Hei,
useita vuosia palstaa seuranneena uskaltauduin tulemaan kaapista ulos ja liittymään palstalle.
Kaukoputki on ollut haaveena pikkupojasta saakka, mutta nyt kun oma esikoinen alkoi kiinnostua aiheesta myös niin tuli talvella luvattua kaukoputken hankinta vastineeksi hyvin suoritetusta koulutyöstä. Talvi kului erilaisia putkia tarkastellessa, ja lopulta, osin palstalla esillä olleen SW 102/500 -putken kokemuksienkin rohkaisemana tuollainen lyhyehkö linssiputki alkoi tuntua molempia kiinnostavalta vaihtoehdolta. En aivan ehtinyt laittaa tilaukseen SW 120/600 -mallia AZ3-jalustalla, kun Huuto.netistä sattui silmään otsikossa mainittu laite. Pari kysymystä myyjälle putken vaiheista ja huuto perään. Viikko jännitettiin että tuleeko muita huutoja (jotenkin kuin olisi joulupukkia odottanut), eikähän niitä tullut, ja kaksi minuuttia sulkeutumisen jälkeen (viime maanantaina) soitto myyjälle että saako tulla hakemaan saman tien. Vielä samana iltana putki jökötti olohuoneessa.
Tiistaina päivällä tutustuimme lähemmin naapuritalon katolla olevaan ilmanvaihtohormiin, ja alkuillasta vilkaisu Kuuhun, joka auringonpaisteessa näytti jokseenkin vaisulta. Myöhään illalla putki ulos, ja ensimmäiseksi kohteeksi Jupiter. Se näytti okulaarissa ehkäpä odotettua pienemmältä, toisaalta vyöt erottuivat odotettua paremmin. Terävä kuva joka tapauksessa. Seuraavaksi siirrettiin putkea vielä parempaan paikkaan, josta löytyi ensimmäiseksi Mars. Kirkas pallo, ei juurikaan sen kummempia. Saturnus oli tällä välin hiipinyt esiin vastapäisen talon takaa, ja nyt päästiin asiaan. Renkaat näkyivät tosi terävästi ainakin pienemmillä suurennoksilla, isommilla taas juuri tämä kohde kärsi terävyydessä eniten. Lopuksi vielä uusi vilkaisu Kuuhun, joka olikin nyt sangen vaikuttava mutta kirkas, tuli kiire kaivaa mukana tullut kuusuodin käyttöön. Yksityiskohtia näkyi ihan mukavasti kunnes Kuuta alkoi tämä tirkistely ujostutttaa siinä määrin että se päätti vetäytyä talojen taakse piiloon. Tässä vaiheessa olikin jo aika painua nukkumaan, varsinkin kun valoisalla taivaalla ei juuri muita kohteita ollitkaan tarjolla.
Alustavan kokemuksen mukaan vaikuttaa ihan kelpo laitteelta. Ajankohta ei tosin taida testailuun ihan parhaasta päästä olla, pari kuukautta eteenpäin niin näkymät lienevät jo toisenlaisia. Värivirhe ei niin pahalta näytä kuin mitä etukäteen pelkäsin, tosin ei ole tarvinnut APO-putkiin kurkkia niin ei osaa kaivatakaan puhtaampaa kuvaa. Mukana tuli barloweita 2x ja 3x ja jokunen perusoku. Tähtäimessä on hankkia vielä Hyperion Clickstop zoomokulaari, 2 tuuman kulma houkuttaisi myös mutta ei nyt liikaa kerralla. Ensimmäisenä pitäisi löytää sellainen taipuisa säätövaijeri, niitä oli tuossa vain yksi ja hieman kurkotteluksi tahtoo mennä (jos jollakin on ylimääräisiä niin saa tarjota). Jalusta ei näytä SW:n jalustalta vaan pikemminkin Exos2-jalustalta. Ainakin astesäädön yhteydessä oleva kieli on tarpeeksi pitkä, säätö on 60 asteen kohdalla ja menisi pidemmällekin ilman lipsumisvaaraa. Työntävän pultin pituus on kylläkin melko lopussa. Onko muuten merkitystä sillä että jalustaa siirrettäessä irrotetaanko putki pannoistaan vai koko kisko irti jalustasta?
Tulipas innostuttua, riittäköön tämä näin avaukseksi.
Varmaan kiva putki tähtitaivaan opetteluun, siinähän on lyhyen polttovälin takia laajempi kenttä esim 25mm okulla katsottaessa. Pätevä komeettojen bongauksessakin. Tuosta isommat linssiputket maksaa helposti 10 kertaa enemmän, varsinkin ed lasilla. Ja linssissä on se hyvä ettei apupeilin varjo verota valoa pitkäpolttovälisillä okuilla.
Itse irrotan aina putken lohenpyrstö liitoksesta eli vixen/losmandy kiskosta.
Talvella näkymät paranee kun kohteet on ylempänä ja hyvä keli sattuu kohdalle. Sekä putki jäähtynyt kunnolla ennen käyttöä.
Kannattaa pitää putkirenkaat ja kisko kiinni putkessa ja irroittaa aina kisko jalustasta.
Itse irroitan putken aina jalustasta kun en käytä, viritykset on siten että kisko menee aina samaan paikkaan niin ei tarvitse jatkuvasti tasapainoittaa pakettia. Kyseessä siis 120/1000 linssi.
Hei,
kiitos vastauksista.
Paikoillaan olen pannat pitänytkin juurikin tasapainotuksen säilymisen vuoksi, kunnes aloin pohtia tuota metallisen ruuvin ja metallisen kiskon yhteiselon aiheuttamaa kulutusta. Mutta uskotaan tässä asiassa kokeneempaa enemmistöä.
Omassa ongelma ratkaistu näin, kiskossa kiinni tuo lyhyt pätkä ja siinähän on kolot kiinnitysruuveille. Ei tipu varmasti ja aina samassa kohtaa kun laittaa kiinni.
(http://esory.kuvat.fi/kuvat/Astro/P6170001.JPG/_bigthumb.jpg) (http://esory.kuvat.fi/kuvat/Astro/P6170001.JPG)
Saman tyyppinen tuo pienempi kisko, pienemmät kolot vain. Ei juuri vaihtoehtoja paikan suhteen tässäkään.
Katselin tuossa vaihtoehtoja putken kuljettamiseen / säilytykseen. Musiikkiliikkeistä löytyy eri soittimille sopivia pehmustettuja kantopusseja, jotkut hyvinkin tukevasta materiaalista tehtyjä, voisivat sopia tähän tarkoitukseen hyvinkin. Esim. syntikkapussit voisivat olla tälle aika hyviä, pienempi ED- tai APO-putki voisi mennä jopa kantelepussiin. Kokoja löytyy moneen lähtöön.
