Tuossahan olis aika mielenkiintoinen kamera. Ei ole hinnalla pilattu ja reilun kokoinen kenno. Mitä olette mieltä kamerasta?
http://astronomy-imaging-camera.com/products/asi-cooled-cameras/asi1600mm-cool/
Meinasin kanssa laittaa tästä tekstiä mutta ehdit ensin.
Mullahan on samaa sarjaa hieman pienemmällä kennolla ja näyttäisi että puutteet on samat tässä uudessa, eli aika pienet pikselit (3.8µm), 12bit ADC ja lievä hehkutus reunassa (tosin kun latasin sivuilta darkin niin on lievempi kuin omassa ASI174MC Cool:ssa).
Positiivista on että saa jopa 6.5mm backfokuksen.
ZWO työntää kyllä vaikuttavalla tahdilla uutta CMOS kameraa ulos.
Veikkaisin ettei mene kauaa ennen kuin alkaa tulla myös APS-C/isompaa kennoa, sormet ristissä :)
Olen viestitellyt tässä ZWO:n kanssa viikon mittaan ASI1600:n bittisyvyydestä (12bit) ja kennokoista.
Vahvistivat nyt viimeisimmässä sähköpostissa, että heiltä on tulossa jäähdytettyjä APS-C kennoja 14bit ADC:lla. Ja myös isompia, mutta mitä, se jää nähtäväksi. :lipsrsealed:
Vietin illan lukemalla CN:n keskustelua tästä kamerasta ja keskustelunavaus (alla) tuntui aiheuttavan monenlaista ja monipuolista mielipiteen vaihtoa sikäläisellä foorumilla:
http://www.cloudynights.com/topic/535857-has-the-1200-large-chipped-asi-1600-made-existing-modestly-priced-ccds-obsolete/ (http://www.cloudynights.com/topic/535857-has-the-1200-large-chipped-asi-1600-made-existing-modestly-priced-ccds-obsolete/)
"Can anyone come up with reasons to recommend 8300s or 694s to new imagers any more? Or is the answer to "help me choose my first CCD" threads now clear? Is the "CMOS revolution" here?"
Ketjun loppupuolelta (http://www.cloudynights.com/topic/535857-has-the-1200-large-chipped-asi-1600-made-existing-modestly-priced-ccds-obsolete/page-11) löytyvät ensimmäiset testikuvat tuolla kameralla. Kehitys kehittyy... :wink:
Näitä ketjuja on myös tullut seurattua suurella mielenkiinnolla, tämä on ollut vakavassa harkinnassa "b-kameraksi" kun kameraoptiikka istuu tällä hetkellä täysin käyttämättä. Parhaassa tapauksessa 1,25" suodattimetkin voisivat riittää, jolloin niitä voisi lainata isommasta kuvauslaitteistosta. Käsittääkseni 12-bittisen ADC:n ei pitäisi olla (suuri) ongelma, sillä todellista dynamiikkaa kennolla on tarjota suurinpiirtein tuon verran. Mutta jos isompaakin kennoa on tuotantoputkessa niin tämä peli menee hyvin äkkiä hyvin mielenkiintoiseksi.
On kyllä vakuuttavaa jälkeä! Kieli pitkällä odotan mitä heiltä on seuraavaksi tulossa.
Pikkuhiljaa alkaa löytyä tällä kameralla otettua dataa.
https://drive.google.com/file/d/0B2J4InZni9Urd1RXdklZcTVlaTg/view löytyy käsitelty Ha-kuva ja https://www.dropbox.com/sh/g5b2sk0tikckih3/AADJVuTsmv6PVFCQ8dGsOMCta?dl=0 raakadataa darkkeineen.
Jos jaksaa kahlata kymmeniä sivuja niin keskustelua löytyy siis CN-foorumeilta täältä (http://www.cloudynights.com/topic/535506-asi1600mmc-beta-test/), josta nuo urlitkin on poimittu.
Foorumeilla on ihasteltu matalaa kohinaa, mutta itse hieman ihmettelen sitä.
ZWO:n sivuilla on esimerkkidarkki 300s -25C lämpötilassa:
http://astronomy-imaging-camera.com/Images/ASI1600300s.zip (http://astronomy-imaging-camera.com/Images/ASI1600300s.zip)
Ymmärtääkseni tämä on kuitenkin minimigainilla otettu? Unityllä (139) kohina lienee suurempaa.
