Tulihan se sieltä useamman vuoden odottelun jälkeen, eli kinokoon 24x36 mm kennolla varustettu Pentax K-1, eikä hintakaan ole paha:
http://www.dpreview.com/reviews/pentax-k-1/ (http://www.dpreview.com/reviews/pentax-k-1/)
https://www.topshot.fi/product/11027/ (https://www.topshot.fi/product/11027/)
Kaikenlaista ominaisuutta ja hienoutta luvataan, ja varmaan hyvä kamera onkin. Mutta kuitenkin mietityttää lähteä tilausjonon jatkeeksi, koska on entuudestaan Pentax K-5, joka on aivan erinomainen croppikoon kamera, monen testin voittaja ja erittäin vähäkohinainen.
Mitä mieltä ollaan CaNikon-osastossa? Onko ff merkittävästi parempi kuin croppikoon kamera? Kohinaa vähemmän, parempi dynamiikka ja resoluutio - mutta onko ero merkittävä?
Yhden ff-haitankin keksin, eli 1.25" okulaaripidikkeissä tapahtuu väistämättä vinjetoitumista, kun croppikokoisella saa koko alan kuvan.
Jorma M.
Kangasala
Nikonisti täällä huutelee. Kuvailen enimmäkseen öisiä maisemakuvia ja revontulia (kertavalotuksilla ilman seurantaa). Sellaisessa käytössä siirtyminen full frameen toi todella merkittäviä etuja. Vanha kamera oli Nikon D7000 ja nykyinen D610.
Käsittelemätöntä RAW-tiedostoa katsottaessa D610 kohisee ISO1600:lla silmämääräisesti vähemmän kuin D7000 ISO800:lla, mutta vielä merkittävämmät erot tulevat vastaan Lightroom-prosessoinnissa. LR:n kohinansuotimilla pääsee D610:n ISO1600-valotusten kohinasta käytännössä täysin eroon ilman (omassa käytössä) merkittävää detaljien menetystä. Muutenkin D610:n raw-tiedosto sietää huomattavasti enemmän mm. valotuksen säätöä. D610:n pikselikoko on isompi ja tiheys pienempi kuin D7000:n, eli siitä kai tuo ero tulee. K-1:n kennossa on pikseleitä enemmän ja tiheämmässä (taitaa vastata siltä osin lähinnä Nikonin D800 / D810), mutta konstruktio on tietysti uudempi.
Miinuspuolena full frameen siirtymisessä oli sitten tietysti se, että linssit menivät myös uusiksi ja ff-lasithan maksavat ihan riittävästi. Jotkut vanhoista laseista toimivat ff:nkin kanssa, mutta piirto erityisesti reunoilta oli sitten mitä oli -> vaihtoon. Ostin muuten syksyllä D610:n kaveriksi Tamronin uuden 15-30 / F2.8:n, jonka sisuskalut Dpreview oli löytävinään Pentaxin uudesta vastaavasta. Siitä lasista ei ole kuin hyvää sanottavaa. Erään suht' edistyneen käyttäjän mielestä piirtää erityisesti reunoilta jopa paremmin täydellä aukolla laajassa päässä kuin tuplahintainen Nikonin 14-24:
https://photographylife.com/reviews/tamron-15-30mm-f2-8
EDIT: Näyttää olevan tuolla Photographylifessä (hyvä saitti!) ensituntumaa myös K-1:stä.
-Mika-
K-1:n yksi vaikutus näyttäisi olevan vanhojen Pentax K-linssien hintojen nousu...
No, onneksi niitä on muutamia jemmassa.
Jorma M.
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 18.02.2016, 18:10:14
Mitä mieltä ollaan CaNikon-osastossa? Onko ff merkittävästi parempi kuin croppikoon kamera? Kohinaa vähemmän, parempi dynamiikka ja resoluutio - mutta onko ero merkittävä?
On. Todellakin.
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 23.02.2016, 10:35:46
On. Todellakin.
Jossain muualla taisi olla keskustelua ettei se kennon koko suoraan vaikuta kuvan ominaisuuksiin, paitsi tietysti kokoon. Pikselien koko, kennon herkkyys, erillaiset filtterit kennon edessä, kennon ominaisuudet kohinan kanssa vaikuttavat. Ff on varmasti yleisesti otettuna parempi, mutta kennon koko on myös rajoittava tekijä ja vaatii kalustolta enemmän. Esimerkiksi 2" focuserin kanssa ff vinjetoi ilmeisesti reippaasti.
