Veri vetää rakentamaan. Mutta kurja niitä on pelkästään itseä varten tehdä ja kun kameroita on jo enemmän kuin tarpeeksi niin ajattelin luoda tämän ketjun, jossa rohkaisen ja annan apua edullisen Nikon D5100 kameran aktiivijäähdyksen rakentamisessa. Kamerasta poistetaan myös IR/AA filtterit, jolloin se alkaa firmware modausten kautta muistuttaa enemmän jäähdytettyä CMOS-kennoista RGB tähtikameraa. Viittaan kevyesti ASI1600:n suuntaan ;)
Ajattelin alunperin Canonin 550D/600D kameraa tähän projektiin, mutta päädyin Nikoniin kokemuksen, Exmor kennon ja suoraviivaisemman rakenteen vuoksi. D5100:n olemasssa oleva jäähdytyselementti on myös kuin tehty ottamaan vastaan kuparinen lämpösilta. Kameran sisäinen tila myös mahdollistaa paksumman kuparin käytön, jolloin lämmönsiirto on tehokkaampaa. 550/600D kameroissa täytyy askarrella suhteellisen monimutkaisia kiinnikkeitä, joten keskitytään tässä D5100:aan.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata2/Sensorit.jpg)
D5100 kennon taustan jäädytyselementistä (550D vasemmalla ja D5100 oikealla) on tehtaalla koneistettu pois kuvassa näkyvä alimmainen alumiiniharjanne, jolloin jäähdytys elementin taakse muodostuu mukava lokero jäähdytysillan levylle. Materiaalina suosittelen käyttämään max 1,5mm puhasta kuparilevyä. Paksummalla levyllä kennon päälle tuleva piirilevy jää kantamaan ja väliin mahtuu vähemmän eristettä. Laitan mallin levystä mittoineen saataville tässä jossain vaiheessa niin halukkaiden ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan.
Jäähdytyssillan kiinnitus on hyvin yksinkertainen. Se liimataan lämpöä johtavalla epoksilla kennon jäähdytyselementtiin kiinni:
(http://kuulapaa.com/D5100/D5100ac_1.JPG)
Kuparilevyn tausta ja myös kennon etuosan komponentit on hyvä suojata mahdolliselta kondensiokosteudelta butyylikumimaalilla. Suosittelen käyttämään mattamustaa spraypullossa tulevaa kumimaalia, jota saa mm rautakaupoista. Sumuta ensin johonkin kuppiin ja anna maalin ponneaineen kuplia pois. Sitten vain pensselillä maalaamaan pinnat. Itse olen maalannut myös kennon puolella olevat liitinjalat.
Jatkoa seuraa mm. rungon leikkausten ja peltier jäähdytyksen tekemisessä. Kameran voi toki jättää myös passiiviksi ja Suomen pakkasissa jäähtyminen on hyvin tehokasta jo näin.
Nyt vaan halukkaat etsimään edullisia D5100 kameroita ja 1,5mm kuparilevyjä. 50x200mm pala riittää oikein hyvin ja vähän jää ylikin EDIT: Tarkka riittävä koko on 120x50mm. Ebay.de on yksi hyvä lähde hakusanat "kupfer platte 1,5mm", jostain syystä erikseen kirjoitettuna, antaa eniten osumia.
Ai niin, tykkään nimetä näitä tietyn kaavan mukaan ja tämän designin nimi on Nikon D5100ac (Astrocool) ;)
Iso kiitos kuulapäälle tiedon jakamisesta. Minä ainakin ilmottaudun tälle kurssille mukaan :azn:. Olen jo tuon ir/aa filtterin kuulapään ohjeistuksella poistanut, joten ainakin kameran avaaminen on tuttua. Laitetaanhan kuparilevyä tilaukseen. Taidan soittaa muutaman pc korjaajan läpi jos heillä sattuisi olemaan tälläistä levyä, ebay tilauksia kun joutuu aina odottelemaan.(ei välttämättä saksasta)
Aikaisemmassa modissa käytin hitsin tarkkaa ja samalla kallista lämpötila-anturia, mutta sittemmin olen huomannut sen turhaksi.
Tässä modissa suosittelen käyttämään Phobyan 10kOhm litteää CPU lämpöanturia. Se reagoi nopeasti muutokseen pienen massansa ansiosta ja on aivan riittävän tarkka tähän hommaan. Sitä paitsi sen saa melkein työnnettyä kennon alle (ainakin osittain se menee), joten mittaus antaa kennon oikean lämpötilan.
http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/76530/at71005/phobya-lampotila-anturi-2-pin-liuska-10kohm (http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/76530/at71005/phobya-lampotila-anturi-2-pin-liuska-10kohm)
Ps. Digicamera.netissä on jollekin sopiva modauskappale:
http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12741815 (http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12741815)
Hieno projekti, millaista jäähdytystehoa tällä rakentamallasi on mahdollista saada? Paljonko se syö virtaa?
-V
Koska modi eroaa oikeasta tähtikamerasta vaillinaiselta eristykseltään niin päätarkoitus on saavuttaa riittävä jäähdytysteho.
Kennon pimeävirta painuu 0,005 e-/s tuntumaan kun lämpötila on nolla astetta C tai vähän alle. ISO-herkkyydellä 320 mitattu lukukohina on siinä 2,6e- luokkaa ja gain 0,9 e-/ADU. Tällä jäähdytysteholla päästään teoriassa jo yli 20 min yhtäjaksoisiin valotuksiin ennen kuin pimeävirta alkaa peittää lukukohinaa. Käytännössä värikennolla kuvattaessa pimeävirta ei koskaan nouse merkittäväksi ja taivaalta tulee aina riittävästi hajavaloa dominoimaan kennon kohinan. Suomeksi sanottuna jäähdytyksen kanssa ei kannata vetää yli.
(http://kuulapaa.com/D5100/curve95.png)
https://landingfield.wordpress.com/2014/06/07/imx071-characteristics-2/ (https://landingfield.wordpress.com/2014/06/07/imx071-characteristics-2/)
Olen käyttänyt 6A peltieriä TEC-12706, mutta normaali käyttöteho on siinä 1A tienoilla tai alle. Tällä yleensä päästään sellainen 10 astetta ympäristön alle, eristyksestä riippuen. Kovalla pakkasella jäähdytystä ei käytännössä tarvitse käyttää, passiivinen lämmönsiirto riittää. Huomionarvoista on myös se, että jäähdyttämättömänä kameran sisäinen lämpötila on elektroniikan lämmittämänä noin 13 astetta ympäristön lämpötilaa korkeampi. Eli 10 asteen ulkolämpötilassa kennon lämpötila on 23 astetta. Jäähdytyksellä se vastaavasti saadaan painettua nollaan.
Toki jäähdytystä voi huudattaa täysillä esim syksyn kosteilla ilmoilla, mutta en suosittele sitä kondension välttämiseksi. Samasta syystä olen varotoimena pitänyt jäähdytyksen päällä koko kuvaussession ajan enkä ole päästänyt kameraa lämpenemään välissä.
Tässä jäähdytyslevyn mitat. Se on vähän quick n dirty piirretty, mutta sen pitäisi printtautua 1:1 kokoon.
Tehkää kuitenkin ensin templaatti esim pahvista ja mallatkaa että se sopii ennen kuin lähdette työstämään kuparia.