Eilen tuli postissa Baaderin zoom-okulaari, samasta osoitteesta kuin putki ja jalustakin jokunen viikko sitten - kiitos vain Villelle jos tätä satut lukemaan. Pikaisen kokeilun ehdin tehdä, ja mukava sitä oli käyttää, tosin barlowin kanssa ei oikein tuntunut olevan parhaimmillaan. Päiväkuun sirppi sattui sopivasti kohdalle, niin sitä kokeilin tähtäillä. Kuva on otettu kännykällä okulaarin läpi, ainoastaan kuusuodin on käytössä, ei tosin tainnut juurikaan tuoda parannusta. Rajausta jonkin verran. Kännykällä ei oikein saanut tarkkaa kuvaa, vaikka okulaarissa tarkkuus oli huomattavasti parempi. Pitkä matka on vielä "oikeisiin" kuukuviin, mutta tulipahan kokeiltua.
Pimeneviä iltoja on odoteltu täälläkin. Astroshopista tilasin hienoliikuntojen säätökaapelisetin, sai helpotettua deklinaatioakselin säätöä varsinkin kun toinen pyöreistä muovisista nupeista oli rikkoutunut kiinnityksestään, sen tilalla on nyt kunnollinen lyhyt kaapeli.
Eräänä heinäkuisena iltana huomasin kuun möllöttävän suoraan tuuletusikkunasta silmään olohuoneen sohvalle. Avasin ikkunan ja asettelin putken kohdalleen, reilun kolmanneksen kasvavaa kuuta oli mukava tiirailla suoraan olohuoneesta käsin. Erityisen komeasti näkyi Teophilus keskuskohoumineen.
Eilen illalla (tänä aamuna) putki vietiin esikoisen ja hänen serkkunsa kanssa pitkästä aikaa ulos kun Andromedan tähdistö näkyi komeasti suoraan omalle pihalle. Jonkun aikaa meni tiiraillessa ristiin rastiin, mutta lopulta jonkinlainen epämääräisyys vilahti näkökenttään. Kun sitä aikansa tarkenteli ja katseli yhä tarkemmin, voitiin M31 julistaa havaituksi. Katseluasento ei ollut paras mahdollinen korkealla olevalle kohteelle, auttaisikohan 90 asteen peili nykyisen 45 asteen peilin tilalle tuota asiaa...
Piha ei kovin kummoinen havaintopaikka ole kun ulkovaloja ja kirkkaana paistavia talojen numeroita on ympärillä kymmenittäin, mutta parempi paikka on onneksi muutaman sadan metrin päässä, avoin kallio metsikön keskellä. Kuulle ja planeetoille nuo eivät ihan niin haitallisia tunnu olevan, mutta niitä ei nyt ollutkaan tarjolla.
Tähän saakka jokaisella kerralla putken kanssa on ollut yksi kohde etukäteen mietittynä, ja sen löydyttyä on selvinnyt jonkinlainen tavoite seuraavaa kertaa varten. Onpahan hyvä syy raahata putki ulos aina uudelleen jälleen jonakin sopivana iltana.
Yksi ilta katselin 12x50 kiikarilla taivasta ja näkyvyys oli hyvä, Linnunrata näkyi paljaalla silmällä ja M31 kiikarilla selkeästi. Kyllä 90 asteen kulmapeili tai kääntöprisma (joka kääntää kuvan oikeinpäin) on linssiputkissa ehdoton.
Jonkinlainen 90-asteinen mutka pitää laittaa kyllä hankintalistalle, sen verran tuntui niskassa kun oli jonkun aikaa viettänyt taivaita tiiraillessa. Mitenkäs on, kääntöprismassa taitaa olla rahtusen verran enemmän lasia valon kulkureitillä peiliin nähden, onko tuolla mitään havaittavaa vaikutusta himmeiden kohteiden näkymisessä (kyseisen putken ominaisuudet huomioiden)?
Itse asun Helsingissä (siispä tuo edellä olevakin lienee turhaa hifistelyä, paitsi lomamatkoilla), joten Linnunrataa en ole tällä nurkalla nähnyt, M31kin näkyi kiikarilla lähestulkoon yhtä hyvin. Synnyinpaikkakunnallani kyllä näkyvät oikein komeasti mutta sinne onkin turhan monta sataa kilometriä...
Varmaan hyvä peili on parempi ja siinä saattaa olla leveämpi kenttä mikä hyödyttää suurimmalla fieldstoppilla mutta jos ei ole sellaista okua, sitten se ei ole ongelma. Toinen prisman ongelma voi olla pieni kromaattinen virhe mutta sillä ei ole merkitystä akromaattiputkessa. Hyötyä prismasta on lintukäytössä ja toki myös taivaankannen opettelussa.
Olen verrannut prismaa ja kulmapeiliä kuuden tuuman refraktorilla. Prisma ei toki ollut parasta laatua; 1,25 tuuman ja peili 2" sentään 99% heijastavuudella muuten keskitason kaupallista tavaraa molemmat. Valonläpäisy(tai heijastus)kyky oli peilillä selvästi parempi, niin etten ole varsinaisesti sen jälkeen muuta käyttänyt. Maanpäälliseen tarkkailuun taas prisma sopii paremmin kun näyttää kuvan oikeinpäin. Nykyisin pidän prismaa etsinputkessa koska juuri sen oikeinpäin näkemisen takia löydän tähtikohteetkin helpommin.
Vaikka tuo minun verrokki kalusto ei ihan yksi yhteen ollut, niin uskon enemmän tähtitarkkailussa peiliin. Onhan se yleinen käytäntö kaikkialla muutenkin. Oikein hyvä prisma maksaa paljon ja silti siinä on valoreitillä enemmän lasia kuten kysyjä alunperin arveli...
Peileistä parempana pidän isompaa kahdentuuman kun sen saa paremmin kiini ja kollimointi säilyy. Koetan aina sillointällöin laittamalla laserkollimaattorin focuseriin ja pahvimaskin jossa mitattu ruksi keskellä objektiivin eteen. Pieni millin kahden heitto ei haittaa mutta joskus mittasin kaverin Bresser 102/1000 putkea ja se heitti yllätys yllätys pari senttiä. Isoin syy silloin oli 1,25" kulmapeili jota oli vaikea keskittää, lonksui miten milloinkin...Jos focuserissa on kolmen kohdan kiristys niin aina parempi.
Etsinputkesta sen verran että se on tärkeä kapistus. Suoraetsin näyttää olevan suosittu ja sille on menekkiä mutta parikertaa sellaista käyttäneenä ja selän, niskan kipeyttäneenä vaihdoin mukisematta kulmaetsimeen. Olen kyllä tästä joskus mainitessani kuullut nopean vastaväitteen ja yleensä sen esittäjä on nuori ja vielä notkea mutkille vaivatta taipuva harrastaja...Ja sehän on hyvä.
Kiitos näistä kommenteista. Peilin paremmuutta pidinkin aika lailla varmana, mutta tuo että se ero on siis noinkin merkittävä oli valaiseva tieto. Peilin leveämpi kenttäkään ei turha seikka ole, putkessa pitäisi olla kapasiteettia laajempaankin näkymään, ja olen vielä kahden vaiheilla sen suhteen että siirtyykö jossakin vaiheessa kahden tuuman kalustoon, ainakin jonkun laajakulmaisen okulaarin verran. Jos pienemmät okut rajoittuisivat pelkästään tuon zoom-okulaarin käyttöön, ei se adapterien kanssa puuhastelu ehkä niin mahdottomiin mittoihin menisi. Zoomini on tuota vanhempaa mallia, jossa ei itsessään ole sitä kahden tuuman optiota. Tällaisesta kahden koon kanssa elämisestä varmaan on kokemuksia?
