New Horizons -luotain lähestyy Plutoa kovaa vauhtia - kirjaimellisesti, sillä nopeutta luotaimella on lähes 50 000 km/h. Olen tehnyt ohilennosta lyhyen animaation, joka alkaa vuorokausi ennen lähintä ohitusta ja päättyy vuorokausi sen jälkeen. Animaatio on tehty Guidella ja tuoreimmilla luotaimen ja Pluton kuiden rataelementtitiedoilla, mitä JPL:ltä on saatavissa.
Tuotos on katsottavissa Vimeossa (https://vimeo.com/127864034).
On tuo aika vauhdikas ohitus.
(Voisikohan nämä kaksi uusinta otsikkoa yhdistää samaksi Horizons-ketjuksi?)
Minkähänlaisia valotusaikoja ne käyttää tuolla aurinkokunnan laitamilla? ohitus näyttää olevan nopeasti ohi, joten ei hirveän pitkään pysty yhtä kohtaa kuvaamaan.
Eiköös tuossa ollu aika nopeutettu...?
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 25.05.2015, 21:00:24
Eiköös tuossa ollu aika nopeutettu...?
No on, ei se nuin hätäseen ohi mene. Eikä ne tavalliset kuvat varmaan ole se suurin tietolähde, vaan tekee muita mittauksia.
Huomasin hauskan yhteensattuman, joka liittyy delta Geminorum -tähteen. Plutohan löydettiin ko. tähden läheltä alkuvuonna 1930. Sattumalta New Horizons näkee Pluton juurikin delta Geminorumin kohdalla pian lähimmän ohituksen jälkeen.
Kuva Twitterissä (https://twitter.com/JariSuomela/status/615203778858479616?s=02).
New Horizons -luotain on joutunut tilapäisesti vaikeuksiin kadotettuaan hetkeksi yhteyden Maahan. Ennalta ohjelmoidun mukaisesti luotain siirtyi "safe mode" -tilaan, ja siirsi toimintojen ohjauksen varatietokoneelle. Yhteydenpito luotaimelle kestää yli 9 tuntia, ja lähipäiviksi suunnitellut tiedekokeet eivät voi toteutua tilanteen vuoksi. Pluton lähiohitus 14.7. ei kuitenkaan pitäisi olla vaarassa, ja tiedekokeita päästäneen jatkamaan parin päivän päästä.
Asiasta lisätietoja Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogissa (http://www.planetary.org/blogs/emily-lakdawalla/2015/07042044-new-horizons-enters-safe-mode.html).
NASA on julkistanut tiedotteen New Horizons -luotaimen tilasta. Virheellisen siirtymisen "safe mode" -tilaan aiheutti "ennakoimaton ajoitusvirhe" komentosarjassa, jolla luotainta valmisteltiin Pluton lähiohitusta varten. Mitään mekaanista vikaa luotaimessa ei ole havaittu, ja sen pitäisi palata normaaliin toimintaansa heinäkuun 7. päivänä. Mitään merkittävää tieteellisen datan hävikkiä tilanteesta ei arvioiden mukaan syntynyt, eikä vaikutusta Pluton lähiohitukseen pitäisi olla.
NASAn päivitystieto löytyy Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogin (http://www.planetary.org/blogs/emily-lakdawalla/2015/07042044-new-horizons-enters-safe-mode.html) lopusta.
NASA on tarkentanut edelleen New Horizons -luotaimen kokemaa häiriötilannetta. Tiivistetysti: luotaimen päätietokonetta pyydettiin epähuomiossa suorittamaan kaksi vaativaa tehtävää yhtä aikaa, ja sen prosessoriteho loppui kesken. Luotain otti käyttöön varatietokoneen, ja siirtyi "safe mode" -tilaan. Samalla yhteys päätietokoneen kautta Maahan katkesi, ja yhteyttä varatietokoneen kautta jouduttiin odottamaan.
Tarkemman kuvauksen häiriöstä ja mm. 30 menetetystä tiedekokeesta voi lukea Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogista (http://www.planetary.org/blogs/emily-lakdawalla/2015/07061400-new-horizons-back-in-action.html).
Aivan näillä hetkillä New Horizons on lähimmillään Plutoa. Jännittävää nähdä, miten yksityiskohtaisia näkymiä tulee.
Toistaiseksi tarkin kuva: http://www.nasa.gov/image-feature/the-icy-mountains-of-pluto (http://www.nasa.gov/image-feature/the-icy-mountains-of-pluto) plutosta 77 000 km päästä.
Hyvä kuva kun ajattelee että Pluto on himmeässä valossa, kontrastien saaminen ei ole itsestään selvää. Siellä valoisuus on yli 1500 kertaa heikompaa kuin täällä, oisko samaa luokkaa kuin juhannusyönä Etelä-Suomessa.