EDIT: Parit darkit:
300s dark -25C, 4,96 e-/ADU : http://kuulapaa.com/ZWO/ASI1600_300s_-25C.fit (http://kuulapaa.com/ZWO/ASI1600_300s_-25C.fit) , noise σK = 2.073e-004
300s dark -15C, 1,00 e-/ADU : http://kuulapaa.com/ZWO/ASI1600_300s_-15C.fit (http://kuulapaa.com/ZWO/ASI1600_300s_-15C.fit) , noise σK = 6.805e-004
Lähteet: Ensimmäinen tiedosto ZWO ja toinen nimim. bigeastro/Cloudynights.com
ASI1600 näyttäisi vaativan aika voimakkaan jäähdytyksen. Unity gainilla kohina on myös markkinamiesten esimerkkiä korkeampi.
EDIT 2: Olin odottanut ASI1600:n olevan samaa luokkaa jäähdytetyn IMX-071 CMOS kennon kanssa (Nikon D5100).
ISO400, gain ~0,8e-/ADU, 300 sekuntia, 0 C:
http://kuulapaa.com/ZWO/Nikon_D5100cam_300s_0C.fit (http://kuulapaa.com/ZWO/Nikon_D5100cam_300s_0C.fit)
Noise evaluation: σK = 5.373e-005
ISO400, gain ~0,8e-/ADU, 600 sekuntia, 0 C:
http://kuulapaa.com/ZWO/Nikon_D5100cam_600s_0C.fit (http://kuulapaa.com/ZWO/Nikon_D5100cam_600s_0C.fit)
Noise evaluation: σK = 5.544e-005
ISO400, gain ~0,8e-/ADU, 900 sekuntia, 0 C:
http://kuulapaa.com/ZWO/Nikon_D5100cam_900s_0C.fit (http://kuulapaa.com/ZWO/Nikon_D5100cam_900s_0C.fit)
Noise evaluation: σK = 5.675e-005
EDIT 3: 300s, gain 139, -15C venytetyssä darkissa näkyy himpun verran reunahehkua, mutta ei mitään mitä ei saisi kalibroitua pois.
(http://kuulapaa.com/ZWO/ASI1600_gain139_300s_-15C.jpg)
Kriittiseksi tulkittavasta viestistä huolimatta olen sitä mieltä, että vaikuttaa ihan pätevältä kameralta!
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 15.04.2016, 07:37:03
Vahvistivat nyt viimeisimmässä sähköpostissa, että heiltä on tulossa jäähdytettyjä APS-C kennoja 14bit ADC:lla. Ja myös isompia, mutta mitä, se jää nähtäväksi. :lipsrsealed:
Olen hieman ymmälläni. Kyselin vielä lisää mahdollisista jäähdytetyistä täyskennoisista monokameroista ja vastauksena tällä kertaa oli ettei sellaisia ole suunnittella. Lopputuotteen hinta tulisi olemaan liian kallis harrastajasegmenttiin. :cry:
Ensin kuitenkin kertoivat suunnittelussa olevan 14 bit APS-C kennoisia ja isompia kameroita.
tuolla Astroshopin sivuillahan noita näytti aikamoinen liuta olevan tarjolla tonnin euron hintahaitarin kummallaki puolella. vähän oon itseki katellu että jos laittas nytku alkaa kerta laitteet toimimaan niinku pitäis :)
Hämmentävää, maanantaina tipahti sähköpostissa postitusilmoitus Shanghaista ja tänään keskiviikkona kuriiri toi paketin kotiovelle – taitaa olla henkilökohtainen ennätys kiinatoimituksissa. Tosiaan kun komerossa istuu kevyt jalusta, 300mm kameraoptiikka ja suodatinpyörä tyhjän panttina, niin tarkoitus olisi viritellä näistä DS-hommiin kakkoslaitteisto. Kokemuksia tulee sitten kun niitä saadaan eli joskus syksymmällä.
ps. nyt alkaa foorumiosion otsikko natisemaan liitoksistaan, kun CMOS-kennosta on kyse :grin:.
(https://www.dropbox.com/s/apcq9sdulk51e7w/asi1600mmc.jpg?dl=1)
Onnea uudesta kamerasta! Omaa vielä tässä odotellaan, ensi kuulle lupailivat. Tosin kesäkaudella ei ole kovin suuri hoppu. :azn:
-V
onnea kameran johdosta paljo muuten kustansi??
Lainaus käyttäjältä: kurppa - 24.06.2016, 14:04:15
onnea kameran johdosta paljo muuten kustansi??
ZWO myy näitä vähän halvemmalla kuin esim. TS, ja toukokuun ajan oli vielä $100 alennus eli hinnaksi tuli $1180 + alv 24% + muutama kymppi tulleja eli vajaat 1400€.
Oletko Vehnae testannut 1.25" suotimia tämän kanssa, vinjentoiko?
Jos oikein olen ymmärtänyt niin suodin pitäisi olla mahdollisimman lähellä kennoa jottei se vinjentoi.