Maakäyttöä putkelle ei juurikaan ole tulossa.
Kiehtova ajatus tuo kulma etsinputkessa. Toisessa ketjussa (kulmapeili etsimeen) olikin aihetta jo käsitelty. Tosiaankin noissa korkealla olevissa kohteissa etsintää ei kovin pitkään kerrallaan jaksanut tehdä, matalissa kohteissahan hankaluuksia ei ole. Käytössä oleva tähtäinvalikoima ylipäätään taitaa olla aika laaja, kivääritähtäimistä lasertähtäimiin. Mitenköhän kauaksi tuolla putkella ja sopivalla 2" okulla laajin mahdollinen kuva-ala ylipäätään jää tyypillisestä etsinputken kuva-alasta?
Itse siirryin kokonaan 2" kalustoon eikä tuo ole tavattomasti harmittanut :)
(http://esory.kuvat.fi/kuvat/Astro/P7230002.JPG/_bigthumb.jpg) (http://esory.kuvat.fi/kuvat/Astro/P7230002.JPG)
Ketjuasi on pojan kanssa kyllä tarkasti seurattu :)
Lainaus käyttäjältä: oratira - 31.08.2016, 11:07:50
Ketjuasi on pojan kanssa kyllä tarkasti seurattu :)
No se nyt on vähän sellaista yksinpuhelua, on vain tapana höpötellä kaikista pikkujutuista :) mutta vaikuttaa aika paljon käyttömukavuuteen nuo 2" palikat, ei välttämättä anna mitään etua 1,25" vähän sellainen fiilispohjainen juttu itsellä.
Erinomaisen kiinnostavaa puhelua! Monena talvena tuli selailtua erilaisia vaihtoehtoja, ja aina päädyin miettimään että evostar vai startravel. Arvokkaita kokemuksia omalta kannaltani siis. Viime kesänä vain Huuto.netistä löytyi tämä vaihtoehto ystävällisellä hinnalla niin tällä nyt mennään. Aika lähellä startravel 120 tämä monella tapaa taitaa olla.
Lainaus käyttäjältä: oratira - 31.08.2016, 11:19:25
Erinomaisen kiinnostavaa puhelua! Monena talvena tuli selailtua erilaisia vaihtoehtoja, ja aina päädyin miettimään että evostar vai startravel. Arvokkaita kokemuksia omalta kannaltani siis. Viime kesänä vain Huuto.netistä löytyi tämä vaihtoehto ystävällisellä hinnalla niin tällä nyt mennään. Aika lähellä startravel 120 tämä monella tapaa taitaa olla.
Varmaan optisesti eroja ei löydy tai en tiedä kun en ole vertaillut, polttoväli ja ulkonäkö varmaan suurimmat erot :) Onko sitten teknisesti eroja, eli käykö esim. samat tarkentimet bresseriin ?
Tarkentimista en osaa muuta sanoa kuin että ei ole tuo Hexafoc mitä Bresser uusissa putkissaan mainostaa. Kokonaisuus näyttää täsmälleen samalta kuin mikä näkyy Villen kellon sivuilla, muttei sielläkään kovin kummoisia speksejä ole. Liitteenä kuva tarkentimesta jos siitä jotakin saa irti.
Minulla on ollut Bressereitä 127/1200 ja 152/1200. Vastaavasti taas Skywatcherin 120/600. Optisia eroja ei varmaankaan ole. Jokatapauksessa Bresser ei ole ainakaan huonompi. Tuo edellä ensinmainittu noista vähiten värivirheellinen(kaikista vähiten on väriä Bresserin 102/1000, linssin pienuus ja pitempi polttoväli tekee sen).
Tarkentimissa Bresserillä on oma mitoitus joten SW:n sopivat ei suoraan käy. Jos sellaista vaihtaa on tarkkaan mitattava putken puolen halkaisija ja yrittää löytää vastaavan kokoinen.
Ihan uusimmissa Bressereissä on tarkennin johon saa sen hexfocin hienotarkennusosan asennettua vaikka jälkikäteen. Sinun malli näyttäisi olevan vanhempi.
On vanhempi, näyttää olevan ajalta jolloin Pluto oli vielä planeetta, kyljessä on vuosiluku 2005.
Lainaus käyttäjältä: oratira - 31.08.2016, 11:01:38
Mitenköhän kauaksi tuolla putkella ja sopivalla 2" okulla laajin mahdollinen kuva-ala ylipäätään jää tyypillisestä etsinputken kuva-alasta?
Jos otetaan Skywatcherin 6x30 kääntöprisma malli, siinä on 7,5 asteen kenttä http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5486_Skywatcher-6x30-Winkelsucher-90----aufrecht-und-seitenrichtig.html
Ja jos otetaan 2" fokuseri jossa voi käyttää Baader Hyp. aspheric 36mm/72ast. okua jossa on jotain 44mm fieldstop (feldblende), antaa se n. 4 asteen kentän.
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon että laajakenttäinen oku saattaa tuottaa optisia virheitä reuna-alueelle ja peiliputkessa tuottaa apupeilin varjoa joten mikä sitten kannattaa....ehkä 1,25" okuissa pysyminen antaa enemmän katetta rahalle. Aika paljon ratkaisee laitekokonaisuus, isoissa putkissa 2" fokuseri on ihan normaali juttu.
1,25" fokuseri päästä läpi vajaa 30mm fieldstoppin, esim Baader Hyp. 24mm fieldstoppi on 28mm, siinä paikkeilla se raja menee. Se antaa n. 2,5 asteen kentän.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 31.08.2016, 14:39:43
Aika paljon ratkaisee laitekokonaisuus
Fokuserihan tuossa on kaksituumainen, sitten adapteri ennen kulmapeiliä.
Lainaus käyttäjältä: oratira - 31.08.2016, 15:00:34
Fokuserihan tuossa on kaksituumainen, sitten adapteri ennen kulmapeiliä.
Sitten kun pääset kokeilemaan tuollaista monorail tarkenninta niin huomaat mittailevasi että miten se istuisi bresseriin :)
Lainaus käyttäjältä: jperala - 31.08.2016, 15:05:18
Sitten kun pääset kokeilemaan tuollaista monorail tarkenninta niin huomaat mittailevasi että miten se istuisi bresseriin :)
Tuo on ihan varteenotettava riski tällä(kin) alalla. Pikkusormen annoin mutta hamuaa kovasti jo keskisormea...
Löytyipä yksi 90 asteen kulmapeili. Runko on muovinen, ja okulaarin kiinnitysruuvin kohdalta kierteet ovat kulahtaneet siinä määrin että napakkaa kiinnitystä ei saa aikaan. Itse peili näyttäisi olevan ihan kunnossa. Pohdiskelen tässä että uskaltaakohan tuota käyttää vai voiko okulaari tippua miten herkästi putkea käänneltäessä? Hyperion Zoom käytössä on nyt viime aikoina pääasiassa ollut, mieluummin en näkisi sillä kovin pitkiä lentomatkoja...