Planetary Societyn Emily Lakdawalla käy alustavasti ja kokoavasti läpi tähän mennessä nähtyjä Pluton geologisia muodostelmia blogissaan (http://www.planetary.org/blogs/emily-lakdawalla/2015/07151720-first-look-at-new-horizons-pluto-charon.html). - Mielenkiintoista on mm. pohdinta siitä, että aktiivisuus Plutossa ja Kharonissa aiheutuisi radioaktiivisuudesta, jonka tuottamaa lämpöä jääpeite kykenee sopivasti "säilömään".
Äsken juolahti mieleen Plutosta, kuinka se on niin erilainen kuin kaasuplaneetat. Neptunus joka on ulimmainen kaasuplaneetta, on ilmeisesti "imuroinut" kaasua aurinkokunnan alkuaikoina. Kun ollaan kaukana auringosta, ei sen kyky puhaltaa kaasumolekyylejä pois planeettojen ilmakehistä ole niin suuri ja siksi kaasujättiläiset on saaneet pitää kaasunsa.
Mutta Plutolla ei juuri kaasua ole kun vuoretkin näkyvät. Johtuuko ilmakehän ohuus siitä ettei pakonopeus ole riittävän suuri pidättämään karkaavia molekyylejä?
Uusimmassa BBC:n uutisessa (http://www.bbc.com/news/science-environment-33570131) käsitellään mm. juuri tätä Pluton ilmakehän puuttumista. - New Horizons -luotaimen mittausten mukaan Pluto menettää joka tunti noin 500 tonnia kaasumolekyylejä, jotka irtoavat mm. Auringosta tulevan hiukkastuulen vuoksi. Pluto ei pienen kokonsa eli alhaisen painovoimansa vuoksi kykene pitämään kaasumolekyylejä. BBC:n uutisessa verrataan tilannetta Mars-planeettaan, josta pakenee vain noin 1 tonni kaasumolekyylejä per tunti.
Auringon hiukkastuulen voima on yllättävän suuri kun ottaa huomioon etäisyyden. Jos ajatellaan että aurinko puhaltaisi pallopintaisesti hiukkasia joka suuntaan yhtä paljon, putoaisi tuulen voima Pluton etäisyydellä 1/1500 osaan. Jos se siitä huolimatta onnistuu karkottamaan 500 tonnia molekyylejä Plutolta, niin kuinka voimakas hiukkastuuli olisi maassa jos ei magneettikenttä suojelisi meitä? No ehkä ilmakehä suojelisi mutta kuinka paljon?
Kyllä varmaankin tuon Maan magneettikentän (https://en.wikipedia.org/wiki/Earth%27s_magnetic_field) suoja on aivan oleellinen. - Pluto on selkeästi heliosfäärin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Heliosf%C3%A4%C3%A4ri) sisällä, eli alueella, jossa aurinkotuulella (https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_wind) on vielä merkittävä vaikutus.
Aurinkotuuli ei ilmeisesti etene aivan pallomaisesti kaikkiin suuntiin, vaan on sidoksissa Auringon magneettikentän muotoon, mikä aiheuttaa aurinkotuulen purkausten leviämisen avaruuteen spiraalimaisesti.
Aiheeeseen liittyen muistin nähneeni tämän videon:
https://www.youtube.com/watch?v=zZh7RSAhH_Q
NASAn mukaan Plutossa on typen muodostamia jäätikköjä, jotka tarvitsevat vain vähän lämpöä muuttuakseen virtaaviksi.
Pluton kaasukehän paine pinnalla on vain 10 mikrobaaria (1 mikrobaari on n. miljoonasosa Maassa merenpinnan tasolla vallitsevasta ilmanpaineesta). Pluton kaasukehässä metaani hajoaa Auringon valon vaikutuksesta mm. etyleeniksi ja asetyleeniksi, jotka sitten vajoavat alaspäin, jäähtyvät ja kondensoituvat muodostaen jääsumua. Kemialliset reaktiot värjäävät lopulta sumua niin, että pinnalle syntyy Plutolle tyypillinen punertava yleisväritys.
Noin viikon päästä New Horizons-luotain lopettaa Pluton havainnoinnin ja alkaa jälleen pyöriä akselinsa ympäri, mikä mahdollistaa pitkät yhtäjaksoiset yhteydet Maahan. Samalla käynnistyy lähes ensi vuoden loppuun kestävä n. 50 gigabitin aineiston lähettäminen. Data lähetetään ensin pakatussa muodossa ja lopuksi vielä kompressoimattomana.
NASAn kertomista New Horizons-luotaimen kuulumisista uutisoi (http://www.bbc.com/news/science-environment-33657447) BBC.
Pluton kuulumisia analysoidaan myös Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogissa (http://www.planetary.org/blogs/emily-lakdawalla/2015/07241705-looking-back-at-pluto.html) sekä Astronomyn verkkosivulla (http://www.astronomy.com/news/2015/07/new-horizons-team-finds-haze-flowing-ice-on-pluto).
Edit: lisätty linkit Emilyn Lakdawallan blogiin ja Astronomyn verkkosivuun