Marumi has also launched a very high density filter (ND 100,000) to enable the shooting of solar eclipses, in thread sizes 58mm and 77mm.
Koissa (koot monikossa, onpa vaikea taivuttaa) ei kauheasti vaihtoehtoja. Jos sattuu osumaan kohdalle niin helppo ja kestävä ratkaisu.
T. Petri
Aika kallista lystiä kun Astrosolaria saa hintaan 25€ per arkki. Arkista väsää muutamankin suotimen. Toki maisemakuvaajille tuommonen 15 aukon suodin on kiva, harmi vaan että maksimikoko on niin pieni kun moni objektiivit käyttää 82-millistä kierrettä.
Mutta eikös tuo ole normaali harmaasuodin? Kun jostain muistan lukeneeni ettei edes kahdella 10 aukon suotimella päällekkäin voi kuvata aurinkoa turvallisesti. Vaan pitää olla nimenomaan tuota aurinkokalvoa.
Toisaalta auringon kuvaaminen kameraoptiikan läpi usein pakottaa ostamaan kalvoa kuitenkin. Jo 300mm kakkuloissa suodinkierrettä ei ole tai se on luokkaa 105mm kierteillä. Puhumattakaan jostain 500mm tai 800mm lasista.
-V
Itse en kyllä ND-lasiin kovin äkkiä luottaisi, Auringosta tulee kuitenkin aina sen verran lämpösäteilyä (paitsi ehkä ihan horisontin lähellä), että siinä voi käydä hassusti niin kuvausvälineistölle kuin silmillekin. Kyllä se turvallisin tapa kuvata Aurinkoa on aurinkosuodin, ja sellaisen tekee kätevästi vaikkapa kahdesta UV-suotimesta, joiden väliin laittaa AstroSolar -kalvoa. Ja jos Auringon haluaa ns. oikean värisenä, niin alempi suodin voi olla keltainen:
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Tahtiharrastus/Laitteet/20150223-110921.jpg/_full.jpg)
Aurinkosuodin koottuna:
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Tahtiharrastus/Laitteet/20150223-111112.jpg/_full.jpg)
Paras asia tällaisessa objektiivisuotimessa on se, että ei tarvitse pelätä sen lähtevän irti kovassakaan tuulessa. Hinta voi tietysti olla kalliimman puoleinen, ellei ennestään ole varastossa UV- tai värisuotimia ja suodinkoko on suurehko, mutta toisaalta kannattaa myös muistaa, että mikään summa ei ole liian iso, jos vaihtoehtona on näkökyvyn menetys vääränlaisen suotimen käytöstä johtuen.
Toivottavasti kukaan ei usko vastaavanlaisiin tuijottaessaan aurinkoa 400/2.8L:n tai vastaavan läpi...
[size=9]EDIT: Ja tarkoitan siis tuota ND:tä, en MarkoM:n viritelmää.[/size]
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 28.02.2015, 00:17:46
...Kyllä se turvallisin tapa kuvata Aurinkoa on aurinkosuodin, ja sellaisen tekee kätevästi vaikkapa kahdesta UV-suotimesta, joiden väliin laittaa AstroSolar -kalvoa. Ja jos Auringon haluaa ns. oikean värisenä, niin alempi suodin voi olla keltainen:
Tuohan onkin mainio idea, pitääkin omaa aurinkosuodinta alkaa kasailemaan, jos vaikka sattuisi auringonpimennys näkymään parin viikon päästä.
Teknofocuksella näyttää olevan myös noita pelkkiä suodatinkehyksiä, jos kasailisi parin tuollaisen väliin kalvon, niin välttyisi turhilta lasipinnoilta..
Lasien väliin laitetuissa viritelmissä tulee helposti haitallisia heijastuksia, joten en suosittele sellaista rakennetta. Suodatinkehykseen sovitettu aurinkokalvo toimii, mutta ongelmana on kalvon siisti kiinnittäminen. Valokuvaukseen sopii hyvin uusimmassa Zeniitissä Juha Ojanperän esittämä kehyksen teko. Kalvoa ei ole syytä pingoittaa kireäksi, hieman kupruileva kalvo toimii parhaiten.