Yrittäisin kyllä hommata ihan ehjän kulman, jos okulaari heiluu ja vatkaa niin ei varmasti paranna näkymiä tai käytettävyyttä. Lisäksi riskinä tosiaan okulaarin putoaminen, suosittelen laittamaan vaikka ilmoituksen torille.
Tuota ylimääräistä heiluntaa en osannutkaan ottaa huomioon, huolehdin vain tuosta putoamisriskistä.
Heilumisesta ylipäätään, tuo jalusta (Bresserin EQ5:n vastine) on osoittautunut vallan mainioksi. Tarkennusten tai zoomailujen jälkeen ei tarvitse odotella ylimääräisiä kuvan rauhoittumiseksi, vaan katselua voi jatkaa saman tien. Välillä tulee asentoa vaihtaessa potkiskeltua kolmijalkaa, mutta senkin jälkeen kuva rauhoittuu aika lailla heti. Taatusti parempi kuin AZ3, jollaiseen olin jo kallistumassa...
Lainaus käyttäjältä: oratira - 06.09.2016, 16:27:19
Tuota ylimääräistä heiluntaa en osannutkaan ottaa huomioon, huolehdin vain tuosta putoamisriskistä.
Heilumisesta ylipäätään, tuo jalusta (Bresserin EQ5:n vastine) on osoittautunut vallan mainioksi. Tarkennusten tai zoomailujen jälkeen ei tarvitse odotella ylimääräisiä kuvan rauhoittumiseksi, vaan katselua voi jatkaa saman tien. Välillä tulee asentoa vaihtaessa potkiskeltua kolmijalkaa, mutta senkin jälkeen kuva rauhoittuu aika lailla heti. Taatusti parempi kuin AZ3, jollaiseen olin jo kallistumassa...
Ja mitä pidempi aparaatti kiinni sen enemmän alkaa vatkaamista näkyä, tuon 1000mm kanssa pärjää vielä ihan mainiosti visuaali hommissa, kuvaamisen ei enään. Hienosäätöjä pystyy kääntelemään ilman että putki jää vatkuloimaan ja leikkimään onkivapaa.
Lainaus käyttäjältä: jperala - 06.09.2016, 17:32:06
Ja mitä pidempi aparaatti kiinni sen enemmän alkaa vatkaamista näkyä...
Totta tuokin, lyhyempi vipuvarsi vähentää vapinoita entisestään, vaikka itse putkihan on painavampi kuin vaikka SW.n putket, ainakin Astroshopin sivujen mukaan. Vaa'alla en ole tuota kylläkään käyttänyt. Edellinen omistaja oli tällä järkkärin kanssa jonkin verran kuvannutkin, eli ainakin jonkinlainen mahdollisuus siihenkin olemassa. Ja hienosäätöjäkin tosiaan voi käytellä huoletta ilman häiriöitä.
Laittelin tuossa basaariin ilmoitusta peilistä sekä kulmaetsimestä.
Tutkin mm. tuota mistralin linkittämää tapausta, siinä (niin kuin muissakin löytämissäni kulmaetsimissä) etsimen jalusta ei nähtävästi käy tuohon Bresserin kenkään enkä Bresseriltä kulmaetisntä löytänyt. Uusia reikiä en haluaisi putkeen porailla, tuleekohan riittävän tukeva kiinnitys jos tarvittaessa ruuvaa olemassa oleviin reikiin vaikka vanerin palan ja siihen sitten sopivan kengän? TS:n sivuilla ainakin oli joku yleismallinen kenkä joka pitäisi sopia useimmille etsimille, hyvällä tuurilla sopisi tietty suoraan putkeen kiinnitettäväksi.
Aamulla tuli herättyä riittävän varhain, ja Orion näkyi komeasti viereisen talon katon yllä. Siispä putki M42:n suuntaan, ja mukavasti sumu näkyikin harmaana miekan puolivälissä. Trapetsin kohdalla fokuseri joutui jo koville, rypäs näkyi enimmäkseen yhtenä klimppinä, mutta kieli keskellä suuta sen sai hajoamaan neljäksi tähdeksi. Välillä vaikutti, että pelkästään fokuserista irti päästäminen riitti sumentamaan trapetsin tähtien lukumäärän jälleen epämääräiseksi.
Jokunen kirkas ilta takana, mutta aikataulu ei ole sallinut läheskään jokaisen illan hyödyntämistä. Irroitin etsinputken isommasta putkesta irralleen ja lyhyempinä hetkinä kiikaroin taivasta pelkästään sen kanssa harjoitellen kohteiden löytämistä ilman että jalusta on sitä jarruttamassa. Ainakin tänä aamuna vaikutti että olihan siitä hyötyä, sai samalla hyvän syyn kohdistaa etsinputkea tarkemmin kuin mitä se aiemmin oli ollut.
Luonnetta kasvattavia nuo pilvijaksot. Palstalta löytyi viime viikolla Baaderin UHC-S -suodin, mutta eipä tuota vielä tarvinnut testailla... Nyt on ollut jokunen kirkkaampi ilta tai aamu, mutta syysloma sotkee asioiden järjestystä... :angry:
Lainaus käyttäjältä: oratira - 05.10.2016, 10:11:50
Trapetsin kohdalla fokuseri joutui jo koville
Fringe killeriä minulla ei ole vielä hankittuna, mikähän sen vaikutus olisi esim. tuon trapetsin kohdalla? Terävyyttähän sen sanotaan parantavan, mutta toimiiko ihan noin tähtien kohdalla vai näkyykö vaikutus enemmän kirkkaissa (esim. Kuu) kohteissa?
Muutamana iltana testattu putken kuljetusväline: musiikkiliikkeestä hommattu kaiutintelineen kuljetuspussi. Sisälle mahtui pätkä telttapatjaa sekä pieni peite, joilla saa putken suojattua kohtuullisen hyvin. Ei mikään Geoptikin vastaava mutta ei ole hintakaan...
Käytin viime talvena Baaderin Semiapo suodinta 152 f/8 Bresserin(turhan paljon siniviolettia) kanssa. Noin puolet lähti väristä, mutta esimerkiksi Jupiter näytti aika keltaiselta. Kontrasti ehkä hiukan parani mutta valovoima heikkeni. Fringe killeriä en kokeillut mutta lukemani perusteella pitäisi olla vähemmän valohävikkiä ja tehdä luonnollisemman väriseksi parantaen myös kontrastia. Kolmas suodin olisi Baaderin kontrasbuusteri mutta vähän samaa kuin semiapollakin että sanovat tekevän liikaakin, eniten näistä keltaiseksi.
