Päähäni on salaa hiipinyt ajatus tuota omaa Newtonia(23 kg) keveämmän ja lyhyemmän putken hankkimisesta, mutta itsellä ei ole mitään kuvaa erilaisten putkien soveltuvuudesta järkkärillä (eos 60D) kuvaamiseen.
Esim. tämän tasoisista Celestron EHD8 OTA , GRC 8 C , Vixen VC200L Maksutov OTA tai jokin muu putki. Mitä kokemuksia yleisesti , miten toimii barlowien ja polttovälin lyhentäjien kanssa, täydenkennokoon kameralla(jos sellaisen joskus sattuisi saamaan), kollimoinnin pysyvyys/kollimoinnin "helppous", kuvan laatu, ..
Edge HD8 jos harkitset , se vihjentoi pahasti full frame EOS kameralla polttovälin lyhentäjän kanssa.
(http://i844.photobucket.com/albums/ab8/JuhaPeKa/Canon/Full%20frame%20Flats-EdgeHD8-dual_zpso6lgzckg.jpg)
5D MII F10 & F7
(http://i844.photobucket.com/albums/ab8/JuhaPeKa/Canon/Flat_3_zpsjofjzndo.jpg)
F10 5D MII
Fyysisesti "lyhyillä" kuvausputkilla on usein taipumusta olla myös samalla kovin "hitaita" valokuvausmielessä. Vaikkapa tuo mainitsemasi Vixen VC200L on f/9, käyttämäni 10" RCT on natiivisti f/8, Celestron EdgeHD f/10 jne. Ja jos näitä lyhennetään optisesti vaikka tyypillisellä noin 0,7x lyhentimellä, niin nämä tarjoavat yleensä vain noin 27...30 mm kokoisen korjatun kuva-alan (mikä vastaa APS-C kennon kokoa = 22,5 x 15 mm = 27mm diagonaali), joten voit unohtaa täyskennokoon kamerat tuossa käytössä.
Ja jos noissa "lyhyissä, mutta hitaissa" putkissa päästään "optisesti lyhennettynä" noin f/5 - f/6 tienoille valovoimassa, niin se ei ole nykyaikana kuin keskinkertainen valovoima verrattuna vaikka Newton-tekniikalla tehtyihin f/2.8 - f/4 "valosaaveihin". Tuollaisten "nopeiden" kuvausputkien pohjana oleva f/4 perus-Newton on kooltaan yleisempää f/5...f/6 Newtonia jo selvästi lyhyempi fyysisesti, joten ehkei sitä Newton-putken hyväksi havaittua tekniikkaa kannata kumminkaan liian kevein perustein kokonaan hylätä.
Olen miettinyt itsekin aikoinaan "Newtonia (23 kg) keveämmän ja lyhyemmän putken hankkimisesta" ja olen sen myötä päätynyt kuvaamaan paljon noin f/5.3 putkella (=natiivi f/8 putki 0,67x lyhentimellä varustettuna). Ja tuossa yhteydessä olen saanut paljon jalustan kantavuusongelmia kuriin. Mutta tämän myötä olen päätynyt kuvaamaan aiempaa "hitaammalla" putkella ikään kuin fotonitaloudellisesti epäedullisemmin ts. "käytetty aika / kerätty fotoni" hyötysuhteeni on kärsinyt tässä muutoksessa. Jos katson asiaa kannaltasi, niin kehottaisin miettimään kuinka esim. käsite "Boren-Simon Astrograph" toimisi käytössäsi (esim. 10"/f2.8 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5227_TS-Boren-Simon-PowerNewt-2-8-10-CF---10--f-2-8-Astrograph.html)). Tuossa mallissa on strategiset mitat ovat "Total length of only 950 mm, weight of 11.5 kg." ja kuvauspolttoväliä "711 mm with reducer/corrector" ja kyseinen kuvausputki olisi huomattavasti helpompi kuorma jalustallesi, muttei toisi Newton-miehelle f/2.8:n tarkempaa kollimointivaatimusta lukuunottamatta muita ennestään tuntemattomia lisäongelmia :grin:
Yksi vaihtoehto on hyperstar-viritykset. Niillä pääsee tekemään katadioprisesta putkesta nopean.