Hannu Määttänen / Teknofokus
En oikein tiedä miksi JVO tuon ND 15 suotimen tuohon keskusteluun laittoi. Marumilta tuli tuossa tuotejulkaisussa myös muutama "normaali" suodin. Tuo auringonkuvaamiseen tarkoitettu suodin on kuitenkin ND 100 000, kuten leikkaamassani teksissä lukee. Tai nyt en tiedä onko se ihan sama kuin ND-arvo, mutta se päästää ymmärtääkseni läpi 1/100 000 osan auringon valosta. Muistaakseni sama määrä kuin Baaderin astro solar kalvossa.
Hintaa marumille tulee varmasti enemmän kuin perinteiselle kalvolle. Step up/ step down renkailla saa sovitettua eri kokoisillekin objektiiveille, mutta taas hinta pompsahtaa ylöspäin. Mutta helppo ja kestävä ratkaisu.
T. Petri
Lainaus käyttäjältä: rintape - 03.03.2015, 07:58:19
Tuo auringonkuvaamiseen tarkoitettu suodin on kuitenkin ND 100 000, kuten leikkaamassani teksissä lukee. Tai nyt en tiedä onko se ihan sama kuin ND-arvo, mutta se päästää ymmärtääkseni läpi 1/100 000 osan auringon valosta. Muistaakseni sama määrä kuin Baaderin astro solar kalvossa.
Auringosta vain tulee muutakin haitallista säteilyä kun näkyvää valoa.
Auringosta vain tulee muutakin haitallista säteilyä kun näkyvää valoa.
Hyvä että tuokin tuli selväksi, mutta se liittyy tähän keskusteluun.... miten?
T. Petri
Lainaus käyttäjältä: rintape - 03.03.2015, 09:47:44
Auringosta vain tulee muutakin haitallista säteilyä kun näkyvää valoa.
Hyvä että tuokin tuli selväksi, mutta se liittyy tähän keskusteluun.... miten?
T. Petri
Tuo ND-suodin blokkaa vain sen.
Tämähän osoittautuikin varsin hämmentäväksi uutiseksi. Laitan vielä kerran tähän tuon tekstin, jonka kopioin suoraan Dpreview sivuston uutisista.
Marumi has also launched a very high density filter (ND 100,000) to enable the shooting of solar eclipses, in thread sizes 58mm and 77mm.
En oikein ymmärrä mikä tuossa on niin epäselvää. Hintaa en ole nähnyt, eikä oikeastaan kiinnostakaan kun itse käytän astro solar kalvoa. Mutta voitaneen suurella varmuudella, vielä kerran, todeta että Marumin suodin on varmasti kalliimpi kuin baaderin kalvo.
T. Petri
Vilkaisin tuonne Marumin omille sivuille ja siellä sanottiin näin: "filter for shooting the sun, which has special effect to whitstand the light and heat from the sun". Eli vähentää lämpösäteilyäkin, mutta se jäi vähän auki vähentääkö samassa suhteessa kuin näkyvää valoa.
http://www.marumi-international.com/news/up_img/1412144613-366137.pdf
Tuo 1/100000 vastaa siis 16.5 aukkoa, mikä sanottiin tuolla dprewiev sivullakin.
Veikkaan että ei marumi tee suodinta joka kameran kennon hajoittaisi jos ei jollain absurdilla 1.5 aukolla tjsp aurinkoa revittele. Visuaalikatseluun tuota tuskin kukaan käyttäisikään, kun live view zoomilla tarkennetaan kuitenkin.
Tuo 1/100000 vastaa siis 16.5 aukkoa, mikä sanottiin tuolla dprewiev sivullakin.
Mietiskely taas rönsyää, mutta piti oikein pohtia tuota ND arvoa tai lukua. Jos siis päästää 1/100 000 valosta läpi, ND = 100 000, uskon maukkaa kun sanoo että 16,5 aukkoa. Ja jos ND on 16, päästää läpi 1/16 osan joka vastaa 4 aukkoarvon himmennystä. Noi kaksi asiaa meni mulla tuossa aikaisemmin nolosti sekaisin.