Ehkä joku fringekillerin testannut tietäisi paremmin sen vaikutuksen.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 19.10.2016, 15:43:11
Käytin viime talvena Baaderin Semiapo suodinta 152 f/8 Bresserin(turhan paljon siniviolettia) kanssa. Noin puolet lähti väristä, mutta esimerkiksi Jupiter näytti aika keltaiselta. Kontrasti ehkä hiukan parani mutta valovoima heikkeni. Fringe killeriä en kokeillut mutta lukemani perusteella pitäisi olla vähemmän valohävikkiä ja tehdä luonnollisemman väriseksi parantaen myös kontrastia. Kolmas suodin olisi Baaderin kontrasbuusteri mutta vähän samaa kuin semiapollakin että sanovat tekevän liikaakin, eniten näistä keltaiseksi.
Ehkä joku fringekillerin testannut tietäisi paremmin sen vaikutuksen.
Fringe koko ajan kiinni ja kyllähän se toimii, väri on parempi selvästi.
Tulee sitä keltaista sävyä fringe killerilläkin mutta ainakin allekirjoittaneen tapauksessa se on jupiterin kanssa auttanut, myös kuuta ihmetellessä on toiminut hyvin. Tosin en kyllä ole varma onko kumpikaan suodin oikeasti hintaansa verrattuna paljoa parempi kuin vaaleankeltainen värisuodin... se auttaa kuuta katsoessa melko kovasti (tosin itsestään selvästi värittää kuvaa keltaiseksi).
Lainaus käyttäjältä: jperala - 19.10.2016, 18:28:58
Fringe koko ajan kiinni ja kyllähän se toimii, väri on parempi selvästi.
Oletko katsonut visuaalisesti himmeitä kohteita (galaksit, sumut) fringe killerin kanssa, vaikuttaako jotenkin vai onko neutraali?
Jonkinlainen Lithoksen mainitsema kellastuminen lienee jokseenkin väistämätöntä, jos kerran valkoinen/harmaa valo sisältää myös tuon sinivioletin aallonpituuden, ja sitä leikataan niin vastaväri keltainen riehaantuu (vai menikö nyt ihan poskelleen...). Eli juurikin fringe killer voisi olla noista Tanen mainitsemista vaihtoehdoista se luonnollisimman kuvan antava suodin. Näin siis sekä numeroiden että kokeneempien kokemusten valossa, omaa kokemusta ei (vielä) ole.
Lainaus käyttäjältä: oratira - 20.10.2016, 14:00:00
Oletko katsonut visuaalisesti himmeitä kohteita (galaksit, sumut) fringe killerin kanssa, vaikuttaako jotenkin vai onko neutraali?
Jonkinlainen Lithoksen mainitsema kellastuminen lienee jokseenkin väistämätöntä, jos kerran valkoinen/harmaa valo sisältää myös tuon sinivioletin aallonpituuden, ja sitä leikataan niin vastaväri keltainen riehaantuu (vai menikö nyt ihan poskelleen...). Eli juurikin fringe killer voisi olla noista Tanen mainitsemista vaihtoehdoista se luonnollisimman kuvan antava suodin. Näin siis sekä numeroiden että kokeneempien kokemusten valossa, omaa kokemusta ei (vielä) ole.
Sumua (orion) kyllä ja en huomannut mitään negatiivistä, mielestäni näkyi paremmin kun ilman fringeä.
Lainaus käyttäjältä: jperala - 20.10.2016, 16:23:09
Sumua (orion) kyllä ja en huomannut mitään negatiivistä, mielestäni näkyi paremmin kun ilman fringeä.
Tämä oli sangen valaisevaa, kiitos!
Mm. Baaderin sivuilla on kyllä fringestä joitain esimerkkikuvia, mutta ne kaikki ovat joko kirkkaista kohteista tai päivänvalossa otettuja - joihin se tietysti etupäässä on tarkoitettukin. Himmeämmistä kohteista ei oikein tahdo löytyä ennakkotapauksia.
Nyt vain odottelemaan että saisi testailtua tuota UHC-ässää. M42 odottaa...
Tänä aamuna Orion vilahti pitkästä aikaa pilvien raosta, joten mahdollisuus suotimen testaukseen piti hyödyntää - tai yrittää edes. Seeing oli erinomaisen huono, jos vertaa edelliseen Orionin tähyilyyn niin silloin miekka näkyi hyvin paljaalla silmällä, nyt ainoastaan keskimmäinen ja alin rykelmä, nekin aika vaisusti. Mutta siitä huolimatta putki kohti sumua, ja ensin ilman mitään suotimia. Trapetsi oli erotettavissa lähes samoin kuin viimeksikin, mutta haaleaa utua oli koko kuvakentässä niin ettei itse sumusta saanut oikeastaan mitään vihiä. Sen jälkeen UHC-S paikoilleen. Ensimmäinen yllätys oli fokusointi: suotimen kanssa juuri tarkennettua näkymää joutui tarkentamaan aika isolla fokuserin liikkeellä, ennen kuin näkymät huomattavasti tummemmalla taustalla palautuivat. Tähtiä ei meinannut saada teräviksi ollenkaan, trapetsista ei voinut mitenkään erottaa useita tähtiä (suurennos kuten viimeksikin noin 80). Itse sumu sen sijaan ilmestyi näkyviin jokseenkin yhtä hyvin kuin edellisellä kerralla, paremmalla seeingillä ilman suodinta. Muotoa erotti ehkä jopa aavistuksen pidemmällekin.
Vaihtelin pari kertaa edestakaisin suodatetun ja luomukuvan välillä, ja vaikutelma pysyi koko ajan samana. Kunnes vaalea harmaa höttö peitti näkymän. Suodinta ei ollut silloin paikoillaan. Hetken aikaa ihmettelin että mihinkäs minä sen putken epähuomiossa käänsin, kunnes hötön läpi erottui tähti. Pilvi mokoma tuli tervehtimään... Sen värissä oli jotakin punertavaa, heijastaisikohan pilvi kaupungin valosaastetta? Siispä suodin takaisin, ja tähtiä ilmestyi heti lisää ja samalla taustataivas näyttikin jälleen tummemmalta, ei kuitenkaan niin kuin hetkeä aiemmin. Paremmasta läpinäkyvyydestä huolimatta itse sumun saattoi joka tapauksessa unohtaa, ja kun havaintojen sijaan alkoi korostua välineillä leikkiminen, niin se sessio sai olla siinä.
Olosuhteet olivat siinä määrin huonot että suotimen tehosta ei mitään lopullista päätelmää voinut tehdä muutoin kuin että sitä on. Onko tuo fokusointiero suotimella ja ilman tyypillistä kaikille suotimille vai oliko tässä jotakin erikoista? Mietin myös tuota tähtien epätarkentumista, johtuiko osaltaan seeingistä (jos niin ei vaikuttanut ilman suodinta?) vai sumusuotimesta?
Paremman kelin odotus jatkuu, mutta hyvät vaikutelmat tässä vaiheessa tuosta jäi. Lisää sitten kun jotakin näkee...
Joutuu tarkentamaan uudestaan ilman suodinta myös, koska lisää pituutta sen suotimen verran.
Lainaus käyttäjältä: jperala - 29.10.2016, 20:25:43
lisää pituutta
No höh. Olisihan tuo oikeastaan pitänyt jo arvata, samahan tapahtui jo barlowinkin kanssa.