-V
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 25.06.2016, 12:57:57
Oletko Vehnae testannut 1.25" suotimia tämän kanssa, vinjentoiko?
Mun systeemillä tuskin havaittavasti. Koska tuo mun objektiivi vinjetoi itsekin varsin kohtuullisesti testasin kalibroida filtteripyörän ja suodattimen läpi kuvatun flatin toisella flatilla jonka otin pelkän T2-jatkeen lävitse. Lopputuloksessa on häivähdys vinjetoinnista johtuvaa kalibrointivirhettä, luokkaa 10%. Ja valovoimaa on tässä siis f/2,8 eli riittävästi.
Kuvausjuna on kylläkin tämän suhteen optimoitu, eli käytössä on Atik EFW2-suodatinpyörä johon teetin PrecisePartsilla adapterin jolla voin ripustaa kameran sen etulevyssä olevasta T2-uroskierteestä, jolloin itse kameran backfocukseksi tulee vain 6,5mm.
ps. mun kameran kennolla (siis ihan kennolla asti) on pölyhiukkanen, murr.
Edit: 6mm->6,5mm.
Lupaavalta vaikuttaa, mulla on 1.25" suodinpyörässä T2 kierteet myös joten tuleva kamera taitaisi sopia siihen suoraan. :azn:
Aika jännä että kennolla asti on jo nyt pölyä, kun suljetussa kammiossahan se on.
-V
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 30.06.2016, 19:31:49
Lupaavalta vaikuttaa, mulla on 1.25" suodinpyörässä T2 kierteet myös joten tuleva kamera taitaisi sopia siihen suoraan. :azn:
Aika jännä että kennolla asti on jo nyt pölyä, kun suljetussa kammiossahan se on.
On tosin huomattava että tuo kameran lyhin kierre on "epästandardi" uroskierre. Käytettäessä välipalikkaa jolla kameran puolella on tyypillisempi naaraskierre backfocus on 17,5mm. Mutta tämä tuskin on iso ongelma ainakaan vähemmän valovoimaisilla putkilla.
Pitää jossain kohtaa avata varovasti tuo kamera ja puhaltaa pölyhiukkanen pois. Kameran kosteudenpoisto perustuu kuivatusaineeseen joten avaamisesta ei ole muuta haittaa kuin potentiaali lisäpölylle. Kalliimmissa vehkeissä löytyy sitten näitä argon-täytettyjä kennokammioita yms mitä ei pidä mennä itse availemaan jos ei osaa täyttää kammiota uudestaan argonilla.
Hmm. Mielenkiintoinen tuo Argon täytetty kammio. Olisikohan miten vaikeaa täyttää itse tuommoinen ASI? :cheesy:
-V
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 04.07.2016, 21:28:31
Hmm. Mielenkiintoinen tuo Argon täytetty kammio. Olisikohan miten vaikeaa täyttää itse tuommoinen ASI? :cheesy:
Sain ohjeet kun korjailin omaa SX:ääni, ja niiden pohjalta argon-täyttö kotioloissa on aika helppoa. Argon on ilmaa painavampaa, joten riittää astia johon mahtuvat kädet, kamera ja argonia, ylhäältä kannella suljettavissa (mieluiten liu'utettavissa pois) ja riittävä suojaraja kameran yläpuolella. Pohjaosaan reikä ja siihen venttiili, josta hiljalleen valutetaan argonia astiaan, jossa kamera lepää kammio auki kannen alla. Sitten kun astiaan on laskettu tilavuuden verran argonia, odotellaan rauhassa kamerakammion ilmanvaihtoa. Toistetaan tarvittaessa pariin kertaan ja varoen siirretään kansi sivuun ja ruuvataan ccd-kammio kiinni. SX:ssä ei ole dessikantti-plugia, joten siinä joutuu tekemään vähän enemmän töitä.
Plugilliselle kameralle voisi johtaa sen argonin vaikka pillillä suoraan kammioon, niin saisi ensimmäiselläkin kerralla jo lähelle 99% argon-täyttöä.
--Antti
Liityn klubiin. :azn:
Edit:
Lisänä darkki 120s @ -10C (8 kuvaa, .avi) jota runtattu Photoshopissa enemmän kuin laki sallii. Hieman tuntuu reunahehkua olevan, muttei mitään mitä ei saisi kalibroitua pois.