Ai niin, tuo hyperstar ei skulaa järkkärin kanssa
Timpe puhuu asiaa tuossa yllä, ei newtonia kannata heti ensimmäisenä unohtaa kun niitäkin löytyy kohtuukokoisina. Itsellänikin on juuri tuo 10" F/2,8 yhdistelmä käytössä, vaikka ei olekaan hankittu Boren Simon merkkisenä. Boren simon 8" putki painaa 7,6 kg ja tuottaa 568mm polttovälin jos haluaa kuvailla laajoja kenttiä kroppikennoisella kameralla. Molempia edellämainittuja voi käyttää myös ilman lyhennintä jolloin valovoima on F/4 ja polttovälit vastaavasti noin 1000mm ja 800mm, tällöin pitää sijoittaa myös komakorjaimeen ja siihen sopii hyvin tämä malli http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3317_Baader-RCC-Newton-Coma-Corrector---triplet-lens---long-distance.html
Jos välttämättä haluaa käyttää täyden kennokoon kameraa niin ei newtonia kannata tässäkään vaiheessa heittää romukoppaan http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p6670_TS-203mm-8--f-3-8-Astrograph---Carbon-tube---45mm-illuminated-and-corrected-field.html myös ASA:lta löytyy sopivia korjaimia joilla myös täyden koon kennoa voi hyödyntää, hintaa niille tosin tulee melkoisesti http://www.astrosysteme.at/eng/correctors_newton.html
Kiitoksia tähänastisista asiaa valaisevista vastauksista. Nuo lyhytpolttoväiset valovoimaiset Newtonit näyttävät todella mielenkiintoisilta, kun niiden pituus ja painokin ovat ihan kohtuullisia tuohon omaan tekeleeseen verrattuna ja mielenkiintoista kuvattavaa noilla polttoväleillä löytyy vaikka kuinka paljon.
Jos rakennat tähtitornin niin putken paino ei haittaa sen jälkeen. Tuo putki vaan on sinänsä toimiva ja 10" on aika isokin, sääli olisi vaihtaa 8" kiinalaiseen.
Joo kyllä tuo nykyinen Newtonkin käyttöön jää, vaikka ostaisin toisen. Tuollaisen Bore Simonsin mukana tulisi polttovälin lyhentäjä. Olisiko se toimiva tuon oman 250mm/F 1300mm peilin kanssa? Itsellä ei noista vehkeistä ole oikein kuvaa minkälaisessa putkissa ne pelittää. Jos toimisi niin se helpottaisi mahdollisesti ostettavan putken valintaa?
Tämä Boren-Simon on siis ihan tavallinen muutaman satasen GSO:n putki, johon myydään "mukana" toista tonnia maksava (esim. ASA:n) correctori mukaan... ei siis poikkea millään tavalla mistään muista markkinoilla olevista newtoneista. Mutta varmasti sinulla on hyviä vaihtoehtoja useita tarjolla! Ja kun mietit, mitä sinulla on mielessäsi kuvaamisen kannalta, niin se rajaa osan valikoimasta pois ja sitten koko ja hinta jättävät jäljelle ne sopivimmat, joista se oikea varmasti löytyy!