Tai eihän fyysinen pituus muutu kun suodinkin menee kokonaan sinne kulman sisään, mutta muuttuneeko sen tulevan valokimpun kulma sen verran että tarkennuspiste löytyy sieltä jostakin muualta? Käytännössä sama asia kuitenkin.
Lainaus käyttäjältä: oratira - 30.10.2016, 20:54:38
No höh. Olisihan tuo oikeastaan pitänyt jo arvata, samahan tapahtui jo barlowinkin kanssa.
Tai eihän fyysinen pituus muutu kun suodinkin menee kokonaan sinne kulman sisään, mutta muuttuneeko sen tulevan valokimpun kulma sen verran että tarkennuspiste löytyy sieltä jostakin muualta? Käytännössä sama asia kuitenkin.
Oma suodin ei kyllä uppoa sisälle koska jostain se pitää kiertää paikoilleen ja pois, eli jää muutama miilli jatkoa kulmalle. Tällainen muistikuva ainakin on että ei mene yhtä pitkälle suotimen kanssa, pitääkin tarkistaa.
Kaivelin minäkin mittatikun: matka kulman päästä siihen lasia suojaavaan kaulukseen on lähes kymmenen milliä pidempi kuin okulaarin sisään menevä osa. Mahtuisi siis varmaan kaksikin suodinta kokonaan sisään. Tuossa on se putken mukana tullut 45 asteen kulma ilman merkkiä sekä Hyperionin zoom-härpäke.
Muistin oikein, itsellä kun on jatkopala niin siihen kulma ei mene koko matkalta jos suodin, siksi pidänkin jatkopalan päässä suodinta.
Itselläni ei jatkopaloja olekaan, eikä ole ainakaan vielä ollut tarvettakaan. Löysin pari edellisen omistajan lähettämää kuvaa putkesta jossa on järkkäri kiinni, eikä niissäkään näy mitään jatkoja. Toisessa kuvassa kamera on kiinni suoraan 2" -> 1,25" adapterissa, toisessa välissä on 45 asteen kulmaprisma sekä Hyperionin oku. Se ei tietysti käy ilmi että onko kuvausvalmis kokoonpano vaiko kameran kiinnitystä demoava kuva. Tuo adapteri tietysti jonkinlainen jatko.
On kokemusta noista vanhemmista pitempipolttovälisistä bressereistä, esim. kuvan 152 f/7,9. Niissä oli riiittävästi tarkennusvaraa ettei tarvinnut jatkoja(no ehkä isommalla barlow kertoimella). Näissä uusimmissa on mukana pari eripituista jatkoa jotka voi tarvittaessa kierteillä liittää.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 01.11.2016, 13:42:24
kuvan 152 f/7,9. Niissä oli riiittävästi tarkennusvaraa
Olin jo ihmettelevinäni että on pitkän näköinen omassani mutta ei se ihan noin pitkä ole... Mittailin tuossa niin muutamaa milliä vajaa 12 senttiä sitä saa pyöriteltyä ulospäin. Kolminkertaista barlowia olen siinä kokeillut, sille riitti tarkennusvara ainakin vielä hyvin (25, 15 ja 10 mm okut).
Lainaus käyttäjältä: oratira - 01.11.2016, 17:17:55
Olin jo ihmettelevinäni että on pitkän näköinen omassani mutta ei se ihan noin pitkä ole... Mittailin tuossa niin muutamaa milliä vajaa 12 senttiä sitä saa pyöriteltyä ulospäin. Kolminkertaista barlowia olen siinä kokeillut, sille riitti tarkennusvara ainakin vielä hyvin (25, 15 ja 10 mm okut).
Omassa 5cm joten ihmekkös että tarvii jatkoja :)
Lainaus käyttäjältä: jperala - 01.11.2016, 18:51:10
Omassa 5cm joten ihmekkös että tarvii jatkoja :)
Onhan tuossa pienehkö ero, taitaa hyvinkin jatkopalan kattaa... Taisit muuten vaihtaa putkeesi TS:n fokuserin, jäikö mieleen millainen vara siinä SW:n ensiasennusfokuserissa oli?
Lainaus käyttäjältä: oratira - 02.11.2016, 10:18:22
Onhan tuossa pienehkö ero, taitaa hyvinkin jatkopalan kattaa... Taisit muuten vaihtaa putkeesi TS:n fokuserin, jäikö mieleen millainen vara siinä SW:n ensiasennusfokuserissa oli?
Olikohan 6-7cm ja fyysinen koko oli pidempi.
Jotenkin tuntuu hassulta että on noin isoja eroja tarkennusvaroissa, kyllä kai normaalit fokusointitarpeet ovat jokseenkin yhteisiä, i.e. barloweilla ja ilman pitäisi tarkentua jne. Yritin keksiä että onko lyhyemmästä tarkennusvarasta mitään hyötyä mutta en keksinyt.
Barlowista vielä, kokeilin joku aika sitten että miten sellainen toimisi Hyperioinin kanssa, tarkentui kyllä mutta kuva-ala jäi onnettoman pieneksi, enimmäkseen okulaarista näkyi vain mustaa. Lieneekö normaalia vai vaatiiko tuo oku sen oman zoom-barlowin?
Lainaus käyttäjältä: Tane - 01.11.2016, 13:42:24
On kokemusta noista vanhemmista ... bressereistä,
Oletko huomannut että olisi optisessa laadussa eroja vanhempien ja uudempien Bressereiden välillä, vai rajoittuuko erot noihin "ulkoisiin" seikkoihin?
Ulkoisiin seikkoihin rajoittuu, ei optiikan eroja. Esim. "vanha" viimevuosikymmenen 127/1200 antoi hyvällä seeingillä ja 6mm HD fujiuyma ortholla Saturnuksesta terävän näkymän, ei ollut edes fringeä tai mitään suodinta. Tuli mieleen että ainakaan visuaalisesti ei monia kertoja kalliimpi apo laite voi paljoa paremmin näyttää. Kun olen apolla katsonut niin hieman paremmin näkyy kameran läpi kuvattuna. Siinä erottuu edukseen.
Ilmeisesti tarkennin on uusissa bressereissä parempi, mutta oma pitkäpolttovälinen linssiputkeni tarkentuu ihan hyvin tuolla vanhan tyyliselläkin. Mikään valokuvausputki se ei toki akromaattina ole.
Viime talvena kuvasin Jupiteria uudella Messier 152 L putkella. Niissä tarkennuslaitteeseen saa halutessaan 1:10 lisäosan. Minulla oli vain karkeatarkennus ja vaikka aiemmin olin tottunut hienotarkennukseen muilla putkilla niin en tuota edes huomannut, tarkennus löytyi hyvin noinkin. Ei mitään tuskailua... Polttoväliä oli jo sen verran(1200mm) että karkeallakin tuli toimeen. Nykyisessä minulla samanpolttovälisessä on taas hienotarkennus, kelpaa tietysti sekin.