-V
Kiusaus on kova, mutta olen onnistunut pidättäytymään tilauksesta, toistaiseksi :police:
Elämme jännittäviä aikoja, etenkin vakiintuneiden CCD tähtikameravalmistajien näkökulmasta katsottuna :smiley:
Lisää darkkeja (master), tälläkertaa vähän parempaa kuin aviräpsy. Vasemmalta oikealle 180s, 120s ja 60s. Kussakin kuvassa 20kpl pinossa, unitygainilla ja kenno jäähdytetty -15C. PixInSightissa venytetty identtisesti.
https://c1.staticflickr.com/9/8398/29268762951_5c58fe7a08_o.jpg (https://c1.staticflickr.com/9/8398/29268762951_5c58fe7a08_o.jpg)
-V
Näköjään kennohehkua vielä on joskin lieventyneenä.
QHY:n tuotteissa taisi olla joku keksintö sitä lieventämään.
Lainaus käyttäjältä: einari - 31.08.2016, 01:43:22
Näköjään kennohehkua vielä on joskin lieventyneenä.
QHY:n tuotteissa taisi olla joku keksintö sitä lieventämään.
Hyvinhän tuo tuntui kyllä kalibroituvan pois.
-V
Monoja tuntuu olevan joitakin kappaleita, mutta onko kukaan hankkinut tuota väriversiota jäähdytettynä?
Jonkun aikaa kameraa nyt käyttäneenä muutamia huomioita, jotka parhaaseen laatuun tähtäävä tähtikuvaaja haluaa ottaa huomioon.
1. Jäähy tuottaa (ainakin minulla, VM:n kamerassa selkeästi vähemmän) pientä satunnaista häiriötä kuvaan käydessään kovalla teholla. Käytännössä tämä ei osoittautunut ongelmaksi koska kuvauskelpoisina öinä on keskimäärin kylmä. Käytän kameran lämpötilana -25C, jolloin jäähy pyörii 10-20% tehoilla eikä ongelmaa esiinny. Lähinnä huomioitava, että huoneenlämmössä ei kannata ottaa kalibrointiruutuja. Lisätietoa (http://zwoug.org/viewtopic.php?f=21&t=6429)
2. Kameran lukunopeus riippuu käytössä olevasta USB:sta (2.0/3.0) ja ajurin USB Limit -asetuksesta. Vasta uusissa Pro-versioissa on kameraan pultattu riittävästi muistia, jotta kuva voidaan lukea kennolta aina täydellä nopeudella ja siirrellä koneelle jollain muulla nopeudella. Lukunopeus vaikuttaa esim. vahvistinhehkujen voimakkuuteen (ovat hitaammalla nopeudella pidempään päällä) ja rolling shutter -efektiin.
3. Edellisestä johtuen USB 3.0:n käyttö on suositeltavaa. Koska lukunopeus vaikuttaa kalibrointiin, tarkoittaa USB 2.0/3.0 -vaihdos tai USB Limit -arvon muuttaminen myös kalibrointiruutujen uusimista.
4. Mahdollinen vahvistinhehku kalibroituu darkeilla nätisti pois, mutta oleellisena yksityiskohtana darkkeja ei saa skaalata, jotta kalibrointi onnistuu oikein.
5. Kameran biastaso käyttäytyy omituisesti 0..0,2s välillä. Yllämainittu darkkien skaalausongelma liittyy mahdollisesti tähän. Ongelmaa voi vähentää ottamalla 0,2s mittaiset bias-valotukset. Itse ajattelin ottaa kylmästi flattidarkit myös lyhyille valotuksille, eli en käyttäisi bias-kuvia lainkaan, jotta tarkka kalibrointi ei jää ainakaan tästä kiinni. Lisätietoa (https://www.cloudynights.com/topic/577502-creating-good-calibration-masters-with-the-asi1600/?p=7895436)
6. Kennolla on ilmeisesti kahdenlaisia vahvistimia tms, joista aiheutuu noin 1e- eroavaisuus joka toiseen pikseliin ja kuva muistuttaa äärimmilleen venytettynä pientä shakkiruudukkoa. Tämä kalibroituu nätisti pois, mutta aiheuttaa sen että myös kuu/aurinkokuvauksessa kuvat olisi syytä kalibroida jotta yksityiskohtia venyteltäessä shakkiruudukko ei pomppaa näkyviin. Lisätietoa (https://www.cloudynights.com/topic/596140-some-results-from-my-asi1600-study/)
Kamerassa on kaksi tapaa ajoittaa valotus, joko kameran itsensä ohjastamana (uusimmilla ajureilla alle 5s valotukset) tai ajurin ajoittamana (yli 5s valotukset). Näissä on omat huomioitavat asiansa.
7. Rolling shutter, alle 5s valotukset. Kameran ohjaamana valotusaika per pikselirivi on vakio, mutta ilmeisesti ne eroavat ajallisesti hieman toisistaan. Jos kuvataan korkealla taajuudella vilkkuvaa kohdetta kuten EL-kalvoa erittäin lyhyellä valotusajalla, niin lopputuloksena ruutuun saadaan vaakasuuntainen raidoitus. Efekti häviää flattikalvoni kanssa olemattomaksi noin 0,1s valotusajalla, eli flattivalotusten on syytä olla tätä pidempiä. Päädyinkin hankkimaan valmistajalta ison ND-kalvon jotta sain flattipaneelia tätä varten himmennettyä riittävästi.