Sen verran täytyy täsmentää tuohon Miikan kommenttiin että tuo GSO:n putki on hiilikuitumallia, eli 10 tuumaisena tämä http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5781_GSO-Carbon-Fibre-Newtonian-Telescope-10--F-4---Tube-made-in-Germany.html. Boren Simon on lisännyt tuohon tämän korjaaja/lyhentäjän http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4685_ASA-2-inch-Newton-Coma-Corrector-and-0-73x-Reducer-for-Astrophotography.html Tämä lyhentäjä käy myös muihin newton putkiin, Jpiiran putki on F/5,2 mallia ja tuolla lyhentäjällä F-luvusta tulisi F/3,8 ja polttoväliä noin 950 milliä, putken paino lisääntyy tässä tapauksessa tuon lyhentäjän verran. Vertailun vuoksi linkki myös vastaavaan Boren Simoniin http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5227_TS-Boren-Simon-10--f-2-8-PowerNewton-Astrograph.html. Oma putkeni oli mukana Hauhon tapaamisessa ja nimenomaan 10" mallia, muistaakseni Jpiira näki myös tämän, siinä sinulle vertailukohtaa nykyiseen putkesi ja nopean newtonin välillä.
Joo kyllä muistan Murtsin putken Hauholta, mutta silloin ei vielä ollut ajatusta uudesta putkesta joten ei arvannut kysellä. Nuo Murtsin edellä mainitsemat kaksi putkea näyttävät aikalailla samanlaisilta näin aloittelijan näkökulmasta. Onkohan niissä jotain oleellisia eroja.
taitaakin olla samat putke?
Putki on todellakin sama, ero noissa näyttäisi olevan fokuserissa joka tuossa Boren Simon putkessa on ilmeisesti hieman jämäkämpi (tästä ei ole omakohtaista kokemusta koska oman putkeni ostin aikoinaan käytettynä ilman fokkaria ja hommasin starlight instrumentsin feather touch fokuserin jälkikäteen http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&path=37_49&product_id=52).
Kuten tuolta voi rivien välistä lukea, niin Newton-astrograafin saa rakennettua monella eri tavalla. Minulla on itsellänikin varastossa painava (27 kg) 300/1500mm ATM-Newton (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/300_1500mm_photo_Newton_scope_June_2012_2.jpg) (fokkari (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/300_1500mm_photo_Newton_scope_June_2012_4.jpg)), jonka soisin olevan paljon tuota valovoimaisempi, kevyempi ja tukevampi (!) kuvauspaketti. Tähän päästäisiin, jos kyseisen putken vaihtaisi suurella rahalla esim. http://www.orionoptics.co.uk/AG/ag12.html (http://www.orionoptics.co.uk/AG/ag12.html) malliin. Kustannus-tehokkaampi vaihtoehto olisi vaihtaa putkeksi hiilikuituputki (http://klaushelmi.de/en/), johon pultataan kiinni nykyinen tarkennin ja tuo ASA 0.73x lyhennin/komakorjain. Pääpeilille pitäisi hankkia tukeva pidin, putkeen riittävän suuri apupeili pitimineen ja hiilikuituputkelle tukevat putkipannat ja Losmandy-kisko, niin kokonaisuus olisikin jo tuon Orion Opticsin valmispaketin tapainen kuvauskokoonpano (nyt 300/1095mm = f/3.65), mutta kaikki tuo olisi nykyistä kevyemmässä ja tukevammassa kokoonpanossa. Newton putkesta kuvausputken rakentaminen siis ole mitään rakettitiedettä, ennemminkin kuin Legotalon kasaamista valmiista osista. :wink:
AG12 paketin hinta OrionOpticsilta tilaten ihmeltäväksi:
AG12 Optical Tube Assembly Only 5,995.00
AG12 ACU-3 focuser stabilisation upgrade 465.00
PLDL350. Losmandy attachment plate 350mm long 160.00
All prices are in UK Pounds (Sterling) Subtotal 6,620.00
Delivery 0.00
Tax VAT 1,324.00
TOTAL 7,944.00 UK Pounds = 10,059 EUR. (Ilman postikuluja siis.)
Ei siis pätkän vertaa järkeä, jollei ole Lotto-voittaja... :tongue:
Likimain samaan lopputulokseen kun pääsisi rakentelemalla uuden putken olemassa varastossa olevista osista alle puoleen hintaan...
