutta Auringonvaloa ja tasoittaen seeingiä edelleen. Kesällä Kuu on päivätaivaalla korkealla, keli on monesti vakaa ja kuvaus on leppoisaa puuhaa. Jonkun häikäisysuojan saattaa tarvita läppärin näytön suojaksi tai vaikka lakana itsensä ja läppärin yli. Tämä on Aurinkohavaitsijoille tuttua puuhaa. Olen havainnut, että kontrasti on parhaimmillaan kun Aurinko on jo hieman alempana, eli kasvavalla Kuulla myöhäisiltapäivä/alkuilta ja vähenevällä Kuulla vastaavasti aamu.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 29.04.2017, 13:06:04
Ensi viikolla saattaisi olla mahdollisuus Donnereihin Kuun itäreunalla 4.5. alkuillalla ja illalla, libraation ollessa suosiollinen. Donnerit ovat aivan reunalla suunnilleen Humboldt - kraatterin eteläreunan taustalla. Sääennuste siinä ja siinä taas kerran...

Kiitokset tästä muistutuksesta! Ainakin Donner T:n voisi kuvitella olevan reunalta hahmotettavissa. Siellä etelämpänä olisi vissiin pilvien puolestakin nyt jonkinmoista saumaa, täällä napapiirillä taas ei alkuunkaan siltä vaikuta...

Kuun suomalaisnimien määrä muuten sopivasti tämän projektin kannalta kasvoi tällä viikolla yhdellä. Virtanen F (15,79N, 177,32E, halkaisija 12 km) on 38. suomalaiskraatteri Kuussa, jollen ole väärin laskenut. Se kun on keskellä etäpuolta, ei sen näkeminen omin silmin ihan äkkiä onnistu. Luontainkuvia ja topoprofiili ovat nähtävissä täällä (http://kuusta.blogspot.fi/2017/05/suomalaiset-kuussa-osa-3-virtanen-f.html).

Teemu

Tänään oli taas huonompi seeing, eikä detaljikuvauksesta tullut mitään. Parina aiempana iltana on saanut kohtuullista kuvaa keskipitkällä polttovälillä. Ne kunnon pitkän polttovälin kelit jäivät edelleen odotuttamaan itseään. Meteoblue lupaili kyllä perjantaille eeppistä 5&4 seeing-indeksiä, mutta näyttäisi myös tulevan todella kovaa tuulta (puolen metrin Newton on tuulessa jännä laite).

Mutta 3.5.2017 klo 20.39 oli libraatio myös aika sopiva ja kuvailin reunamia Humboldt - kraatterin tienoilta keskipitkällä polttovälillä. Harmillisesti keli ei ihan skarppia jälkeä sallinut, mutta jotain silti:
Donner R erottuu melko selvästi. Reunalla häämöttävät kohoumat saattaisivat olla mare-alueen tasaisen läiskän takana kohoavia Donner P ja N kraatterien reunavallirakenteita, mutta tämä on epävarmaa. Kuvan alueella ovat myös Donner S ja T, mutta tarkkuus ei nyt vaan riitä niiden erottamiseen.

Tuli Donnereita itsekin yritettyä 4. päivä. Libraatio vähän suosiollisempi kuin Arin kuvassa, mutta eipä tuosta taida sen enempää erottaa kuin varmuudella(?) Donner R:n?

Asiallisia kuvia taas Arilla ja Oskarilla! Tuo Donner R on kyllä minunkin silmääni molemmissa ihan varma tapaus. Minusta Oskarin kuvassa tuo R:n vasemmalla puolella aivan reunalla näkyvä kolmihuippuinen vuori sopisi olemaan Q, P ja N, ja sen vasemmalla puolella oleva laakeampi mäki olisi S ja T? S olisi tässä tulkinnassa sen laakean mäen oikeassa eturinteessä näkyvä vaalea läiskä, sillä ainakin tumman järven sijainti sopisi mun mielestä siihen hyvin. Voisiko Arin P-kandidaatti olla ennemmin Q? Q on hivenen lähempänä, ja kohoaa pääsääntöisesti vajaat satakunta metriä korkeammalle kuin P. P olisi se laakeampi osuus Arin merkkaamien P:n ja N:n välissä?