Jäähdytyslevy (http://kuulapaa.com/D5100/Kuparilevy.jpg)
Kuvassa ylhäällä on kennoon kiinnittyvä ja alhaalla kamerasta ulostuleva osa. Jälkimmäisen muodolla ja leveydellä ei ole niinkään merkitystä ja sitä voi kaventaa tai lyhentää tarpeen mukaan.
Tässä jäähdytetystä kamerasta 5 asteen kennolämpötilassa mitattuja arvoja:
Camera: Nikon D5100ac - Firmware modified
ISO speed: 320
Image Size: 4948 x 3280
Bias frames exposure time: 1/4000 sec
Flat frames exposure time: 1/400 sec
Dark frames exposure time: 599.6 sec
Gain per channel(e/ADU): [ 0.886, 0.901, 0.903, 0.897 ]
ISO for unit gain: [ 284, 288, 289, 287 ]
Read Noise(e): [ 2.53, 2.55, 2.58, 2.55 ]
Dark Current (e/pixel/sec) [ 0.0099, 0.0141, 0.0095, 0.0097 ]
Dark Current (e/pixel/sec) [ 0.0113, 0.0069, 0.007, 0.0077 ]
Noise estimates for 600sec exposure
Read Noise(e): [ 2.53, 2.55, 2.58, 2.55 ]
Thermal Noise(e): [ 2.6, 2.03, 2.05, 2.15 ]
Ylläolevassa järkkärikuvassa näkyy lämpötila-anturin johto lämpösillan oikealla puolella. Kuvasta huolimatta se kannattaa asentaa enemmän vaakasuoraan oikealle, jolloin johto ei kirraa kameran rungon kanssa.
Pelkkä anturi ei tietenkään auta paljoakaan, joten se kannattaa kytkeä 12V jännitteellä toimivaan LCD LED näyttölliseen lukijaa, suomeksi sanottuna lämpömittariin, esim tähän:
http://www.ebay.com/itm/141392996147 (http://www.ebay.com/itm/141392996147)
Jos valitsette sinisen värin niin varmistakaa että se käyttää 10kOhm anturia.
Osaisikohan tietokone lukea tuota anturia ja samalla säätää kameran mämpötilaa sen mukaan?
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 03.06.2016, 17:58:09
Osaisikohan tietokone lukea tuota anturia ja samalla säätää kameran mämpötilaa sen mukaan?
Arduino-pohjainen ratkaisu voisi olla yksinkertaisin. Mikään ei tietysti estä tekemästä vaikka millaista koodia lämpötilan ohjaukseen. Peltier-ohjauksen suhteen on syytä muistaa, että lämpötila mitataan lämpösillan päästä, jolloin liian nopea regulointiluuppi johtaa tehopoukkoiluun.
Mutta siitä Arduinosta. Joskus testailin tässä esitettyä jälkimmäistä kytkentätapaa:
https://learn.adafruit.com/thermistor/using-a-thermistor (https://learn.adafruit.com/thermistor/using-a-thermistor)
Anturin absoluuttisella tarkkuudella ei ole niinkään välilä, vaan sillä että mittaustapahtuma on riittävän toistettava.
Tässä mukailtuna harjoituskoodi yllä olevan linkin takaa. Demossa on oikeaan regulointiin tarpeettoman lyhyt viive (100ms).
Lainaa// which analog pin to connect
// which analog pin to connect
#define THERMISTORPIN A0
// resistance at 25 degrees C
#define THERMISTORNOMINAL 10000
// temp. for nominal resistance (almost always 25 C)
#define TEMPERATURENOMINAL 25
// how many samples to take and average, more takes longer
// but is more 'smooth'
#define NUMSAMPLES 5
// The beta coefficient of the thermistor (usually 3000-4000)
#define BCOEFFICIENT 3950
// the value of the 'other' resistor
#define SERIESRESISTOR 10000
int samples[NUMSAMPLES];
void setup(void) {
Serial.begin(9600);
analogReference(EXTERNAL);
}
void loop(void) {
uint8_t i;
float average;
// take N samples in a row, with a slight delay
for (i=0; i< NUMSAMPLES; i++) {
samples = analogRead(THERMISTORPIN);
delay(10);
}
// average all the samples out
average = 0;
for (i=0; i< NUMSAMPLES; i++) {
average += samples;
}
average /= NUMSAMPLES;
// Serial.print("Average analog reading ");
// Serial.println(average);
// convert the value to resistance
average = 1023 / average - 1;
average = SERIESRESISTOR / average;
// Serial.print("Thermistor resistance ");
// Serial.println(average);
float steinhart;
steinhart = average / THERMISTORNOMINAL; // (R/Ro)
steinhart = log(steinhart); // ln(R/Ro)
steinhart /= BCOEFFICIENT; // 1/B * ln(R/Ro)
steinhart += 1.0 / (TEMPERATURENOMINAL + 273.15); // + (1/To)
steinhart = 1.0 / steinhart; // Invert
steinhart -= 273.15; // convert to C
Serial.print("Temperature ");
Serial.print(steinhart);
Serial.println(" *C");
delay(100);
}
Tein testiä rakennettavalle kameralle hieman sopivammilla ISO400/300s darkeilla, sillä joskus aikaisemmin tekemäni kuvaaja ISO1600/10min on ehkä hieman rajuhko värikuvaukseen. No, sama käyrän muoto siinäkin toistuu. Kohinan voi jakaa kennon lämpötilan mukaan suurpiirteisesti kolmeen osaan: Korkea: >19°C, kohtuullisen matala 2°C - 19°C ja matala <2°C.
Tämä mittauksen perusteella kohina pienenee vielä -5°C jälkeenkin, mutta saanto niin sanotusti vähenee, eikä matalampien lämpötilojen tavoittelu ole nähdäkseni hyödyllistä.
Kamera firmware modattu, True raw/dark current. Lämpötila mitattu sensorin rungosta ja darkkien kohina mitattu Pixinsight Noise analysis työkalulla.
(http://kuulapaa.com/D5100ac/D5100AC_Chart1.jpg)
Erillinen huomio: ISO400 kohina on lähtökohtaisesti todella matala tällä herkkyydellä ja valotusajalla.
EDIT: Kuvaajassa oli virhe 13 asteen kohdilla ja pari turhan lähellä toisiaan olevaa mittauspistettä. Korjattu.
Laitoin 1.5mm 100x200 levyn tilaukseen. Eli jos joku muu on innokas tätä tekemään niin minulla on ylimääräinen kappale.
Muistan että joskus mittasit kennon lämpötiloja pakkasessa. Muistatko mikä oli pakkasraja ettei kennon lämpötila noussut yli tuon 2 asteen? (Niissä mittauksissa varmaan passiivinen jäähdytys oli, kun olet pystynyt kennon lämpötilaa mittaamaan).
Se oli muistaakseni tehty suhteellisen modaamattomalla kameralla, eli ei siis mitään ylimääräisiä reikiä rungossa tms. Joskin kennon edestä puuttuivat IR/AA filtterit ja rungossa ei ollut optiikkaa kiinni, jolloin epäilen kennon säteilevän lämpöä runkotulpan läpi hieman tehokkaammin.
Joka tapauksessa, mittausten perusteella normaalin järkkärin (D5100 tässä tapauksessa) kennon lämpötila on noin 13-15C astetta silloin kun ympäristön lämpötila on 0C. Kameran sisäinen lämmöntuotto on matala ja kennon lämpötila laskee suhteellisesti enemmän kun mennään kylmempiin lämpötiloihin. Toistin mittauksen myöhemmin ja sain hieman erilaisen tuloksen kuin aikaisemmin, mutta epäilisin kennon lämpötilan olevan siinä nollan tuntumassa silloin kun ympäristössä on pakkasta -10C ja kamera on ehtinyt jäähtyä tarpeeksi ennen kuvauksen aloittamista.