Ja kuten Hauholla kuultiin ja nähtiin, niin ei se Murtsin 10"/F2.8 ole enää mitenkään tehdastekoisessa kunnossa, vaan enemmänkin kyseessä on hyvällä maulla ja taidolla pitkälle lisätuunattu vakio-GSO (vai mikä se runkovalmistaja nyt olikin?).
Kiitoksia! täällä on tullut todella hyviä näkökohtia Newton putkista. Taidan päätyä hankkimaan Boren Simon 8"/f2.8 putken, jota tuo jalustani nykyisellään varmaan pyörittää ihan hyvin. Tuossa paketissahan tulee se ilmeisesti ihan hyvä polttovälin lyhentäjä jota voin käyttää myös tuossa nykyisessä putkessa. Ja kun saan jalustani toimimaan myös tuon painavamman putken kanssa, niin käytettävissäni on aika laaja polttovälivalikoima.
Putken kollimointiin minulla on TS:n 1.25" laser. Olen muutaman kerran pyöröpöydän avulla säätänyt säteen lähtemään suoraan, mutta se ei oikein pysy kohdallaan. Noita näyttää olevan monenlaisia ja monen hintaisia onko jostain laitteesta hyviä kokemuksia?
Muistelit oikein, alunperin putki oli GSO mutta nyt ei oikein ole varma että olisiko tuo enemmänkin ATM putki kuin GSO... vuosien varrella olen päivittänyt putkea tarpeen mukaan, olen tuunannut sitä mm. seuraavasti
- flokkaus
- tarkentimen ympärystöä tuettu 2mm alumiinilevyllä
- putkea jäykistetty kahdelta suunnalta alumiiniprofiilikiskolla putken sisäpuolelta
- ATM apupeilinpidin (erittäin tukeva kaksoisvannemalli)
- fokusointilaite (ostin ilman fokkaria kun en halunnut alkuperäistä)
- pääpeilin kollimointiruuvien ja lukitusruuvien vaihto keskenään jotta ruuvit eivät pääse koskemaan pääpeiliin
- fokusointilaitteen pohja ATM, palikka johon fokkari kiinnitetään (BASE? mikä lienee suomeksi)
- ATM losmandykisko
- säätöjä siellä täällä
Hyvin on pelannut tähän asti ja varmaan jatkossakin, nyt ei vähään aikaan olekaan tarvinnut tehdä juuri muuta kuin kuvata eli ilmeisesti muutokset ovat toimineet. Muunmuassa meridiaaniflipin jälkeen voi jatkaa kuvauksia koska kollimointi pysyy suht hyvin jos itse kollimoinnissa ei ole sattunut virhettä (lukitukset löysällä yms.). Painoa putkella on nykykunnossa pantoineen päivineen noin 13,2 kg ilman kameraa joka painaa korjaimen kera noin 2,3 kg
Kun kirjoittelin tätä viestiä Jpiira oli kerinnyt kysymään kollimointivälineistä ja omien kokemusten perusteella voin suositella CATSEYE kollimaattoria tuohon touhuun http://www.catseyecollimation.com/, sillä saa putken jus eikä melkein kollimointiin, nuo halvat laserit ovat melkoisen epätarkkoja noin valovoimaisen putken kollimointiin, valovoima nimittäin vaatii myös erittäin tarkan kollimoinnin jotta koko kuva alaa voi menestyksekkäästi käyttää. Foorumilta löytyy myös juttua kyseisestä kapistuksesta http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7701.msg110842#msg110842. Tarkoitukseen löytyy myös kunnon laser kollimaattoreita https://www.collimator.com/ ja niiden käytöstä voi joku niistä tietävä kertoa enemmän koska minulla ei ole kunnon kokemusta niistä, sen verran olen kuitenkin nähnyt että pärjää tuollakin.