Optiikkaan olen kyllä ollut suht tyytyväinen. Etukäteen mietiskelin tuota värivirhettä, mutta ei sekään visuaalisesti ole itseäni häiristevällä tasolla, ainakaan noilla käyttämilläni suurennoksilla. Silmille se hyppäsi vasta kun otti kännykällä Kuusta kuvan, niin siinä alkaa näkyä jo "mukavasti" väriä. Kyseinen kuva Kuusta kuusen takana on liitteenä tuolla kännykkäkameraketjussa: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15697.msg147379#msg147379
Vanha puhelin, ainoa käsin säädettävä ominaisuus on salaman mukanaolo. Tarkennusautomatiikkakaan ei ihan ole tehtävän tasalla, visuaalina oli paljon tarkempi kuva.
Fokuseri on ehkä se jota voi kritisoida jos jostakin pitäisi valittaa. Sekin kyllä onnistuu joka kerta paremmin harjoittelun myötä. Edellisista viesteistä oli pääteltävissä että lyhyempi polttoväli luo enemmän haasteita fokusointiin? Varsinkin planeetoille kieltämättä kaipaisikin pidempää polttoväliä, ja tuollainen 127L varmasti olisi mukava katseluväline, mutta tämäkin on jo kuljetus/säilytyskapasiteetin ylärajoilla. Pitäisi olla vielä joku oku isomille suurennoksille, tällä hetkellä suurin käytössä oleva on noin 80x, enemmänkin putkesta saisi varmasti irti. Lyhytpolttovälinen oku, mutta tuollainen 3-4mm ei taida olla ihan mukavimmasta päästä noin muuten? Tai sitten barlow tuolle zoomille, siitä saisi tietty eniten vaihtoehtoja jokseenkin samoilla kustannuksilla. Mutta en nyt pidä kiirettä noissa, opetellaan ensin rauhassa tuota putken käyttöä, suurimmat puutteet on kuitenkin vielä kayttäjän taidoissa.
Laitanpa tänne vähän jatkojuttua näistä akromaateista. Minulla on nyt ollut viimevuosina kolme Bresser Messier 152/1200 putkea. Ensin kaksi uusinta versiota ja nyt sattui syksyllä löytymään Ebaysta vanhempi, jotain 2005 malli. Uusissa valittelin viimetalvena kohtalaisen isoa ylimääräisen violetin ja sinisen esiintymistä. Kokeilin silloin semi-apo suodinta, joka tosin vähensi virhettä mutta ei parantanut kontrastia visuaalikatselussa. Sittemmin vaihdoin fringekilleriin ja edun huomaa.
Vanhassa mallissa kiinnitin jo alussa huomiota kun vertasin samankokoisen APM ED apo linssin kanssa että ei häviä kuvan terävyydessä käytännössä yhtään. Väärä värikin siedettävissä. "Pahinta" oli kun akromaatti vei huonolla seeingillä kuvatussa Jupiterissa voiton...
Vaikea sanoa oliko vanhemmat linssit paremmin korjattuja kun on vain tuo yksi näyte. Jotain ongelmaa halvalla tuotetuissa testaamattomissa linsseissä on ollut koska 2000-luvun alussa kun APM asensi Kiina akromaatteihin chromacorin(vähentää violetti-sinistä 80-90%) niitä tehtiin kolmea erityyppiä riippuen linssin taitto-ominaisuuksista. Yli ja alikorjatuille omansa, jotka paransi taittoa ja sopivasti jo alunperin onnistuneille Neutral malli joka vähensi vain värivirheen.
Kun olen käyttänyt vertailukohtana APM:n testattua linssiä niin hyvältä vanha bresser vaikuttaa.
Muutama testikuva, linssin reunassa 1x 1,5 sentin lohkeama jonka mustasin. Ehkä se on sitten "hinta" siitä paremmuudesta. Kuu kuvat ilman suotimia, Fringekiller kuvat ovat vanhalla mallilla otettuja.
Mutta niin on taaskin että lopullinen totuus paljastuu kun putki suunnataan kameran kera hyvällä seeingillä kohti Jupiteria...Sentään on noita viime vuotisia verrokki kuvia vielä tallessa.
Jupiterit kehnolla seeingillä kun parempaa ei vielä ole tullut niin vanhalla bresserillä kuin APM ED apolla. Apon puolustukseksi että sillä on taipumus kaivaa yksityiskohtia kun sää vain sallii. Tähtikuva myös bresserillä sisään ja ulos tarkennuksen.
Aika hyvältä kyllä vanha bresser vaikuttaa... itse olen haavellut siitä 128mm objektiivilla varustetusta lähes F/10 bresser putkesta. Jostakin syystä vain valitettavan vähän niitä näyttää pyörivän käytettynä myynnissä. Ajattelin ensin ostaa uuden mutta jos vanhojen objektiivit ovat hieman parempia niin käytetty on alkanut houkuttelemaan.
Juuri tuota 127/1200 on harvoin tarjolla vanhempaa versiota. Suhteellisesti pitempi polttovälisenä ja pienemmällä linssillä sen värivirhe ei enää haittaa visuaalihavaitsijaa. Minulla on ollut yksi vanhempi ja parhaita näkymiä vaikkapa Saturnuksesta se tarjosi kuin yleensä mikään muukaan. Celestron HD 152 f/7,9, aika hyväksi arvosteltu, silloin tällöin löytyy käytettynä. Parasta olisi jos saisi etukäteen testata, tuskin niitä onnistuneita näissäkään kovin monia on...Miten ylös riman haluaa asettaa, kun hyviäkin on olemassa.
Vielä osviittaa Bresserin(vanha malli) ja APM ED 152 eroista. Sitä on vain värin suhteen, muuten fringe killerin avittamana kaikki sama näkyy yksityiskohdissa esim. Jupiteria katsottaessa. Akromaatti sai minulta lopullisen todistuksensa kun katsoin hyvällä seeingillä M3 pallomaista. Vähintään samat neulanterävät tähdet reuna-alueilla kuin apolla. Okulaarina 4mm ortho ja suurennusta x300. Kaksi putkea samaan aikaan vertailussa että tuli tämäkin asia selväksi. En käyttänyt fringeä kun se ei tuo syvään taivaaseen lisää, ennemmin syö siinä kohtaa tärkeää valovoimaa.
Kirkasta taivasta vasten puunoksat on apojakin lahjomaton testi. Mutta totuuden nimissä ei silmällä erota tuossakaan okulaarin läpi apolla juuri yhtään ylimääräistä väriä(tarkennuspisteen etupuolella vähän), kamera väriä löytää senkin edestä. Ja akromaatin väristä ainakin minulla pyyhkii fringe ylikin puolet pois, kuten edellisen sivun kuvista näkyy.
Aika vakuuttava ero vanhan ja uuden mallin välillä noissa edellisen sivun kuukuvissa. Olisikohan sama ilmiö värinkorjauksen suhteen myös lyhyissä Bressereissä vanhojen ja uusien välillä? Itse ainakin yllätyin että eikö tuon enempää väriä näy, tuossa yksi läheisen talon katolla olevasta ilmanvaihtohormista kirkasta taivasta vasten otettu kuva, ei mitään suotimia käytössä. Kamerana vanha kännykkä jonka automatiikka ei oikein tuohon sovellu (eikä manuaalivaihtoehtoa ole), mutta ei tuossa omaan silmääni pahemmin violettia näy. Putki vuosimallia 2005. Visuaalina usein tulee uppouduttua Kuun tiirailuun, suurennos voisi olla suurempikin mutta hyvällä seeingillä kuva on kyllä terävä. Kevään komeettoja odotellessa...