Passiivinen lämpösilta riittää kun on tarpeeksi kylmä, mutta parin asteen pakkasessa aktiivijäähdytys on suositeltava. Lähinnä siksi, että kennon lämpötila pysyy kuvaussession alusta lähtien vakaana ja vakaa tila saavutetaan nopeammin ilman parin tunnin jäähdyttelyä.
Disklaimeri: Tämä on aikamoista hifistelyä ja homman järkevyyttä voi perustellusti kyseenalaistaa valmiiksi jäähdytetyn kameran, kuten ASI1600:n perusteella. Mutta kyse on myös rakentelusta ja siitä miten pitkälle edullisella pikkujärkkärillä voi päästä.
Saatu hyöty on kuitenkin ilmeinen varsinkin syksyllä/keväällä kuvatessa. Tämähän on mukavaa puuhastelua ja osa harrastusta. Ei sitä kannata yrittää järkeillä sen enempää.
Eteenpäin ja pari sanaa peltier-elementeistä.
Olen testaillut sekä laadukkaampia (>20€ kpl) ja edullisempia kiinalaisia (<5€ kpl) peltiereitä. Heti alkuun on sanottava, että laadusta saa maksaa hieman enemmän ja ne ovat vähän tehokkaampia kuin edullisimmat kiinalaiset elementit. Järin suurta eroa niiden välillä ei kuitenkaan ole ja molemmilla pärjää koska tässä projektissa ei ole tarpeen hakea suurinta jäähtytystehoa. Jossain määrin kuitenkin luotan laadukkaampiin enemmän.
Jäähdytystä olen säätänyt PWM moduloinnilla ja vaikka sen käyttö peltiereissä suodattamattomana ei olekaan kaikkein optimaalisinta, niin sillä pärjää ihan hyvin. Matalan kytkentätaajuuden reletermostaatteja on syytä välttää, sillä ne aiheuttavat lämpöpulsseja ja mekaanista rasitusta. PWM taajuus olisi hyvä olla kilohertsiluokassa.
Suomesta peltierejä saa useimmista elektroniikan komponentteja myyvistä kaupoista. Ebaysta löytyy lähinnä edullisia kiinalaisia malleja. Jenkeistä tilaaminen ei ole kannattavaa korkeiden postikulujen takia.
Edullisin PWM säädinvaihtoehto:
http://www.ebay.com/itm/111865802969 (http://www.ebay.com/itm/111865802969)
Vähän "kalliimpi" 20khz taajuudella. :
http://www.ebay.com/itm/261668842098 (http://www.ebay.com/itm/261668842098)
Jimmsiltä löytyy lämpöä johtavia liimoja, joilla peltierin saa kiinnitettyä lämpösiltaan:
http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/6926/alumina-adhesive/arctic-silver-arctic-alumina-adhesive-lampoliima (http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/6926/alumina-adhesive/arctic-silver-arctic-alumina-adhesive-lampoliima)
http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/57988/silver-adhesive/arctic-silver-arctic-silver-thermal-adhesive (http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/57988/silver-adhesive/arctic-silver-arctic-silver-thermal-adhesive)
Kuten lämmönsiirrossa yleensä, kontaktivälin/liimakerroksen tulisi olla mahdollisimman ohut.
Laitetaan tilaukseen. Onko muita ebay tuotteita mitä pitää tilata? Laitan samalla tulemaan, pitkän toimitusajan takia.
Tuossa ne kokolailla alkavat olemaan. Peltier tarvitse vielä jäähdytyspuolelle siilin, mielellään tuulettimellisen. Sellaista voi alkaa etsiskellä vanhojen tietokoneromujen seasta. Kierrätys on yksi tämänkin projektin kantavista teemoista.
Jäähdytyssiilin kanssa kannattaa pitäytyä kohtuudessa ja välttää isoja ja painavia kuparijäähyjä, jotteivät ne väännä kameran sisuskaluja. Itselläni on aikaisemmassa D5100:ssa kiinni suhteellisen kevyt alumiinisiili ja tuuletin. Niillä on pärjätty oikein hyvin sillä kameran sensorin ja pöytäkoneen prosessorin tuottama lämpökuormat ovat hyvin erilaiset.
Matala kuparinen 100-150 gramman siilikin menee vielä hyvin.
Nyt pitäisi olla kaikki osat tulossa. Otin tuollaisen valmiin paketin missä oli peltier moduuli ja siili+tuuletin samassa.
En tiedä meneekö vähän topicin viereen, mutta oletko noita iso arvoja tuolla jäähdytetyllä versiolla testannut? Nikon hackersin mukaan optimi gain olisi 1000? Mutta suositteletko edelleen 400?
Sehän menee juuri aiheeseen. Tuo ISO1000 vaikuttaa hieman korkeahkolta juuri tällä kameralla. Voi tietysti olla, ja todennäköistä onkin, että lukukohina laskee entisestään kun herkkyyttä nostetaan. Tosin ISO-herkkyydellä 320 mitattu lukukohina on jo ~2,6e- ja gain 0,9 e-/ADU, mikä tarkoittaa että jokaisen kirkkausyksikön muodostamiseen käytetään 0,9 elektronia.
Todellisuus on jonkin verran monimutkaisempi, mutta leikitään että meillä on täydellisen hyötysuhteen taikasensori ja jokainen fotoni tuottaa yhden elektronin arvoisen varauksen pikseliin. Tällöin ISO320-arvolla 10 fotonia tuottaa 11 kirkkausyksikköä signaalia. En tiedä mikä ISO1000 gaini on, mutta jos jatketaan ajatusta niin sanotaan että korkealla herkkyydellä se vaikka on 0,125e-/ADU. Kun herkkyyttä nostetaan, sama 10 elektronia antaakin signaalia 80 yksikköä. Yhden fotonin vaikutus onkin jo 8 kirkkausyksikköä.
No, tarviipahan valottaa vähemmän. Tavallaan, mutta samalla pikselin kokonaiskapasiteetti tulee hyvin paljon nopeammin täyteen, ts. dynamiikka laskee. Ja nyt päästään vihdoin takaisin tuohon ISO1000 asetukseen. Olen yrittänyt selvittää kumpi on loppujen lopuksi parempi, valottaa pidempään matalalla ns unity gainilla (1e-/ADU), vai pyrkiä tavoittelemaan mahdollisimman matalaa lukukohinaa dynamiikkaa uhraamalla. Juuri tällä jäähdytyksellä varustetulla kameralla kuvattaessa vaikuttaa siltä, että pitäytyminen matalissa herkkyyksissä kannattaa (esim. ISO400). Modatuilla harmaasävykennoilla tehdyt testit tukevat myös tätä. Mutta todellisuus toisinaan poikkeaa teoriasta ja siksi kehotan kokeilemaan jollakin sopivalla kohteella ja katsomaan miten käy.
Rakenteluun liittyen liimailin eilen jäähdyttimen ja peltierin lämpösiltaan. Seuraavana on vuorossa eristäminen. Käväsen tänään hakemassa Etrasta liimallista solumuovieristenauhaa ja laittelen lisää kuvia tässä jossain vaiheessa.
https://nikonhacker.com/viewtopic.php?f=2&t=1840 (https://nikonhacker.com/viewtopic.php?f=2&t=1840)
Tähän juttuun viittasin.
