Rosetta-luotain on ottanut kohdekomeetastaan 67P kuvia kahdella eri tyyppisellä järjestelmällä: navigaatiokameralla (NAVCAM) ja OSIRIS-kameralla.
OSIRIS-kamera koostuu kahdesta yksiköstä: WAC (Wide Angle Camera) ja NAC (Narrow Angle Camera). Laitteistoissa voidaan käyttää useita filttereitä erilaisiin tieteellisiin havaintoihin. NAC kameran resoluutio on parhaimmillaan 2 cm per pikseli. - Lisätietoja OSIRIS-järjestelmästä löytyy Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogista (http://www.planetary.org/explore/resource-library/data/rosetta-osiris.html).
Navigaatiokameran kuvat ovat kuitenkin vielä toistaiseksi niitä, joita on eniten julkistettu. Navigaatiokameran kuvista käy esimerkiksi tämä kuva (http://blogs.esa.int/rosetta/2015/02/06/anuket-vs-anubis-cometwatch-31-january/), jossa komeetan pinnanmuodot näkyvät resoluutiolla 2,4 m per pikseli. Varovaisen käsityksen OSIRIS-kameran resoluutiosta saa ESAn Rosetta-blogin postauksesta (http://blogs.esa.int/rosetta/2015/01/30/where-is-philae-when-will-it-wake-up/), jossa käsitellään Philaen sijainnin arvoitusta.
ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain on kiinnittänyt huomiota käytäntöön, jonka mukaan OSIRIS-kameran kuvia on mahdollista pitää julkaisupimennossa jopa 6 kuukautta. Tänä aikana tiedetiimien on mahdollista tutkia kuvia ja julkaista niistä saatuja tuloksia tieteellisen käytännön mukaisesti vertaisarvioiduissa lehdissä.
Dordain pitää ongelmana sitä, että parhaiden kuvien julkaisussa ei käytetä harkintaa. Hänen mukaansa kuvia voitaisiin seuloa ja julkaista ne kuvat, joilla ei arvella olevan niin suurta tieteellistä merkitystä. Dordainin mukaan tämä olisi kädenojennus Rosetta-luotaimesta kiinnostuneelle yleisölle.
Esimerkkinä avoimesta julkaisupolitiikasta voidaan pitää lokakuussa 2014 toimintansa aloittanutta ESAn Sentinel 1a-satelliittia. Jo 150 000 sen kuvaa on julkaistu, ja kuvien käyttäjiksi on järjestelmään kirjautunut yli 4700 käyttäjää. Parhaillaan myös ExoMars -projektin tutkimusryhmä pohtii kuvien julkaisupolitiikkaa vuonna 2016 toimintansa aloittavalle kiertolaiselle ja vuonna 2019 Marsiin laskeutuvalle mönkijälle. Laskeutujan kameratiimin johtavan tutkijan, professori Andrew Coatesin mukaan (Mullard Space Science Laboratory, University College London) kuvien julkaisussa tullaan valitsemaan mahdollisimman avoin linja.
Rosettan parhaiden kuvien julkaisemattomuus mahdollistaa toki tieteellisten tulosten saamisen tutkimusryhmien "nimiin". Samalla kuitenkin menetetään yleisön kiinnostusta. Pitämällä kuvia pimennossa kadotetaan myös mahdollisuus kuvien joukkoistettuun käsittelyyn (ts. siihen, että myös amatöörit voivat käsitellä kuvia ja tehdä niistä löytöjä).
Asiasta uutisoi (http://www.bbc.com/news/science-environment-30859411) BBC (tammikuun 16. 2015).