Tässä taitaa olla fringe kiinni, tarkennus ei ihan kohdallaan mutta ihan OK muuten. Omalla tötteröllä siis.
(http://esory.kuvat.fi/kuvat/Luonto/P3060002.jpg/_bigthumb.jpg) (http://esory.kuvat.fi/kuvat/Luonto/P3060002.jpg)
Onhan siinä iso ero kun on f:n perässä isompia numeroita.
Ensimmäinen linssiputkeni ja kaukoputkeni yleensä oli SW 120/600 eli f/5. Harrastaja kaverilla oli samaan aikaan Bresser 102/1000 siis liki f/10. Niitä sitten vertailtiin. Sain heti selvän käsityksen kummassa on terävämpi ja värivirheettömämpi kuva. Mutta olihan kuitenkin tuo lyhytpolttovälinen isomman apertuurinsa ansiosta parempi yleistähtiputki vaikka toki Saturnuksen bresserillä näki selvemmin ja tarkemmin.
Fringe Killeristä on etua mustavalkokuvissakin isoilla suurennuksilla akromaattia käytettäessä. Kun näkymä alkaa jo muuten samentua, niin fringe kirkastaa sitä melkein kuin apo optiikka ikään.
Selkeä ero tosiaan fringen kanssa tai ilman. Jonkinlainen yleisputkimaisuus oli jonkinlaisena tavoitteena kesällä putkea valitessa, kun on aikansa touhuun tutustunut käytännön tasolla niin sen jälkeen varmasti paremmin osaa valita sen "oikean" putken. Velä ei kuitenkaan ole ilmennyt tarvetta vaihdoksiin, varsinkin kun kelit sallii etupäässä latvatähtien tarkastelun...
Mutta hyvää joulua kaikille ketjuun eksyneille!
Jatketaan koetta jo materiaalilla jota varten laitteet ylipäätään ovat, eli astronomiset kohteet...Vanhassa Bresserissä on jonkin verran värivirhettä ja fringekiller vähentää sitä huomattavasti. Rinnastukseksi samankokoisella ED apolla vastaava. Siihenkin koitin fringeä mutta huonommin näkyi eli tuo kuva on nyt ilman suotimia. Kuvissa puolikas Venusta.
Tuota sinistä huntua näyttäisi olevan näissä Bresserin kuvissa enemmän kuin edellisen sivun Kuu- tai Jupiterkuvissa. Johtuneeko tuo pelkästään Venuksen kirkkaudesta, vai onko kenties muitakin syitä, kuten Venuksen kaasukehän heijastamat aallonpituudet tms?
Sininen ja punainen ei kohdistu oikein ja tämä johtuu optiikasta ja siitä että kohde on suhteellisen matalalla.
Kohteen kirkkaus korostaa ongelmaa.
Vaihteeksi pilvetön ilta, mutta olipa sitten melkein täysikuu. Kova tuuli ja sormet kohmeessa, mutta pääsi kuitenkin testaamaan uuden puhelimen kameraa. Kuva on näköjään hyvä tapa palauttaa jalat maan pinnalle siinä vaiheessa kun luulee oppineensa edes jotenkuten tarkentamaan... Kuusuodin, ei fringekilleriä.
Tarkennuksesta sen verran, että manuaalitarkennuksella pääsin kuitenkin parempaan tulokseen kuin automatiikalla, vastaan tullee osaltaan tuo vanhan Bresserin oma fokuseri, joka nyt ei kuvauskäyttöön sovellu. Huomaa hyvin myös tuon lyhyemmän polttovälin tuoman eron vaikkapa Tanen ottamiin kuviin, väriä on reunoilla huomattavasti enemmän siitäkin huolimatta että suurennus on pienempi. Kuva on käsittelemätön raw-kuva tallennettuna sellaisenaan (rajattu ja pienennetty) jpg-muotoon.
Venukset Bresser 152L putkella ja Touptek 1200 värikameralla fringe killerillä ja ilman. Videoista otin yhdet kuvat per lajiaan ilman pinoamiskäsittelyä niin ei tule väänneltyä mieleisekseen. Nämä vastaa enemmän todellisuutta kuin ylempänä kehnolla weppikameralla(Trust merkkinen) kuvatut.
Käytetäänkö Venuksen visuaalihavainnointiin yleensä mitään suotimia (muuta kuin fringe killeriä)? Lyhyen Bresserin läpi katsottuna se näkyy sen verran kirkkaana, että mitään värejä ei pysty erottamaan. Samoin tuo sininen väri kohteen ympärillä on aika lailla voimakas, edes täydenkuun kohdalla ei sitä ole vastaavaa määrää.
Luin että tummansininen suodin, esim. Baaderin(maksaa jonkun kympin) auttaisi. Vähentää ainakin liikaa kirkkautta. En ole kokeillut muuta kuin fringeä ja auttaa huomattavasti mutta lisää kohteen keltaisuutta.
Lasten innostusta kaukoputkeen on talven mittaan ollut mukava seurata. Eräänä iltana alle kouluikäinen oli metsikössä mukana, hämmentyneenä katsoi Venuksen sirppiä okulaarin läpi: "sehän on kuin Kuu". Myös Orionin kohdalla ilme oli jokseenkin haltioitunut, kunnes pimeä ja kylmä saivat kodin tuntumaan houkuttelevammalta vaihtoehdolta.
Tammikuisen täysikuun paistaessa olohuoneen ikkunasta asettelin putken sopivasti ja kutsuin parivuotiaan puolestaan katsomaan. Kysyin että näetkö sen kirkkaan pallon? Nyökytteli hämmentyneen näköisenä, kunnes vein hänet ikkunan luo ja osoitin Kuuta ja kerroin että tuo on se mikä siellä näkyy. Hänpä alkoikin juosta innosta hihkuen edestakaisin ikkunan ja okulaarin väliä: "Kuupallo! Kuupallo!" Miksei kuupallo jos kerran maapallokin... Kun äitinsä myöhemmin tuli kotiin, pikkuinen vei hänetkin ikkunaan ja selitti Kuusta, ja vielä monena päivänä sen jälkeen palasi samaan ikkunaan haikeana: "ei näy Kuu..." Jospa noista ainakin kiinnostus aiheeseen jäisi itämään. Kyllä tätä koko perheen harrastuksena voi pitää.
Tutkin Bresser akromaatin 152/1200 värivirhettä taas kun ensi kertaa oli mahdollisuus koettaa Baaderin contrasboosteria. Altair tähdellä weppikameran kanssa se hävitti violettihaloa selvästi enemmän kuin fringekiller. Jotain tähtikuvia tuolla näköjään voisi kai ottaa mutta kameran herkkyyttä tarvitaan, kun tummentaa aikalailla. IR suodin mukana kaikissa kolmessa kuvassa.