Nopeasti katsottuna siinä tarkoitetaan, että kameran natiivi ISO-sarja on välillä 100 – 1000.
Eli suomeksi "herkkyys" kasvaa välillä ISO 100 – 1000. Yli ISO 1000:lla ns. gain pysyy samana ja kuvaa vaan boostataan kirkkaammaksi. Periaatteessa himmeän datan selektiivinen jälkikäsittely ja säätö antaa paremman lopputuloksen kun raa'alla ISO-voimalla kirkastettu.
Tsekkaan tuon gain-eron ISO400 ja ISO1000 välillä niin pohditaan lisää..
Kyllä ja pitää pohtia myös suhteellisen pimeän optiikan ja iso:n vaikutusta loppukuvaan. Jos pienellä iso arvolla pikseli kaivot jäävät tyhjyksi niin kannattaako nostaa isoa unitygain tasoon jolloin kuvadataa saa enemmän. Mitä silloin mahdollisesti saa/menettää. Testejä on vielä vaikea tehdä.
Quick 'n dirty D5100 testi, jälleen ;)
(http://kuulapaa.com/D5100ac/D5100Gain.jpg)
Unity gain on siis laskennallisesti ISO240. Sitä pienempää herkkyyttä ei useinkaan ole syytä käyttää, jollei nyt halua kuvata jotain suhteellisen kirkasta kohdetta ISO200:lla ja kasvattaa dynamiikkaa valotuksen kustannuksella. Gain on ISO200:lla 1,18 e-/ADU, joten siinä ei suuren suurta tappiota synny. ISO100 on kuitenkin järjetön, jollei halua pidentää valotusaikaa yli kaksinkertaiseksi.
Itse valitsisin jotain ISO250/320/400 nurkilta. Lukukohina ei merkittävästi vähene nostettaessa herkkyyttä, joten suuremman herkkyyden etuja ei mielestäni juurikaan ole. Gain myös stoppaa ISO1000:n kohdalla, kuten tuossa Nikonhackerin linkissä mainitaan. Ei siis ole järkeä käyttää ISO1000:tta ylittäviä arvoja. EDIT: ISO250:llä saturaatiopiste on noin 17.500e-, ISO320:llä noin 14.000e- ja ISO400:lla noin 10.000e-. ISO1000:lla enää noin 4.500e-.
Huolimatta aikaisemmin päivällä mainitsemastani 0,125 e-/ADU -arvosta, mikään ISO-asetus ei siis tämän testin perusteella pääse siihen.
Pikselikaivossa on aina sama varaus, oli sitten ISO 100 tai 1000. Se mikä siinä muuttuu on niistä konvertoitu signaali ja sen muodostumiseen vaikuttaa tuo ISO-kerroin (eli se gain). Toisin sanoen, tehdäänkö 10 elektronista 10 yksikköä kirkkautta, vai jopa 20 (ISO 240 vs ~500). Haluttu signaali on kaivossa joka tapauksessa sähkövarauksen muodossa, mutta pienellä herkkyydellä se täytyy vain venyttää esiin voimakkaammin kuin isolla. Yleensä sanotaan, että datan venyttäminen kannattaa tehdä mielummin selektiivisesti jäkikäsittelyssä kuin voimistaa myös ei-haluttua signaalia (kohinaa) korkealla gainilla.
Huom: Tämä ideologia ei sitten toimi Canoneilla suuremman lukukohinan vuoksi. Niissä on tarpeen käyttää riittävän korkeaa herkkyyttä lukukohinan pienentämiseksi.
Takaisin itse asiaan.
Etra myy liimapintaista eristenauhaa alle parilla eurolla metri. Tämä on 20x4mm ja eristykseen sopivaa.
Kaksi metriä riittää hyvin.
(http://kuulapaa.com/D5100ac/Teippi.jpg)
Sitä sitten sopivissa pätkissä lämpösillan ympärille ja kaikkiin rakoihin, jottei lämpö liiku väärään suuntaan. Tässä vaiheessa vielä mainitsen, että lämpösilta on hyvä kaventaa peltierin kohdalta 40mm leveäksi, jolloin eristäminen helpottuu. Itselläni se jäi 5mm ylileveäksi ja jouduin taiteilemaan eristettä pieniä soiroja.
(http://kuulapaa.com/D5100ac/Inprocess_2.jpg)
Käytin tässä pientä kuparikuuleria. jäähdytyssilta on pienessä kulmassa, jotta kamera mahtuu käyttämääni filtteripyörään kiinni. Peltierelementti liittää siis lämpösillan ja jäähdytyselementin toisiinsa kuin pihvi hampurilaisen. Eristys lähti vähän lapasesta ja sitä on aika paksulti, mutta parempi liikaa eristettä kuin liian vähän.
Tässä vaiheessa jäähdytyksestä puuttuu vielä tehonsäätö ja lämpötilanäyttö. Ne kytketään seuraavaksi.
Kuparilevy tuli joten pääsee jo sitä askartelemaan. Toinen puolikas levystäkin jo meni toiselle modaajalle. Taidan ystävän jyrsimellä laittaa tuon mittoihin ja samalla jyrsiä kennolta tuon yhden sivun suoraksi. Lämpö anturaa olen koittanut etsiä valmiina pakettina näytön kanssa mutta ei ebaystä oikein löydy noita litteitä. Tai en osaa hakea oikealla sanalla. Oletteko nähneet tuollaisia paketteja?
Kuulostaa rohkealta, mutta been there & done that ja se onnistuu kyllä. Teippaa vaan kenno ihan tiiviiksi ettei alumiinipölyä pääse lentemään kontaktipintoihin ennen CNC:tä.
Lämpöanturia en ole nähnyt pakettina tuolla litteällä, mutta ne eivät kumpikaan maksa oikeastaan mitään niin suosittelen tilaamaan toisen Jimmsiltä ja toisen vaikka ebaystä. Jimms myy myös tietokonekäyttöön tarkoitettuja, mutta ne ovat yleensä tarkoitettu pikemminkin "kuuman" kuin "kylmän" mittaamiseen.
Pitää teipata ja joku imu rakennella pölylle. Eiköhän tuo onnistu kun ajatuksen kanssa tekee. Miten muuten kiinnitit jyrsimen alle tuon kennon vai oliko se kamerassa kiinni?
Ei, erillään. Se olisi kamera täynnä metallipurua jos sen kameraan jättäisi. Jäähdytyselementin rungosta hellästi mutta päättäväisesti kiinni ja eristysteipillä koko kenno pakettiin, jottei purua vaan lentele vääriin paikkoihin. Eli niin, että vain työstettävä kohta näkyy ja hidasta ajoa! Operaation jälkeen teippikasa varovasti paineilmalla ensin puhtaaksi, sitten kostealla rätillä ja vasta viimeiseksi erillisellä puhtaalla pöydällä avaamaan pakettia.
Ihan tarkennuksena, että mitä tarkalleen ottaen meinaat tasoittaa? "Sivu suoraksi" kuulostaa hurjalta, tarkoitatko "harjanne matalaksi"?
(http://kuulapaa.com/Tahtidata2/Sensorit.jpg)
Olikos mulla termit liian rouheat tähän hommaan. Eli niin tuon L-muotoisen harjanteen tuolta kuvan alaosasta meenasin tasoittaa.