Arvaamalla veikkaisin, että tässä voisi olla Suomen ensimmäiset tietoisesti havaitut ja vähänkään näkyvämmin julkaistut kuvat/havainnot ainakin Donner R:stä.

Teemu

Eilen illalla 3.6. kokeilin taas vaihteeksi kuvata kuuta kelin taas vaihteeksi salliessa. Seeing oli surkeahko, mutta salli yritykset pienemmällä polttovälillä ja libraatio oli oikein muheva Donnerien bongailuun. Donner R,Q,V selviä, S,P,N melko selviä, T epämääräinen. Ja tuo reunalla näkyvä harjanne S:n taustalla, piirtyen avaruutta vasten, jossain siellä kohtaa lymyilee itse Donner.

Täysikokoinen löytyy täältä linkin takaa (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2017/Donners1_03062017_2024.jpg/_full.jpg)  Alla kuva, johon merkkailin mahdollisia tunnistuksia. Parempaa keliä vaan tarvitsisi tähän hommaan kipeästi...

Tuossa on Arilla jo melkoisen kova satsi Donnereita! Kesä-heinäkuun taitteessa olisi seuraava sauma, toivottavasti silloin seeing ja pilvet yms. suosivat.

Teemu

Vähenevä kuu alkaa nousta järkevälle korkeudelle, joten pitihän sitä koittaa kuvata. 15.7. aamuyön seeing oli aivan kaamea, joten siitä ei kuvaa syntynyt. 16.7. oli ennen auringonnousua sentään melkein keskinkertaista seeingiä, jolloin libraation edullisesti esittelemästä länsireunasta sai pari kuvaa klo 05.03 ja sieltä pääsi bongaamaan nuo Sundmanit. Rajattuun kuvaan merkkailin Sundman ja Sundman V:n sekä pari maa(kuu)merkkiä. Itseasiassa Sundman J on myös kuvassa, Sundmanista oikealle ylös olevan kapean, pitkänomaisen tumman läiskäreen keskiosassa. Jokin tuhnu siinä on.

Valitettavasti edelleenkään seeing ei millään tunnu sallivan minkäänlaista detaljikuvausta ja auringon tehdessä nousua meni pärinä aivan mahdottomaksi ja kuvaus piti keskeyttää. Sääennuste saattaisi luvata Tiistai-aamulle ja mahdollisesti myöhemminkin viikolla lisää yrityskertoja. Nyt alkaa olla täynnä 10kk putki ilman ainuttakaan kelvollisen seeingin havaintokertaa  :sad:

Isompi kuva täällä linkin takana (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2017/West_16072017_0503a.jpg/_full.jpg)

Mainiot kesäiset Sundmanit Arilla! Pidetään näitä suomalaisia esillä vielä ainakin tämä syyskausi, ja kasaillaan sitten yhteenvetoa jonnekin kevätpuolen Zeniittiin.

Nyt muuten selvisi sekin, minkä takia viimeisin Kuun suomalainen eli Virtanen F (http://kuusta.blogspot.fi/2017/05/suomalaiset-kuussa-osa-3-virtanen-f.html) nimettiin. B. P. Kokelaar, R. S. Bahia, K. H. Joy, S. Viroulet ja J. M. N. T. Gray tutkivat seitsemän kraatterin reunalla esiintyviä vyörykerrostumia, joita he tunnistivat kolme erilaista tyyppiä. Virtanen F tarjoaa esimerkin pitkistä ohuista nauhamaisista vyöryistä muodostuvasta multiple ribbon -tyypistä. Koko Journal of Geophysical Research: Planets -lehdessä julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin "Granular avalanches on the Moon: Mass-wasting conditions, processes and features" voi lukea vaikka tästä linkistä (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2017JE005320/full).