8. Rolling shutter, vähintään 5s valotukset. Kun valotus on ajuriohjattu, niin ilmeisesti kaikki kennon rivit aloittavat valotuksen samaan aikaan, mutta valotus päättyy siinä kohtaa kun rivit luetaan, eli kuvan alareunan rivejä valotetaan hieman pidempään kuin yläreunaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viiden sekunnin valotuksissa on huomattava gradient kohti alareunaa. On siis syytä pitää flattivalotukset joko tätä lyhyempinä, tai sitten reilusti pidempinä jotta efekti on mahdollisimman pieni. Käytännössä tästä voi jäädä kalibroituun kuvaan pieni lineaarinen gradientti joka kyllä lähtee käsittelyssä helposti pois. Tuo ylimääräinen gradient olisi varmaan myös mahdollista mallintaa, hmm!
Hyvä yhteenveto vehnaelta, liitän tähän pari kuvaa joita kameralla olen kuvannut. Kaiken kaikkiaan olen ollut erittäin tyytyväinen, kamera ei ole kertaakaan kaatunut tai temppuillut ja kuvanlaatu on minulle oikein riittävä. Akkujen säästämiseksi käytän aina kameraa -15C lämpötilassa.
Muuten, oletteko koittaneet eri gain asetuksilla kuvata syvää taivasta? Itse olen tyytynyt SGP:ssä asettamaan aina unity gainin, mutta olisiko kamera herkempi korkeammalla gainilla? Olisiko tästä selvää hyötyä, vai kannattaako pitäytyä edellämainitussa.
-V
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 11.11.2017, 19:37:16
Muuten, oletteko koittaneet eri gain asetuksilla kuvata syvää taivasta? Itse olen tyytynyt SGP:ssä asettamaan aina unity gainin, mutta olisiko kamera herkempi korkeammalla gainilla? Olisiko tästä selvää hyötyä, vai kannattaako pitäytyä edellämainitussa.
Unity gainilla ei mene pieleen. Jos haluaa hifistellä niin LRGB:ssä voi käyttää pienempää gainia, esim. 76:lla saa täyden 12 bittiä dynamiikkaa 2e- lukukohinalla. Kääntöpuolena gain on tällöin 2e-/ADU, eli dataa menee hieman hukkaan, mutta laajakaistassa taustataivasta (ja kohinaa) on sen verran reippaasti etten usko tämän olevan ongelma. Samalla _voi_ ottaa tuplasti pidempiä valotuksia – mikä saattaa olla tämän kameran kanssa jopa etu datamäärän hillitsemiseksi :rotfl:.
Vastaavasti kapeakaistassa jos mennään sinne gain 200 paikkeille niin saavutetaan hieman pienempi lukukohina dynamiikan kustannuksella. Hifistelyä tämäkin, epäilisin että jos tekee vertailun niin erot ovat ehkä juuri ja juuri huomattavissa.
Siinä tapauksessa pitäydyn nykyisissä asetuksissa. Kuvat on kohtalaisen isoja kylläkin, mutta 3min valotusajat minun tuutilla (6" Boren-Simon) tuntuu olevan melko hyvä kompromissi niin LRGB:ssä kuin kapeakaistassakin. Ainahan voisi valottaa pidempään mutta tuolla valotuksella saanti on lähempänä 100% vähän huonommallakin jalustalla (HEQ5). Olettaen että guideri toimii oikein, tuon ASI120MM kameran vikana on ns. "split image" josta johtuu käytännössä aina minun ongelmat observatoriolla. Kaikki muu toimii (koputan puuta). :smiley:
-V
Pätkivää USB-liitintä ihmetellessäni avasin kameran takaloosterin tarkistaakseni liittimen juotokset. Tuli mieleen että sisukset saattavat kiinnostaa jotakuta muutakin, joten tässä pari valokuvaa.
ps. liitin tuli kuntoon, yksi pinni liittimen sisällä ei ottanut kunnolla kontaktia joten houkuttelin sitä lattaruuvarilla hieman esiin ja ongelma näyttäisi poistuneen.
(https://www.dropbox.com/s/st3x8n378sh09cu/sisukset2.jpg?dl=1)
(https://www.dropbox.com/s/0mm94vpgmd628g2/sisukset1.jpg?dl=1)
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 12.11.2017, 00:05:04
Pätkivää USB-liitintä ihmetellessäni avasin kameran takaloosterin tarkistaakseni liittimen juotokset. Tuli mieleen että sisukset saattavat kiinnostaa jotakuta muutakin, joten tässä pari valokuvaa.