Paljon tuo harjanne on muuten korkea? Ei tuota samaa muotoa saa kupariin jyrsittyä? Niin säästyisi kokonaan tuolta kennoon kajoamiselta.
Jos ymmärsin oikein niin meinaat tuota koneistusjälkeä? Se on jo valmistuksessa koneistettu pois :)
EDIT: olen ihan hitusen ollut väärässä. Siis tuossa ei tarvinnutkaan tehdä sen ihmeempää jyrsimis operaatiota. Oletin kuvasta että tuo oli sinun jyrsimäsi kohta, sitten luin tuon alun tekstin uudestaan, joten pahoittelut.
Edit2: mutta mitä sinä kuulapää ajattelit että olin jyrsimässä pois? :cheesy:
Sitä juuri pohdin ettei sieltä vaan lähde jotain tarpeellista.
Ajatus ei sinänsä ollut minulle uusi, sillä olen yhdestä elementistä tasoittanut harjanteet kokonaan pois, mutta niistä on mielestäni enemmän hyötyä pitämään jäähdytyssilta paikoillaan.
Hyvä kun oli väärinkäsitys, ei tuota mielellään olisikaan jyrsinyt.
Jyrsimisestä tuli mieleen, kun sanoit että tuota lämpötila anturia ei saa kokonaan tuonne alle niin sillehän voisi jyrsiä paikan tuohon kupariin? Se siis ilmeisesti tulee tuon kuparin ja kennon takaosan väliin?
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 07.06.2016, 08:29:09
Jimmsiltä löytyy lämpöä johtavia liimoja, joilla peltierin saa kiinnitettyä lämpösiltaan:
http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/6926/alumina-adhesive/arctic-silver-arctic-alumina-adhesive-lampoliima (http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/6926/alumina-adhesive/arctic-silver-arctic-alumina-adhesive-lampoliima)
http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/57988/silver-adhesive/arctic-silver-arctic-silver-thermal-adhesive (http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/57988/silver-adhesive/arctic-silver-arctic-silver-thermal-adhesive)
Kuten lämmönsiirrossa yleensä, kontaktivälin/liimakerroksen tulisi olla mahdollisimman ohut.
Näistä lämpötahnoista voisin vähän muutaman sanan sanoa kun itseltä löytyy kokemusta extreme ylikellotuksesta erinäisillä laitteilla, tahnoilla jne. (erinäisistä kompura jäähdytyksistä 0C:n ja -50C:n välillä ja nestetypestä).
Arctic silveriä ei kannata käyttää mihinkään alle 0C:n juttuihin, pahemmilla pakkaslukemilla se alkaa pahasti kovettua ja halkeilla huonontaen kontaktia jäähdytyksen ja jäähdytettävän pinnan välillä. Se on suunniteltu vaan huonelämpötila käyttöön.
Yleisimmät tahnat jota suositellaan ns. sub-ambient ylikellotukseen (jolla siis vaan nyt tarkoitetaan kylmää, tai alle 1C käytännössä) on joko Arctic ceramique 2 (halvempaa ja paremmin saatavilla mutta hankalaa työstää jos haluaa irrottaa jäähdytyksen jäähdytettävästä esineestä sillon kun molemmat ovat viileitä) tai GELID gc extreme (kaiken parasta tavaraa jota rahalla saa kylmiin lämpötilohin a pysyy mukavan notkeana kylmässäkin). Oma kuva GC extreme kerroksesta kupari tasolla joka on kestänyt suunnilleen -180C : https://c1.staticflickr.com/3/2874/10866707784_319ee35d9b_k.jpg hyvin tasainen kerros ja ei murtumia (keskiosa jäi prosessoriin kiinni mutta ihan yhtä tasaista siinäkin)
Tuo GC extreme pitää käytännössä ostaa ebaysta viimeksi kun tarkistin ja se on vähän kallista mutta jos nyt oikeasti haluaa hifistellä niin kannattaa sen lämpötahnankin kanssa hifistellä :laugh:
Liimako tuo, vai onko se pelkkä tahna?
Nuo mainitsemani ovat pelkkiä tahnoja, eli korvauksena noille linkatuille tahnoille.
(en siis tiedä että onko nuo tahnat enään relevantteja ollenkaan tässä keskustelussa kun vain ekaa sivua vasta silmäilin.)
Nyt alkaisi olla kaikki muut osat kasassa paitsi se säädin. Tuota extreme tahnaa sai jimssiltä kohtuulliseen hintaan joten otin sitä.
Huomenna jos aikaa riittää niin jyrsimellä tuo kupari oikean malliseksi.
Tässä jäähdytin paketti kokonaisuudessa. Tuon tarkoitus siis ilmeisesti puhaltaa kylmää ilmaa tuolta ison tuulettimen puolelta. Nuo osat lähtevät kokonaan pois ja tuo peltier elementti sekä pieni siili+tuuletin tukevat kupariin kiinni.
Edit: Vai tarvitseeko tuota puhallinta? Aloin miettimään jos se täristää? Lisätään vielä että koko paketilla hintaa hieman yli 10euroa ebaystä, toivottavasti on jotain laatu kontrollia tehty noille osille ... nuo jää onneksi kameran ulkopuolelle joten helppo vaihtaa.
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160629_153016_zpsdxpcncap.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160629_153016_zpsdxpcncap.jpg.html)
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 29.06.2016, 23:53:49
Edit: Vai tarvitseeko tuota puhallinta? Aloin miettimään jos se täristää? Lisätään vielä että koko paketilla hintaa hieman yli 10euroa ebaystä, toivottavasti on jotain laatu kontrollia tehty noille osille ... nuo jää onneksi kameran ulkopuolelle joten helppo vaihtaa.
Joo, kyllä mä olen aika varma että siellä on ollut iso delegaatio tutkimassa toleransseja ja antamassa QC-serttejä, hintaa kuitenkin kymppi ;)
No, jos totta puhutaan niin halvallakin saa toisinaan riittävän hyvää ja ylipäätään projekti on vahvasti budjettihenkinen.
Tuuletin on hyvä olla koska siilin massa on aika pieni. Ei sitten heti pala pilalle jos vahingossa jää täysille. Tuossa kannattaa nyt oikeastaan tunnustella kädessä, että täristääkö se tuuletin vai ei. Tokkopa se ihan mahdottomasti noin pienenä vispaa.
Ohjain löytyi myös postilaatikosta. Nyt olisi kaikki osat.
Onko vielä ohjeita tulossa?
Edit: typo.
Kuparilevy muodossa:
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160701_203947_zpsfbbgpdzk.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160701_203947_zpsfbbgpdzk.jpg.html)
Tulostui muuten 2:1 tuo malli. Voi olla tietokoneessa/käyttäjässä vikaa.
Jos viikonloppuna koittaisi rakennella, vähän jännittää miten onnistuu. Mites tuo rungon leikkaus, vaikka kyllä se sitten näyttää mistä otetaan kun saa palikat paikalleen. Laittaisiko sen lämpöanturin siihen epoxin alle?
Testailin tuota peltieriä. Ilman eristyksiä tippui kuparin lämpötila 22,5 ->15-16 asteeseen. Aika paljon lämpöä tuo tuottaa, pieni siili käy n. 45 asteessa. Itse peltierin reunat olivat eristettyinä, ettei lämpöä pitäisi päästä "vuotamaan" kupariin.