Niinhän se kai on, että yksittäisen pikselin koko on se merkittävin. Siinä ihan fysiikan lait määrää, että mitä isompi pikseli, sen parempi hämäräkuvauksessa/ korkeilla ISO arvoilla.
Pienimmät kennot ja pikselit on tässä itsellänikin olevassa m4/3 järjestelmässä. Nykyään siinä on 16-20 miljoonaa pikseliä kennossa. Koska kroppikerroin on kaksi, niin jos olen oikein ymmärtänyt pinta-ala FF-kennossa on nelinkertainen. Eli silloin kun FF kennossa on 64-80 miljoonaa pikseliä ovat kennojen ominaisuudet periaatteessa samanlaiset. Ero on ainoastaan kuva-alassa.
APS-C kennon kerroinhan on 1,5-1,6. Pintala FF-kennossa 2,56 kertainen (?). Tällä hetkellä taitaa yleisin pikselimäärä APS-C kennoissa olla n. 25 miljoonaa, eli FF-kennossa vastaavaan pikseli kokoon päästäisiin n 60 miljoonalla pikselillä.
Jos noi laskelmat on oikein, niin jotkut FF-kennot lähestyy pikselikoossa APS-C:tä. Mutta esim. juuri tässä K-1:ssä pikselit ovat vielä selvästi isompia. Muutenkin Pentax on hämäräkuvaus ominaisuuksiltaan aina ollut ihan parhaimmistoa. Ei kai ole mitään syytä epäillä etteikö K-1:n olisi.
Saa nähdä miten paljon pikselimäärät vielä nousee. Sikäli järjetöntä kasvattaa enää paljoakaan, koska optiikat ei kuitenkaan pysty hyödyntämään niitä. Jos mennään pelkästään optiikan erotuskyvyn ehdoilla, niin silloinhan jossain vaiheessa kaikissa kennoissa on suunnilleen yhtä isot pikselit. Ja silloin kaikissa on suunnilleen samat hämäräkuvaus ominaisuudet. Toivottavasti kuitenkin valmistajat, vai pitäisikö sanoa mieluummin kuluttajat, kiinnittävät huomiota muuhunkin kuin pelkästää pikseleiden määrään. Nykyiset määrät alkaa olemaan kuitenkin jo todella riittävät, nyt kun alettaisiin vaan ponnisteleman parempien pikseleiden ja kennojen puolesta.
t. Petri
Lainaus käyttäjältä: rintape - 24.02.2016, 09:57:56
Niinhän se kai on, että yksittäisen pikselin koko on se merkittävin. Siinä ihan fysiikan lait määrää, että mitä isompi pikseli, sen parempi hämäräkuvauksessa/ korkeilla ISO arvoilla.
tämä tietysti pätee vain yksittäistä pikseliä tarkastellessa, kuvatasolla määrittävä tekijä on kennon kokonaispinta-ala.
Ei kai se noin voi olla?
Otetaan ensin yksi kenno ja tehdään kamera. Sitten toinen versio, kamera jossa on vaikka neljä samanlaista kennoa vierekkäin. Eihän näiden kameroidem ominaisuuksissa ole mitään eroja? Muuta kuin, että toisen kuva-ala on isompi.
Kyllä kai niiden ominaisuudet, signaali/kohina suhde (?), hämäräominaisuudet, korkeat ISO arvot, dynamiikka (vai onko se dynaaminen alue) ovat täsmälleen samat. Ei kai tuo pinta-alan kasvu muuta kennon ominaisuuksia millään tavalla?
t. Petri
Lainaus käyttäjältä: rintape - 24.02.2016, 13:24:40
Kyllä kai niiden ominaisuudet, signaali/kohina suhde (?), hämäräominaisuudet, korkeat ISO arvot, dynamiikka (vai onko se dynaaminen alue) ovat täsmälleen samat. Ei kai tuo pinta-alan kasvu muuta kennon ominaisuuksia millään tavalla?
t. Petri
Kennon ominaisuudet sinällään eivät muutu, mutta näennäinen kohinan määrä voi muuttua riippuen siitä miten kuvia tarkastellaan. Neljä kertaa suurempi kenno kerää neljä kertaa enemmän valoa. Jos suuresta kennosta tullutta kuvaa katsellaan samankokoisena pienestä kennosta tulleen kuvan kanssa (optiikan, pikselikoon sun muiden pysyessä vakiona), suuresta kennosta tullut kuva näyttää kohinattomammalta. Jos taas tarkastellaan kuvia siten, että neljä kertaa suuremmasta kennosta tuleva kuva näkyy neljä kertaa suurempana, kohinataso on toki sama.