Noita Catseye vehkeitä näyttää olevan monenlaisia. Riittääkö kollimointiin tuo pelkkä Catseye Infinity XLK. Katselin joitakin ohjeita, mutta ei tuo ihan kokonaan vielä mennyt perille. Näkeeekö noilla myös sen, että onko apupeili oikeassa kohdassa vai esim. liian kaukana kuten tuossa alemmassa piirroksessa. Vai mikä on se konsti jolla tuon saa mitattua?
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 26.02.2016, 20:11:05
Kun kirjoittelin tätä viestiä Jpiira oli kerinnyt kysymään kollimointivälineistä ja omien kokemusten perusteella voin suositella CATSEYE kollimaattoria tuohon touhuun http://www.catseyecollimation.com/, sillä saa putken jus eikä melkein kollimointiin, nuo halvat laserit ovat melkoisen epätarkkoja noin valovoimaisen putken kollimointiin, valovoima nimittäin vaatii myös erittäin tarkan kollimoinnin jotta koko kuva alaa voi menestyksekkäästi käyttää.
Nappaan kopin tästä eli Howie Glatterin laserkollimaattorit ovat juurikin noita parhaita laserkollimointilaitteita, mitä rahalla saa. Itselläni on tuollainen 1.25" kollimaattori lisäosineen ja ainoa vika siinä on että olisi pitänyt ostaa 2" malli, jotta sen kanssa ei olisi tarvetta käyttää 1.25" -> 2" sovittimia. Ja tästä pääsee sujuvasti laserkolllimoinnin "Akilleen kantapäähän" eli laserin asentumiseen tarkentimeen. Laserin kiristys tarkenninholkkiin pyrkii näet tekemään tyhjäksi kaikki kollimointitarkkuuden tavoittelut riippumatta siitä, kuinka hyvälaatuinen laser on käytössä ja sen takia epäilen sen käyttökelpoisuutta nopeammissa kuin f/5 putkissa.
Glatter tekee myös hyvää laserin lisäosaa nimeltään tuBlug (https://www.collimator.com/img/products/2.jpg), mikä on todella hyvä lisälaite Newtonin pääpeilin nopeaan säätämiseen. Tämän käyttö vaatii laserin valonlähteeksi ja pääpeiliin tarkasti mitoitetun keskusmerkin keskipisteen ympärille. (Oletetaan samalla, että peilin optinen keskipiste ja mekaaninen keskipiste ovat samassa paikassa.) Laitetaan laserkollimaattori tarkentimeen ja säädetään apupeilin kallistus siten, että lasersäde osuu keskelle pääpeilin keskusmerkintänä olevaa rinkulaa. Tuon jälkeen vaihdetaan putken tarkentimeen tuBlug-lisälaite ja sen perään valonlähteenä toimiva laser (tässä ei ole laserin asennolla enää väliä, mutta tuBlugin on syytä olla suorassa). Kävellään putken pääpeilin luo ja käännellään pääpeilin kollimointiruuveja, kunnes pääpeilistä palaava keskusmerkin heijastus näkyy tuon linkkikuvan tavoin keskittyneenä tuossa tuBlugin viistopinnassa. Yksinkertaista ja nopeaa kollimointia Newton-putkille, jonka tekee parissa minuutissa vaikka kuvaussuuntaan ennen kuvaussekvenssin aloittamista. (Hinnoista: 2" tuBlug = $115.00 ja 2" 650nm Howie Glatter laser = $150.00 eli helppoudella on hintansa). Käytännössä virhe tulee tuossa, kun apupeilin asentoa säädetään yksisäteisellä laserilla, jonka voi saada tarkentimeen kiinni kovin monella eri tavalla, joten nopean Newtonin kollimoinnissa
yritys ja erehdys -iterointi voi tulla kyseeseen muutamaan kertaan ennen kuin tarkkuus on riittävälla tasolla. f/5 Newtonissakin sain tuolla menetelmällä APC-S järkkärikennolle johonkin nurkkaan hiukan kollimointivirheiset tähdet huolimattomasti toimien. Liitteenä kaksi järkkärikuvaa EOS 7D:llä vuosilta 2010 ja 2011, joissa resoluutio ollut 5184 x 3456 pikseliä (noista oli varaakin hukata).