Nyt tietysti lämpöä tulee sisäilmasta kupariin, paljonkohan tuo eristys vaikuttaa tilanteeseen? Mietin vain onkohan tuo minun peltier laatta ihan käypä tuohon hommaan jos pitäisi lähelle 0 astetta päästä.
edit: mittasin vielä itse peltierin pinnalta lämpötilan täydellä teholla, se laski 1,5 asteeseen. Oletin että se menisi jopa pakkasen puolelle. Onkohan tuo ihan kunnollinen?
Kuparinen lämpösilta ja lämpötila-anturi on asennettu ja kamera toimiikin vielä. Osaamattomalta meni sellainen 3,5 tuntia operaatiossa. Eristykset vielä uupuvat ulkopuolisilta osilta.
Muutama kuva:
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160709_231346_zpsmoph1eeg.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160709_231346_zpsmoph1eeg.jpg.html)
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160709_220312_zpsbkcq7upj.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160709_220312_zpsbkcq7upj.jpg.html)
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160710_142259_zpsbpwphxko.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160710_142259_zpsbpwphxko.jpg.html)
Kaikki tuntuu edelleen toimivan. Nyt pitää eristää ja laittaa peltier sekä siili/tuuletin kiinni. Sitten päästään kokeilemaan miten hyvin tuo kenno jäähtyy. Hyvä tunne jo kun kamera toimii ja kuoret ovat kiinni. Reilusti on nyt tuolla sisälläkin kumimaalia, toivotaan ettei kondensoi kovin pahasti, tai ainakaan vääriin paikkoihin.
Olen ollut reissussa enkä siksi ole ehtinyt kirjoitella. Mutta hyvältä tuo näyttää ja vielä toimiikin :smiley:
Jäähdytysteho vaikuttaisi ihan riittävältä. Ympäristö on kotimaisissa kuvausolosuhteissa harvoin edes kymmenen asteen yläpuolella ja pitkässä ajossa ei ole tarpeen käyttää kovin suuria jäähdytystehoja. Kondensio tosiaan muodostuu ongelmaksi kovilla jäähdytystehoilla, mutta siihen löytyy lääke; Argon.
Ei kuitenkaan mennä vielä siihen, se alkaa olla jo aikamoista hifistelyä :wink:
EDIT: No joo, nyt kun mainitsin niin kertakäyttöpullossa saa sekä DSLR että CCD/CMOS kameran täyttämiseen.
(http://kuulapaa.com/D5100ac/Argon.jpg)
Pitäisi varmaan olla ilmatiivis tuo kamera että saisi kaasun pysymään tuolla. Tilasin kuitenkin partcolta uuden peltier elementin, saatoin kärväyttää tuon olemassaolevan :cheesy:
Nyt tuli uusi elementti. Vaikuttaa ainakin laadukkaammalta.
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160718_104731_zpsntcfkorj.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160718_104731_zpsntcfkorj.jpg.html)
Pitäisi olla laadukas , käytössä samalaisia...........
Tuntui että nopeammin kylmenee tuolla. Voin kuvitellakkin.
Alla ilman eristystä parin minuutin pikatesti. Kyllä se kylmä menee tuolta näköjään kennolle asti :azn:. Illalla pidempi testi eristyksien kanssa. Täytyy kyllä olla tyytyväinen, iso kiitos kuulapäälle ohjeesta :azn:
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160718_183431_zpspuvu028s.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160718_183431_zpspuvu028s.jpg.html)
Kiva kuulla että olet tyytyväinen. Sama jäähdytystapa toimii sitten myös D600:n kanssa. Niitä saa edullisesti ja täyskenno jäähdytettynä on aikamoinen värkki jos nälkä kasvaa syödessä!
No, nyt vaan odotellaan että illat pimenee - olipahan muuten aika sadistisesti sanottu näin kesän keskellä :huh:
Viikonloppuna yöllä näin jo muutaman tähden. Mietin että mahtaisiko guide kamera ne nähdä, pääsisi jalustaa säätämään.
Vuonna 2010 28.6. sain kuvattua mag 15 tähtiä - tosin C8-putkella mutta uskoisin että pienemmälläkin onnistuu.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4554.msg57447#msg57447
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160718_232642_zpsbuxm78a3.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160718_232642_zpsbuxm78a3.jpg.html)
Eristyksien kanssa tuonne 8 asteen hujakoille nopeasti laskee. Sitten hitaammin. Autotallissa n. 21 astetta lämmintä. Tuon isomman siilin kanssa mahtuisi useampikin tuuletin tuohon. Nyt puhaltaa ulospäin, kumpi suunta on parempi? Siiliin päin vai pois päin?
Edit: Laitoin tuonne nyt ihan tavallista pii tahnaa kun en jaksanut erikseen tilailla muuta ja tuolla partcolla ei ollut tarjolla parempaa. Uskon että tässä käytössä toimii tarpeeksi hyvin. Haen riittävää jäähdytys tehoa, jos tuossa alle 10 asteessa saisi pidettyä nyt syksyllä.
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 18.07.2016, 23:32:06
Tuon isomman siilin kanssa mahtuisi useampikin tuuletin tuohon. Nyt puhaltaa ulospäin, kumpi suunta on parempi? Siiliin päin vai pois päin?
Menee fluidistiikan puolelle ja se (myöskään) ei ole ihan ominta alaani, mutta kuvittelisin että puhaltamalla ilmaa kennoa vasten sen saisi pidettyä pidempään kontaktissa helojen kanssa vs. tilanne nyt, jossa propeli yleensä imee ilmaa pienimmän vastuksen kautta (heti tuulettimen reunan jälkeen). Toinen vaihtoehto voisi olla kattaa pari senttiä tuosta tuulettimen reunan ympäriltä ja katsoa muuttuuko tilanne. Todennköisesti lämpökuorma on kuitenkin niin pieni ja jäähdyttävä ilma kuvaustilanteessa sen verran viileää, että sillä ei ole loppupeleissä hirveästi merkitystä.
Pitää testailla mitä tapahtuu jos tuon kääntäisi. Ohjasin lisää amppeereja tuolle pwm säätimelle, niin tuo peltier alkoi lämpeämään enemmän. En uskaltanut koittaa miten jäähdytystehon käy. Kannattaako minun ohjata vain tuo 6A pwm kautta peltierille? Osaako se ottaa enemmän kuin tuon 6A, jos sille syöttää?
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 22.07.2016, 23:32:11
Pitää testailla mitä tapahtuu jos tuon kääntäisi. Ohjasin lisää amppeereja tuolle pwm säätimelle, niin tuo peltier alkoi lämpeämään enemmän. En uskaltanut koittaa miten jäähdytystehon käy. Kannattaako minun ohjata vain tuo 6A pwm kautta peltierille? Osaako se ottaa enemmän kuin tuon 6A, jos sille syöttää?
Onko sinulla käytössä jokin säädettävä teholähde? Millä jännitteellä ajoit sitä?
Peltierille joko yksinään tai PWM:n perässä voi syöttää ns rajoittamaton virta, eli ajaa sitä jännitteellä ja antaa sen komponentin ottaa sen mitä se haluaa. Kunhan vain käyttöjännite/teho on osien speksien rajoissa sekä jäähdytys kunnossa (ja säätää jäähdytysteho PWM:llä).