Tuota en ihan täysin ymmärrä. Luin oikein yhden artikkelin (taas) asiasta, mutta se ei ihan täysin aukea.
Eli jos otetaan kuva samasta kohteesta, on se sitten tähtitaivaalla tai maalaismaisemassa ja käytetään samaa aukkoa, valotusaikaa ja ISO arvoa, niin neljä kertaa isompi kenno tosiaan kerää neljä kertaa enemmän valoa. Siinä onkin sitten vielä ymmärtämistä, että miksi se ison kennon kuva ei sitten ylivalotu? Tai miksi ei voi käyttää nopeampaa valotusaikaa?
Mutta kyllä sillä kennon koollakin siis on paljon merkitystä, vaikka ne yksittäiset pikselit olisi täysin samoja kuin pienemmässä.
t. Petri
Mutua. Mutta siis isomman kennon isommat pikselit keräävät enemmän valoa? Tai vastaavasti isompi kokonais ala kerää luonnollisesti enemmän valoa?
Mutta jos hypoteettisesti teippaat ff kennosta croppi kennoisen, ei mikään muu muutu kuin kuva-ala?
Lainaus käyttäjältä: rintape - 26.02.2016, 10:02:22
Eli jos otetaan kuva samasta kohteesta, on se sitten tähtitaivaalla tai maalaismaisemassa ja käytetään samaa aukkoa, valotusaikaa ja ISO arvoa, niin neljä kertaa isompi kenno tosiaan kerää neljä kertaa enemmän valoa. Siinä onkin sitten vielä ymmärtämistä, että miksi se ison kennon kuva ei sitten ylivalotu? Tai miksi ei voi käyttää nopeampaa valotusaikaa?
Näissä on helppo mennä sekaisin jos ei onnistu kunnolla hahmottamaan, mitkä suureet vertailussa pysyy samana ja mitkä muuttuvat. Ongelmaa ei helpota se, että noiden tekstien kirjoittajatkaan ei aina hahmota asiaa.
Tuossa vertailussa josta nyt puhut kannattaa ainakin aluksi unohtaa pikselit kokonaan ja ajatella vain kokonaisfotonimäärää jonka kenno kerää. Päätit että valotusaika, aukkosuhde ja ISO pysyy samana, ok. Ratkaisevaksi suureeksi tulee nyt polttoväli.
Jos haluat pienemmällä kennolla ja neljä kertaa isommalla (pinta-ala) kennolla samanlaisen kuvan samasta maisemasta/kohteesta, tarvitaan sen isomman kennon eteen kaksi kertaa pidempi polttoväli. Koska päätit että aukkosuhde pysyy samana, niin silloinhan varsinainen apertuuri eli linssin koko on kaksi kertaa isompi (halkaisija). Linssin pinta-ala on silloin nelinkertainen, ja se on se joka kerää neljä kertaa enemmän niitä fotoneita.
No miksi sitten kuva ei ylivalotu tai miksei voi lyhentää valotusaikaa? Se riippuu niistä pikseleistä.
Jos myös pikselit ovat isommassa kamerassa nelinkertaisia (pinta-ala), niin kyllä niihin silloin tulee neljä kertaa enemmän fotoneita. Silloin juuri kuva myös ylivalottuu neljäsosassa siitä ajasta kuin pikkukennolla.
Jos taas se isompi kenno tehdään samanlaisilla pikseleillä kuin pienempi, niin kuva valottuu samaa tahtia. Vaikka isomman kameran linssissä on neljä kertaa enemmän pinta-alaa, sen pidempi polttoväli levittää kohteen kuvan vähän isommaksi kennolla, joten se valo jakautuu isommalle alalle. Nimenomaan aukkosuhde on se mikä määrää paljonko valoa tulee kennolle pinta-alaa kohti.
Jos vertaat isolla kennolla isoilla pikseleillä otettua kuvaa siihen pienen kennon kuvaan, niin ne ovat muuten täysin identtisiä mutta kohinaa on ison kennon kuvassa vähemmän.