Offsetin säätäminen on sellainen mekaaninen kertajuttu eli kun saat sen kertaalleen kuntoon niin se ei tuota ongelmaa enää sen jälkeen. Tässä on pari hyvää verkkosivua asiasta: http://www.skyandtelescope.com/astronomy-equipment/offsetting-your-secondary-mirror/ (http://www.skyandtelescope.com/astronomy-equipment/offsetting-your-secondary-mirror/)
http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html (http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html) (offset kuvat alempana, mutta kannattaa lukea koko ketju ja myös kohta
The laser collimator varauksineen)
http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli2.htm#barlowlaser (http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli2.htm#barlowlaser) (Ei sen laserin tarvitse olla HG-laserin tapainen laatulaite, kun tietää mitä tekee... ;-)
Itselläni on sellainen peruskäsitys, että laserkollimaattorilla pääsee alkuun nopean kuvausputken kollimoinnissa, mutta tuollainen Catseye vaaditaan sitten tarkempaan työhön, jos halutaan f/2.8 100% kuvauskuntoon. Noita nopeita f/2.8 kokoonpanoja on käytössä mm. Komakallion pojilla (Murtsin lisäksi), joten esim. Naavis voisi kommentoida asiaa f/2.8 putkella kuvaamisesta. Yksi filosofia on jättää kollimointi "riittävän hyvään" kuntoon ja unohtaa turha "nysvääminen" nurkkatähtien kanssa... :grin:
Kiitokset Timpelle noista edellisistä. Tässä pilvisinä päivinä parantelin jalustani tasapainoa ja sainkin myös deklinaatiopuolen sellaiseksi, että askelmoottorit jaksavat nyt liikuttaa tuota Newtoniani missä asennossa vain.
Eilen illalla oli pari tuntia kirkasta. Laitoin kameran kuvaamaan 3,5 minuutin valotuksia samalla kun kokeilin phd2:n eri arvoja. Pinosin kaikki (14) kuvaa dss:llä ja yritin käsitellä Pixinsightilla. Jalustassa ja putken kollimoinnissa, ym on vielä parantamisen varaa ja kuvien pinoamista ja käsittelyä pitäisi alkaa opettelemaan kunhan tähdet näkyisivät vähän pitempiä pätkiä kerralla.
Edistystä tapahtuu.
Onko jälkimmäinen siis tasapainotukseen tarkoitettu ?
Joo nuo painot ei järin isoja ole, mutta tuossa jalustassa itsessään "keinu" johon puki laitetaan toimii osittain tasapainottajana ja nuo juuri ja juuri riittävät tuon oman putkeni tasapainottamiseen sekä vaakasuorassa että täysin pystyssä jolloin deklinaatiopuoli on ok.
Päädyin tilaamaan tuollaisen lyhytpolttovälisen 8" Boren Simon putken. Eilen pääsin kokeilemaan sen toimivuutta. Kuvissa tarkennus ei ollut ihan kohdallaan. Kuvissa näyttäisi mielestäni, että komavirhe on liian iso. Onkohan tuon komakorjaimen kiinnittäminen tuohon kameraan ok vai pitäisikö siinä olla jokin tietynpaksuinen kiinnitysrengas? Vai missä voisi olla syy?
Tuon BS:n korjaimen backfocus on aika kriittinen.
Netistä lunttasin että on 65mm ja kun Canonin backfokus on 44mm, niin tarvitset siihen 11mm välikappaleen.
Voi olla että tarkkaa etäisyyttä joutuu kokeilemalla säätämään.
Ja ko putkien omistajat korjaa jos olen puhunut puuta heinää.