Oletan että ajat PWM+peltier yhdistelmää 12V:lla, jolloin maksimivirta on siellä jossain 4 - 4,5A nurkilla. Tämä on mitattu havalla kiinalaisella elementillä, mutta oletan osien olevan kutakuinkin samanlaisia. Partco:n peltierillä on jännitteenkestoa 16V nurkille, mutta siellä se hörppää jo enemmän virtaa (max 6,4A voi ylittyä ja teho samalla) ja vastaavasti sekä jäähdyttää että kuumenee enemmän. Maksimitehoa et kuitenkaan tarvitse tässä käyttötarkoituksessa ja 12V jännitteellä voit ajaa yhdistelmää ilman huolta kärähtämisestä tms.
Ei ole säädettävä. Laitoin vaan 6A 12V ja 2.25A 12V yhteen. Käytin pwm säädintä samalla virranjakajana lämpötilanäytölle ja tuulettimelle. Olisiko järkevämpää käyttää tuota pienemmällä amppeerimäärällä?
Tuo 12V 6A linja on ihan sopiva.
Käytä sillä vaan, koska jos laitat pelkkään 2,25A linjaan niin ylikuormitat sitä sitten täydellä teholla. Virtalähde ei välttämättä kyykkää siihen, mutta käy kovemmilla kierroksilla kuin mitä tuolle linjalle on määritetty ja joku paikka saattaa lämmetä virtalähteessä.
Meniköhän pwm säätäjä sököksi. 7 Voltin jälkeen kyykkää, eli ei anna mitään ulos. Hyvin hitaasti pitää nostaa tuonne 7V astikkin tai voltit tippuu heti.
Edit: vai olisikohan tuo virtalähteestä johtuvaa? Eli pwm ottaisi enemmän mitä tuolla virtalähtwellä on antaa ja kyykkää tällöin?
Tässä kuitenkin kuva valmiista kamerasta. Painoa 800g, onko liikaa?
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20160724_180913_zpsgopx5bjc.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20160724_180913_zpsgopx5bjc.jpg.html)
Laitoin tuon pwm 12V 8A virtalähteeseen niin alkoi toimia.
Vielä palatakseni tuohon iso arvoon. Olen nyt useampana iltana selaillut nettiä käyden kiinalaisilta sivuilta, jenkki foorumille asti. Etsimässä "totuutta" tuosta iso arvon vaikutuksesta. Siis omassa mielessä aina ollut iso arvon ja gainin yhteys piti saada kumottua täydellisesti. Sekä yksittäisten subien suhteellinen pimeys verrattuna loppukuvaan. Mutta kun mukaan laskee tuon dynaamisen alueen ja kaivon syvyyden olen nyt vakuuttunut tuosta iso200, jopa iso100 käytöstä.
Aivan niinkuin kuulapää on täällä maininnut. Oma mieli kaipasi hieman selvittelyä vielä.
Näyttäisi siltä että vaikka nikon 5100 on ns. 2. sukupolvea niin tuo kenno on vahvasti 3. sukupolven isoless kenno.
Edit: Vaikka kameran saaminen "astrokameraksi" vaatiikin hieman näpertelyä, niin näen ehkä perinteisten astrokameroiden ja dslr kulkevan rinnakkain pitkän aikaa vielä. Huolimatta asi 1600 alkaneesta kehityksestä ccd ja dslr ristetykseen :azn:.
Tämä aihe näyttää olevan aika tulenatka ainakin ulkomaisilla foorumeilla ja jakaa mielipiteitä vahvasti.
Tälläiset budjetti harrastajat niinkuin minä saamme rahalle parhaiten vastinetta modatulla dslr:llä. Nyt alkoi itselläkin uuden d5100 metsästys ja sen kennon yritän hioa mono-kameraksi. Nykyinen jäähdytetty d5100 on maksanut minulle, kamera ja modaukset mukaanlukien 95 euroa. QE taitaa tässä olla 51%.
http://www.sensorgen.info/NikonD5100.html (http://www.sensorgen.info/NikonD5100.html)
Saisikohan taivutettua tuota kuparia jyrkempään kulmaan? Riskit on isot jos voima kohdistuu yhtään kennossa kiinni olevaan epoksiin.
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 04.08.2016, 20:16:06
Saisikohan taivutettua tuota kuparia jyrkempään kulmaan? Riskit on isot jos voima kohdistuu yhtään kennossa kiinni olevaan epoksiin.
Minulla sen kulman määrittää Newtoniin kiinnitetty filtteripyörä. Jos taivutat niin irroita kenno kamerasta ja väännä siten etteivät voimat kohdistu kennoon. Muuten hajoaa joko kenno tai jotain kamerasta.
Jätän sen noin, en tuota kameraa enää avaa :cheesy:. Puran tuon tuulettimen suojan, se antaa lisää tilaa. Mietin asiaa niin aina voin kääntää kameraa 180 astetta jos näyttää että olisi osumassa tolppaan.
Ensimmäiset testit jäähdytykselle kun tein napasuuntausta driftaamalla. Kosteutta kerää kennon suojalasille kun jäähdyttää yli 15 astetta ilmaa kylmemmäksi. Hyvä että kosteus kertyy suojalasin päälle eikä itse kennolle. Heti kun antoi lämmetä takaisin +25 kosteus hävisi. Näin kuvassa selvästi kennon lasin pyyhkimäjäljet ja näin pystyi päättelemään mihin kosteus kertyy. Aika oletettavaa näillä keleillä, ilman suhteellinen kosteus on aika raju nyt.
Kosteushan kerääntyy todennäköisesti kaikesta huolimatta, mutta voisiko esimerkiksi hitaampi/pidempi jäähdytys auttaa asiaan?
Mietin myös tuollaista kosteuden poistajaa tuonne observatoriolle. Joko noita isoja silica pusseja tai ihan sähkökäyttöistä versiota? Mutta onko niista mitään apua kun avonaisesta luukusta pääsee lisää kosteutta sisään.
Nyt olet ongelman ytimessä. Tähän aikaan vuodesta tiivistyminen on oikea ongelma jos hamuat liikaa jäähdytystehoa. Ilman suhteellinen kosteus tuppaa olemaan korkea näillä lämpötiloilla ja sen muutoksilla. Talvella tuota ongelmaa ei samassa mittakaavassa ole, vaikka huurretta pinnoille kertyykin. Tsekkaa tämä: http://kastepistelaskuri.fi/ (http://kastepistelaskuri.fi/)
Hitaammalla tai pidemmällä jäähdytyksellä ei ole vaikutusta asiaan, sillä kondensiota tapahtuu heti kun kastepiste on saavutettu/alitettu. Edes tynnyrillisellä silikaa ei ole vaikutusta avoimessa makrotilassa, sillä et voi kuivata ilmaa ilman että kuivailma ei hetikohta vaihtuisi takaisin kosteaan.
Tämän takia on järkevämpää keskittyä kosteuden poistamiseen mikrotilasta eli kamerasta. Kameran kanssa toimii yllättävän hyvin sellainen, että pyrit tiivistämään sen mahdollisimman hyvin ja säilytät sen tulppa auki esim tiiviissä laarikossa silikarakeiden kanssa. Tietysti olisi hyvä, että myös kaukoputken kameran puoleinen ilmatila ei pitäisi sisällään kosteutta.