Jos taas vertaat isolla kennolla pienillä pikseleillä otettua kuvaa pieneen kennoon, niin pikselikohtainen kohina on sama. Siinä siis sitä ison kennon kohinaetua on vaihtokaupattu parempaan resoluutioon. Tästä jos jälkikäteen laskisit vaikka 2x2 binnauksen, saisit samanlaisen kuvan kuin pikkukennolla, mutta vähempikohinaisena.
Jos vielä on jotain epäselvää niin ei muuta kuin kysymään. :grin:
Lainaus käyttäjältä: rintape - 24.02.2016, 13:24:40
Otetaan ensin yksi kenno ja tehdään kamera. Sitten toinen versio, kamera jossa on vaikka neljä samanlaista kennoa vierekkäin. Eihän näiden kameroidem ominaisuuksissa ole mitään eroja? Muuta kuin, että toisen kuva-ala on isompi.
Vastaan vielä tähän, koska tätä kombinaatiota en käynyt läpi edellisessä.
Tässä on nyt siis kyseessä neljä kertaa isompi kenno (pinta-ala), jossa on samat pikselit kuin pienemmässä. Lisäksi ilmeisesti oletetaan että optiikka on sama molemmissa.
Tottakai on niin, että tässä kuvien ominaisuudet pikselitasolla ei poikkea mitenkään. Erityisesti jos otat pikkukennon kokoisen kroppauksen sen ison keskeltä, saat täysin identtisen kuvan.
Tuossa äskeisessä esimerkissä vaihdeltiin pikseleiden kokoa ja saatiin sillä tehtyä vaihtokauppaa siitä halutaanko pieni kohina vai tarkka resoluutio. Tässä onkin tehty niin että pitämällä polttoväli samana, saatiinkin kennoa isontamalla palkinnoksi isompi kuva-ala, siis näkökenttä taivaalla.
Samuli yritti tuossa ylempänä sanoa, että jos näitä kahta kuvaa nyt verrattaisiin samassa koossa eli isommalle kuvalle tehtäisiin vaikka 2x2 binnaus, niin se isompi olisi vähempikohinainen. Toisaalta kohde ei siinä ole yhtä iso ja tarkka. Mutta taas toisaalta kohteen ympärillä näkyy lisää tavaraa.
Tässä sopassa on nyt siis muuttuvina tekijöinä polttoväli, kennon koko ja pikselin koko. Näiden välillä kun tasapainotellaan, niin saadaan muuttuviksi suureiksi näkökentän koko, kohinan määrä ja pikselikohtainen resoluutio. Näistä täytyy sitten valita sopiva kombinaatio siihen mitä halutaan kuvata. Ai niin ja se lompakko...
Sotketaan mukaan vielä pikselin kapasiteetti, jolloin suureen pikseliin mahtuu kaatamaan enemmän fotoneita kuin pieneen ennen kuin ne läikkyy yli. :wink:
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 26.02.2016, 11:28:23
Sotketaan mukaan vielä pikselin kapasiteetti, jolloin suureen pikseliin mahtuu kaatamaan enemmän fotoneita kuin pieneen ennen kuin ne läikkyy yli. :wink:
No eikä sotketa. :grin: Sille polulle kun lähdetään, niin löytyy vielä aika paljon kaikkea huomioon otettavaa.
Huomaa että tuossa edellä speksattiin ISO-arvo vakioksi. Tarkoittaa sitä että kennon luvussa gaini on säädetty sille tasolle että sama määrä fotoneita saturoi sen pikselin riippumatta montako elektronia se kykenee pitämään sisällään. Eli tuo huomio ei ole oleellinen tuossa Petrin kysymässä vertailussa.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.02.2016, 11:42:59
No eikä sotketa. :grin: Sille polulle kun lähdetään, niin löytyy vielä aika paljon kaikkea huomioon otettavaa.
Myöhäistä, liian myöhäistä, askel on jo otettu :evil:
Eikös sama gaini molemmissa nimenomaan johda pienemmän pikselin nopeampaan valottumiseen? Vai oliko tarkoitus pohtia että suurempaa pikseliä voidaan ajaa suuremmalla "herkkyydellä" jolloin molemmat saturoituvat samalla silmänräpäyksellä?