Korjaimen etäisyys kennosta on tosiaan hyvinkin tarkka. Näyttämälläsi asennuksella se on ainakin 21 milliä pielessä, joten en ihmettele jos komavirhettä piisaa. :grin: Tuosta T2-adapterista tulee varmaan vielä lisää etäisyyttä. Etäisyys pitäisi saada noin millin tarkkuudella oikein.
Joo kiitoksia nopeista vastauksista. Jotain tuollasta aavistelinkin. Pitäisikö tuossa välissä siis olla jokin lisäpala vai onko tuo t2-adapteri liian paksu?jolla olen kiinnittänyt
Tuollaisesta normaalista T2-adapterista tulee kierteestä kennolle matkaa 55mm, eli 10mm loitto pitäisi saada väliin. Kannattaa kuitenkin tarkistusmitata omat palat.
Löysin laatikoistani 7,5 mm renkaan ja n. 3mm levyn tuonne kameran ja komakorjaimen väliin. kuvassa 5 minuutin valotus jonnekin etelänpuolelle. Tuo näyttää jo tosi hyvältä ainakin minun mielestä. Komaa näyttäisi olevan vain kulmissa ja vähän enemmän tuolla vasemmassa yläkulmassa olisiko siis kollimoinnissa jotain pientä epätarkkuutta.
Jalustan seurantakin parani deklinaation osalta, kun drift alignilla koetin säädellä sen punaisen viivan jotenkuten vaakasuoraksi etelässä ja idässä. Tosin tuo säätämismukavuus ei jalustassani vielä ole ihan laboratoriotasoa (sorkkarauta, rautakanki). Quidauskuvan mukaan näyttäisi tuo käyntinopeus olevan vielä vähän liian hidas. Ehkä näillä jo ensi syksynä pääsee kuvaamaankin. Kiitokset vielä kaikille hyvistä ja nopeista vastauksista kysymyksiini.
Tuossa kuvassasi on NGC 4227 ja NGC 4203, astrometrystä (http://nova.astrometry.net/user_images/1059908#annotated) näkee paikan.
Nämä pilviset viikot näyttävät tulevan kalliiksi, kun ehtii liikaa selailemaan nettiä. FLO:sta tilasin tuon kuvan kameran. Paktissa oli myös tuo pieni musta muovilieriö ja tuossa foliossa kolme pilleriä. Nuo lienee jotain kuivaus tarvikkeita (vai liekö jotain ostohaluja kasvattavia ...) Pitääköhän kameraa käyttöjen välillä kuivata jotenkin tuollaisilla tarvikkeilla vai mikähän niiden tarkoitus on?
Tuohon vanhaan Newtoniini vähän haikeinmielin laitoin kaupallisen fokuserin. Sovittelin tuon moottorin myös BorenSimonin fokuseriin. Nuo vehkeet näyttäisivät toimivan Sequence generator pron:n kautta ihan ok, mutta saa nähdä mitä niillä osaa tehdä jos tähdet vielä ilmestyvät ja jos saan jalustani säädöt kohdalleen.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 19.10.2016, 11:12:56
Nämä pilviset viikot näyttävät tulevan kalliiksi, kun ehtii liikaa selailemaan nettiä. FLO:sta tilasin tuon kuvan kameran. Paktissa oli myös tuo pieni musta muovilieriö ja tuossa foliossa kolme pilleriä. Nuo lienee jotain kuivaus tarvikkeita (vai liekö jotain ostohaluja kasvattavia ...) Pitääköhän kameraa käyttöjen välillä kuivata jotenkin tuollaisilla tarvikkeilla vai mikähän niiden tarkoitus on?