Testasin D600:n kanssa sellaista menetelmää, että putken kamerapäässä oli pieni silikapussi ja tulppa kiinni. Kamera oli tiiviissä laatikossa isomman silikapussin kanssa ja pyrin yhdistämään ne kovin paljoa putkea tai kameraa tuulettamatta. Tällä rituaalilla oli mahdollisesti jonkinmoinen vaikutus, vaikka kyllä se kosteus sinne kameraan ja putkeen lopulta hiipii. Talvella sinun ei juuri tarvitse välittää kosteudesta, kunhan et käytä tarpeettoman tehokasta jäähdytystä. Testaile jotain tällaista.
Eilinen testi sankassa sumussa :cheesy:.. Ulkolämpötila +20, observatoriossa +21. Kenno jäähdytetty +16, ei ongelmia. En enempää viitsinyt jäähdytellä. Noin +30 kuvatessa nousee ilman jäähdytystä. Ihan hyvä tiputus. Yli 20 asteen ulkolämpötilassa pystyisi +8 pitämään kennonlämpötilan kuvatessa jos ei olisi kosteus ongelmia.
Tämän säikeen innoittamana laitoin tilaukseen jäähdytyslevyn+muut kilkkeet Canon 450D varten.
Jatketaanko argonin kanssa :cheesy:? Ulkoinen kotelohan olisi "helppo" tiivistää silikonilla. Sen voisi tehdä todella ohuesta läpinäkyvästä muovista. Ainut ongelma jos sen sisältä pitäisi päästä painamaan jotain nappia tms.
Mietin vain että pääseekö tuonne kennon suojalasin alle tiivistymään kosteutta, se tuskin on argon täytteinen.
Tuollaisen vesitiiviin kamerapussinhan voisi täyttää argonilla.
Painoa ei oleellisesti tulisi lisää ja kaikki kameran toiminnot olisivat saatavilla. Linkissä olevaan pussiin voisi laskea argonia niin että se varmasti olisi mahdollisimman puhdasta. Tuon linssin päälle tulevan putken tiivistäisi teipillä tai silikonilla reducerin pintaan. Pussissa olevaan alapintaan leikkaisi sopivan aukon mistä jäähdytys levy mahtuisi menemään, tämän myös teippaisi tai laittaisi silikonilla jäähdytyslevyn tiivisteisiin kiinni. Johdoille reikä pussin sivuun ja reilu silikoni täyttö siihenkin reikään. Reduceri tuskin laskee kaasua kovinkaan nopeasti läpi? Minulla olisi mahdollista tietysti tiivistää tuo idaksen lp filtteri tuohon reducerin päähän ja täyttää reducerikin argonilla. En keksinyt tästä olevan mitään haittaa ja kustannuksetkin jäävät pieneksi joten taidan tämän toteuttaa. Tuota pussia voisi käyttää kameran ympärillä muutenkin, vähentäisi ilman argoniakin kosteuden tiivistmistä pelkän silica pussin kanssa ja mahdollisesti pitää pölyt loitolla(tähän en kuitenkaan usko koska kennolle ilmestyy nytkin n. 1 pölypallo tunnissa vaikka kameraa ei ole avattu/liikutettu :cheesy:)
http://m.ebay.com/itm/221336110640?_trksid=p2053742.c100465.m3226&_trkparms=aid%3D555014%26algo%3DPL.DEFAULT%26ao%3D1%26asc%3D20150608111723%26meid%3Dd5410bea660541018a55e191c5a65b5d%26pid%3D100465%26rk%3D1%26rkt%3D1%26 (http://m.ebay.com/itm/221336110640?_trksid=p2053742.c100465.m3226&_trkparms=aid%3D555014%26algo%3DPL.DEFAULT%26ao%3D1%26asc%3D20150608111723%26meid%3Dd5410bea660541018a55e191c5a65b5d%26pid%3D100465%26rk%3D1%26rkt%3D1%26)
Työkiireet helpottivat ja sain kameran toimintakuntoon. Aikaisemmista versioista poiketen tämä toimii "etäkäytöllä" eikä kameraan tarvitse koskea kesken valotusten.
(http://kuulapaa.com/D5100ac/D5100ac.jpg)
Johtoja ei ole vielä täysin suojattu. Olen aikaisemmin vastustanut verkkokaapeleiden käyttöä isommalla virralla, mutta testeissä havaitsin ettei 30w kuormasta ole haittaa. Kovin suurta virtaa niissä ei kuitenkaan kannata ajaa.
Hiukka nopea testi tosin:
(http://kuulapaa.com/D5100ac/Nostopaino.jpg)
D5100ac, 12 x 120s, ISO400, kenno @ 10C
Siistin näköinen kokonaisuus. Miksi et pystynyt aikaisemmin käyttämään etänä tuota? Vai tarkoitatko että sinulla on pwm ohjaus tietokoneen kautta jotenkin ja saat lämpötilan tietokoneelle?
Mitäs olet mieltä tuosta minun "argon pussi" ideasta?
Minulla on ollut niissä manuaalisäätö itse kamerassa. Tätä pystyy nyt ohjaamaan arduinolla/manuaalina. Tosin simppeli manuaalisäätö on ihan tarpeeksi tarkka ja hieman kenttäkelpoisempikin.
Käytännössä riittää että saat vain vähennettyä kosteutta itse kamerassa ja estät ulkopuolisen kosteuden pääsyn sinne. D5100 vuotaa kuin seula verrattuna esim D800:een, joten tuollainen uimapussi ja siellä jonkinlainen määrä kuivaa silikaakin ajaisi asian, eikä tarvitse pelata kaasun kanssa.
Kokeile ihan pelkällä läpinäkyvällä muovipussilla. Sitä silikapölyä ei tietysti kannata päästää kameraan. Saattaa olla suhteellisen kovaa ja naarmuttaa kennolasia sitä puhdistettaessa.
Pitää yrittää tätä. Minulla nuo onkin jo valmiiksi erillään kun on kiinteä paikka. Joskus haaveilin että tuon lämpötilan saisi tietokone ruutuun näkyville, mutta nyt tuolta observatoriolta saa livekuvaa jossa näkyy tuo lämpötilanäyttö. Joten en taida tätä nyt rakennella :).
Tuo silica pöly huomio olikin hyvä, en ole ajatellut että sitä irtoaa. Pitää kokeilla, laitan vaikka silicaa parin kankaan sisälle ja sitten sinne pussiin.
Tuota argonia olisi saatavilla ja se olisi pysyvämpi ratkaisu joten siksi sitä ajattelin. Mutta jos haluan kuvata tuolla nikkor 180 edillä niin kiinteästi asennuttu argon-pussi on ongelmallinen.
Tein lisää testejä eilen. -10 pakkasella kennon lämpötila pysytteli virrat päällä -1 asteen paikkeilla. Mutta kun käänsin liveviewin päälle kennon lämpötila nousi +6.8 asteeseen. Jäähdytyksen kanssa valoitusten aikana kennon lämpötila pysyi vakiona -3.9 asteessa. 1/3 teholla käytin peltier elementtiä, joten kylmemmällekkin olisi varaa säätää.
Tilasin kameralle vesitiiviin pussin. Se tulee kameran päälle mahdollisimman tiiviisti. Olen keräilly paperissa olevia silica puseja töistä kun niitä on tarjolla paljon. Niiden ei pitäisi pölyttää kun ovat patentoitu lääketieteellisiin juttuihin.
Jos saisi tuosta pussista mahdollisimman tiiviin paketin johtojen läpiviennillä ja laittaisin noita silica pusseja kameran ympärille niin luulisi suurimman kosteuden ainakin häviävän.