Teemu

Sopisiko tähän ketjuun? Itsenäisyyspäivän kunniaksi kokeilin sijoittaa Suomen kuuhun. Otin pohjaksi vuoden 2015 mosaiikkikuvani ja sijoitin ensin Suomen ääriviivat pituus- ja leveysasteiden mukaan, eli Suomi sijoitettuna karkeasti samoille pituus- ja leveysasteille Kuussa, kuin mitä se on Maassa. Tässä Suomi siis skaalattuna pienemmäksi samassa suhteessa kuin Kuu on Maata pienempi. En tehnyt Suomelle mitään hienoa 3D-projisointia, vaan hiukan venyttelin vain photarissa vastaamaan karkeasti projektiota. Tämä siis suuntaa antava.





Tässä hiukan lähempää:





Ja sitten yritelmä, missä Suomi fyysiseltä kooltaan oikean kokoisena sijoitettu Kuuhun suunnilleen äskeisille koordinaateille. Projektiot on miten sattuu, mutta antaa tuo mielikuvaa mittasuhteista.

Hei,

sikäli kun tässä vielä lähipäivinä on yhtä hyviä (tai "hyviä", riipuen paikasta...) havaintokelejä kuin edellisinä päivinä, voisi vielä katsella ja kuvailla suomalaisia Kuussa. Noista helpoista keskellä lähipuolta olevistakin (Argelanderit, Lexellit ja Gyldénit) voisi vielä jokunen lisäkuvakin olla. Argelanderit ovat jo tällä hetkellä näkyvissä, eikä Lexellien ja Gyldénien näkymistäkään tarvitse odotella kuin huomiseen. Näillä näkymin projekti olisi tarkoitus vetää yhteen huhtikuun Zeniitissä.

Ja kevätkauden kohdetta voi muuten vielä käydä äänestämässä. (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=16908.0)

Teemu

Lexellit 25.2.2018 klo 16.53

Iiso, kärsinyt ja hiukan neliömäinen kraatteri Deslandres, jonka vasemmassa ylänurkassa itse Lexell. Sen ympärillä ja yllä sitten pikku-Lexellit. Hiukan olisi vielä saanut keli parantua, mutta hyvä näinkin.

26.3.2018 Hiukan skarpimpi Deslandres ja siinä kainalossa Lexell. SW400P putkella. Aika jänniä pinnanmuotoja ja nykeröitä kraattereiden pohjilla näillä tienoin. Jotenkin väkisin iskee mielikuva, kuinka joskus tulevaisuudessa ensimmäinen Sisunautti koluaa Lexellin lakeuksia...

Vielä toinen, Lexellistä Pitatukseen. Muhkeasti näkyvät nuo Pitatuksen reunamuodostelmat.

Kaunista Lexell- ja Pitatus-kuvaa taas Arilta! Nämä Arin viimeisimmät kuvat eivät kerinneet mukaan Suomalaiset Kuussa -jutun viikonloppuna ilmestyneeseen ensimmäiseen osaan. (https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/03/28/suomalaiset-kuussa-1-puolikuun-suomalaiset/) Kiitokset taas kaikille juttua varten kuviaan käyttöön antaneille!

Homma siis paisui sen verran, että ainoastaan Gyldénit, Argelanderit ja Lexellit käsiteltiin tässä ekassa jutussa. Loput tulevat sitten kakkososassa, joka ilmestynee heinäkuulla. Samalla vinojen törmäysten (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=16908.0) juttu siirtyy syssymmälle.

Teemu
P.S. Muutama jutusta pois jättämäni hieman lähempää otettu kuva Gyldénistä ja Argelanderista on nähtävissä täällä. (https://kuusta.blogspot.fi/2018/04/suomalaiset-kuussa-osa-4-puolikuun.html)

Hei,

Suomalaiset Kuussa -jutun kakkososa (https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/06/24/suomalaiset-kuussa-2-laitapuolen-suomalaiset/) ilmestyi uusimmassa Zeniitissä. Kiitokset kuvaajille!

Muistutuksena vielä, että itäpuolen vinoja (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=16908.0) saa edelleen kuvata, kuvia kun ei toistaiseksi hirveästi ole. Juttu tullee joskus syksyllä Zeniittiin.

Teemu