Mielenkiintoista. Lähinnä mietin valmistajien myyntikatetta näiden tähtikameroiden kanssa, vaikka ASI pitääkin hinnan selvästi esim. USA-kameroita matalampana. Suurin osa tuollaisen kameran hinnasta menee varmaan kennoon ja muulle elektroniikalle/mekaniikalle jää jämät. Mikä mahtaa olla tuossakin tapauksessa noiden elektroniikka/mekaniikkaosien hinta suhteessa kuluttajamyyntihintaan? Ilmeisesti kiinalaiset tyytyvät paljon matalampaan myyntikatteeseen ja massatuotantoon (verrattuna esim. jenkkikameroihin), jolloin saadaan pienestäkin katteesta riittävä tulo yhtiölle.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20180718_110041.jpg?img=smaller)
Ostin kun halvalla sain. Mono cool versio kyseessä, tietenkin.
Syvän taivaan kuvaaminen alkanut kiinnostaa toden teolla, joten ajattelin laittaa samantien pykälää paremman kameran. Kunnon CCD:tä sitten isona ja rikkaana
En tiedä mikä lasketaan 'kunnon CCD-kameraksi', mutta kyllä tällä ihan päteviä kuvia saa.
Vai että vanhaa CCD kennotekniikkaa sitä vaan haaveillaan. :cool: :rotfl:
-V
Mitä ohjelmaa kannattaa käyttää kun haluaa ottaa lyhyitä flät-valotuksia ASI-kameralla ?
Seguence Generator Pro tuntuu hanskaavan huonosti lyhyitä valotuksia tai sitten ongelma minun pc:ssä, mutta lyhyiden valotusten download koneelle yleensä epäonnistuu.
Lainaus käyttäjältä: MikaHoo - 30.09.2018, 10:35:25
Mitä ohjelmaa kannattaa käyttää kun haluaa ottaa lyhyitä flät-valotuksia ASI-kameralla ?
Seguence Generator Pro tuntuu hanskaavan huonosti lyhyitä valotuksia tai sitten ongelma minun pc:ssä, mutta lyhyiden valotusten download koneelle yleensä epäonnistuu.
Itse olen käyttänyt kaikessa kuvauksessa valmistajan omaa softaa ASICAP:ia. Ei ole ollut valittamista
Lainaus käyttäjältä: MikaHoo - 30.09.2018, 10:35:25
Mitä ohjelmaa kannattaa käyttää kun haluaa ottaa lyhyitä flät-valotuksia ASI-kameralla ?
Seguence Generator Pro tuntuu hanskaavan huonosti lyhyitä valotuksia tai sitten ongelma minun pc:ssä, mutta lyhyiden valotusten download koneelle yleensä epäonnistuu.
Ongelmasi lienee koneessa / kamerassa / kameran piuhassa. SGP handlaa kyllä mulla ihan moitteetta flättivalotukset ASI1600MM-C -kameralla. Käytän USB 3 porttia ja kameran mukana tullutta kaapelia (USB 3 sekin).
Mistä voisi johtua se, että joskus kameralla kuvatuista kuvista ei saa reunahehkua poistettua darkien avulla? Olen tuskaillut tämän ongelman kanssa jo pitkään.
Tähän mennessä minulla on kokemusta vain kapeakaistakuvaamisesta tällä kameralla. Kun kuvasin Kupla- ja velhosumuja, ongelma oli samanluontoinen: H-alfa ja O-III kuvien kalibrointi onnistui eikä reunahehkusta ollut tietoakaan kovallakaan venyttämisellä. Sen sijaan S-II kuviin jäi voimakas reunahehku, vaikka siis kuvasin aina kaikki kanavat saman session aikana. En usko ongelman johtuvan darkeista, sillä jo kalibroimattomissa ja venyttämättömissä raakakuvissa huomasi, että reunahehku oli huomattavasti voimakkaampaa S-II kuvissa.
Pari viikkoa takaperin kuvattuani sydänsumua H-alfa ja O-III suotimilla, oli reunahehku kaikissa raakakuvissa tosi voimakasta, eikä darkit sitä poistaneet. :shocked: Kalanpääsumua H-alfana kuvatessa raakakuvia selatessa huomasin, että joissain ruuduissa hehku oli pahempi kuin toisissa. Esimerkiksi aivan ensimmäisessä kuvassa hehku oli normaali, toisessa tosi paha, kolmannessa vähän parempi. Mielestäni haiskahtaa jo laitevialta.