Vieläkään en kyllä usko, että jos suodin päästää saman verran läpi kuin atsro solar kalvo sillä olisi käyttöä maisemakuvauksessa. Jos se on vielä erityisesti suunniteltu auringon kuvaamiseen. Aavistuksen omainen kiinnostus tuota suodinta kohtaan voisi syntyä, jos se säilyttäisi värit oikeina. Astro solar kalvolla aurinko näyttää niin surkean valjulta.
T. Petri
Vaan mikä sen auringon todellinen väri onkaan ? :tongue:
http://www.universetoday.com/18689/color-of-the-sun/
Kaivelin jo esiin Baader AstroSolar-aurinkokalvosuodattimiani, eikä tässä vielä kaikki ...
Oikeassa yläkulmassa näkyvät klasit on upeat!
T. Petri
Itselläni on tuollainen alavasemmalla oleva pahvilaatikon uudelleenkiertätys malli :p
Kokoelmani lähivuosituhansilta, objektiivi/kamerasetit on kuitenkin päivittyneet ja uutta on värkattava.
Ajattelin testata laajakulmalla kuinka Aurinko kulkee 2,25 tunnin aikana,
mutta ennusteesta huolimatta mollukka ei näyttäytynyt vielä;
täytyy koittaa viikonloppuna laitepäivillä Artjärvellä.
Tulipa se Aurinko lopulta ja pääsin harjoittelemaan 20.3.2015 osittaisen auringonpimennyksen varalta.
Kuvasin 40 ruutua kahden minuutin välein ja yhdistin ne ilman suodinta otettuun taustakuvaan.
Käytin Baaderin AstroSolar suodinkalvoa.
Mitä mieltä olette objektiivin gelatiinisuodinpidikkeeseen laitetun Astrosolarin turvallisuudesta, kannattaako? Kyseessä siis FD 300/2.8L
Ei toimi, vaan saattaa kuumentua ja palaa puhki. Tuon kokoluokan (ja paljon pienemmänkin) optiikka kerää valoa niin runsaasti, että suotimen tulee olla etulinssin etupuolella. Näin vaikka tuo gelatiinisuodinpaikka ei olisikaan fokuksessa ts. aurinko on kumminkin melko pienenä alueena tuossa kohtaa objektiivia. En siis uskaltaisi luottaa tuollaiseen kikkakakkoseen, vaan hankkisin asiallisen aurinkosuotimen objektiivin eteen!
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 09.03.2015, 17:32:01
En siis uskaltaisi luottaa tuollaiseen kikkakakkoseen, vaan hankkisin asiallisen aurinkosuotimen objektiivin eteen!
Entä jos etulinssin eteen laittaa jonkinmoisen himmentimen? Niin paljon helpompi olisi teipata pikkupala kalvoa kiinni 48mm UV-suotimeen.
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 09.03.2015, 19:03:59
Entä jos etulinssin eteen laittaa jonkinmoisen himmentimen? Niin paljon helpompi olisi teipata pikkupala kalvoa kiinni 48mm UV-suotimeen.
Ei ole järjen hiventä. A4-arkki kalvoa maksaa kaksikymppiä, ja se toimii oikein hyvin vaikka miten rumalla virityksellä teippaa obiskaan. Hyväksi havaitut metodit käyttävät pahvikaulusta, ettei tarvii teipata suoraan laitteen pintaan.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.03.2015, 22:53:55
Ei ole järjen hiventä. A4-arkki kalvoa maksaa kaksikymppiä, ja se toimii oikein hyvin vaikka miten rumalla virityksellä teippaa obiskaan. Hyväksi havaitut metodit käyttävät pahvikaulusta, ettei tarvii teipata suoraan laitteen pintaan.
Selvä, kalvo löytyy, joten täytyypä tehdä jonkinlainen viritelmä, jolla laitan sen putken nokalle.
Sodankylän observatoriokin käyttää AstroSolar-kalvoa on-line nettilähetyksessään 20.3.2015
http://blog.sgo.fi/2015/03/solar-eclipse-20th-march-2015.html