Kameran kennokammiossa on luullakseni valmiina kuivauspatruuna, joka pitää kennon kuivana. Patruuna lakkaa toimimasta aikanaan, jolloin tilalle voi vaihtaa uuden.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 19.10.2016, 11:12:56
Paktissa oli myös tuo pieni musta muovilieriö ja tuossa foliossa kolme pilleriä. Nuo lienee jotain kuivaus tarvikkeita (vai liekö jotain ostohaluja kasvattavia ...) Pitääköhän kameraa käyttöjen välillä kuivata jotenkin tuollaisilla tarvikkeilla vai mikähän niiden tarkoitus on?
Naaviksen tieto on paikkaansapitävä. Vertaa sitä vaikka QSI:n ohjekirjan 82-83 sivuihin täällä: http://www.qsimaging.com/docs/QSI%20User%20Guide%203.1.pdf (http://www.qsimaging.com/docs/QSI%20User%20Guide%203.1.pdf)
QSI:n tuki kehuskelee huoltoon lähetettävän kamerakammion argon-täyttämisellä, mutta kumminkin asia on myös näin:
"Argon has better thermal insulating properties than air and provides the best results, but the camera will work extremely well in most conditions with just air in the chamber and an active desiccant plug."Ohje QSI:n kuivauspatruunan varaamiseen on tässä:
"Lift the brass desiccant canister from the camera. Preheat an oven to 500 degrees Fahrenheit. Place the desiccant canister in the 500°F oven for 4 to 5 hours. This will drive out the
accumulated water molecules, recharging the desiccant."Kamerasi ohjekirjasta saattaa löytyä vastaava tieto noiden patruunoiden käytöstä. Itse olen kertaalleen kuumentanut tuota patruunaa 260°C lämmössä vaimon ihmetellessä, miksi tyhjä uuni on ollut päällä... :tongue: Pitäisi itse asiassa tehdä kohta sama uusiksi tälle vm.2011 kameralleni. Kennon kosteusongelmia ei ole esiintynyt.
joo kiitoksia noista vastauksista. Tuo musta muovilieriö onkin avain jolla sen kuivausnappulan luukun saa auki sitten kun tarvitsee.
Onkohan kaukoputkella (polttovälillä tai...) vaikutusta comakorjaimen/pottovälinlyhentäjän backfokukseen? Eli jos saan tuon kohdalleen BorenSimonissa(8"), niin toimiiko samalla asetuksella tuossa omassa 250/1300 putkessa?
Pystytin eilen Newtonin, 10" f1200mm. Testasin off-focusta, aika pyöreä oli. Tosin kehällä oli vähän sahanterää, mistä se kertoo? Käytin 24mm Hyperionia, 50x suurennos ja 5mm Vixen NLV:tä, 240x suurennos. Vixenillä näki sisemmät kehät himmeinä mutta hyvin pyöreinä. Vega oli tähtenä, eli lyhyt matka läpi ilmakehän.
Vaikea arvioida ilman valokuvaa, mitä tuo "vähän sahanterää" tarkoittaa, mutta tässä joitakin vuosien varrella vastaan tulleita ilmiöitä.
Yksittäinen "sahan piikki" / kiila epäfokusoidun tähden ylä- tai alareunassa kertoo putken sisäisistä lämpötilaeroista, ratkaisuna on jäähdyttää putkea pitempään ja käyttää mahdollisuuksien mukaan tuuletinta pääpeilin takana.
Liikkuva sahalaita tähden kuvan kehällä kertoo huonosta seeingistä. Sekin voi joskus parantua, jos vähän odottelee.
Ursan tornin ensimmäisessä C8:ssa oli lievästi sahalaitaiset diffraktiorenkaat epäfokuksessa. Varmaankin se johtui peilin pinnan epätasaisuudesta, mutta ei se niin suurta ollut, että siitä olisi ollut merkittävää haittaa.
Ehkä ei ollut tarpeeksi jäähtynyt tosin ainakin 2 tuntia odottelin jotta tulee pimeä. Kuitenkin kuuta katsellessa antaa terävän kuvan. Harmittaa kun vuodessa puut kasvaa melkein metrin niin planeettoja ei näe...