Tässä kalibroimattomia raakakuvia: Kaksi ensimmäistä ovat peräkkäisiä freimejä session alkupuolelta. Alemmat kuvat ovat satunnaisesti valittuja.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/Untitled.jpg?img=medium)
Siis jotkut kuvat ovat sekä vaaleampia, että hehkuvampia. Itselle tulee mieleen, että joko softa tai kamera heittelee gainia tai gammaa, mutta eipä sekään järkevältä kuulosta. Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
Tyypilliset kuvausasetukseni ovat 2x bin, 139 gain ja valotusaika 90-300s olosuhteista riippuen. Yllä olevissa 90s
Sydänsumun O-III kanssa reunahehku oli jo ihan hirveä, etenkin kun ottaa huomioon että osavalotukset oli vain 46 sekuntisia.
Tässä pinottuna noin 60 framea, darkit vähennettynä. Eipä tuossa paljoa käyttökelpoista kuva-alaa jää... :cry:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/oiiiii%20-%20Copy.png?img=small)
Tämä ja edelliset kalanpääsumukuvat kuvattu täydenkuun alla. Voiko se vaikuttaa?
Onhan sun käyttämät darkit täsmälleen yhtä pitkiä kuin valotuksetkin? Nuo kennohehkut skaalaavat epälineaarisesti suhteessa valotusaikaan, eli pinoamisohjelmista löytyvät "dark scaling" tai "dark optimization" -toiminnot eivät toimi niiden kanssa oikein.
Sama valotusaika, gain, bin ja lämpötila aina. Gammaan ja offsetteihin ei ole tullut kajottua.
Nyt kun eksyin vielä tutkimaan noita yllä olevaan kuvaan käytettyjä 46sek darkeja, oli niissä reunahehku lähes olematon eikä sitä saanut kovallakaan venyttämisellä esiin. Sinänsä ihan loogista, että noin lyhyellä valotusajalla hehku pysyykin aisoissa. Mutta mikä ihme sen tekee light -kuviin noin rajuksi :angry:
Toinen kuva: Vasen ruutu S-II ja oikea O-III. Kuvattu samoilla asetuksilla ja molemmista vähennetty samat darkit
Näitä juttuja on foorumeilla nähnyt.
Muutamia juttuja mitä tulee vastaan google-haulla 'asi 1600mm dark narrowband calibration problem amp glow"
https://bbs.astronomy-imaging-camera.com/viewtopic.php?t=7469&p=15011 (tämä oli erikoisemmasta päästä...)
https://astronomy-imaging-camera.com/bbs/viewtopic.php?f=21&t=7806
Voihan se olla että kamerassa oikeasti on vikaakin.
Itsellä oli välilä samanlaista ongelmaa ja toisinaan vaan käytin pidempää valotusta darkkien kanssa.
Pääsin hehkuongelmasta eroon vaihtamalla kuvaussoftaksi sharpcapin. No seuraava ongelma on tässä: Luonnollisesti softan asetuksissa laitoin bittisyvyydeksi korkeimman mahdollisen ja formaatiksi FITS:n. Jostain syystä kuvat näyttää käsittelyn jäljiltä tältä: eli ikäänkuin bittisyvyys olisi luokkaa 2. Tässä ei ole oikein mitään logiikkaa, sillä tiedostokokokoa myöten tekniset speksit on samat kuin ASICAP:illa kuvatuissa ruuduissa
Tässä tuon alemman kuvan raakakuvien asetukset:
Lainaa[ZWO ASI1600MM-Cool]
Pan=0
Tilt=0
Output Format=FITS files (*.fits)
Binning=2
Capture Area=4656x3520
Colour Space=MONO16
Hardware Binning=Off
High Speed Mode=Off
Turbo USB=80(Auto)
Flip=None
Frame Rate Limit=Maximum
Gain=200
Exposure=89,999987
Timestamp Frames=Off
Brightness=10
Temperature=-24,6
Cooler Power=17
Target Temperature=-25
Cooler=On
Auto Exp Max Gain=300
Auto Exp Max Exp M S=30000
Auto Exp Target Brightness=100
Pattern Adjust=0
Apply Flat=None
Subtract Dark=None
#Black Point
Display Black Point=0
#MidTone Point
Display MidTone Point=0,5
#White Point
Display White Point=1
TimeStamp=2018-10-07T00:36:05.6327345Z
SharpCapVersion=3.1.5220.0
Eipä mennyt kuin 6 tuntia dataa hukkaan tämän takia...
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/messier%2033crop.png/_medium.jpg) (https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/messier%2033crop.png)
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/sumu.png/_medium.jpg) (https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/sumu.png)
Vaihdoin vielä kuvaussoftan SGP:hen ja tuplatsekkasin, että formaatti on FITS ja bittisyvyys suurin mahdollinen.