En tosin tiedä ihan tarkkaan mitä kysyttiin kun en kehtaa avata tätä threadia isoksi kesken työpalaverin :tongue:
No niin, tässäpä taas sulateltavaa. Siitä on n. 25 vuotta kun aloin harrastamaan luontokuvausta. Noin 24 vuotta siten tiesin valokuvauksesta jo kaiken.
Hiukan alkuperäisestä asiasta. Pentaxissa on jotain mikä vetoaa muhun. Vaikka kehunkin tätä käyttämääni m4/3-systeemiä niin kyllä tarkkaan muitakin seuraan. Ja tosiaaan tuo Pentax on jostain systä sellainen joka kolahtaa. K-1:n alustava hinta ainakin on korkeampi (liian kallis ehkä itselleni) kuin mitä ensimmäiset arviot antoivat odottaa. K-3 II:sen hinta taas on laskenut erittäin houkuttelevalle tasolle. Itselläni kuitenkin suurin osa kuvauksesta on ihan "perinteistä" luontokuvausta, niin muutamia juttuja jotka harmittaa.
K-1:n sarjakuvaus 4,4 fps. Olympuksen/ panasonicin paljon halvemmissakin rungoissa 8-12 fps ja panan 4K videon valokuvamoodissa saa 30 pfs, tosin ne on 8 megapikselin kuvia.
Olympuksella on oikein luovia valotusjuttuja pitkiin valotuksiin. Jos oikein olen ymmärtänyt, niissä on käytännössä valmis salamatriggeri valmiina.
Tarkennuksen haarukointi/ pinoaminen. Nämä panasonic ja olympus on vienyt muita edelle. Lähikuvauksessa nuo antaisivat kyllä kivan lisän.
Mutta kun viikonloppuna taas kuvasin vesipallo-ottelua tai välillä poikien sählymatseja niin olisihan se kiva nostaa herkkyys 6400 ja ehkäpä ylikin. K-1/ K-3 liitettynä pentaxin 150-450 zoomiin niin kyllähän siinä olisi mainio paketi lintujahtiin. Miksi kukaan ei tee täydellistä järjestelmää?
Noh, tulikohan tässä loppujen lopuksi paljon asiaa alkueräiseen kysymykseen? Mutta kun on asiaa niin pitää päästä kertomaan.
t. Petri
Itselle on riittänyt että kameralla saa kuvaa :) solutasolla rämpiminen vaan sotkee asioita, Olympuksen 3/4 sydeemillä nykyään, kittilasi keulilla ja näillä saa kuvia :) vaikka takana myös yli 20 vuotta harrastusta ei ole tarvetta ostaa sitä linjaston kalleinta härpäkettä, toki jos olisi tarvetta sellaiselle niin toki niitä saa ostaa, tämä ihan henkilökohtainen valinta.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 26.02.2016, 12:24:53
Eikös sama gaini molemmissa nimenomaan johda pienemmän pikselin nopeampaan valottumiseen? Vai oliko tarkoitus pohtia että suurempaa pikseliä voidaan ajaa suuremmalla "herkkyydellä" jolloin molemmat saturoituvat samalla silmänräpäyksellä?
Nimenomaan ei ole sama gaini, vaan sen verran eri että saadaan sama ISO-arvo. Nyt kun on kyse järkkäreistä, niin ilman tuota ISO-arvoa olisi normaaleiden valokuvaajien täysin mahdotonta saada valotus oikein jos eri kokoisilla pikseleillä palaisi eri vaiheessa asiat puhki.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 26.02.2016, 12:24:53
En tosin tiedä ihan tarkkaan mitä kysyttiin kun en kehtaa avata tätä threadia isoksi kesken työpalaverin :tongue:
Alkuperäinen (tai siis Petrin esittämä) kysymys oli että mitä eroa kuvissa on jos kennon pinta-ala nelinkertaistetaan, mutta valotusaika, aukkosuhde ja ISO-arvo pysyvät samana.
Vastaus on että riippuu sekä polttovälistä että pikseleiden koosta.
Lainaus käyttäjältä: rintape - 26.02.2016, 12:42:01
Noh, tulikohan tässä loppujen lopuksi paljon asiaa alkueräiseen kysymykseen? Mutta kun on asiaa niin pitää päästä kertomaan.
En lainkaan ymmärrä mitä meinaat. :afro:
Siinä se varmaan onkin, että en puhu ISO-arvosta ollenkaan - vaan sotken mukaan vertailun vuoksi pikselin vetoisuuden :smiley:
No niin. Uskon saavuttaneeni korkeamman ymmärryksen tason. Yksi erinomainen artikkeli asiasta löytyi mirrorlessons sivustolta.