Tässä 2h luminanssia NGC7331:stä ja aika karultahan tuo näyttää.
Onko tämä todennäköisemmin joku USB -ajurijuttu vai enkö osaa käsitellä. Kuvauskone on nimittäin vaihtunut. Alla oleva kuva on vain DSS pino ja levels+curves. 120x1min
Minusta näyttää hyvältä minuutin yksittäisvalotuksina otetulta.
Tai no, sopivalla gainilla tuo valotusaika on kai ihan nykyaikaa näillä cmos-kameroilla...
hyvää jälkeä tekee Asin kamera. tosin harmi ku joutuu ulkomailta hankkiin ku suomesa ei oo edustajaa :huh:
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 08.10.2018, 19:31:22
Onko tämä todennäköisemmin joku USB -ajurijuttu vai enkö osaa käsitellä. Kuvauskone on nimittäin vaihtunut. Alla oleva kuva on vain DSS pino ja levels+curves. 120x1min
Et pidä vastauksesta, mutta PixInsightiin kannattaa investoida ja kannattaa opetella sen kautta tehty kuvien kalibrointi ja venyttely. Loppukuvan viimeistelyyn saattaa tarvita jotain muuta kuvankäsittelyohjelmaa, mutta reilut 90% kuvien väännöstä sujuu vain PixInsightilla (loputkin, kun viitsii opetella sen käyttöä). PI on ehdottomasti juuri
SE työkalu DS-kuvien tekemiseen ja hintansa arvoinen hankinta :wink:
PS. Kuvasi ei ole suinkaan "kehno" noin hankalasta kohteesta minuutin valoilla kuvatuksi, mutta oikealla ohjelmalla raakakuvista vain saa enemmän irti.
Asiaa puhut. Photoshopilla olen nyt alkanut käsittelemään ja jollain tasolla saanut hommasta kiinni.
Puhun ehkä ihan puutaheinää, mutta yritän vielä avata vähän:
Normaalisti kun kuvaa venyttää, kohina voimistuu. Nyt kun olen vaihtanut kuvauskonetta, kuvista on alkanut tulla tuollaisia "palikkamaisia" Alla vielä kroppi tuosta 7331:stä, missä tämä tarkoittamani palikkamaisuus näkyy juurikin galaksin himmeän ulko-osan kohdalla. Galaksista pois päin värit tummuu tuolleen portaittain eikä siististi. Näyttää siis jotenkin todella voimakkaasti pakatulta kuvalta tai jotain. Tuo ilmiö näkyy jo venyttämättömässä kuvassa. Alla kuitenkin vielä vähän venytetympi ongelman havainnollistamiseksi.
Aikaisemmin olen kuitenkin saanut ihan siedettävää jälkeä DSS+photari kombolla. Alempi kuva vanha kupla vs viime viikonlopun nuijapäät. Toki tässä uudemmassa on seuranta vähän heittänyt ja tähdet rumempia, mutta kuitenkin aika iso ero siihen nähden, että käsittelymetodit identtiset
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 09.10.2018, 22:57:32
Normaalisti kun kuvaa venyttää, kohina voimistuu. Nyt kun olen vaihtanut kuvauskonetta, kuvista on alkanut tulla tuollaisia "palikkamaisia" Alla vielä kroppi tuosta 7331:stä, missä tämä tarkoittamani palikkamaisuus näkyy juurikin galaksin himmeän ulko-osan kohdalla. Galaksista pois päin värit tummuu tuolleen portaittain eikä siististi. Näyttää siis jotenkin todella voimakkaasti pakatulta kuvalta...
Jotenkin syyttävä sormi osoittaa sinne DSS:n suuntaan. Tsekkaa vanhan koneen DSS-asetukset ja säädä/tarkista uuteen koneeseen ne samat asetukset. Yritin itse kaivella foorumilta vanhaa keskustelua siitä, kun DSS oli pinoamisessa laskenut tuollaisia pikselimössöjä ihan omillaan ilman mitään linkkiä todellisuuteen. Sinne oli puolihimmeille alueille syntynyt jotain pikselikuviota, mitä ei mistään yksittäiskuvista löytynyt. Vaihdoin tuon esimerkin jälkeen sitä pinoamisohjelmaakin eli sen verran outoa jälkeä tuo DSS silloin tuotti kuvia pinotessaan. Joku Komakallion käyttäjistä taisi olla mukana tuossa kuviossa ja silloin oli väljästi kyse vuosista 2010..2013, jos oma "mutu" nyt enää muistaa mitään tuosta keskustelusta. Tänne jäi kumminkin vahva muistijälki DSS:n kelvottomuudesta jossain osa-alueillaan, vaikka silloin tällöin sitäkin onnestaa.