Samasta kohteesta isolla ja neljäsosan kokoisella kennolla (esim. FF-kenno ja m4/3, käytän noita itse aina pohdinnoissani) otettaessa isompi kenno kokoaa neljä kertaa enemmän valoa.
Lainaus Laurin vastauksesta:
"Jos haluat pienemmällä kennolla ja neljä kertaa isommalla (pinta-ala) kennolla samanlaisen kuvan samasta maisemasta/kohteesta, tarvitaan sen isomman kennon eteen kaksi kertaa pidempi polttoväli. Koska päätit että aukkosuhde pysyy samana, niin silloinhan varsinainen apertuuri eli linssin koko on kaksi kertaa isompi (halkaisija). Linssin pinta-ala on silloin nelinkertainen, ja se on se joka kerää neljä kertaa enemmän niitä fotoneita."
Mun täytyy aina ymmärtää omalla tavallani (tai olla ymmärtämättä), niin mietin asian nimenomaan kennon pinnalla, en niinkään linssin koon kautta. Onko sitten ihan oikein en tiedä, mutta auttaa ymmärtämään. Eli mennään sinne kameran sisään seisomaan kennon viereen ja tutkitaan molemmista samaa pinta-alan yksikköä. Valotetaan kennoa samalla aukkoarvolla ja valotusajalla. Molemmissa sama ala valottuu samalla tavalla. Mutta koska se toinen kenno on neljä kertaa isompi tarvitaan neljä kertaa enemmän valoa, että saamme koko kennon pinnan valotettua. Jos leivotaan 5 cm paksuja mokkapaloja, niin neljä kertaa isompaan uunipelttiin tarvitaan neljä kertaa enemmän taikinaa. Silti kummasta tahansa leivoksesta leikattu 5x5 sentin pala tuoksuu ja maistuu ihan samalta. No eihän kukaan oikeasti noin pieniä paloja leikkaa.
Em. artikkelissa fotoneita verrattiin dataan, tietoon. Ja sitähän ne ovat. Ne välittävät tietoa kameran kennolle, josta se muutetaan kuvaksi. Sitä prosessia en aio edes yrittää ymmärtää. Neljä kertaa isompaan kennoon saamme neljä kertaa enemmän tietoa. Onhan se selvä, että kuvan täytyy olla parempi. Signaali/kohina suhde on parempi. Onko se sitten neljä kertaa parempi? Ei kai ainakaan millään mitattavissa olevalla tekijällä ja kauneus on katsojan silmissä.
Nyt odotellaan, että Lauri puhkaisee mun mokkapalan tuoksuisen kuplani. :shocked:
t. Petri
Nämä mokkapalathan ovat nyt sama asia kuin pikselit. Sulla on FF-kenno ja m4/3-kenno (eli kaksi erikokoista uunipeltiä). Sama aukkosuhde => taikinaa tulee pellille samaa vauhtia. Saman kokoiset pikselit => leikkaat kummastakin pellistä samankokoisia, 5x5cm, mokkapaloja.
Tässä on nyt tilanne jonka käsittelin tuossa perään laittamassani täydennysviestissä:
LainaaTässä on nyt siis kyseessä neljä kertaa isompi kenno (pinta-ala), jossa on samat pikselit kuin pienemmässä. Lisäksi ilmeisesti oletetaan että optiikka on sama molemmissa.
Tottakai on niin, että tässä kuvien ominaisuudet pikselitasolla ei poikkea mitenkään. Erityisesti jos otat pikkukennon kokoisen kroppauksen sen ison keskeltä, saat täysin identtisen kuvan.
Olet siis täysin oikeassa. Ei ole mitään eroa kummanko pellin keskeltä otat mokkapalat, ne on samanlaisia. Ainoa ero on että isommalla pellillä saat enemmän mokkapaloja (laajempi näkökenttä).
Nyt jos sen isomman kennon eteen olisikin laitettu tuplasti pidempi optiikka (sama aukkosuhde), niin tilanne muuttuisi vähän. Jos esim. pienemmällä kameralla M33-galaksi mahtuu just ja just kennolle, niin sama tilanne on isommalla: galaksi on justiinsa kennon kokoinen. Ainoa ero on että isompi kuva on tarkempi, kun katsoo lähempää.
Valitettavasti en keksi kauhean hyvää mokkapala-analogiaa tälle tilanteelle vaikka miten yritän. Tässä on yksi huono:
Teetkin mokkapalat tiikerikakkutaikinasta (tummaa ja vaaleaa). Pienelle pellille kaadettava taikina on sekoitettu niin että tiikerin viirut on pari senttiä leveitä, isolle pellille kaadetun taikinan viirut on viisi senttiä leveitä. (tarvitset levittämiseen jonkinlaisen erikoisen sabluunan kummallekin pellille, tai jotain (= eri polttoväli))
Leikkaamalla isommalta pelliltä 5x5cm paloja saat todennäköisemmin palan jossa on vain joko tummaa tai vaaleaa. Saman kokoinen pala pikkupelliltä sisältää väkisin molempia. Kummatkin on silti yhtä hyviä leivoksia yksittäin nautittuna.
Jos ei haittaa että palassa on molemman väristä taikinaa, ja pärjäät pellillisellä mokkapaloja (et tarvitse nelinkertaista annosta), voit käyttää pienempää peltiä ja selviät paljon halvemmalla.
:cheesy:
Lainaus käyttäjältä: rintape - 26.02.2016, 12:42:01
Pentaxissa on jotain mikä vetoaa muhun.
Pakko lainata, vaikka menee vähän off topic osastolle. Mulla sama juttu tuon "Pentaxissa on se jokin" jutun kanssa. Joskus lainasin kaverin Canonia (tosin ihan pikaisesti), mutta kyllä vieroksutti kovin. Toki aikansa kestää kaikessa, että pääsee jyvälle. Jotenkin on toi käytetävyys edellä ajattelu ollut mun mielestä tuolla Pentaxilla aika korkealla prioriteeteissa. Jotenkin se tuntuu hyvältä / omalta.
Mitä tuohon täyskennoiseen tulee, niin itse edustan sitä koulukuntaa vajavaisine taitoineni, että mitä K-3 ei tarjoa, niin ei tarjoa K-1:ään. Paljon puhutaan kohinasta, ISOsta ja vaikka mistä; vanhemmat muistaa, että 15 - 20 vuotta sitten valinnat olivat melko rajallisia, mitä esim. ISOon tulee. Filmit oli pääsääntöisesti ASA100 - 400, joskus enemmän. Ihan kelvollisia "isoja kuvia" niistäkin vedostettiin kirjastojen seiniä koristamaan ja hyvältä näytti. Maailma on vaan muuttunut noista ajoista melko paljon, vaan onko hyvän kuvan kriteeri noussut myös? Toki on hienoa saada kohinaton kuva hyttysen p*****stä; miten tähän asti on pärjätty ilman :rolleyes:. Ja ne filmikuvat oli 35 mm... "täyskennosia" :rotfl:
Loppukaneetti: Pidä se K-5 ja osta säästyneillä rahoilla lisää okuja tai muuta tarpeelista :grin:.
Lainaus käyttäjältä: torneol - 15.03.2016, 19:59:31
Loppukaneetti: Pidä se K-5 ja osta säästyneillä rahoilla lisää okuja tai muuta tarpeelista :grin:.
Olen päätynyt tähän ratkaisuun. Taitaa olla seuraavaksi ostoslistalla 135/2 linssi.
Jorma M.
En ole vielä oikein perusteellista testiä nähnyt, mutta uskon edelleen pentaxin aiempien kameroiden perusteella, että tulee olemaan erinomainen laite.
Siitä voitaneen olla myös yhtämieltä, että laadukas ja valovoimainen objektiivi on aina varma valinta. Riippumatta kennon koosta tai kameran valmistajasta. Ja uskaltaisin jopa väittää, että parantaa kuvaamista ja kuvia enemmän kuin kennon koon kasvattaminen. Melkein jokaisen uuden kameran testissä todetaan, että kenno tarjoaisi enemmän kuin mihin kittilinssit tai suttuzoomit pystyy.
Mahdetaankohan olla taas kohta samassa tilanteessa kuin ennen vanhaan kun todettiin, että kamera on vain laatikko jossa on filmi sisällä? Kyllä se kamerassa kiinni oleva linssi on se aivan ratkaiseva tekijä siihen kuinka hyviä kuvia saadaan.
t. Petri